• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Valmiutta harjoiteltiin kenttäruokailun merkeissä Kuortaneella

Julkaistu 14.11.2023

Kuortaneen Reserviläiset ja Kuortaneen Reserviupseerikerho harjoittelivat valmiutta jakamalla hernerokkaa koululaisille Kuortaneella. Kyseessä oli Kuortaneen kunnan valmiusharjoitus, jossa harjoiteltiin tilannetta, jossa koulujen ruokahuolto oli keskeytynyt ja koululaisille järjestettiin kenttäruokailu paikallisten maanpuolustusjärjestöjen toimenpitein.

Lämmin hernekeitto kävi kaupaksi pikku pakkasessa Kuortaneen nuorisoseuran pihapiirissä, jonne saapui tiistaina 14. marraskuuta lähialueen oppilaita kenttäruokailuun. Linjasto kasattiin pystyyn kokenein ottein alueen maanpuolustusjärjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Kuortaneen Reserviläiset ja Kuortaneen Reserviupseerikerho on tavallisesti totuttu näkemään soppatykin kanssa Kuortaneen kuhinoilla, mutta tällä kertaa harjoiteltiin aitoa tilannetta, jossa ruokahuolto oppilaitoksissa oli lakon vuoksi keskeytynyt.

Reservin vääpeli Jukka Kotola Kuortaneen Reserviläisistä oli kaikin puolin tyytyväinen valmiusharjoittelupäivän onnistumiseen. Kuva: Jani Syvänen
Reservin luutnantti Asko Sippola Kuortaneen Reserviupseerikerhosta kertoi hernesopan koostumuksen olevan salainen resepti. Kuva: Jani Syvänen

Oppilaita saapui paikalle runsaasti alueen kouluista ja nuoret reippaat opiskelijat eivät laittaneet pahakseen valmiusharjoittelun yhteydessä toteutettua erilaista ruokailua. Maanpuolustusjärjestöjen vuosien kokemuksella valmistama soppa sai nuorisolta runsaasti kehuja. ”Ihan hyvältä tää hernekeitto on maistunut, parempaa kun koululla yleensä. Parempaa ruokaa aina, kun syö pihalla.” tuumasi Kuortaneen Länsirannalla asuva opiskelija Aatu Lehto.

Kuortaneen Länsirannalla asuva opiskelija Aatu Lehto tykkäsi ulkona nautitusta hernesopasta. Kuva: Jani Syvänen

Kuortaneen yhteiskoulun liikunnan lehtori Petri Stevander kertoo, että tämän päiväisestä kenttäruokailusta heräsi idea, että ruokailua kenttäolosuhteissa voisi toteuttaa muulloinkin. Esimerkiksi sopiva ajankohta hernesopalle voisi olla vuoden päästä itsenäisyyspäivän yhteydessä, jolloin opiskelijoille on muutenkin järjestetään vuosittain isänmaallista toimintaa. Itsenäisyyspäivä aloitetaan tyypillisesti sankarihaudoilta seppeleenlaskulla ja puheella. Tuolloin opiskelijoille on myös järjestetty perinteisesti isänmaallinen tietokilpailu Kuortaneen Reserviupseerikerhon toimesta. Kenttäruokailu sopisi itsenäisyyspäivän muuhun ohjelmaan erinomaisesti.

Kuortaneen yhteiskoulun liikunnan lehtori Petri Stevander sai kenttäruokailusta uusia ideoita itsenäisyyspäivän perinteisiin. Kuva: Jani Syvänen

Kuortaneen maanpuolustusjärjestöjen yhteinen voimannäyte oli myös erinomainen osoitus siitä, että vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on paljon muutakin kuin ammuntaa. Vaikka ammunta on kiistatta suosituin reserviläislaji ja tärkeä osa kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä, myös yhteiskunnan mahdollisten haavoittuvien osa-alueita korvaavien palvelujen harjoittelu on tärkeä osa järjestöjen toimintaa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Videokooste valmiusharjoittelupäivästä:

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Alavuden Reserviläisten syyskokouksessa tehtiin historiaa

Julkaistu 8.11.2023

Alavuden Reserviläiset ry:n syyskokous järjestettiin lokakuun 26. päivänä Alavudella kansalaisopiston tiloissa. Kokoukseen oli saapunut seitsemäntoista yhdistyksen jäsentä. Ennen varsinaista kokousta jaettiin huomionosoitukset ja muut muistamiset.

