Uutiset

Puolustusvoimien miesvahvuus koostuu 97-prosenttisesti varusmiehistä, joiden fyysisestä ja henkisestä kunnosta riippuu Suomen puolustuskyky. Nyt on enemmän kuin ajankohtaista kiinnittää huomiota armeijan tärkeimpään aseeseen, sen omaan miehistöön.

Olemme juuri juhlineet 100-vuotiasta upeaa Suomeamme ja todistaneet monimuotoisesti, kuinka hieno isänmaa meillä on. Entä seuraavat 100 vuotta? Olemmeko kypsiä ottamaan vastuun maamme rajojen turvaamisesta ja sisäisestä rauhasta?

Kouluttajina, kasvattajina ja kansalaisina teemme valintoja, jotka vaikuttavat erääseen tärkeimpään aseeseen niin rauhan kuin sodan aikana: maanpuolustustahtoon.

Koululaitos pyrkii kannustamaan oppilaita kunnon ja terveyden ylläpitämiseen. Uskon nuoriimme ja heidän oikeisiin valintoihin kunhan pahin pelimaailman riippuvuuksista johtuva aallonpohja on saavutettu.

Omalla koulullamme on ”Tikissä”-projekti, jossa liikunta, ravinto, uni ja rentoutuminen pyritään siirtämään nuorten arkeen ja tietoisuuteen herättelemään nuoria huolenpitoon itsestään. ”Operaatio pyykkilauta” ja muut opettajien pilke silmäkulmassa keksimät tempaukset palauttavat leikin liikunnan moottoriksi.

Liikkuva koulu, välituntiturnaukset ja liikunta-apit ovat keinoja, joilla nuoria houkutellaan liikkumaan. Mutta onko vastauksia toisen asteen kunnonkohotukseen, jolloin varusmiespalvelus lähestyy ja houkutukset lisääntyvät?

Liikunnanopettajaliiton LIT Kasper Mäkelä ja Puolustusvoimien liikuntapäällikkö evl Harri Koski kokosivat joukon opettajia pilottiprojektiin kehittämään toisen asteen valmistavaa kurssia armeijaan aikoville. Pitkäaikainen yhteistyö LIITOn ja PV:n kanssa poiki useita eri malleja valmistaa eri kunnossa olevia nuoria armeijaan.

Eräs kokeiluista on Kurikan lukion ja Sedun yhteisesti toteuttama Inttikuntoon-kurssi.

Kurssin tavoitteena on rakentaa pitempiaikaisesti pohjaa kestää armeijan fyysiset ja henkiset rasitukset.

Uskoisin kuitenkin, että tärkein anti kurssilla on oikean asenteen oppiminen kohtaamaan varusmiesarjen. Kurssi kokoaa ikäluokan nuoret sukupuolesta, rodusta ja koulutustaustasta riippumatta saman päämäärän tavoitteluun. Kurssi toteutetaan Kurikan reserviläisten ja MPK:n tuella.

Pääesikunnan koulutusosasto valmistelee fyysisen toimintakyvyn tehtäväkohtaisia vaatimuksia, toki vielä palkatun henkilöstön voimin kahdessa varuskunnassa.

Puolustusvoimien liikuntapäällikkö everstiluutnantti Harri Koski pitää tärkeänä jo kouluttavan henkilökunnan varusmiehille annettavien tehtävien kohdentumista oikein. ”Tämä vaatii luonnollisesti aikaa ja kulttuurinmuutosta”, Koski toteaa.

Tulevaisuudessa on tavoitteena karkeasti jakaa varusmiehet viiteen kuntoluokkaan eri sotilastehtäville (Ruotuväki 13/2018). Armeijan tapa toimia onkin ihailtavaa: tuleen ei konkreettisesti jäädä makaamaan, vaan vallitsevat ympäristössä tapahtuvat muutokset otetaan huomioon ja korjaavat ratkaisut tehdään niiden pohjalta ja kurssia tarkennetaan.

Pääministeri Sipilä otti kantaa varusmiesten kunnon heikkenemiseen ja ehdotti kuntien liikuntatoimen toimenpiteitä asian korjaamiseksi. PV ja koululaitoksemme on jo alkanut korjausliikkeen.

