• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Jani Syvänen

Kirjaesittelyssä: Sairaslinja-autonkuljettaja sotatiellä

Julkaistu 12.2.2024

Sairaslinja-autoksi muutettu vanha linja-auto on matkalla kenttäsairaalasta kohti sotasairaalaa. Matka on pitkä ja tie huonossa kunnossa. Kyydissä on arvokas lasti:
parikymmentä vaikeasti haavoittunutta sotilasta.

Ratin takana on alahärmäläinen Erkki Malmi 19. Sairasautokomppaniasta. Tämä kylmähermoinen nuorimies on kutsumustehtävässään niin automiehenä kuin auttajanakin. Hän kuljetti jatkosodan aikana potilaita, sotilaita, sotaherroja ja rintamakiertueiden kuuluisia taiteilijoita.

Välillä Erkki pysäyttää auton. Hän ryhtyy lääkintämieheksi ja tarjoaa halukkaille vettä kenttäpullosta. Joku tarvitsee lisää sidettä, joku lohduttajaa, joku oksennuspussia. Hoitajaa siellä olisi tarvittu, mutta heitä ei riittänyt kaikkien sairaslinja-autojen matkaan. Henkisesti vammautuneet oli pitänyt sitoa penkkiin kiinni itsetuhoisuuden takia. Erkin on luotettava itseensä ja siihen, että auton moottori ja renkaat kestävät, ja siihen, että viholliskoneiden lentäjät kunnioittavat autoon maalattuja Punaisia Ristejä.

Tämän vuonna 1921 syntyneen sotilaan isä oli alahärmäläinen vapaussoturi Vihtori Malmi. Hän lähti huhtikuussa 1930 kaivostöihin Kanadaan ja Lyyli-vaimosta, viiden lapsen äidistä, tuli niin kutsuttu amerikanleski ja Haapalan tilan isäntä. Erkki liittyi Alahärmän suojeluskunnan poikaosastoon ollessaan toisella kymmenellä. Kansakoulun opettajat olivat IKL:n (Isänmaallinen Kansanliike) vahvimpia kannattajia ja ”se meidän poikaosastotoiminta oli sitte sen mukaasta”. Vuonna 1937 Erkki liittyi suojeluskuntaan ja Sylvi-sisko Lotta Svärdiin.

Lääkintähenkilöstön sotatyö on ainakin osin jäänyt varsinaisen sodankäynnin varjoon. Tallennettua aineistoa on, mutta esimerkiksi hoitohenkilökunnan osalta on usein käynyt niin, että asioita on romantisoitu tai kuvaukset jäävät liian yleiselle tasolle tai keskittyvät muihin, sinänsä kiinnostaviin asioihin, kuten ihmissuhteisiin. Erkki Malmilta tallennettu muistitieto on arvokasta jo sinänsä, mutta tätä taustaa vasten se on vieläkin arvokkaampaa.

”Heti, kun sota oli loppunut, Erkki joutui sairaslinja-autonsa kanssa purkamaan miinoja aselepolinjalle Taipaleenjoella. Kun hän lähti sieltä takaisin asemapaikkaansa, niin mikä lie, tuli, ja hän lähti päinvastaiseen suuntaan. Jo matkatessa hänestä tuntui, että nyt ei näytä ihan tutulta, mutta painelin menemään. Jo kohta tiellä oli naapuri käsi pystyssä ja minä säikähdin, että mitähän nyt tapahtuu. Nuori vartiomies resuisissa virkavaatteissa, aseensa kanssa osoittaa: Niet… niet… NIET. Erkki yritti selittää, että nyt on sattunut vahinko, eikä hän tiedä, mihin hänen pitäisi mennä. Veli-venäläinen ymmärsi yskän ja piirsi tupakka-askin kanteen kartan, neuvoen mihin Erkin pitää mennä. Hän teki täyskäännöksen ja palasi kotimaahan, vahingoittumattomana.”

FT Jaana Laamanen on muistitiedosta kiinnostunut tutkija. Tämä kirja on maitolaiturimaisteriksikin kutsutun kansatieteilijän kahdeksas tietokirja.

Palvelukustanne, Bookcover Oy, joulukuu 2023. Kirjaa myy netissä mm. Bookcover-kauppa.fi

Lisätietoa: www.maitolaiturimaisteri.fi
jaana@maitolaiturimaisteri.fi

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Historiantutkija Ville Jalovaara saapuu luennoimaan Helsingin kohtalokkaista hetkistä Seinäjoelle

Julkaistu 10.2.2024

Monet suurkaupungit tuhoutuivat toisen maailmansodan massiivissa pommituksissa kokonaan. Helsinki kuitenkin pelastui kuin ihmeen kaupalla Neuvostoliiton pommikoneiden hyökätessä helmikuussa 1944. Historiantutkija dosentti Ville Jalovaara saapuu luennoimaan Helsingin kohtalokkaista hetkistä Seinäjoelle.

Helsingissä kaupungin sireenit alkoivat soida ilmahälytyksen merkiksi 6. helmikuuta 1944, kun Neuvostoliiton pommikoneet aloittivat pääkaupungin massiivisen moukaroinnin. Pommituksen tarkoituksena oli pakottaa Suomi irti sodasta. Helsingin tuhoaminen ei kuitenkaan onnistunut suunnitellusti. Monet suurkaupungit tuhoutuivat kokonaan toisen maailmansodan valtavissa pommituksissa, mutta Helsinki pelastui vastoin kaikkia odotuksia kuin ihmeen kaupalla. Miten Helsinki selvisi siihen kohdistuneesta valtavasta hyökkäyksestä?

Ratakatu 27.2.1944. Kadun vasemmalla puolella Suomalainen normaalilyseo, joka vaurioitui pahoin suurpommituksissa. Kuva: Taavi Patoharju
Saksasta ostettiin uusinta ilmatorjuntakalustoa. Puolustuksen kannalta tärkeimpiä olivat 88 mm:n RMB-ilmatorjuntatykit. Tykkipatterit sijaitsivat kaupungin ympärillä ja edustan saarilla. Kuvassa kakkostykki Käpylän Taivaskalliolla. Kuva: SA-Kuva

Ville Jalovaara on kirjoittanut useita historiaa käsitteleviä teoksia ja uutuus kirjassaan Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupungista, hän palaa sota-arkistoihin. Jalovaara kertoo luennossaan mitä Suomen kohtalon hetkinä oikein tapahtui.

Ville Jalovaara on toisen maailmansodan ja kylmän sodan historiaan erikoistunut historian dosentti ja tutkija Lisäksi hänen kirjoittamia teoksia ovat muun muassa Piispa Wallinmaan surma ja Lähemmäksi muuta Suomea.

♦ ♦ ♦

Historiantutkija dosentti Ville Jalovaara saapuu luennoimaan pääkaupungin kohtalon hetkistä Seinäjoelle kirjaston Jaaksi-saliin 17.2.2024 klo 14:00 alkaen.

Luentotilaisuus on avoin ja maksuton.

Tervetuloa!

Järjestäjänä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

 

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Lakeuden Maanpuolustajan helmikuun 2024 henkilökuvassa Bálint Berki

Julkaistu 9.2.2024

Kersantti Berki suojelutiedusteluvaunun operaattorina Reccex13 harjoituksessa Tanskassa. Kuva: Bálint Berki
Kersantti Berki suojelutiedusteluvaunun operaattorina Reccex13 harjoituksessa Tanskassa.

Kuka: Bálint Berki
Sotilasarvo: Kersantti (res)
Motto: ”Pate hoitaa!”
Syntymäpaikka: Kauhajoki
Asuinpaikka: Koskenkorva, Ilmajoki
Perhesuhteet: Naimaton

Koulutukset:
– Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusvalvoja
– Erilaisia vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja sopimuspalokuntien kursseja

Työura:
– Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos; Kauhajoen VPK, sammutusmies, 2010 – jatkuu
– Securitas Oy, vanhempi vartija, 2014 – jatkuu
– Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos; Koskenkorvan VPK, sammutusmies, 2019 – jatkuu

Aallon Patteriston perinnetoimikunnan paljastamalla Tykistön muistomerkillä Kiteellä 2021. Bálint Berki perinnepuvussa m/36, lottapuvussa Anniina Aho. Kuva: Tuomo Aho

