Perinne

Monet suurkaupungit tuhoutuivat toisen maailmansodan massiivissa pommituksissa kokonaan. Helsinki kuitenkin pelastui kuin ihmeen kaupalla Neuvostoliiton pommikoneiden hyökätessä helmikuussa 1944. Historiantutkija dosentti Ville Jalovaara saapuu luennoimaan Helsingin kohtalokkaista hetkistä Seinäjoelle.

Helsingissä kaupungin sireenit alkoivat soida ilmahälytyksen merkiksi 6. helmikuuta 1944, kun Neuvostoliiton pommikoneet aloittivat pääkaupungin massiivisen moukaroinnin. Pommituksen tarkoituksena oli pakottaa Suomi irti sodasta. Helsingin tuhoaminen ei kuitenkaan onnistunut suunnitellusti. Monet suurkaupungit tuhoutuivat kokonaan toisen maailmansodan valtavissa pommituksissa, mutta Helsinki pelastui vastoin kaikkia odotuksia kuin ihmeen kaupalla. Miten Helsinki selvisi siihen kohdistuneesta valtavasta hyökkäyksestä?

Ville Jalovaara on kirjoittanut useita historiaa käsitteleviä teoksia ja uutuus kirjassaan Helsinki 1944 – Taistelu pääkaupungista, hän palaa sota-arkistoihin. Jalovaara kertoo luennossaan mitä Suomen kohtalon hetkinä oikein tapahtui.

Ville Jalovaara on toisen maailmansodan ja kylmän sodan historiaan erikoistunut historian dosentti ja tutkija Lisäksi hänen kirjoittamia teoksia ovat muun muassa Piispa Wallinmaan surma ja Lähemmäksi muuta Suomea.

♦ ♦ ♦

Historiantutkija dosentti Ville Jalovaara saapuu luennoimaan pääkaupungin kohtalon hetkistä Seinäjoelle kirjaston Jaaksi-saliin 17.2.2024 klo 14:00 alkaen.

Luentotilaisuus on avoin ja maksuton.

Tervetuloa!

Järjestäjänä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

 

Rannikkotykistö historiaan jääneenä aselajina herää henkiin ensi kesänä Haminassa. Perinnekeskus Wanhan Veteraanin vaihtuva näyttely, Suomen Rannikkotykistö sodissa 1939 -1945, kertoo aselajin Itäisen Suomenlahden ja Viipurinlahden taisteluista.

Rannikkotykistö-näyttely jatkaa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa Suomen maanpuolustushistorian ja -perinteen esittelyä rauhanturvaamisen rinnalla. Haminaan näyttely osuu kuin rannikkotykistön ammus maaliinsa.

– Talvisodan lopussa 3.3.1940 Neuvostoliiton lentopommitukset tuhosivat alueen rannikkopuolustuksesta vastanneen Kotkan Lohkon esikuntarakennuksen keskellä Haminaa. Silti sen Kirkonmaan ja Virolahden alalohkojen rannikkotykistö pysäytti seuraavana päivänä tuhansien miesten maihinnousun Kotkan ja Virolahden edustan jäihin, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja eversti evp Vesa Kangasmäki perustelee vaihtuvan näyttelyn aihevalintaa ja paikkaa.

Näyttely avataan 18. toukokuuta. Näyttelyn toteuttaa Merikonttori yhdessä merikeskus Forum Marinumin ja sen virtuaalisen rannikkotykistömuseon sekä Kotkan Rannikkopatteriston perinneyhdistyksen kanssa. Näyttelyn kokoaa palkittu tietokirjailija Johanna Pakola.

– Näyttelyn tapahtumista kertovat tekstit, kuvat ja esineistö johdattelevat kävijän läpi sotavuosien ja halki merialueiden – pääpainon ollessa Itäisellä Suomenlahdella. Tekstien ohella näyttelyssä pääsee perehtymään sotatapahtumiin useiden audioiden kautta: voit kuunnella sotavuosien tapahtumia niin sotilaiden kuin siviilien näkökulmasta muun muassa Koivistonsaarilta ja Suursaaresta sekä Bengtskärin taistelusta, Pakola kertoo.