Erilaiset projektit ja aktiivisen elämäntavan tuominen kouluarkeen sekä PV:n tutkimukseen perustuvat liikuntakoulutukset herättelevät nuoret huolenpitoon kunnostaan – henkisestä ja fyysisestä.

Keskiasteen inttikuntoon-tyyppiset kurssit antavat maastossa liikkumisen ja majoittumisen perustaidot mutta ennen kaikkea asennetta, joita armeija jalostaa.

Ylipäällikkö, presidentti Niinistön rauhallinen, hötkyilemätön johtaminen on suunnanviittana liikuntakasvatuksen juuritasoillakin. Jopa maanpuolustustahto korjataan reilulla, toisiaan arvostavilla teoilla ja yhdessä tekemällä.

”Ollos huoleton, poikas valveill`on”.

Arto Mäkipelto
liikunnanopettaja, res. kapt.
Kurikka

Seinäjoen Rautatieläisten 17 henkinen soittokunta päästeli parastaan Pohjanmaan Rauhanturvaajien viettäessä 50 -vuotisjuhlaansa Seinäjoella 10.11.2018. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo sopi juhlapaikaksi erinomaisesti jo historiansakin vuoksi. Alvar Aallon nuoruudentyö ja etelä-pohjalaisen maanpuolustuksen keskus antoi puitteet juhlallemme.

Avaussanoissaan yhdistyksemme puheenjohtaja Esko Hakulinen loi katsauksen Rauhanturvaamisen kansalliseen historiaan sekä totesi Pohjanmaan Sinibarettien perustamisesta Seinäjoella Hotelli Kinossa kuljetun mielenkiintoiset viisikymmentä vuotta tähän päivään, nyttemmin Pohjanmaan Rauhanturvaajina. Yhdistyksemme toiminnassa korostuu ammunta, jossa olemme menestyneet vuosien varrella enemmän kuin hyvin. Puheenjohtaja kiitti yhdistyksen entisiä ja nykyisiä aktiiveja toimijoita sekä yhteistyökumppaneita, Sotilaskotisisarista Sotaveteraanipiiriin.

Rauhanturvaajaliiton tervehdyksen juhlaan toi liittomme puheenjohtaja prikaatinkenraali evp Mauri Koskela onnitellen juhlivaa yhdistystä, joka on myös puheenjohtajan kotiyhdistys. Paikkakunta on Koskelalle entuudestaan tuttu, palvelihan silloinen nuori upseeri Seinäjoen sotilaspiirissä lähes kuusi vuotta. Juhlapuheessaan Koskela loi myös katsauksen lähihistorian konflikteihin, joilla näyttää oleva yhteneväisyyttä tämän päivän kriiseihin monessakin mielessä. Erityisesti uhkaava on pakolaiskysymys, josta Maahanmuuttovirastokin varoittaa. Se on todellinen uhka mahdollisien Lähi-idästä tulevien sodan karaisemien, ääriliikkeisiin kuuluneiden taistelijoiden myötä.

Puheenjohtaja Koskela totesi, että on hyvä havaita viimeaikaisetkin pyrkimykset ratkaista ongelmia niiden syntysijoilla, näin vältettäisiin ihmisten tarve paeta omilta syntysijoiltaan vieraisiin maihin ja kulttuureihin. Mikäli kriisien ehkäisemiseksi tarvitaan kansainvälistä väliintuloa, on sille löydyttävä valmiuksia. Nykypäivän kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan ehkäisevää rauhanvälitystä, humanitääristä apua, siviilikriisinhallintaa, kehitysyhteistyötä ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa jne. Lisäksi Puheenjohtaja totesi Rauhanturvaajaliiton tekevän työtä, että äänemme tulisi kuulluksi tehtäessä päätöksiä rauhanturvatoiminnasta.

Yhtenä päämääränä liitolla on jäsenmäärän kasvattaminen, siihen meistä jokainen pystyy vaikuttamaan. Juhlassa palkittiin liiton, sekä yhdistyksen huomionosoituksin yhdistyksen jäseniä, sekä yhteistyökumppaneita. Edeltävässä syyskokouksessa kutsuttiin Ähtäriläinen Osmo Onnela yhdistyksen kunniajäseneksi numero viisi. Päätössanoissaan yhdistyksen varapuheenjohtaja Jari Ojala kiitti liiton puheenjohtajaa, soittokuntaa, järjestelyissä mukana olleita, juhlavieraita ja palkittuja. Tulemme edelleenkin toimimaan yhteistyössä muiden maanpuolustusyhteisöjen kanssa, esimerkkinä mainittakoon paikallisen Reserviläisyhdistyksen kanssa järjestettävät tarina- ja jäsenillat.

