Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaalla vahva kiri Maaottelumarssissa

Julkaistu 18.9.2025

Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen valtakunnallinen haastetapahtuma Maaottelumarssi on saavuttanut puolivälin. 15.9.2025 klo 23.59 mennessä on jo marssittu 33 000 kilometriä. Viime vuonna Maaottelumarssissa marssittiin 85 000 kilometriä.

Kaikista suorituksista Reserviläisliiton jäsenten tekemiä oli kuun puoliväliin mennessä yhteensä 63 % ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsenten 33 %. Liittoihin kuulumattomien henkilöiden tekemiä marssisuorituksia oli 4,5 %.

Etelä-Pohjanmaa vahvasti mukana taistelussa

Reserviläisliiton piireistä kolme aktiivisinta suhteutettuna jäsenmäärään ovat tällä hetkellä Kainuun Reserviläispiiri, Pohjois-Savon Reserviläispiiri ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri. Suomen Reserviupseeriliiton aktiivisimmat piirit ovat tähän mennessä olleet Kainuun Reserviupseeripiiri, Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ja Päijät-Hämeen Reserviupseeripiiri.

Mukaan marssimaan

Marssihaastetta on jäljellä vielä kaksi viikkoa. Viimeinen suorituspäivä on tiistai 30. syyskuuta. Vähimmäissuoritukseen vaaditaan 10 kilometriä kävellen tai juosten yhden vuorokauden aikana. Vaatimuksia kantamusten suhteen ei ole.

Tänä vuonna Maaottelumarssin teemana on naisten vapaaehtoinen asepalvelus 30 vuotta. Ensimmäiset suomalaiset naiset aloittivat asepalveluksensa 16. lokakuuta 1995 kahdessa eri joukko-osastossa, Ilmavoimien Teknillisessä koulussa Kuorevedellä ja Hämeen rykmentin urheilukoulussa Lahdessa. Vuoden 2025 alkuun mennessä reserviin on koulutettu Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa jo yli 14 000 naista. Maaottelumarssin teema näkyy muun muassa tämän vuoden marssimerkissä.

Haastetapahtuman jälkeen lokakuussa molemmat liitot suorittavat osallistuneiden jäsentensä kesken arvonnan, jossa arvotaan 3kpl Varustelekan 100 euron arvoisia lahjakortteja ja 7kpl liittojen tuotepalkintoja. Tänä vuonna järjestetään myös liittojen yhteinen bonusarvonta, jossa arvotaan UkrainApu ry:n tuotepalkintoja.

Hyväntekeväisyyskohteena on tänä vuonna UkrainApu ry, jolle lahjoitetaan kaikki Maaottelumarssin marssimerkkien myynnistä saadut tuotot lyhentämättömänä Ukrainan hyväksi tehtävään avustustyöhön. Merkin hinta on 10 euroa. Ohjeet marssimerkin tilaamiseen löytyy suorituslomakkeen lopusta.

Lisätietoja Maaottelumarssista löydät TÄSTÄ!

Viimeinen iltahuuto Jalasjärvellä

Julkaistu 16.9.2025

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n Jalasjärven toimikunta järjestää keskiviikkona 8.10. klo 19 Jalasjärven kirkossa Viimeisen iltahuudon.

– Tilaisuus on kaikille avoin. Siihen voivat osallistua kaikki, joita asia koskettaa, perinnetoimikunnan puheenjohtaja Erkki Tukeva kutsuu.
Perinnetoimikunta päätti jo hyvissä ajoin, että viimeisen sotaveteraanin menehdyttyä järjestetään tilaisuus, jolla kunnioitetaan koko veteraanisukupolvea.
Viimeinen jalasjärveläinen sotaveteraani saateltiin haudan lepoon keväällä. Viimeinen lotta kuoli lokakuussa 2024. Pikkulottia on edelleen elossa. Viimeinen iltahuuto on kunnianosoitus koko sodan kokeneelle sukupolvelle, rintamalla ja kotirintamalla.