Harrastukset:
– VPK (hälytystehtävät, palokuntanuorisotyö, talkoot, jne.)
– Maanpuolustus (reserviläiset, perinneyhdistykset, jne.)
– Musiikki (trumpetti, maanpuolustussoittokunta, jne.)
– Luottamustehtävät (kunnanvaltuutettu, lautamies, jne.)
– Kaikenlainen vanhojen asioiden kanssa puuhastelu

Sankarihautajaiset ovat sykähdyttävimmät kunniatehtävät. Kuvassa Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta soittaa vänrikki Esko Paavilaisen (1922-1944) sankarihautajaisissa Vaasassa 2021. Soittokuntaa johtaa kapteeni Sami Salmivuori ja kersantti Berki vasemmalla trumpetin kanssa. Kuva: Tapani Tikkala
Kahden paloaseman VPK-laisella (oik.) on silmää vanhalle palokalustolle (vas.). 2023 Saksassa CISOR kurssilla bongattu paikallisten lentoreserviläisten MB Unimog lentokenttäpaloauto. Jos musiikaalisuus tulee äidiltä, kiinnostus vanhoihin autoihin tulee isältä. Haastattelua tehdessä Bálint on juuri tehnyt kaupat kahdesta Saab 900:sta, entisistä poliisin ja pelastuslaitoksen autoista. Projekteissa on vahvasti mukana myös nuorimmainen veli (moottorialikersantti ja nuorempi sammutusmies). Keskimmäinen veli on lääkintäkersantti. Kuvat: Bálint Berki

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Hakeuduin mukaan päästyäni intistä. Perinteisten lapsuuden poliisi/palomies, yms. toiveammattien lisäksi sytykkeinä olivat myös historia, musiikki ja vanhemmistani poikkeava arvomaailma.

Äiti värvättiin Kauhajoelle Panula-opiston palvelukseen Unkarista vuonna 1989. Isä tuli mukana, lapsia syntyi neljä ja kaikki saatiin syntyperän perusteella Unkarin kansalaisuus. Koulussa sain tietää Suomen ja Unkarin veljeskansayhteydestä, mikä herätti kiinnostuksen molempien maiden historiaan. Isä ei ole muistellut hyvällä inttiaikaansa Unkarin kansanarmeijassa, eikä Unkarissa ole Natoon liittymisen jälkeen ollut yleistä asevelvollisuutta, joten maanpuolustus ja isänmaallisuus ei ollut meillä yhtä arvossaan kuin suomalaisilla. Minuun itseeni Suomen säästyminen Unkarin ja Viron kohtaloilta teki suuren vaikutuksen.

10-vuotiaana aloin soittaa trumpettia. Kerran opettajani vei meidät oppilaat Pohjanmaan sotilassoittokunnan konserttiin: Sotilasmusiikki osui ja upposi. Aloitin myös palokuntanuorissa samoihin aikoihin, myöhemmin Suomen kansalaisuuden ja varusmiespalveluksen välttämättömyys kirkastui uravalintoja miettiessä.

Vaatimattomina ihmisinä vanhemmat katsoivat, että eiköhän siihen mennessä 20 vuoden ura Suomessa täytä kansalaisuuskriteerit ja lopulta hakivat ja saivat Unkarin rinnalle Suomen kansalaisuuden koko perheelle. Tuolloin 16-vuotiaana turvallisuusalan opiskelijana päätin maksaa Suomelle takaisin tätä kunniavelkaa parhaani mukaan. Ammattikoulussa pääsimme MPK:n kursseille Lohtajalle ja kh-vuorokausiakin alkoi kertyä jo alaikäisenä Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunnassa. (Suupohjan Puhallinorkesteri)

Varusmiespalveluksen suoritin Keuruulla, 1/13 PionR/KSPionP/SluK. Suojeluaselajissa pääsin hyödyntämään ja kehittämään palokuntaosaamistani. Suojelutiedusteluryhmänjohtajan koulutuksen lisäksi sain koulutuksen myös Suojelun Erikoisosastoon (SEO), palveluksen kohokohta oli Nordefco Reccex2013 harjoitus Tanskassa. Intin jälkeen liityin reserviläisiin ja myöhemmin myös mm. sotaveteraanien kannattajajäseneksi, Vapaussodan perinneyhdistykseen ja moneen muuhun.

