Lakeuden Maanpuolustaja

Jani Syvänen

Hirvijärvijuhla veteraanimajalla

Julkaistu

Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta järjesti 3.8.2025 Hirvijärvijuhlan jo toisen kerran jatkaen Lapuan Sotaveteraanien aloittamaa perinnettä. Tänä vuonna teemana olivat Lapuan lotat ja haluttiin erityisesti muistaa vielä Lapualla asuvia kolmeatoista pikkulottaa, joista paikalle olikin saapunut neljä.

Viime vuonna teemana oli sotasukupolven perinne ja nuoret ja juhlapuhujina olivatkin nuorisovaltuutetut Aaro Leppänen ja Oskari Koivisto.

Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Merja Nieminen. Kuva: Akseli Koivisto

Juhlapuheen piti Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Merja Nieminen. Lapuan paikallistoimikunnan jäsen Leena Qvick kertoi pikkulottien toiminnasta Lapualla.

Puheenvuoron käyttivät myös pikkulotta herastuomari Anna-Liisa Leikkola sekä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Paula Sihto ja varapuheenjohtaja museoneuvos Marja-Liisa Haveri-Nieminen. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Pertti Kortesniemi.

Raimo Luomanen
Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta

Etelä-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Paula Sihto ja pikkulotta herastuomari Anna-Liisa Leikkola. Kuva: Helena Teräväinen
Juhlassa on trahteerit kohdillaan. Kuva: Helena Teräväinen

Perinneyhdistys kerää tietoja Pro Patria -tauluista

Julkaistu

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys kerää tietoja maakunnassa sijaitsevista Pro Patria -tauluista. Tiedot kerätään perinneportaaliin, josta löytyy jo runsaasti valokuvattuja Pro Patria -tauluja sijaintitietoineen. Pro Patria -tauluja on taltioitu tällä hetkellä noin 300kpl mutta taltioitavaa on vielä paljon.

Pro Patria-tauluissa kyse on suomalaisesta perinteestä, joka sai alkunsa välittömästi talvisodan jälkeen. Tuolloin koulujen ja seurantalojen seinille kiinnitettiin marmoritauluja, joihin oli kaiverrettu sodassa kaatuneiden oppilaiden nimiä syntymä- ja kuolinvuosineen. Myöhemmin myös eri yhteisöt seurakunnista jopa tehtaisiin alkoivat noudattaa kyseistä tapaa omien sankarivainajien muiston vaalimiseen.

Kun myöhemmin kouluja lakkautettiin ja niissä sijaitsevia Pro Patria -tauluja siirrettiin muihin paikkoihin, on niitä kadonnut, päätynyt varastoihin, tai jopa kaatopaikoille. Varmasti aika moni meistä on kulkenut jossain Pro Patria -taulujen ohi tietämättä, että kyseessä on kallisarvoisesta perinnöstä.

Jokainen Pro Patria -tauluun kaiverrettu nimi pitää sisällään yhden aivan liian aikaisin päättyneen elämän. Jokaisen nimistä ansaitsee tulla muistetuksi ja heidän tarina kuulluksi sillä, samoin kuin sankarihautausmaillamme lepäävät hautakivet, muistomerkit ja patsaat ovat konkreettinen muistutus siitä, miten kovan hinnan meitä edeltävät sukupolvet joutuivat vapautemme puolesta maksamaan.

Pro Patria on latinaa ja tarkoittaa isänmaan puolesta. Tuo hengen maksanut hinta on aivan liian kallisarvoinen unohdettavaksi tai itsestäänselvyytenä otettavaksi.

♦ ♦ ♦

Malliesimerkki hyvin dokumentoidusta Pro Patria -taulusta: Pelkolan koulu, Kauhava (lakkautettu) Kuva: Antti Järvinen ja Hannu Ristaniemi

Vieraile perinneportaalissa ja katso mitä tauluja on jo kuvattu Etelä-Pohjanmaan alueelta. Perinneportaalin Pro Patria -välilehdelle pääset TÄSTÄ!

Pro Patria -tauluja kaivataan vielä erityisesti Laihialta, Kortesjärveltä, Vimpelistä, Jurvasta, ja Peräseinäjoelta. Jos tiedät omalta paikkakunnaltasi missä tauluja on, ota niistä kuva ja lähetä ne osoitteeseen: epveteraaniperinne.tiedotus@gmail.com tai WhatsApp -viestinä numeroon 0400-768245.

Kun lähetät taulujen kuvia, ilmoita siinä taulun sijaintipaikka ja paikkakunta ja kuvaajan nimi. Nimesi julkaistaan vain luvallasi, joten mainitse siitä viestissäsi. Nimesi jää näin tärkeään, historialliseen keräilykohteeseen.

KIITOS!