Historiallinen jäsenkehitys

Alavuden Reserviläisten jäsenmäärä on kehittynyt vuosittain tasaisen varmasti, ollen nyt kokonaismäärältään luvussa 221. Jäsenmäärä on yhdistyksen historian suurin kautta aikain. Jäsenkehityksen ansiosta yhdistys saa vuodelle 2024 kaksi paikkaa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n piirihallitukseen, koska sääntöjen mukaisesti edustajan saa aina alkavaa kahtasataa jäsentä kohden.

Risto Mursula edusti Sinikka Mursulaa ja vastaanotti merkkipäivämuistamisen. Keijo Vilmilää muistettiin pitkäaikaisesta hallitustyöstä. Tanja Ikola, Juha Hautamäki sekä Jouni Huvila vastaanottivat Reserviläisliiton pronssiset ansiomitalit. Ari Mäelle luovutettiin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ansiomitali. Mäki valittiin Alavuden Vuoden Reserviläiseksi 2023. Kuva: Jari Hellinen

Syyskokous päätti jäsenmaksusta

Yhdistyksen jäsenmaksuksi vuodelle 2024 päätettiin 40,00 €. Korotusta aikaisempaan jäsenmaksuun tehtiin +2,00 €. ”Reserviläinen”-lehti nostaa omaa osuuttaan +1,50 €, joten yhdistyksen osuus jäsenmaksun korotuksesta on +0,50 €.

Jäsenmaksu tuloutus jakautuu siten, että yhdistyksen osuus jäsenmaksusta on 9,50 €. Reserviläisliitto ottaa 14.50 €,  Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri 6,00 € ja ”Reserviläinen” -lehti 10,00 €.

Yhdistyksen hallitus

Alavuden Reserviläisten hallitukseen kuuluvat Hanna Vainionpää, Tanja Ikola, Nina Nieminen, Jussi Maijala, Juha Hautamäki, Jouni Huvila, Veli Ylinen sekä Arto Kivistö. Puheenjohtajaksi valittiin Jari Hellinen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n piirihallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Hanna Vainionpää ja Jari Hellinen. Varalle Nina Nieminen ja Jussi Maijala.

Hanna Vainionpää

Historiallinen hetki

Valinnat piirihallituksen jäseneksi olivat kahdella tapaa historialliset. Ensinnäkin se, että Alavuden Reserviläiset saavat ensimmäistä kertaa jäsenmäärään perustuen, toisen varsinaisen edustajan piirihallitukseen ja toiseksi se, että Hanna Vainionpään valinnan myötä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin piirihallitukseen nousee ensimmäinen nainen ns. tyypillisestä reserviläisyhdistyksestä eli yhdistyksestä, jossa on jäsenenä sekä naisia, että miehiä.

Hankkeita ja tulevaa toimintaa

Kokouksessa todettiin yhdistyksen olleen aktiivisesti mukana Alavuden ampumaradan ympäristöluvan päivittämisessä. Hanke on edistynyt hyvässä hengessä eri tahojen kanssa. Yhdistyksen aktiivi mm. pitkään puheenjohtajana toiminut Keijo Vilmilä luovutti ”Marskin kepin” Juha Hautamäelle. Kepin on yhdistykselle lahjoittanut Martti Pohjasniemi ja se on kiertänyt hallituksessa jo lähemmäs neljäkymmentä vuotta. Sen saa haltuunsa olemalla hallituksen vanhin jäsen. ”Marskin kepillä” on mielenkiintoinen historia ja se löytyy tästä linkistä.

Keijo Vilmilä luovuttaa ”Marskin kepin” Juha Hautamäelle. Kuva: Jari Hellinen

Loppuvuoden paikallista toimintaa / tapahtumia on mm. SRA -ammunnat 18.-19.11. Perinteiset joulutulet 14.12. Itsenäisyyspäivän juhlat 6.12. Sankarihautausmaan kunniavartiot asetetaan perinteisesti jouluaattona.

Kokous vietiin ripeästi tunnissa läpi ja päätökset tehtiin yksimielisesti.

Jari Hellinen
Puheenjohtaja
Alavuden Reserviläiset ry

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Onko ammunnan harjoittamisen aloittaminen vaikeaa?

