Sairaslinja-autoksi muutettu vanha linja-auto on matkalla kenttäsairaalasta kohti sotasairaalaa. Matka on pitkä ja tie huonossa kunnossa. Kyydissä on arvokas lasti:
parikymmentä vaikeasti haavoittunutta sotilasta.
Ratin takana on alahärmäläinen Erkki Malmi 19. Sairasautokomppaniasta. Tämä kylmähermoinen nuorimies on kutsumustehtävässään niin automiehenä kuin auttajanakin. Hän kuljetti jatkosodan aikana potilaita, sotilaita, sotaherroja ja rintamakiertueiden kuuluisia taiteilijoita.
Välillä Erkki pysäyttää auton. Hän ryhtyy lääkintämieheksi ja tarjoaa halukkaille vettä kenttäpullosta. Joku tarvitsee lisää sidettä, joku lohduttajaa, joku oksennuspussia. Hoitajaa siellä olisi tarvittu, mutta heitä ei riittänyt kaikkien sairaslinja-autojen matkaan. Henkisesti vammautuneet oli pitänyt sitoa penkkiin kiinni itsetuhoisuuden takia. Erkin on luotettava itseensä ja siihen, että auton moottori ja renkaat kestävät, ja siihen, että viholliskoneiden lentäjät kunnioittavat autoon maalattuja Punaisia Ristejä.
Tämän vuonna 1921 syntyneen sotilaan isä oli alahärmäläinen vapaussoturi Vihtori Malmi. Hän lähti huhtikuussa 1930 kaivostöihin Kanadaan ja Lyyli-vaimosta, viiden lapsen äidistä, tuli niin kutsuttu amerikanleski ja Haapalan tilan isäntä. Erkki liittyi Alahärmän suojeluskunnan poikaosastoon ollessaan toisella kymmenellä. Kansakoulun opettajat olivat IKL:n (Isänmaallinen Kansanliike) vahvimpia kannattajia ja ”se meidän poikaosastotoiminta oli sitte sen mukaasta”. Vuonna 1937 Erkki liittyi suojeluskuntaan ja Sylvi-sisko Lotta Svärdiin.
Lääkintähenkilöstön sotatyö on ainakin osin jäänyt varsinaisen sodankäynnin varjoon. Tallennettua aineistoa on, mutta esimerkiksi hoitohenkilökunnan osalta on usein käynyt niin, että asioita on romantisoitu tai kuvaukset jäävät liian yleiselle tasolle tai keskittyvät muihin, sinänsä kiinnostaviin asioihin, kuten ihmissuhteisiin. Erkki Malmilta tallennettu muistitieto on arvokasta jo sinänsä, mutta tätä taustaa vasten se on vieläkin arvokkaampaa.
”Heti, kun sota oli loppunut, Erkki joutui sairaslinja-autonsa kanssa purkamaan miinoja aselepolinjalle Taipaleenjoella. Kun hän lähti sieltä takaisin asemapaikkaansa, niin mikä lie, tuli, ja hän lähti päinvastaiseen suuntaan. Jo matkatessa hänestä tuntui, että nyt ei näytä ihan tutulta, mutta painelin menemään. Jo kohta tiellä oli naapuri käsi pystyssä ja minä säikähdin, että mitähän nyt tapahtuu. Nuori vartiomies resuisissa virkavaatteissa, aseensa kanssa osoittaa: Niet… niet… NIET. Erkki yritti selittää, että nyt on sattunut vahinko, eikä hän tiedä, mihin hänen pitäisi mennä. Veli-venäläinen ymmärsi yskän ja piirsi tupakka-askin kanteen kartan, neuvoen mihin Erkin pitää mennä. Hän teki täyskäännöksen ja palasi kotimaahan, vahingoittumattomana.”
FT Jaana Laamanen on muistitiedosta kiinnostunut tutkija. Tämä kirja on maitolaiturimaisteriksikin kutsutun kansatieteilijän kahdeksas tietokirja.
Palvelukustanne, Bookcover Oy, joulukuu 2023. Kirjaa myy netissä mm. Bookcover-kauppa.fi
Lisätietoa: www.maitolaiturimaisteri.fi
jaana@maitolaiturimaisteri.fi
Ville Jalovaara on kirjoittanut useita historiaa käsitteleviä teoksia ja uutuus kirjassaan Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupungista, hän palaa sota-arkistoihin. Jalovaara kertoo luennossaan mitä Suomen kohtalon hetkinä oikein tapahtui.
Luentotilaisuus on avoin ja maksuton.