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Vieraile myös sivuillamme epveteraaniperinne.fi

facebook.com/ epveteraaniperinne
instagram.com/ epveteraaniperinne
youtube.com/ epveteraaniperinne

Ilmajoen reserviläiset juhlistivat 70-vuotistaivaltaan

Julkaistu

Ilmajoen reserviläiset viettivät 70-vuotisjuhlaansa lauantaina 9.8.2025 Tervahaminan ampumaradalla. Avoimena yleisötapahtumana järjestetty juhla kunnioitti yhdistyksen historiaa ja suomalaista maanpuolustusta.

Juhla alkoi puheenjohtajan Ville-Matti Kulmalan puheella, joka esitteli Ilmajoen reserviläisten saavutuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Reserviläisliiton kunniamitaleja jaettiin ansioituneille jäsenille: Veli-Jussi Laitila, Antti Iso-Oja, Pasi Löppönen, Juha Lähdesmäki ja Ville-Matti Kulmala. Virallinen osuus päättyi mustaruutitykin laukaukseen, joka avasi juhlan vapaamuotoisen osuuden. Laukaus oli Napuen Perinne ja Tykit ry:n järjestämä.

Napuen Perinne ja Tykit ry:n tykkiryhmä suoritti näyttävän avauslaukauksen. Kuva: Aki Uusineva
Juhlatilisuudessa palkitut: Veli-Jussi Laitila, Antti Iso-Oja, Pasi Löppönen, Juha Lähdesmäki ja Ville-Matti Kulmala. Kuva: Mika Valkama

Loppupäivän vapaamuotoinen ohjelma antoi juhlakansalle tilaisuuden päästä itsekin kokeilemaan toimintaa. Tarjolla oli mahdollisuus ampua pistoolilla ja kiväärillä, mitä tilaisuutta moni käyttikin hyväkseen. Ekoaseilla napsuttelu haastoi myös kävijöitä, vaikka pamaukset puuttuivatkin. Tasaisin välein pidetyt sovelletun reserviläisammunnan näytökset antoivat näkymän lajiin, joka ei sen suosion kasvusta huolimatta ole vielä suuren kansan tietoisuudessa.

Asenäyttely houkutteli kaikenikäisiä tutustumaan reserviläisammunnoissa käytettyyn kalustoon. Pöydillä oli nähtävinä kattaus kiväärejä ja pistooleita perinneaseista uusiin SRA:ssa käytettyyn kalustoon ja TA-kivääreihin. Jotkin yksilöt herättivät keskustelua keräilijöiden parissa kun taas toiset ihmettelyä laajemmaltakin.

Yleisön mahdollisuus kokeilla erilaista ampumista saavutti suuren kiinnostuksen. Kuva: Juha Syväjärvi
SRA:n eli sovelletun reserviläisammunnan näytökset perehdyttivät yleisöä toiminnalliseen lajiin. Kuva: Ville- Matti Kulmala

Kuten tavallista Tervahaminan tapahtumissa, nälkä ja jano eivät jääneet kenellekään juhlista mieleen, soppatykistä oli tarjolla maistuvaa ja kehuttua hernekeittoa.

Ilmajoen reserviläisten 70-vuotisjuhla ei ollut vain tilaisuus muistella menneitä, se osoitti, että maanpuolustustahto elää ja voi hyvin. Juhla jätti jälkeensä syvän kiitollisuuden tunteen ja monen mielessä kaikui ajatus: tällaisesta perinteestä on syytä olla ylpeä vielä seuraavatkin 70 vuotta.

Mika Valkama
Ilmajoen Reserviläiset

Yli kolme vuosikymmentä maanpuolustustyötä – Mikä motivoi?

Julkaistu

Olen Jarmo Koskela Kurikasta, ja vuodesta 1989 lähtien maanpuolustustyö on ollut osa elämääni. Kun katson taaksepäin yli 35 vuoden ajalle, en näe pelkkiä tapahtumia tai tehtäviä – näen matkan, joka on muovannut minua ihmisenä ja antanut merkitystä arkeen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n 1. varapuheenjohtaja Jarmo Koskela

Motivaationi ei ole koskaan ollut kiinni titteleistä tai kunniamerkeistä. Se on syntynyt yksinkertaisesta ajatuksesta: halusta tehdä osani. Olen aina kokenut, että jos jokainen meistä kantaa kortensa kekoon, yhteiskunta pysyy vahvana. Maanpuolustus on minulle tapa osoittaa kiitollisuutta siitä, että saan elää vapaassa maassa.

Olen toiminut monenlaisissa tehtävissä – kurssien johtajana, kouluttajana, puheenjohtajana, sihteerinä, järjestelyissä, tukena nuoremmille. Jokainen rooli on ollut tärkeä, ja jokaisessa olen oppinut jotakin uutta. Erityisesti yhteisöllisyys on ollut kantava voima. Seinäjoen ja Kurikan maanpuolustusväki on kuin toinen perhe – siellä jaetaan kokemuksia, opitaan yhdessä ja pidetään huolta toisistamme.