Pohjanmaan yhdistyksen toiminta jatkuu vakaalla pohjalla sotiemme veteraanien työtä kunnioittaen ja omaa toimintaa arvostaen. Juhlan jälkeen kävi partio laskemassa kukkalaitteet Törnävän ja Nurmon sankarihaudoille.

Jari Ojala

Kauhavan Lentosotakoulun linnarakennuksen auditorioon kerääntyi 80 rauhanturvaajaveteraania ja reserviläistä sekä muuten Lähi-idän tämän hetken tilanteesta kiinnostunutta henkilöä Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen ja Pohjanmaan rauhanturvaajien järjestämään luentotilaisuuteen. Luennoitsijaksi oli saatu juuri kaksi vuotta kestäneen rauhanturvakomennuksen päättänyt Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali evp Mauri Koskela.

Tilaisuuden avasi Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja, everstiluutnantti evp Martti Rajaniemi vaatetuksenaan viimeisimmällä komennuksellaan käyttämä palveluspuku. Hän kertoi yhteisestä taipaleestaan prkenr Mauri Koskelan kanssa varusmiesaikana ja kuinka yhteydenpito on jatkunut aina näihin päiviin saakka ja mahdollisti näin tämän tilaisuuden järjestämisen.

Prikaatikenraali Mauri Koskela kertoi aluksi taustoistaan kriisinhallintatehtävissä ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän on toiminut kahdeksassa eri kriisinhallintatehtävässä, joista viimeisenä UNDOF-operaation apulaiskomentajana, ja useissa eri kansainvälisissä tehtävissä. UNDOF-operaatio käynnistyi jo vuonna 1974, ja sen tehtävänä on tarkkailla Israelin ja Syyrian välistä tulitaukoa. Suomi on osallistunut aikaisemmin YK:n UNDOF-operaatioon vuosina 1979–1993. Tänä aikana noin 6000 suomalaista rauhanturvaajaa on palvellut operaatiossa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat toukokuussa 2016, että Suomi osallistuu 5.6.2016 alkaen yhden vuoden ajaksi YK:n UNDOF-operaatioon (United Nations Disengagement Observer Force) Golanilla enintään kolmella sotilaalla ja YK valitsi 10.5.2016 prikaatikenraali Mauri Koskelan operaation apulaiskomentajaksi. Suomalaisia Golanilla palveli tässä operaatiossa vain kaksi kahden vuoden ajan.

Operaatio toimii Golanilla, Israelin ja Syyrian välisellä loitontamisvyöhykkeellä. Operaatiossa palvelee parhaillaan noin 800 rauhanturvaajaa seitsemästä maasta (Alankomaat, Bhutan, Fidži, Intia, Irlanti, Nepal ja Tšekki). Lisäksi noin 80 YK:n UNTSO-operaation (United Nations Truce Supervision Organization) sotilastarkkailijaa tukee UNDOF:n toimintaa. Kriisinhallintajoukon ja tarkkailijoiden tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna aseleposopimuksen mukaista toimintaa tarvittaessa voimaa käyttäen. Voiman käyttö on aina tarkoin säädeltyä. Lisäksi he osallistuvat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon sekä humanitaariseen toimintaan. He myös pitävät yhteyttä eri osapuoliin ja eri järjestöihin.

Kolmansien maiden osuus YK:ssa kasvaa koko ajan, jolloin myös toimintakulttuuri muuttuu. Eniten joukkoja on asettanut Etiopia 8221 henkilöllä. YK maksaa kriisinhallintatehtävissä oleville sotilaille palkkaa ja tällä hetkellä eniten palkkaa maksaa Egypti 234 USD. Naton ja YK:n puolella lähettävät maat maksavat itse toiminnan kulut ja missä palkkakulut ovat selvästi suuremmat. Nyt puuttuu 139 miljoonaa dollaria, jotta operaatiot saadaan päätöksiin.