Julkaistu 7.11.2023

”Painan avaimen keskellä olevaan lukkopesään ja käännän samanaikaisesti messinkikahvaa oikealle kuunnellen samalla lukituskoneiston vapautusääntä ja avaan ruosteen punertavan metallioven hiljalleen auki. Raskaan kaapin sisällön arominen tuoksu leviää samalla hiljalleen ympäristöön. Kuulosuojat, valkoiset ja mustat paikat, silmäsuojat, aseöljy, puhdistusrasiat, puhdistusriepu. Kohta auto on pakattuna kohden harrastuksia ja ihan kotona saadun luvan saattelemana.”

Monenkin naisen tai miehen unelma on aloittaa päivän tai illan ohjelma samalla tavalla, mutta oma uskallus tai epätietoisuus lajin aloittamisen suhteen on vielä huteralla pohjalla. Kysymysmerkkejä on varmasti paljon ilmassa. Oman kiinnostuksensa on varmasti antanut omalta osaltaan maailman tämän hetkiset levottomuudet ja sen myötä oman turvallisuuden ja omakohtaisten taitojen kartuttamisen mahdollisien epävarmojen tulevaisuuden kuvienkin suhteen.

Ryhmäkuvaa Seinäjoen Reserviläiset ry ampujista. Kuva: Marko Pänkälä

Samalla mahdollisesti tullut kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja sen tuomat kurssitarjonnat ja mahdollisesti liittyminen paikallisiin maakuntakomppanioihin, joita ylläpitävät Puolustusvoimat. Nyt olemmekin päässeet asian ytimeen ja kysymykseen.

”Kuinka minä pääsen toimintaan mukaan?”

Vastauksena kysymykseen: ”Toimintaan pääset mukaan erittäin helposti!” – on vain muutama kohta mitä sinun täytyy tehdä:

Osumien tarkastelu menossa ja hyvää kasaa syntyy määrätietoisella harjoittelulla. Kuva: Marko Pänkälä
  1. Ensiksi, tee päätös ja ole rohkea ja tule mukavuuskuplastasi pois.
  2. Toiseksi, liity paikalliseen reserviläisjärjestöön, sekä ota samalla Reserviläisliitosta toimintaturva ammuntoja varten.
  3. Kolmanneksi, ilmoittaudu kursseille tai ammuntoihin mukaan.
  4. Neljänneksi, saat uusia kavereita ja tulet oppimaan sellaisia asioita, joita et olisi uskonut todeksi.
  5. Viidenneksi, uskalla elää ja toteuttaa unelmiasi, sillä maanpuolustuskenttä tarvitsee myös sinua.
Ammunnoissa määritetään aina jakso tietyllä panosmäärällä, sekä etäisyydellä, joko kääntyviin tai paikalla oleviin tauluihin. Kuva: Marko Pänkälä

Ammunnallinen toiminta

Esimerkiksi Seinäjoen alueella toimii Nurmohallin sisäampumarata, joka on juuri kunnostettu Seinäjoen kaupungin toimesta. Olemme Seinäjoen Reserviläisten nimissä varanneet ajat ammuntoja varten joka kuukaudelle ja siellä ammutaan vuoroillamme pääosin käsiaseilla, jotka tuomme sinne patruunoineen, sekä tarvikkeineen ampujia varten. Sinun täytyy jäsenyytesi sekä toimintaturva -vakuutuksen hankinnan jälkeen ilmoittautua ammuntoja varten ammunnanjohtajalle ja kaikki muu menee sitten päämäärää kohden hyvässä ja leppoisassa ryhmässä.

Ammuntojen alussa kerrataan varomääräykset, ammunnan kulku, sekä näytetään uusille ampujillen toimintaperiaate aseiden kanssa turvalliseen toimintaan radalla. Kaikki toiminta tehdään ammunnanjohtajan käskyjen mukaisesti, joten se on kaikille turvallista. Nopeasti ampuja huomaa, että tämähän on todella innostavaa ja mukaansa tempaavaa turvallisessa ympäristössä. On käynyt monesti niinkin, että tämä harrastus on tuonut kotoa toisenkin osapuolen ammunnan harrastamisen piiriin.

Kertaan tässä ohessa muutamia komentoja, joita ammunnassa ammunnanjohtaja käyttää:

  • LIPAS 5:LLÄ PATRUUNALLA TÄYTÄ!
  • SUOJATKAA KUULONNE JA SILMÄNNE!
  • RYHMÄ YKSI, AMPUMAPAIKKOJEN TAAKSE!
  • AMMUTAAN 20 METRISTÄ 5 PATRUUNAA OMAAN TAULUUN!
  • ONKO AMMUNNAN KULKU SELVÄ?
  • LIPAS KIINNITÄ, LATAA JA VARMISTA!
  • OVATKO AMPUJAT VALMIIT?
    Joskus käy näinkin, että suuliekki ja luoti näkyvät samassa kuvassa. Kuva: Marko Pänkälä
  • AMPUJAT VALMIIT!
  • HUOMIO, TAULUT!
  • OVATKO AMPUJAT AMPUNEET?
  • AMPUJAT AMPUNEET, LIPAS IRTI!
  • TARKISTAN ASEET!
  • KUULO- JA SILMÄSUOJAT POIS!
  • TAULUILLE MARS!

Ammunnan jälkeen käydään tauluilla katsomassa ja toteamassa tuloksia ja kerrataan mitä ehkä voisi tehdä toisin, tukikäsi, liipasu, asento, tähtäys yms, jotka voivat muuttaa tuloksia paremmaksi.

Ammunnoista saa ammuntamerkinnän, jossa on aika ja paikka, millä aseella on ammuttu ja montako laukausta, sekä ammunnanjohtajan allekirjoituksen. Näitä todistuksia vaaditaan jäljempänä ajankohtana poliisiviranomainen, jos ampuja sitten päättää hakea itselleen omaa ampuma-aselupaa itsellensä ja jatkaa ns. omatoimista ammunnanharjoittelua hienon harrastuksen parissa.

Koko ampumaharrastuksen kulmakivi on päästä onnistumisien kautta voittoon! Kuva: Marko Pänkälä
Hymystä sen näkee, kun alkaa kulkemaan nousujohteisesti ammunnat. Kuva: Marko Pänkälä

Meillähän käy näissä ammunnoissa sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat käyneet ammunnoissamme aikaisemmin ja ovat näin saaneet luvan omaan aseeseen. Tähdennän tässä, että yhteisöllisyys kuuluu suurena osana tätä toiminnallisuutta ja se kuvastaakin tätä ammunnanharrastavaa porukkaa.

Alkuun laitoin otsakkeeksi ”Onko ammunnan harjoittamisen aloittaminen vaikeaa?”
– Ei ole, sinun tulee vain tehdä alkuun omat päätöksesi ja sen jälkeen me toimintaympäristössämme teemme sinusta ammuntaa rakastavan henkilön, joka voi vielä viedä sinut vaikka suomenmestaruustasolle kilpailuissakin.

Mukava tulla hymyissä suin tauluilta, hyvien osumien, sekä parfyymintuoksuisen ruutipilven läpi kohti ampumapaikkaa. Kuva: Marko Pänkälä

Tule ihmeessä kokeilemaan tätä lajia ja tulet mieltymään ruudin tuoksuun, joka varmasti peittoaa parhaat Pariisin parfyymit. Tulet varmasti ihastumaan tähän lajiin!

Lämpimin maanpuolustusterveisin

Marko Pänkälä
Ammunnanjohtaja
Seinäjoen Reserviläiset ry

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Piirin vuosikokoukset nuijittiin samana iltana Seinäjoella

Julkaistu 3.11.2023

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin kevät- ja syyskokous järjestettiin poikkeuksellisesti samana iltana piiritoimiston luokkatiloissa Seinäjoella. Paikalle saatiin luokan täydeltä kokousväkeä. Ennen varsinaista kokousta muistettiin ansioituneita henkilöitä ja yhdistyksiä huomionosoituksin.

Piirin toimintasuunnitelman mukaisesti kevätkokoukselle ja syyskokoukselle on varattu omat järjestämisajankohtansa toimintakalenterista siten, että kevätkokous sijoittuu nimensä mukaisesti kesän alkuun ja syyskokous vastaavasti loppu syksyyn. Aina kaikki ei kuitenkaan ei mene suunnitellusti, vaan toisinaan yhdistyksestä riippumattomista syistä aikataulutuksen suhteen joudutaan tekemään muutoksia. Menettely tunnetaan nimellä ”Force Majeure” – ylivoimainen este.