SRA:n eli sovelletun reserviläissammunnan koulutustilaisuus käynnissä. Kuva: Jarmo Koskela
Parolannummi 1987, kirjoittaja keskellä takana kuvassa. Kuva: Jarmo Koskelan albumi

Työni projektipäällikkönä ja nyt vesihuoltomestarina on opettanut vastuunkantoa ja järjestelmällisyyttä, ja samoja taitoja olen voinut hyödyntää myös vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Kun yhteiskunta toimii, se ei ole sattumaa – se on monien ihmisten työn tulos. Sama pätee maanpuolustukseen.

Nuorille haluan sanoa: mukaan kannattaa tulla. Ei tarvitse olla valmis tai tietää kaikkea – riittää, että on kiinnostunut ja valmis oppimaan. Maanpuolustus ei ole vain varautumista kriiseihin, vaan myös yhteisön rakentamista ja arvojen vaalimista.

Tämä harrastus on antanut minulle paljon – ystäviä, kokemuksia, merkitystä. Ja niin kauan kuin voin, aion jatkaa. Koska isänmaa ei ole vain paikka kartalla – se on koti, jonka puolesta kannattaa tehdä työtä.

Jarmo Koskela
Etelä-Pohjanmaan reserviläispiiri, 1. vpj
Seinäjoen reserviläiset ry, sihteeri

Reserviläispiiri hankki kuljetuskalustoa

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n kuljetuskalusto laitettiin alkukesästä kuntoon kertaheitolla. Kotimaisen Tekno-Trailer Oy:n valmistama laadukas kuomullinen telikärry helpottaa maanpuolustusmateriaalin kuljetusta erilaisiin tapahtumiin.

Sanonta; ”niin elää, kuin opettaa” pitää todistetusti paikkansa. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki on jo vuosia kannustanut alueen reserviläisyhdistyksiä hyödyntämään erilaisia säätiöiden tarjoamia tukia. Puheenjohtaja Mäki oli aloitteellinen hakiessaan Ylihärmän Säästöpankkisäätiöltä avustusta Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:lle kuomukärryn hankintaan.

Säästöpankkisäätiö

Ylihärmän Säästöpankkisäätiön puheenjohtaja Timo Mäkinen suhtautui hyvin laadittuun hakemukseen myönteisesti ja päätös avustuksen myöntämisestä kuljetuskaluston hankintaan tuli nopeasti. On mahtavaa, miten hienosti alueemme säätiöt tukevat vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kehittämistä. Ylihärmän Säästöpankkisäätiöltä saatu taloudellinen tuki on yleishyödylliselle yhteisölle ensiarvoisen tärkeää, mutta samalla myös kannustavaa.

Laatu vakuutti

Perävaunun hankinnassa ei lähdetty merta edemmäksi kalaan, vaan ajatus oli, että hankinta tehdään ilman muuta omasta maakunnasta. Tekno-Trailer perävaunuilla on vankka maine laadukkaiden perävaunujen valmistajana ja tarjous kuomukärrystä pyydettiin kauhavalaiselta perheyritykseltä. Malliksi valikoitui musta 3500T -sarjan telikärry korkealla kuomukatteella, joka mahdollistaa esimerkiksi mönkijän kuljettamisen kärryillä. Myös kaksiakselisuus tuki ajatusta siitä, että vaikka tällä hetkellä käyttö perustuu lähinnä messumateriaalin ja reserviläiskilpailuissa käytettävän kaluston kuljetukseen, voi tarve jatkossa muuttua, vaikka henkilöetsintätehtävissä käytettävän mönkijäkaluston kuljetukseen. Varautumisajattelua siis tämäkin.

Henry Ford sanoi jo aikanaan, että värillä ei ole väriä, kunhan se on musta. Musta perävaunu pärjää kärryjen välisissä kauneuskilpailuissa hyvin. Kuva: Jani Syvänen
Tekno-Trailer Oy:n ostopäällikkö Tero Orrenmaa perehdyttämässä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäkeä perävaunun ominaisuuksiin. Kuva: Jani Syvänen

Valmiina käyttöön

Perävaunun luovutuksen suoritti 11. kesäkuuta Tekno-Trailer Oy:n ostopäällikkö Tero Orrenmaa, joka perehdytti Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäen kärryn ominaisuuksiin. Reserviläispiirin kuljetuskalusto on nyt kunnossa ja uutuuttaan hohtava musta kuomukärry huomataan takuulla liikenteessä.

Tarkoituksena on vielä teettää perävaunuun asianmukaiset teippaukset, jolloin se markkinoi samalla järjestön toimintaa tienpäällä liikuttaessa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Perävaunun luovutuksesta 11.6.2025 kuvattu videoleike: