Jani Syvänen

Seinäjoen yhteiskoululla (SYK) oltiin odotettu jo pidemmän aikaa saada paikan päälle rauhanturvaamisesta luennoivaa henkilöä. Pohjanmaan Rauhanturvaajien tiedottaja Tero Eklund luennoi 20. joulukuuta Seinäjoen nuorille rauhanturvaamisesta ja kriisinhallinnasta.

Kesällä 2022 Seinäjoen Ilmailupäivät EFSI tapahtumassa oli rauhanturvaajien oma osasto, jolla vieraili myös Seinäjoen yhteiskoulun opettajia.

Tapahtuman aikana opettajat ja Pohjanmaan rauhanturvaajien edustajat sopivat, että rauhanturvaajat tulevat kutsuttaessa koululle luennoimaan ja kertomaan kansainvälisestä rauhanturvaamisesta ja kriisinhallinta -toiminnoista oppilaille.

Päivänmäärälle 20.12.2022 klo 10–13 välille saatiin sovittua kolme eri ryhmää 7-9 luokan oppilaita, yhteensä reilut 300 oppilasta + opettajat.

Seinäjoen yhteiskoulun jumppasalissa oppilaita odotti Pohjanmaan Rauhanturvaajien tiedottaja Tero Eklund, joka aloitti jokaisen ryhmän kanssa sovituilla aikatauluilla.

”Mitä kuuluu?” oli ensimmäinen kysymys Terolta oppilaille, vastaus raikui ”Hyvää!” Tästä oli hyvä aloittaa kaikkien kanssa.

Tero Eklund luennoi nuorille aiheista, mitä on rauhanturvaaminen, kuka ja miten voi hakea tulevaisuudessa kriisinhallintatehtäviin. Oppilaiden kanssa käytiin hyvää keskustelua siitä, miksi juuri suomalainen on hyvä rauhanturvaaja ja miksi juuri suomalaiset sopeutuvat hyvin kansanväliseen kriisinhallintatoimintaa eri kulttuureissa.

Suomalaisen perusominaisuudet jo itsessään sopivat hyvin rauhanturvaamiseen: Rauhallisuus, harkitsevaisuus, asioiden taustoihin perehtyminen alueille mentäessä, tasa-arvoisuus, toisen ihmisen kunnioittaminen, sekä annettujen ohjeiden ja määräyksien noudattaminen, nousivat oppilaidenkin puheenvuoroissa esille.

Suomalaiset ovat saaneet useissa kansainvälisissä operaatioissa kiitosta myös, jämptiydestä ja ammattimaisesta yhteishengestä.

Luennon aikana oppilaiden kanssa olleissa keskusteluissa, moni nuori sai virikkeitä myös omaan mahdolliseen tulevaisuuden urasuunnitteluun, kuten, kuinka tärkeää on kokin työ, tai sähköasentajan, jotka ovat myös erittäin kysyttyjä ammattikunnan edustajia kansainvälisten rauhanturvaajien siviiliammatteina, kun ovat operaatioissa omissa tehtävissään.

Tapahtuman päätteeksi rehtori Jari Noponen halusi luovuttaa Pohjanmaan Rauhanturvaajien tiedottaja Tero Eklundille Seinäjoen yhteiskoulun (SYK) oman hupparin kiitoksena mukavasta tapahtuma-aamupäivästä.

Lopuksi sovittiin, että nähdään seuraavina vuosina tulevaisuudessa jälleen.

Tero Eklund
Tiedottaja
Pohjanmaan Rauhanturvaajat ry

Alavudella järjestiin neljännen kerran Reserviläisjärjestöjen joulutulet.

Avauspuheessa Alavuden reserviläisten jäsen Nina Nieminen toivotti paikalla olijat tervetulleeksi ja kertoi lyhyesti miksi joulutulet-tapahtuma järjestetään. Joulutulet on Reserviläisliiton valtakunnallinen tapahtuma. Joulutulien tarkoituksena on koota jäsenet perheineen yhteiseen nuotiohetkeen ja hiljentymään joulun odotuksen tunnelmaan.