Kunniaa niille joille se kuuluu

Ennen varsinaisen kokouksen aloittamista kutsuttiin kokousväen keskuudesta henkilöitä kuulemaan kunniansa porukan eteen. Kyseessä oli perinteinen piirin Vuoden Reserviläisen, Vuoden Tiedottajan ja kahdessa eri sarjassa, isojen ja pienten yhdistysten keskuudesta valittavien vuoden yhdistysten valinta. Lisäksi muistettiin hyvästä yhteistyöstä yhteistyökumppania Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitalilla.

Palkitut henkilöt kutsuttuna kokousväen eteen ennen varsinaisen kevätkokouksen aloittamista. Kuva: Jari Hellinen

Ensimmäisenä kokousväen eteen kutsuttiin Etelä-Pohjanmaan Sotainvalidipiirin toiminnanjohtaja Marko Hakala. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiireillä on ollut aina vahva kunnioittava side sotaveteraanien, sotainvalidien sekä lottien huolehtimista kohtaan. Mainittuja tahoja on pyritty aina auttamaan reserviläisten toimenpitein mm. erilaisten järjestetyin tempausten kautta. Yhteistyö mainituissa asioissa on ollut toiminnanjohtaja Marko Hakalan kanssa ensiluokkaista.

Vuoden Reserviläiseksi kutsuttiin Pasi Salonen Vaasan Reserviläisistä. Salonen on laajalti tunnettu sekä positiivisesti näkyvä reserviläishahmo useilla eri osa-alueilla. Hän on pitkään ollut maakuntajoukoissa, toimien mm. joukkueen varajohtajana ja kouluttajana. Nyt toimiessaan usein komppanian vääpelinä hän osoittaa erityistä kykyä tehtäväänsä. Salonen tunnetaan yleisesti ahkerana ja avuliaana henkilönä, joka tasapuolisuudellaan sekä humoristisella asenteellaan edesauttaa kaikkia muitakin suoriutumaan tehtävistään. Lupsakalla asenteellaan hän luo ympärilleen vapautuneen ja välittömän tunnelman joka heijastuu muihinkin kokonaistoimintaa edistäen. Hänen toimintansa on tunnettua sekä arvostettua kaikissa Pohjanmaan aluetoimiston alaisissa maakuntakomppanioissa.

Salosen oma, henkilökohtainen suhtautuminen kokonaismaanpuolustukseen, sekä reserviläistoimintaan on arvostava ja tinkimätön. Hän edistää olemuksellaan ja toiminnallaan reserviläistoiminnan positiivista tunnettuutta laajalla alueella useissa eri yhteyksissä. Salosta voi käyttää monitaitoisen ja paneutuvan reserviläisen hyvänä esikuvana eri yhteyksissä.

Vuoden tiedottajaksi valittiin Timo Sysilampi Seinäjoen Reserviläisistä. Sysilampi on kirjoittanut kuluvan vuoden aikana napakoita ja asiasisällöltään mielenkiintoisia juttuja Lakeuden Maanpuolustajaan. Kaikki Timon kirjoittamat jutut ovat olleet hyvin valmisteltuja ja sisältäneet myös aina asiaankuuluvan kuvituksen liitteenä.

Lakeuden Maanpuolustaja – verkkojulkaisua lukee yli 22000 lukijaa maassamme. Maanpuolustusjulkaisua ei ole olemassa ilman mielenkiintoista uutisointia.

Parhaimmat onnittelut palkituille!

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen (vas.), Etelä-Pohjanmaan Sotainvalidipiirin toiminnanjohtaja Marko Hakala, Vuoden Reserviläinen Pasi Salonen Vaasan Reserviläisistä, Vuoden Tiedottaja Timo Sysilampi Seinäjoen Reserviäisistä, Vuoden yhdistys (pienet) puheenjohtaja Jari Viertola Isonkyrön Reserviläisistä ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki yhteiskuvassa. Kuva: Pekka Piispanen

Isokyrö ja Vaasa aktiivisimmat yhdistykset

Vuoden yhdistykset palkittiin perinteisesti kahdessa sarjassa Reserviläisliiton toimintalomakkeista saatujen tietojen perusteella.