Reservissä olen vaihtelevasti käynyt kertaamassa ja kouluttautunut MPK:n ja sopimuspalokuntien kursseilla, mainittakoon viimeisimpinä vuoden 2023 Alueellinen maanpuolustuskurssi (Ylihärmä, Kauhava) ja CISOR nuorten aliupseerien johtamiskurssi (Appen, Saksa). Sotilasvala on saanut vahvennusta myös tuomarinvakuutuksen muodossa. Kun maan ja kansan palveleminen on läsnä siviilityössä ja harrastuksissa, niin voinee sanoa että se on aina ja kaikkialla.

Talvisodan unkarilaisten vapaaehtoisten muistolaatta Lapuan tuomiokirkon seinällä. Mainittakoon tässä eräs vapaaehtoinen: Sotamies Imre Berki. Vaikka yhteistä olisikin vain sukunimi, niin maailma on pieni! Sanotaan että sukulaisiaan ei voi valita. Suomella ja Unkarilla on ollut poliittisia kiistoja ennenkin ja jos ennen on selvitty, niin selvitään jatkossakin. Veli veljen puolesta!

Kategoriassa: Artikkeli, Eturivissä

Rannikkotykistö avaa tulen Haminan näyttelyssä – Nato-seminaari Tattoon yhteydessä

Julkaistu 5.2.2024

Rannikkotykistö historiaan jääneenä aselajina herää henkiin ensi kesänä Haminassa. Perinnekeskus Wanhan Veteraanin vaihtuva näyttely, Suomen Rannikkotykistö sodissa 1939 -1945, kertoo aselajin Itäisen Suomenlahden ja Viipurinlahden taisteluista.

Rannikkotykistö-näyttely jatkaa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa Suomen maanpuolustushistorian ja -perinteen esittelyä rauhanturvaamisen rinnalla. Haminaan näyttely osuu kuin rannikkotykistön ammus maaliinsa.

– Talvisodan lopussa 3.3.1940 Neuvostoliiton lentopommitukset tuhosivat alueen rannikkopuolustuksesta vastanneen Kotkan Lohkon esikuntarakennuksen keskellä Haminaa. Silti sen Kirkonmaan ja Virolahden alalohkojen rannikkotykistö pysäytti seuraavana päivänä tuhansien miesten maihinnousun Kotkan ja Virolahden edustan jäihin, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja eversti evp Vesa Kangasmäki perustelee vaihtuvan näyttelyn aihevalintaa ja paikkaa.

Rannikkotykistö sodissa -näyttely tuo Haminaan myös kuultavaksi sotiemme veteraanien kertomuksia kokemuksistaan rannikkotaisteluissa. SA-kuva.

Näyttely avataan 18. toukokuuta. Näyttelyn toteuttaa Merikonttori yhdessä merikeskus Forum Marinumin ja sen virtuaalisen rannikkotykistömuseon sekä Kotkan Rannikkopatteriston perinneyhdistyksen kanssa. Näyttelyn kokoaa palkittu tietokirjailija Johanna Pakola.

– Näyttelyn tapahtumista kertovat tekstit, kuvat ja esineistö johdattelevat kävijän läpi sotavuosien ja halki merialueiden – pääpainon ollessa Itäisellä Suomenlahdella. Tekstien ohella näyttelyssä pääsee perehtymään sotatapahtumiin useiden audioiden kautta: voit kuunnella sotavuosien tapahtumia niin sotilaiden kuin siviilien näkökulmasta muun muassa Koivistonsaarilta ja Suursaaresta sekä Bengtskärin taistelusta, Pakola kertoo.

Rannikkotykkien ampuma-arvojen laskentaa varten tarvittiin maaliin suunta ja etäisyys. SA-kuvan tulenjohtotornissa työskennellään suuntakehällä.

