• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin syyskokousta väritti vallankäyttö

Julkaistu 23.11.2022

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin syyskokous järjestettiin piiritoimiston tiloissa Impivaarantiellä 14.11.2022. Paikalle oli saapunut 18 henkilöä yhdeksästä eri alueen reserviupseerikerhosta. Osallistujamäärä oli verrattain hyvä, joskin jää kauaksi aikaisempien vuosien yleisten kokousten väkimääristä.

Piirin entinen puheenjohtaja Marko Kaappola vastaanotti Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin pienoislipun. Luovuttamassa piirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaa. Kuva: Jani Syvänen

Ennen varsinaisen kokouksen aloittamista kokousväelle tarjottiin totuttuun tapaan kahvia ja pullaa, sekä huomioitiin ansioituneita jäseniä. Kokousväen eteen ensimmäiseksi kutsuttiin piirin entinen puheenjohtaja Marko Kaappola Seinäjoen Reserviupseerikerhosta.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaa esitti entiselle puheenjohtajalle Marko Kaappolalle piirin korkeinta huomionosoitusta eli piirin pienoislippua pöytäkirjamerkinnän mukaan jo 27. tammikuuta vuonna 2020, mutta viime vuosia piinanneet kokoontumisrajoitukset tai muut syyt ovat estäneet pienoislipun juhlallisen luovutuksen. Hienoa, että huomionosoitus saatiin kuitenkin viimein luovutettua, vaikkakin miltei kolme vuotta myöhemmin.

Vuoden Tiedottajana palkittiin Ähtärin Reserviupseerikerhon Heikki Makkonen. Kerhon puheenjohtaja Juhani Luodeslampi vastaanotti kunniakirjan Heikki Makkosen puolesta. Kuva: Jani Syvänen

Seuraavaksi oli vuorossa Vuoden Tiedottajan palkitseminen ja asiaan kuuluvan kunniakirjan luovutus. Lakeuden Maanpuolustajan toimituskunnassa otettiin käyttöön vuosittaisen tunnustuksen myöntäminen aktiiviselle juttujen kirjoittajalle, niin ikään vuonna 2020 aloitettuna perinteenä. Tällä kertaa palkinto osoitettiin Ähtärin Reserviupseerikerhon aktiiviselle tiedottajalle Heikki Makkoselle.

Heikki Makkonen on Lakeuden Maanpuolustajan toimituskunnan pitkäaikainen jäsen ja kirjoittaa Lakeuden Maanpuolustajaan mielenkiintoisia ja hyvin valmisteltuja juttuja. Tyypillistä Heikkiä on perehtyä ja valmistautua kirjoituksia koskevaan lähdeaineistoon hyvin ja jutut saapuvat julkaistavaksi aina jopa ennalta mietittyjen kuvatekstien tarkkuudella. Ammattimaista otetta tekemiseen on helppo arvostaa. Heikki Makkonen oli valitettavasti estynyt saapumaan syyskokoukseen, joten Vuoden Tiedottaja – kunniakirjan vastaanotti Heikki Makkosen puolesta Ähtärin Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Juhani Luodeslampi.

Vallankäyttö väritti kokousta

Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Veli Suvanto Lapuan Reserviupseerikerhosta. Kokousväellä oli ennalta hyvä käsitys siitä, että Suvanto ei ole ensimmäistä kertaa kokousnuijan varressa ja että jo siviiliammatinkin puolesta voitiin luottaa siihen, että työjärjestyksen pykälät tullaan käsittelemään jämptin tarkasti ja vuosikymmenten rautaisella ammattitaidolla.

Kokouksen alkumetreillä nähtiin työnäytös alueellisesta asioiden sopimistaidoista, kun alueen suurimman reserviupseerikerhon kokoukseen valitsema edustaja astui kokoustilaan useamman allekirjoitetun asiakirjan kanssa. Mainitut asiakirjat osoittautuivat tarkemmassa syynissä maakunnasta eri kerhoilta kerätyiksi valtakirjoiksi, joilla oli tarkoitus ottaa syyskokouksen äänienemmistö haltuun. Todettakoon, että valtakirjoilla tapahtuva äänien haaliminen yhden kerhon hyväksi lienee sääntöjen mukaista toimintaa, muttei yleisesti ottaen kovinkaan kunniakasta.