Porin Prikaatin alokkaita kunniavartiossa Pro Patria -patsaalla vuonna 2024. Kuva: Terhi Rintala

Tilaisuus toteutetaan yhdessä Jalasjärven kappeliseurakunnan kanssa. Tilaisuuden musiikista huolehtivat esimerkiksi Jalasjärven Soittokunta ja Jalasjärven veteraanikööri.
Jalasjärvellä on laaja sankarihautausmaa kirkkomaalla. Jalasjärveläisiä sotilaita kaatui talvi- ja jatkosodassa yhteensä 444 miestä. Luku on suurimpien joukossa kaikkiin silloisiin kuntiin verrattuna. Oikeastaan vain karjalaispitäjissä, muutamassa isossa maalaiskunnassa ja maan suurimmissa kaupungeissa luvut olivat korkeampia.

– Meillä on laaja sankarihautausmaa, mikä velvoittaa ylläpitämään perinnettä. Se kertoo, että me emme ole unohtaneet, Matti Kohtamäki sanoo.
Kohtamäki oli Jalasjärven sotaveteraanit ry:n viimeinen puheenjohtaja ennen yhdistyksen lakkauttamista. Kohtamäki johtaa Jalasjärven veteraanikööriä, joka esiintyy Viimeisessä iltahuudossa. Jalasjärven väestömäärä oli sodan aikana yli 14 000 asukasta. Sotilaat taistelivat enimmäkseen jalkaväessä, mikä selittää suuren uhriluvun. Jokaisella paikkakunnalla oli sotavuosina oma kohtalonhetkensä. Jalasjärvellä se oli Kiteen taistelu heinäkuussa 1941.

Perinnetoimikunta on ottanut sydämen asiakseen säilyttää ja ylläpitää jalasjärveläistä veteraaniperinnettä. Toimikunta järjestää vuosittain aktiivisesti useita erilaisia tapahtumia.

Terhi Rintala
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n
Jalasjärven toimikunnan sihteeri

Lakeuden Maanpuolustajan syyskuun 2025 henkilökuvassa Petri Kivimäki

Julkaistu 15.9.2025

Alikersantti (res) Petri Kivimäki on aktiivinen reserviläinen.

Kuka: Petri Kivimäki
Sotilasarvo: Alikersantti (res)
Motto: ”Eteenpäin!”
Syntymäpaikka: Alajärvi
Asuinpaikka: Alajärvi

Koulutukset: Ammattikoulu

Työura:
– Maanviljelijä
– Ajokoneenkuljettaja
– Motokuljettaja
– Kirvesmies

Perhesuhteet:
– Naimisissa 32 vuotta (onnellisesti)
– Neljä lasta; kaksi poikaa ja kaksi tyttöä (eivät asu enää kotona)
– Kuusi lastenlasta (pappamies)

Harrastukset:
– Höntsäkiekko (talvisin 2 x viikko)
– Punttisali
– Metsästys (syksyisin)
– Lenkkeily ja pyöräily (vaimon kanssa)

Myös hiihto kuuluu olennaisena osana reserviläisen aktiviteetteja talvisin.

KK pauhaa harjoituksessa. Alikersantti Kivimäki antaa vyön laulaa.

Kunniakäynnit sankarihautausmaalla ovat tärkeä osa reserviläisyyttä. Alajärven Reserviläisten puheenjohtaja Petri Kivimäki valmistautuu seppeleen laskuun Lehtimäen sankarihautausmaalla jatkosodan päättymispäivänä.

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Alajärvellä oli aktiivista porukkaa aikanaan, joka veti mukaan reserviläistoimintaan. Maakuntakomppaniassa olen ollut alusta asti mukana. (20 vuotta) SRA-kurssin suoritin vuonna 2004. Myös kunniavartiot ovat kuuluneet alusta asti kuvioihin, erityisesti joulun puolituntinen hiljentyminen vartiossa on laskeutumista jouluun.