Laajemmin näyttelyteemaa valotetaan avajaispäivänä (18.5.2024) RUK:n Maneesissa pidettävässä asiantuntijaseminaarissa. Siinä Pakolan lisäksi puhujana on komentaja Lari Pietiläinen merivoimista. Puhujalista täydentyy kevään kuluessa.

Wanhan Veteraanin rauhanturvaamisen perusnäyttelyn ilmettä ehostetaan avajaisiin mennessä rytmittämällä esillepanon rakennetta entistä selkeämmäksi. Museo on saanut rauhanturvaajilta runsaasti esineistöä, jolla tuodaan sisältöön vaihtuvuutta.

Wanhan Veteraanin Rannikkotykistö-seminaari ja näyttelyjen avajaiset ovat samalla osa 500 metriä pitkän Haminan museokatu-hankkeen yksivuotisjuhlaa. Kadettikoulunkadun varteen viime keväänä luotua historiallista matkailureittiä kaupunki vauhdittaa muun muassa tarjoamalla kahvia ja kakkua. Tahtia askelille antaa MPK:n soittokunta. Wanha Veteraani on yksi museokadun 15 kohteesta, jotka liittyvät pääosin Haminan sotilashistoriaan.

Rannikkotykistön Kotkan lohkon esikuntarakennus Haminassa paloi talvisodan pommituksessa arkistoineen päivineen. Esikunta sijaitsi vanhassa Haminan Kadettikoulun hallinto- ja juhlarakennuksessa RUK:n päärakennusta ja kenttää vastapäätä. Samassa paikkaa uudessa talossa oli viimeksi sotilaskoti. Kuva: haminanmuseokatu.fi

Nato-seminaari osana Hamina Tattoota

Perinnekeskus Wanha Veteraani järjestää yhdessä Hamina Tattoon kanssa ensi kesän Tattoon korkeatasoisen turvallisuuspoliittisen seminaarin. RUK:n Maneesissa tarkastellaan perjantaina 2.8.2024 Suomen Nato-jäsenyyttä tulevaisuuden näkökulmasta. Loppukesästä lienee jo julkisanottavia suuntaviivoja siitä, mitä puolustusliiton jäsenyys Suomelle käytännössä tarkoittaa.

Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa avaa Hamina Tattoon seminaarin keynote-puheenvuorolla. Siinä hän kuvaa tulevalle paneelikeskustelulle sen hetkisen Nato-Suomen tilanteen.

Seminaarin juontaa prikaatikenraali evp Juha Pyykönen. Hän ohjaa moderaattorina keskustelua suuntaan, jolla pyritään avaamaan maamme tulevaisuutta Natossa. Paneelikeskustelijoiksi ovat jo lupautuneet ylijohtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä ja vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista. Puolustusvoimien edustus paneelissa täsmentyy keväällä.

Haminan Nato-seminaariin on tattooyleisöllä vapaa pääsy. Kuulijoita kiinnostaa Wanhan Veteraanin näyttelyteemaan liittyen tietysti myös, miten Nato-Suomi puolustaa rannikkojamme.

Näyttelyt Wanhassa Veteraanissa ovat auki 18.5. – 30.9.2024, ti – su klo 10 -16. Lisätietoja: www.rvpk.fi

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Wanha Veteraani
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Johanna Pakola
Tietokirjailija, Rannikkotykistö-näyttelyn vastaava
johanna.pakola@gmail.com
040 588 4231

Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Urheilupyhätön palloiluhalli täyttyi Tammisunnuntain muistojuhlan vieraista

Julkaistu 29.1.2024

Muistan kun asuin vielä Tampereella keskustellessani kaverini kanssa, vierestä kysyi seurueen henkilö mikä se tammisunnuntai oikein on mistä te puhutte. Meille etelä-pohjalaisillehan asia on tuttu koska venäläisten aseistariisunta alkoi tunnetusti yllätysiskuin jo sunnuntaina 27.1.1918 Laihialla. Ylihärmän Päämajasta annettiin vapaussodan alkamisen ensimmäinen käsky.