Poikkeuksellisessa syyskokouksessa äänestettiin peräti kahdessa eri kohdassa. Kiistan aiheina olivat Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin 2. varapuheenjohtajan valinta sekä Reserviupseeriliiton liittovaltuustoon esitetyt varsinaiset edustajat. Syyskokoukseen valittu puheenjohtaja Suvanto totesikin osuvasti käyneensä piirin vuosikokouksissa 38 vuoden ajan ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun äänestettiin ja vieläpä kahdessa eri kohdassa.

Vuosikokouksessa äänestämisissä ei sinänsä ole mitään erikoista, se on normaalia kokouksiin kuuluvaa toimintaa. Tämän kokouksen historiaan jäävänä erikoispiirteenä voidaan kuitenkin pitää valtakirjojen haalimisesta syntynyttä poikkeuksellista voimasuhdetta, jolla yksittäinen kerho halusi näyttää taustalla muodostetulla juntalla voimaansa. Jää nähtäväksi tulevaisuuteen, miten eriävät mielipiteet ja vastakkainasettelut piirin sisällä edistävät Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin toimintaa jatkossa.

Henkilövalintoja luottamustoimiin

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2023 esitettiin ja valittiin yksimielisellä päätöksellä Antti Iivari Isonkyrön Reserviupseerikerhosta. Iivari kiitti kokousväkeä luottamuksesta.

Piirin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi esitettiin ja valittiin yksimielisellä päätöksellä Raimo Rintamäki Ylistaron Reserviupseerikerhosta.

Piirin toiseksi varapuheenjohtajaksi tuli kaksi esitystä: Kurikan Reserviupseerikerho esitti piirin toiseksi varapuheenjohtajaksi Sami Kuntolaa Kurikan Reserviupseerikerhosta ja Ilmajoen Reserviupseerikerho esitti piirin toiseksi varapuheenjohtajaksi Tomi Nevanpäätä Kauhajoen Reserviupseerikerhosta. Suljetun lippuäänestyksen jälkeen valittiin piirin toiseksi varapuheenjohtajaksi Sami Kuntola.

Edustajat Reserviupseeriliiton hallitukseen ja valtuustoon

Reserviupseeriliiton liittohallitukseen esitettiin ja valittiin yksimielisesti Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin uusi puheenjohtaja Antti Iivari.

Seinäjoen Reserviupseerikerho esitti Reserviupseeriliiton liittovaltuuston varsinaiseksi edustajaksi Marko Kaappolaa, Seinäjoen Reserviupseerikerhosta, varalle Jussi Harjunpäätä, Seinäjoen Reserviupseerikerhosta, sekä toiseksi varsinaiseksi edustajaksi Jukka Sysilampea, niin ikään Seinäjoen Reserviupseerikerhosta ja varalle valittua piirin 2. varapuheenjohtajaa Sami Kuntolaa, Kurikan Reserviupseerikerhosta.

Isonkyrön Reserviupseerikerho esitti liittovaltuustoon varsinaiseksi jäseneksi Sami Kuntolaa, perusteena oli se, että Kuntola on piirihallituksen jäsen ja on juuri valittu piirin 2. varapuheenjohtajaksi.

Koska Reserviupseeriliiton liittovaltuuston varsinaiseksi edustajiksi nousi kolme nimeä kahden sijaan, puheenjohtaja Suvanto antoi toistamiseen ohjeet suljetun lippuäänestämisen järjestämiseksi.

Suoritetun suljetun lippuäänestyksen tuloksen tarkistivat valitut äänenlaskijat Jussi Harjunpää Seinäjoen Reserviupseerikerhosta ja Mika Lammila Seinäjoen Reserviupseerikerhosta.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n edustajaksi Suomen Reserviupseeriliitto ry:n liittovaltuustoon kaudelle 2023–2025 valittiin hajaäänin Seinäjoen Reserviupseerikerhon jäsen Marko Kaappola sekä Seinäjoen Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen Jukka Sysilampi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n varaedustajaksi Suomen Reserviupseeriliitto ry:n liittovaltuustoon kaudelle 2023–2025 valittiin Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallituksen jäsen Jussi Harjunpää Seinäjoen Reserviupseerikerhosta sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja Sami Kuntola Kurikan Reserviupseerikerhosta.

Toivoa sopii, että syyskokouksessa nähty työnäytös alueellisesta asioiden sopimistaidoista saisi jatkoa siten, että samaa innokkuutta ja tarmokkuutta osoitettaisiin myös Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin toiminnan kehittämisen ja varainhankinnan suhteen.