Pienet yhdistykset (alle 100)

Vuoden yhdistys 2022
1. Isonkyrön Reserviläiset 46 pist.
2. Alahärmän Reserviläiset 25 pist.
3. Jurvan Reserviläiset 22 pist.

Isot yhdistykset (yli 100)

Vuoden yhdistys 2022
1. Vaasan Reserviläiset 137 pist.
2. Ylihärmän Reserviläiset 120 pist.
3. Kurikan Reserviläiset 49 pist.

Toimintalomakkeen palautti 21 yhdistystä alueen 29 yhdistyksestä.

Parhaimmat onnittelut vuoden yhdistyksille!

Vuoden yhdistys palkinnon vastaanottivat: Vaasan Reserviläisten varapuheenjohtaja Pasi Salonen (Isot yhdistykset) ja Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jari Viertola (Pienet yhdistykset) Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki onnittelemassa. Kuva: Pekka Piispanen

Aktiivinen kokous ilahdutti

Vuosikousten puheenjohtajaksi valittiin Timo Sysilampi Seinäjoen Reserviläisistä ja molempien kokousten sihteerinä toimi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen. Kuva: Mika Mäki

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin yhdistettyyn kevät- ja syyskokoukseen oli saapunut mukavasti väkeä ympäri maakuntaa. Kokouksen aktiivisuus ilahdutti. Puheenvuoroja käytettiin esityslistojen eri kohdissa hyvin ja kokouskulttuuri oli kaikin puolin asiallista. Molempien kokousten puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti kokenut Timo Sysilampi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtajanakin vuosina 2004–2008 toiminut Sysilampi jakoi puheenvuoroja jämptillä tyylillä. Paikalle kokousväen keskuuteen oli saapunut myös nuoremman polven edustajia, mikä loi vahvaa uskoa toiminnan tulevaisuuteen myös jatkossa. Isänmaallisuus on muotia ja se korostuu kokousväen ikärakennetta tarkasteltaessa.

Mika Mäki jatkaa puheenjohtajana

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin sääntöjen mukaan mm. piirin puheenjohtajuus on eräs esityslistan käsiteltävistä asioista. Puheenjohtajan pesti on yhden kauden kerrallaan voimassa ja vuosikokouksen tehtävänä on päättää jatkosta tai mahdollisesta vaihdosta. Puheenjohtajana vuodesta 2020 toiminut Mika Mäki on tehnyt tinkimätöntä työtä piirin kehittämiseksi ja syyskokous katsoi yksimielisesti, että hienosti hoidettu työ puheenjohtajana ansaitsee jatkoa. Innovatiivisena piirin puheenjohtajana tunnettu Mäki toimii hyvänä esimerkkinä muille ja sotaväestä lanseerattu joukon edestä johtaminen toteutuu hänessä. Toimiva johto on edellytys alueen reserviläistoiminnan jatkuvalle kehittämiselle.

Piirihallitus supistuu edelliseen vuoteen peilaten

Myös piirihallituksen kokoonpano määritellään syyskokouksessa sille varatussa pykälässä. Alueen reserviläisyhdistykset voivat asettaa piirihallitukseen varsinaisen jäsenen ja varajäsenen siten, että hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi yksi varsinainen ja yksi varajäsen kunkin jäsenyhdistyksen alkavaa 200 jäsentä kohti. Piirihallituksen koko on rajattu säännöissä maksimissaan 35 jäseneen. Mikäli reserviläisyhdistys ei syystä tai toisesta halua asettaa jäsentä piirihallitukseen, on yhdistyksen valitsemalla edustajalla mahdollisuus osallistua piirihallituksen kokouksiin läsnäolo-oikeudella ilman äänioikeutta.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

♦ ♦ ♦

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Seinäjoen Sotaveteraanien lähes 60-vuotinen historia päättyy ja toiminta siirtyy perinneyhdistyksen hoitoon

Julkaistu 1.11.2023

Seinäjoen Sotaveteraanit ry pitää päätösjuhlan ja yhdistyksen toisen purkamiskokouksen torstaina 9. marraskuuta 2023 Seinäjoella. Tapahtuma on osa laajempaa siirtymävaihetta, jossa vielä toiminnassa olevat Etelä-Pohjanmaan alueen paikalliset sotaveteraaniyhdistykset ja Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry puretaan.