Tällä kertaa tapahtumaa haittasi hiukan kova pakkanen. Paikalle tarkeni tulla vain alle kaksikymmentä henkeä. Vaikka pakkanen olikin pureva, niin sankarihautausmaan ympäristö, missä tapahtuma perinteisesti järjestetään, oli upean näköinen kuuraisine puineen ja tähtitaivaineen.

Vt. kirkkoherra Rami Niemi toi seurakunnan tervehdyksen pienen hartauksen muodossa ja kanttori Paula Setälän johdolla laulettiin kaksi yhteislaulua.

Lopuksi tulilla paistui makkarat, jonka jälkeen ihmiset kiirehtivät lämpimiin koteihinsa.

Nina Nieminen
Alavuden Reserviläiset ry

Lapuan reservinaliupseerien yhdistyksen perustamisesta tuli viime kesänä kuluneeksi 60 vuotta. Yhdistyksen juhlavuosi huipentui 11. joulukuuta vietettyyn juhlaan.

Lapuan reservinaliupseerit -niminen yhdistys perustettiin vuonna 1962 keskellä kylmän sodan kuuminta aikaa. Toisesta maailmansodasta ei ollut vielä kulunut kahtakymmentäkään vuotta. Edellisenä vuonna oli pystytetty Berliinin muuri ja Suomessa oli nähty noottikriisi. Neuvostoliitto vaikutti monella tavalla Suomen sisäpolitiikkaan. Maailma oli levoton.

Perustajajäsenet ymmärsivät, että ilman osaamista, ilman harjoittelua, ilman maanpuolustustahtoa Suomea ei voida puolustaa. Oli tarve liittyä yhteen, ikään kuin kokoontua yhteisen lipun alle kehittämään maanpuolustustaitoja.

Myös Lapuan reserviläisten 60. toimintavuotena maailma on ollut levoton. Euroopassa syttyi sota: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Maailmantilanteen nopea muuttuminen sai monet lapualaiset reserviläiset liittymään maanpuolustusjärjestöön. Yhdistys on saanut kuluvana vuonna peräti 30 uutta jäsentä.

Juhlatilaisuudessa puhuivat Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Juha Parkkonen ja Lapuan kaupunginjohtaja Satu Kankare. Kaikissa puheenvuoroissa korostettiin varautumisen ja yhteistyön tärkeyttä sekä reserviläisten merkitystä maamme puolustamisessa.

Maanpuolustusjärjestön juhlan tunnelmaa kohotti Lapuan musiikkiopiston piirissä toimiva Tasamaan torvet -vaskiseitsikko. Yhtyeessä soittaa seitsemän vaskisoittajaa sekä lyömäsoittaja rumpuineen. Juhla alkoi komean alkufanfaarin jälkeen tervetulotoivotuksella ja sen jälkeen yhdessä lauletulla Vaasan marssilla.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tauriainen kertasi muutamien tuokiokuvien kautta yhdistyksen historiaa ja toimintaa. Hän nosti esille mm. ammunnan, kuntoliikunnan sekä sotilastaidot, joiden harjoittaminen on ollut yhdistyksen keskeinen toimintamuoto koko sen olemassaolon ajan. Tauriainen kiitti myös yhdistyksen yhteistyökumppaneita arvokkaasta panoksesta maanpuolustuksen eteen.

Juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia. Niitä olivat luovuttamassa Reserviläisliiton, Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin sekä yhdistyksen edustajat. Ansioituneet reserviläiset saivat Reserviläisliiton kultaisen, kaksi hopeista ja pronssisen ansiomitalin. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitalin sai kolme reserviläistä. Lisäksi luovutettiin myös Lapuan reserviläisjärjestöjen yhteinen Vuoden reserviläistoimija -kiertopalkinto sekä maanpuolustusmitali kultaisella soljella.

Jukka Tauriainen
Puheenjohtaja
Lapuan Reserviläiset ry