Muistetaan itsenäisyyspäivän lähestyessä niitä kunnian miehiä; isiä ja isoisiä, jotka yhtenä rintamana seisoivat yhteistä vihollista vastaan.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

 

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Tarinailta vuosien 1944-45 asekätkennästä

Julkaistu 22.11.2022

Seinäjoen reserviläisjärjestöt sekä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo järjestivät 16.11.2022 tarinaillan asekätkennästä Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla.

Pertti Kuoppala Seinäjoelta kertoi isänsä Jaakko Kuoppalan muistiinpanojen ja muistojen pohjalta Seinäjoen tapahtumia asiassa. Jaakko Kuoppala oli pidätettynä ja linnassa ko. asian vuoksi. Aki Kivimäki kertoi isänsä Jaakko Kivimäen osuudesta asekätkentään ja Martti Hallasuo kertoi lisäksi paappansa Leo Hallasuon osallisuudesta asekätkentään Helsingissä. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla oli paikalla 40 kuulijaa.

Tarinailta asekätkennästä sai paikalle runsaan kuulijakunnan. Kuva: Pekka Piispanen

Tilaisuuden avasi ja juonsi Heikki Koivisto Seinäjoen Reserviläisistä tuoden esille asekätkennän historian Wikipedian mukaan. Asekätkentä oli jatkosodan jälkeen Suomessa suoritettu salainen aseiden hajavarastointioperaatio, jolla pyrittiin mahdollistamaan sissisodankäynti sellaisessa tilanteessa, että Neuvostoliitto miehittäisi maan. Operaatio toteutettiin suojeluskuntapiireittäin kunkin piirin paikalliset olot hyvin tunteneiden upseerien johdolla. Toimenpiteen virallinen nimi oli hajavarastointi.

Salaista hanketta johtivat Päämajan operatiivisen osaston päällikkö eversti Valo Nihtilä ja operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö everstiluutnantti Usko Sakari Haahti. Paikallistasolla aseiden hajavarastoinnista vastasivat jokaiseen 37 suojeluskuntapiiriin syys- ja lokakuun vaihteessa 1944 nimitetyt 2. yleisesikuntaupseerit; suojeluskuntapiirien 1. yleisesikuntaupseerit hoitivat rintamajoukkojen kotiuttamista.

Martti Hallasuo kertoi omassa osuudessaan paappansa Leo Hall (myöh. Hallasuo) osuudesta asekätkentään Helsingissä. Kuva: Pekka Piispanen

Muutamia yksittäisiä asekätköjä tuli ilmi eri puolilla maata jo loppuvuoden 1944 aikana. Koko laajuudessaan tapaus alkoi paljastua keväällä 1945, kun oululainen varastointiin osallistunut ”mielipiteiltään vasemmistolainen” sotamies Lauri Kumpulainen oli tavattu Oulussa kaupittelemasta Iissä sijainneesta ase- ja varustekätköstä varastamiaan muonapakkauksia. Kumpulainen oli kuulunut vänrikki Sulo Uiton johtamaan kätkentäosastoon, johon Uitto oli vastusteluistaan huolimatta joutunut ottamaan myös hänelle ennalta tuntemattomia täydennysmiehiä. Kumpulaisen lähimmät esimiehet olivat perustelleet tämän mukaan ottamista koulutuksellisilla syillä.

Toimintaan osallistui kaikkiaan noin 5 000–10 000 henkilöä. Määrän summittaisuus johtuu siitä, ettei kaikkien toimintaan osallistuneiden osuus koskaan paljastunut. Näistä noin 2000 oli jossakin vaiheessa pidätettynä. Myöskään pidätettyjen tarkkaa määrää ei tiedetä. Liittoutuneiden valvontakomissio ja suomalaiset kommunistit vaativat, että asia oli nopeasti selvitettävä ja että siihen osallistuneita oli rangaistava. Asiasta säädettiinkin erikoislaki, ja lopulta Pohjoismaiden laajimmassa oikeusjutussa toiminnasta tuomittiin 1 488 henkilöä.

Tilasin isäni Jaakko Kuoppalan asekätkentäpidätykseen johtaneet kuulustelupöytäkirjat arkistoiden avauduttua vuonna 1978 mutta sainkin kaikkia seinäjokisia koskevat kuulustelupöytäkirjat, joihin tämäniltainen tarinailta perustuu. Aloitti Pertti Kuoppala. Hän oli salaisen asekätkennän alkaessa vanhempiensa seitsemästä lapsesta nuorin. Tuolloin vain 6 kuukauden ikäinen.