Nämä olivat itsenäisyytemme alkuaikojen tapahtumat, joten niiden merkitys on suuri. Tapahtumista on tehty varsin kattava dokumenttielokuva nimeltä Tammisunnuntai 1918, joka kannattaa jokaisen katsoa. On hyvä muistaa, että itsenäisyytemme ei ole itsestäänselvyys ja tuolloinkin siitä jouduttiin taistelemaan. Näitä itsenäisyytemme alun tapahtumia kokoonnuimme muistelemaan Kuortaneella pidettyyn tammisunnuntain maakunnalliseen muistojuhlaan 28.1.2024. Tästä muistojuhlasta teki vielä erityisen sen, että samana päivänä jännitetään presidentinvaalin tuloksia.

Tammisunnuntain kirkkokansaa Kuortaneen kirkkomaalla. Kuva: Jari Asu
Seppeleen lasku Kuortaneen sankarihautausmaalle ja Kuortaneen Reserviläisten asettama kunniavartio. Kuva: Jari Asu

Tammisunnuntain juhlaohjelma alkoi sanajumalanpalveluksella Kuortaneen kirkossa ja sen jälkeen se jatkui päiväjuhlalla Kuortaneen Urheiluopistolla. Paikalle oli saapunut runsaasti kaikenikäistä väkeä ja tyhjää lavittaa sai etsiä salista. Tilaisuus alkoi juhlavan komeasti kun etelä-pohjalaisen urheilupyhätön palloiluhallissa kajahti Jääkärien marssi Laivaston soittokunnan esittämänä solistinaan musiikkikomentajakapteeni Juha Ketola. Tilaisuuden järjestävän tahon Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Veli Suvanto muistutti tervehdyspuheessaan, että vapaaehtoisissa järjestöissä kaivataan myös uusia henkilöitä mukaan toimintaan.

Laivaston soittokunta johtajanaan musiikkikomentajakapteeni Juha Ketola. Kuva: Jari Asu
Maakunnallisen Tammisunnuntain muistojuhlan juhlavieraita. Kuva: Jari Asu
Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Veli Suvannon tervehdyspuhe. Kuva: Jari Asu

Juhlapuheen piti kontra-amiraali Jori Harju, joka sopikin tapahtuman puhujaksi hyvin koska omaa myös etelä-pohjalaiset juuret. Harjun puhe oli hyvin ajanhenkinen ottaen huomioon nykyhetken tilanteet meillä ja maailmalla. Tilaisuudessa oli hienoa nähdä kun nuoria oli myös mukana niin kynttilän sytytyksessä kuin omassa puheenvuorossaan juhlan ohjelmassa, jossa luettiin ainekirjoituskilpailun voittaja-aine liittyen vuoden 1918 tapahtumiin.

Kuortaneen lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Ali Abdalla luki ainekirjoituskilpailun voittaja-aineen juhlaväelle. Kuva: Jari Asu
Kuortaneen Canto-kuoro esiintyi johtajanaan Liisa Viitasaari. Kuva: Jari Asu
Huomionosoituksien saajat rivissä. Kuva: Jari Asu

Aineessa nuori pohti muun muassa vuoden 1918 sodan eri nimityksiä ja niiden merkityksiä. Tervehdyspuheet piti Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela. Puolustusvoimien edustajien molemmissa puheissa korostui se, että vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, on puolustuksemme kunnossa niin maalla, merellä kuin ilmassakin.

Juhlapuheen piti kontra-amiraali evp. Jori Harju. Kuva: Jari Asu
Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua. Kuva: Jari Asu
Vapaussodan Perinneliiton tervehdyksen toi yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Koskela. Kuva: Jari Asu
Päätössanat lausui Kuortaneen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Annu Ridanpää-Taittonen. Kuva: Jari Asu

Musiikin, puheiden ja palkitsemisien jälkeen reippaat ja urheiluhenkiset päätössanat lausui Kuortaneen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Annu Ridanpää-Taittonen.
Palloiluhallin koripallo korien verkot suorastaan hypähti kun koko salillinen ihmisiä kajautti yhteen ääneen Maamme-laulun. Vuoden 1918 tammisunnuntain tapahtumia emme saa koskaan unohtaa ja tietoa on siirrettävä sukupolvelta toiselle jatkossakin.

Terhi Hakola

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 48
  • Sivu 49
  • Sivu 50
  • Sivu 51
  • Sivu 52
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 159
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·