Päätösjuhlassa sotaveteraani ja -invalidi Antti Västi lausuu veteraanin sanat. Professori Kari Hokkanen pitää juhlapuheen, ja sairaalaneuvos Jaakko Pihlajamäki esittää runonlausuntaa. Seinäjoen Perinnekuoro esiintyy Marika Ahosen johdolla. Tervehdyksensä juhlaan tuovat keskeisten yhteistyökumppanien edustajat, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, Seinäjoen seurakunnan kirkkoherra Ari Auranen, Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Esko Petäjä ja Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi.

Seinäjoen Sotaveteraanien toiminta alkoi 16. huhtikuuta 1964, jolloin 21 veteraania perusti Seinäjoen rintamamiesten asunto- ja huoltoyhdistyksen. Seuraavana vuonna yhdistyksen nimi muutettiin Seinäjoen Sotaveteraanit ry:ksi. Siten yhdistyksen historia ehtii saavuttaa lähes 60 vuoden merkkipaalun.

Yhdistyksen toiminnan alkuaikoina huomio oli rakennus- ja huoltoasioissa. Varat käytettiin taloudellisesti heikossa asemassa olevien veteraanien auttamiseen. Mittavan työn tuloksena Tapiolantien varrelle rakennettiin kolme taloa, joihin valmistui veteraaneille 61 asuntoa. Vuonna 1966 yhdistykseen perustettiin naisjaosto, joka oli valtakunnallisestikin edelläkävijöitä. Jaostolla oli veteraanien huoltotoiminnassa tärkeä osa.

Sittemmin 1970-luvulla retkeily- ja kuntoutustoiminta muodostuivat tärkeiksi työmuodoiksi. Yhdistyksen jäsenmäärä oli korkeimmillaan 1980-luvulla, jolloin varsinaisia sotaveteraanijäseniä oli yli 600. Kuorotoiminta alkoi vuonna 1994, jolloin perustettiin Seinäjoen Sotaveteraanien Mieskuoro. Päätösjuhlassa esiintyvä Seinäjoen Perinnekuoro jatkaa tämän kuoron perinteitä.

Tällä hetkellä Seinäjoen Sotaveteraaneilla on 15 varsinaista sotaveteraanijäsentä. Viisi heistä on naisia, mikä osaltaan muistuttaa naisten rintamalla tekemästä merkittävästä työstä. Valtaosa yhdistyksen jäsenistöstä on jo pitkään ollut kannattajajäseniä.

Yhdistyksen purkamisen jälkeen toimintaa jatkaa vuonna 2020 perustettu Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry (epveteraaniperinne.fi). Järjestöllä on paikallinen perinnetoimikunta myös Seinäjoella. Perinneyhdistys järjestää muun muassa kuukausittain luentoja ja jatkaa veteraanien puolisoiden ja leskien tukitoimintaa.

Seinäjoen Sotaveteraanien puheenjohtaja, hiippakuntapastori Jaakko Antila toteaa, että yhdistyksen purkamisen myötä ilmassa on sekä haikeutta että kiitollisuutta:

– Sotaveteraaniyhdistys on ollut veteraanien oma yhdistys, joka mahdollisti keskinäisen tuen silloinkin, kun veteraanien julkinen arvostus ja valtiolliset tukimuodot eivät olleet nykyisellä tasolla. Yhdistyksensä välityksellä veteraanit kantoivat arvokasta yhteisvastuuta myös meidän muiden hyväksi ja siirsivät tietoisuutta viime sodista eteenpäin.

– Nyt ollaan siirtymässä sotaveteraanien yhdistyksestä veteraanien perinnön vaalimiseen. Se on kaikkien yhteinen asia, ja jokainen voi toteuttaa sitä omassa yhteisössään. Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ja sen osana Seinäjoen perinnetoimikunta ovat toimineet jo lähes neljä vuotta kokoavina verkostoina, joten luotan vahdinvaihdon onnistumiseen.

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Jaakko Antila
 jaakko.antila@elisanet.fi, puh. 040 825 8213

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 38
  • Sivu 39
  • Sivu 40
  • Sivu 41
  • Sivu 42
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 115
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta
  • Maanpuolustajat Tuurissa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·