Kapteeni Eino Mattila oli soittanut maanviljelijä Jaakko Kuoppalalle syksyllä 1944 ja pyytänyt häntä tulemaan hevosella suojeluskuntatalolle hakemaan tavaroita ja katsomaan paikan, johon ne voisi viedä. Hän veikin ne Heikkilänkylässä viljelemänsä Heikkilän tilan riiheen mutta kuulusteluissa kaikkien muiden tavoin ei muistanut tavaroiden määrää tai laatua. Samalla hakureissulla suojeluskuntatalolla oli myös Aki Kivimäen isä Jaakko Kivimäki, joka asui Soukallajoella hieman syrjässä eli turvallisemmassa paikassa. Ari kertoi vanhemman veljensä ihmetelleen aamulla: Miksi hevonen oli vielä aamulla märkä, missä sillä oli ajettu yöllä raskaalla lastilla? Niin salaista se oli, ettei edes perhe tiennyt.

Kuulustelupöytäkirjoista selviää, että kuulustelut suoritettiin Vaasassa ja niissä vierähti helposti viikko. Niinpä Jaakko Kivimäen yksi pojista Mikko kävi sitten 13-vuotiaana yksin palauttamassa kuorman suojeluskuntatalolle. Tuomiot olivat yleensä ehdollisia. Jaakko Kuoppalallakin kaksi kuukautta ehdollista vuonna 1947. Tämän mahdollisti asekätkijöiden tuomitsemiseksi laadittu taannehtiva laki samaan tapaan kuin sotasyyllisistäkin aikoinaan. Seinäjoella kuulusteltiin kymmeniä henkilöitä mutta kaikki eivät saaneet tuomiota. Muita tuomittuja olivat mm. Seinäjoen sotilaspiirin silloinen päällikkö Aalto ja aseupseeri Mattila, em. Kuoppala ja Kivimäki, Viitamäki, Rintala ja Kuusisto.

Matti Lukkarin kirjoittama kirja asekätkennästä.

Matti Lukkari on kirjoittanut aiheesta kirjan Asekätkentä, jossa kaikki seinäjokiset tuomion saaneet on lueteltu.

Asekätkentä oli varautumista pahimpaan. Neuvostoliitto myönsi, että suomalaiset kykenisivät myös sissisotaan eikä sen vuoksi halunnut jatkaa sotaa Jatkosodan jälkeen.

Martti Hallasuo kertoi omassa osuudessaan paappansa Leo Hall (myöh. Hallasuo) osuudesta asekätkentään Helsingissä. Leo Hallasuo suoritti Reserviupseerikoulun vuonna 1928, josta Martti esitti todistuksen ja missä eri oppiaineet oli lueteltu ja missä hän valmistui asesepäksi (alunperin aseteknikko). Armeijan palveluksesta hän siirtyi keuhkosairauden sairastamisen jälkeen poliisiksi vuonna 1934. Sodan aikana Helsingin pommituksissa hän mm. poisti suutareiksi jääneistä lentopommeista sytyttimet, tehden pommit näin vaarattomiksi, Martti Hallasuo kertoi.

Asekätkentään liittyvät asiat kiinnostavat yhä. Kuva: Pekka Piispanen

Asekätkentä oli Helsingissä huomattavasti vaikeampaa kuin muualla suuren väkimäärän vuoksi. Aina joku oli näkemässä. Aseiden siirto onnistui lopulta poliisien asevarikolle ja sieltä huonokuntoisimmat aseet siirrettiin Jyväskylään ja vaihdettiin uusiin aseisiin. Sitten kun Valtiollisen poliisin Valpon henkilöstö vaihtui vuonna 1945 kommunistiseen johtoon ja asekätköjä alkoi Oulun tapahtuman jälkeen löytyä, loppui myös asekätkentä Helsingissä.

Kaikkia kätköjä tuskin on vieläkään löydetty.