UNDOF-operaation toiminta-alue Golanilla on Jordaniasta Libanoniin ulottuvalla noin 75 km pituisella loitontamisvyöhykkeellä, joka on kapeimmillaan vain 200 m ja leveimmillään 9 km maaston muodosta riippuen. ISIL:n mukaantulo 2013 vaikeutti huomattavasti UNDOF-operaation toimintaa ja joukot joutuivat vetäytymään osasta valvonta-aluetta. Informaatiovaikuttaminen ja -sodankäynti oli voimakasta ja Venäjän väliintulo ei sitä ainakaan helpottanut.

Lopuksi prkenr Mauri Koskela kertasi mitä tarkoitetaan kokonaisturvallisuudella ja kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla puolestaan tarkoitetaan kohdealueen tukemista eri keinoin, mukaan lukien diplomaattiset toimet, siviili- ja sotilaallinen kriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Hänen mielestään näistä tulisi jalostaa vientituote.

Loppusanat lausui Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen ja luovutti prkenr Mauri Koskelalle yhdistyksen teettämän marmoritaulun muistoksi tästä illasta. Hän myös toivotti luennon osanottajat tervetulleeksi messi-iltaan upseerikerholle, jota useat myös noudattivat.

Timo Sysilampi

Reserviläisliiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Hotelli Scandic Aulangolla Hämeenlinnassa 17.11.2018. Ennen varsinaista kokousta nimettiin Vuoden Malliyhdistykseksi Joensuun Reserviläiset ry ja Vuoden Reserviläiseksi ylivääpeli Minna Nenonen Salosta. Lisäksi kunniamaininnan sai Viitasaaren Reserviläiset ry.

Vuosikokouksen satapäinen osanottajajoukko sai aluksi kuulla liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjolan avaussanat, jonka jälkeen järjestäydyttiin. Puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Hämeen Reserviläispiirin toiminnanjohtaja Reima Lundberg. Hän veti kokouksen jämäkästi läpi eikä antanut puheiden rönstyillä ja huomautti reilusti, mikäli näin kävi. Sihteeriksi kutsuttiin Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toimintakertomuksen esitteli liiton kolmas varapuheenjohtaja Ismo Nöjd ja tilinpäätöksen liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho. Vuoden 2019 toimintasuunnitelman puolestaan esitteli liiton toinen varapuheenjohtaja Terhi Hakola. Hallituksen esitykset kaikkien osalta hyväksyttiin ja vastuuvapaudet myönnettiin yksimielisesti.

Liiton taloudellinen tulos oli viime vuodelta 25.107 euroa alijääminen johtuen lähinnä liiton graafisen ilmeen uudistuksesta ja ostettujen palveluiden laajasta käytöstä. Koska taloudellinen tulos oli jo toista vuotta peräkkäin merkittävästi alijäämäinen, päätettiin liittomaksua nostaa yhdellä eurolla. Koska perustelut olivat selkeät, esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Puheenjohtajan vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, niinpä puheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden liiton nykyinen puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

Liittohallituksen erovuoroisten jäsenten vaalin ehdokkaat esitteli menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja Tuula Gåpå. Esitys hyväksyttiin muutoksitta. Etelä-Pohjanmaan piiristä Mika Mäki Ylihärmästä valittiin uutena liittohallitukseen ja Heikki Tarkkanen jatkaa hänen kanssaan hallituksen jäsenenä seuraavat kaksi vuotta.

Matti Salonen Tampereen Reserviläisistä piti lopuksi väkevän puheen jäsenrekisterin toiminnasta tai paremminkin toimimattomuudesta, johon toiminnanjohtaja Olli Nyberg parhaan kykynsä mukaan vastasi. Nykyinen jäsenrekisteri on vuodelta 2014 ja on sen vuoksi monimutkainen koska jäseniä on mukana useissa yhdistyksissä. Jäsenrekisterin kehitystyötä jatketaan ensi vuonna.

Hämeenlinnan liittokokoustapahtuman ensimmäisen kokouspäivän päätti yhteinen iltajuhla Maanpuolustusnaisten Liiton kanssa.

Eteläpohjalaisia paikalla on seitsemästä yhdistyksestä yhteensä 14 henkeä.

Timo Sysilampi