Timo Sysilampi

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Lakeuden Maanpuolustajan marraskuun 2022 henkilökuvassa Heikki Makkonen

Julkaistu 21.11.2022

Kuka: Heikki Makkonen
Sotilasarvo: Majuri (res)
Motto: ”Aina pitää olla varasuunnitelma!”
Syntymäpaikka: Ähtäri
Asuinpaikka: Ähtäri

Koulutukset:
Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

Työura:
Opiskeluaikana Ruotsissa kolmeen otteeseen, trukkikuskina Länsi-Saksassa ja Schaumanilla Jyväskylässä. Ähtärissä Tankki Oy:llä olin harjoittelijana. Kuntapuolen töitä Hankasalmella, Pihtiputaalla ja Ähtärissä, josta eläköidyin elinkeinotoimenjohtajan virasta.

Radio Toiskan päätoimittajana ja yhtiön toimitusjohtajana olin yli kymmenen vuotta.

Perhesuhteet: Vaimo, kaksi poikaa ja yksi lapsenlapsi.

Harrastukset:
Harrastuksen ovat muuttuneet aikojen saatossa musiikista valokuvauksen kautta DX -kuunteluun, joka vei minut sitten vahvasti radiotoimintaan. Pihtiputaalla ollessani toimin Yle Keski-Suomen avustajana ja Ähtäriin tullessani sain ilokseni olla käynnistämässä Radio Toiskaa. Tässä vaiheessa harrastus muuttui haastavaksi työksi lamavuosien avittamana.

Reserviläistoiminta ja Ähtäri -killan toiminta kuuluvat edelleen harrastuksiini ja kuntoharrastuksena raivaussahalla työskentely.

Heikki Makkonen kokonaisturvallisuustapahtumassa Ähtärissä syksyllä 2018. Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Varusmiespalvelusta jäi minulle erittäin myönteinen kuva ja se oli hyvien kouluttajien ansiota. Mm. Hiukkavaaran alokasajan koulutustarkastuksessa kävi niin, että kun koulutustarkastusta oli kestänyt hetken, tarkastava eversti komensi joukkueemme tupiin sanoen meidän osaavan hommat. Ikkunasta katselimme koulutustarkastuksen jatkumista. Joukkueenjohtajamme oli tyytyväinen meihin ja me häneen.

Alokasajan joukkueenjohtajan lisäksi, RAuK:n joukkueenjohtaja sekä RUK:n komppanianpäällikkö ovat jääneet mieleen esimerkillisinä kouluttajina/johtajina.

Jo opiskeluaikana sain kutsun ensimmäisiin kertausharjoituksiin. Kertausharjoituskutsuja tuli säännöllisin väliajoin ja koin kertausharjoitukset erittäin mielekkäinä varsinkin, kun sain uusia haasteellisia tehtäviä. Vuoden 1977 kertausharjoitus taisi olla siihen mennessä miesmäärältään suurin kertausharjoitus. Ollessani prikaatin komentopaikan komendanttina, paikalle tuli kaksi linja-autollista eri maiden sotilasasiamiehiä. Samaan aikaan sissit tekivät paikalle yllätyshyökkäyksen; päästiin tv-uutisiin sekä Hesariin nimen kera.

Edellä kertomani asiat ovat osaltaan myötävaikuttaneet siihen, että haluan olla osa kokonaisvaltaista maanpuolustusta.

Kun minut valittiin aikoinaan töihin Pihtiputaan kuntaan, paikallislehdessä kerrottiin valintauutisen yhteydessä, että olin reservin luutnantti. Hetihän minut käytiin pyytämässä reserviupseerikerhon jäseneksi. Kerhon avulla pääsin nopeasti tutustumaan uuden kotipaikkani maanpuolustushenkisiin ihmisin. Ähtäriin palattuani reserviläistoiminta tuntui itsestäänselvyydeltä.

Ähtärin Reserviupseerikerhon väkeä tarkkuussuunnistusharjoituksesta syksyllä 2020. Reservin majuri Heikki Makkonen kuvassa keskellä keskittyneen näköisenä. Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Toimituksen huomautus:

Heikki Makkonen on Lakeuden Maanpuolustajan toimituskunnan pitkäaikainen jäsen. Lakeuden Maanpuolustaja –verkkojulkaisua lukee tällä hetkellä vuosittain yli 21000 lukijaa maassamme ja yli rajojen kansainvälisestikin. Maanpuolustusjulkaisua ei ole olemassa ilman mielenkiintoista uutisointia. Heikki Makkonen kirjoittaa asiasisällöltään mielenkiintoisia ja hyvin valmisteltuja juttuja. Kirjoituksiin on nähty vaivaa kartoittamalla aiheita ja selvittämällä taustoja aina huolellisesti. Heikki Makkonen valittiin vuoden tiedottajaksi Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin syyskokouksessa 14.11.2022.

Kategoriassa: Artikkeli, Eturivissä

Lakeuden linnanjuhlat lähestyvät – Itsenäisyyttä juhlitaan jälleen Almassa

Julkaistu 17.11.2022

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien tärkeintä juhlaa odotetaan eripuolilla maakuntaa jo innolla. Juhlan valmistelut ovat hyvällä mallilla ja Itsenäisyyttä juhlitaan jälleen parin vuoden tauon jälkeen isänmaallista historiaa huokuvassa Hotelli-Ravintola Almassa Seinäjoella.

Pari edellistä vuotta ovat totisesti koetelleet uskoa paremmasta ajasta. Mainittuina aikoina nähtiin useita yrityksiä siitä, miten kulkutaudin keskellä koetettiin löytää iloa järjestöille ja jäsenille tärkeistä perinteisistä kohokohdista. Yksi sellainen vuoden kohokohta on kiistatta jo vuodesta 2007 lähtien järjestetty maakunnan oma ”linnanjuhla”.

Oli turhauttavaa seurata toinen toistaan seurannutta pettymystä siitä, miten ensin innoissaan puuhattiin ja sitten jo pian peruttiinkin. Sellainen edestakainen venkoilu ei ole kivaa juhlatilaisuuden järjestäjälle, eikä ylennä mieltä juhliin ilmoittautuneiden keskuudessa, puhumattakaan ravintolayrittäjästä, joka yrittää harjoittaa elinkeinoaan.

Jokainen meistä muistaa vielä hyvin nuo epäselvien aikojen ristiriitaiset ohjeistukset ja siitä seuranneet toimet, jotka sittemmin osoittautuivat ”hiukan” ylimitoitetuiksi kautta linjan. Tikulla silmään, joka vanhoja muistaa. Keskitytään tulevaan ja iloitaan siitä, että pääsemme juhlistamaan pitkän tauon jälkeen itsenäisyyttä sekä 70-vuotiasta Reserviupseeripiiriä historiallisessa miljöössä isänmaan ystävien seurassa.

Sävelhartaus Lakeuden Ristissä

Juhlallisuudet on totuttuun tapaan porrastettu siten, että juhliva väki pääsee ensin nauttimaan mm. puhallinorkesterimusiikista Lakeuden Ristissä. Seinäjoen Sotilaskotisisarten järjestämässä sävelhartaudessa kuullaan Pohjanmaan maanpuolustussoittokunnan ja Lakeus kvartetin musisointia. Puolustusvoimien tervehdyksen tilaisuuteen tuo Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua ja Sävelhartauden puheen saapuu pitämään johtava sairaalapastori Artturi Kivineva. Samassa yhteydessä on myös Etelä-Pohjanmaan alueen reserviläisten ylennystilaisuus. Tilaisuuden jälkeen siirtymä sävelhartaudesta juhlapaikalle Hotelli-Ravintola Almaan on vain lyhyen kävelymatkan päässä.

Lakeuden Risti. Kuva: Jukka Kontkanen

Historiaa huokuva juhlapaikka

Hotelli-Ravintola Alma on paikalliselle maanpuolustusväelle tuttu ja ympäristö rakennuksineen huokuu mielenkiintoista historiaa. Seinäjokisten tunteman ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1908 ja talo valmistui toukokuussa 1909. Samainen rakennus on toiminut aikanaan venäläisten upseerien klubirakennuksena ja ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheimin päämajan ollessa vapaussodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella, ylipäällikkö Mannerheim vietti usein iltaa ruokaillen kyseisessä talossa.

Seinäjoki ja sen aivan ydinkeskustassa sijaitseva talo sai valitettavasti myös osansa talvisodan pommituksissa, josta pommituksen uhreille pystytetty muistomerkki muistuttaa kovista ajoista yhä hotellin edessä.

Kuva: Hotelli-Ravintola Alma

Nykymuodossaan Hotelli-Ravintola Alma avattiin elokuun 2. päivänä 2006. Kesällä vuonna 2012 päärakennukseen valmistui neljä uutta hotellihuonetta. Keittiön laajennus sekä kolme uutta hotellihuonetta lisää rakennettiin loppuvuonna 2014. Rakennuksen vanha arkkitehtuuri on pyritty säilyttämään mahdollisimman tarkasti rakennuksen ravintolaosassa. Vuonna 2022 Hotelli Alma valittiin vuoden majoitusliikkeeksi Finnish Travel Gaalassa.

Hotelli-Ravintola Almasta löydät myös tasokkaan majoituksen. Muistetaan, että Hotelli-Ravintola Alma on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien jäsenyritys, jossa saat alennusta esittämällä maksusuorituksen yhteydessä Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsenkorttia.

Hotelli-Ravintola Almassa on myös tasokas majoituspalvelu. Kuva: Hotelli-Ravintola Alma

Tanssimusiikkia ja herkullista ruokaa

Mitäpä olisivatkaan ”linnanjuhlat” ilman tanssimusiikkia? Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuudessa estradille nousee jälleen pitkän linjan ammattimuusikot Timo Luostarin johdolla. Timo Luostari & Kilimanjaro – orkesteri on luvannut soittaa monipuolista tanssimusiikkia jokaisen makuun. Kappaleiden kirjoa ei tässä kohdin paljasteta tarkemmin, mutta Topi Sorsakoski & Agents klassikoita kuulemme illan aikana takuulla.

Timo Luostari & Kilimanjaro -orkesterin esittelyn löydät TÄSTÄ

Ravintola Alman henkilökunta on jälleen kerran laatinut herkullisen juhlamenun hienoon tilaisuuteemme.

Menun ja ohjelman löydät TÄSTÄ

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri juhlii pitkää taivaltaan

Reserviupseeriliitto oli lähettänyt huhtikuussa 1952 jäsenkerhoilleen kiertokirjeen, jossa kerhoja oli kehotettu perustamaan alueittain piiritoimikuntia keskinäistä yhteydenpitoa ja toiminnankehittämistä varten. Tämän velvoitteen mukaisesti reservin luutnantti Leinonen kutsui koolle Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustamiskokouksen, joka pidettiin Seinäjoella tiistaina 23. päivänä syyskuuta 1952.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry juhlii 70-vuotiasta taivaltaan Ravintola Almassa 5.12.2022 itsenäisyyspäivän vastaanoton yhteydessä.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin mahdolliset muistamiset voi osoittaa tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry
FI11 4108 0010 6090 74

Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Itsenäisyyspäivän vastaanotto ja reserviupseeripiiri ry 70v juhlatilaisuus 5.12.2022 klo 20–00

Hotelli-Ravintola Alma
Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki

Maanpuolustusjärjestön / vast. jäsen (avec) / yhteistyökumppani
Ilmoittautuminen osallistumisesta pyydetään piiritoimistoon
p. 050 594 9617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com 30.11.2022 mennessä.

Illalliskortti 50€ / osallistuja maksetaan tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI30 4108 0010 6000 99
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2022

Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku, kunniamerkit

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Petrovski Jamin luento keräsi salin täyteen kuulijoita

Julkaistu 15.11.2022

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys järjesti 9. marraskuuta kuukausiesitelmän Seinäjoen Apila -kirjastossa. Marraskuun esitelmäaiheessa keskityttiin Päämajan kaukopartiotoimintaan.

Esitelmässä pureuduttiin erityisesti Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamiseen talvella 1942. Mielenkiintoinen aihe keräsi Seinäjoen kirjaston Jaaksis-salin täyteen kuulijoita. Tilaisuuden luennoitsijana toimi tietokirjailija dosentti Lassi Saressalo Turusta. Saressalo on perehtynyt tarkkaan näihin valiosotilaittemme vaiheisiin kirjoittaessaan Erillinen pataljoona 4 -historiikin. Hänen esitelmänsä oli väkevää ja asiatietoihin perustuvaa.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi avasi luentotilaisuuden. Kuva: Esko Petäjä
Tietokirjailija dosentti Lassi Saressalo. Kuva: Esko Petäjä

Esitys sivusi Saressalon teosta Päämajan kaukopartiot jatkosodassa, joka on tiukka tosiasioihin nojaava tutkimustuote. Se eroaa selvästi runsaasta partiokirjojen joukosta, jotka ovat lähinnä viihdekirjallisuutta. Esitelmän lopuksi yleisö esitti runsaasti kysymyksiä.

Pertti Kortesniemi
Puheenjohtaja
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 69
  • Sivu 70
  • Sivu 71
  • Sivu 72
  • Sivu 73
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 159
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta
  • Maanpuolustajat Tuurissa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·