Laajemmin näyttelyteemaa valotetaan avajaispäivänä (18.5.2024) RUK:n Maneesissa pidettävässä asiantuntijaseminaarissa. Siinä Pakolan lisäksi puhujana on komentaja Lari Pietiläinen merivoimista. Puhujalista täydentyy kevään kuluessa.

Wanhan Veteraanin rauhanturvaamisen perusnäyttelyn ilmettä ehostetaan avajaisiin mennessä rytmittämällä esillepanon rakennetta entistä selkeämmäksi. Museo on saanut rauhanturvaajilta runsaasti esineistöä, jolla tuodaan sisältöön vaihtuvuutta.

Wanhan Veteraanin Rannikkotykistö-seminaari ja näyttelyjen avajaiset ovat samalla osa 500 metriä pitkän Haminan museokatu-hankkeen yksivuotisjuhlaa. Kadettikoulunkadun varteen viime keväänä luotua historiallista matkailureittiä kaupunki vauhdittaa muun muassa tarjoamalla kahvia ja kakkua. Tahtia askelille antaa MPK:n soittokunta. Wanha Veteraani on yksi museokadun 15 kohteesta, jotka liittyvät pääosin Haminan sotilashistoriaan.

Nato-seminaari osana Hamina Tattoota

Perinnekeskus Wanha Veteraani järjestää yhdessä Hamina Tattoon kanssa ensi kesän Tattoon korkeatasoisen turvallisuuspoliittisen seminaarin. RUK:n Maneesissa tarkastellaan perjantaina 2.8.2024 Suomen Nato-jäsenyyttä tulevaisuuden näkökulmasta. Loppukesästä lienee jo julkisanottavia suuntaviivoja siitä, mitä puolustusliiton jäsenyys Suomelle käytännössä tarkoittaa.

Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa avaa Hamina Tattoon seminaarin keynote-puheenvuorolla. Siinä hän kuvaa tulevalle paneelikeskustelulle sen hetkisen Nato-Suomen tilanteen.

Seminaarin juontaa prikaatikenraali evp Juha Pyykönen. Hän ohjaa moderaattorina keskustelua suuntaan, jolla pyritään avaamaan maamme tulevaisuutta Natossa. Paneelikeskustelijoiksi ovat jo lupautuneet ylijohtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä ja vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista. Puolustusvoimien edustus paneelissa täsmentyy keväällä.

Haminan Nato-seminaariin on tattooyleisöllä vapaa pääsy. Kuulijoita kiinnostaa Wanhan Veteraanin näyttelyteemaan liittyen tietysti myös, miten Nato-Suomi puolustaa rannikkojamme.

Näyttelyt Wanhassa Veteraanissa ovat auki 18.5. – 30.9.2024, ti – su klo 10 -16. Lisätietoja: www.rvpk.fi

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Wanha Veteraani
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Johanna Pakola
Tietokirjailija, Rannikkotykistö-näyttelyn vastaava
johanna.pakola@gmail.com
040 588 4231

Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Muistan kun asuin vielä Tampereella keskustellessani kaverini kanssa, vierestä kysyi seurueen henkilö mikä se tammisunnuntai oikein on mistä te puhutte. Meille etelä-pohjalaisillehan asia on tuttu koska venäläisten aseistariisunta alkoi tunnetusti yllätysiskuin jo sunnuntaina 27.1.1918 Laihialla. Ylihärmän Päämajasta annettiin vapaussodan alkamisen ensimmäinen käsky.

Nämä olivat itsenäisyytemme alkuaikojen tapahtumat, joten niiden merkitys on suuri. Tapahtumista on tehty varsin kattava dokumenttielokuva nimeltä Tammisunnuntai 1918, joka kannattaa jokaisen katsoa. On hyvä muistaa, että itsenäisyytemme ei ole itsestäänselvyys ja tuolloinkin siitä jouduttiin taistelemaan. Näitä itsenäisyytemme alun tapahtumia kokoonnuimme muistelemaan Kuortaneella pidettyyn tammisunnuntain maakunnalliseen muistojuhlaan 28.1.2024. Tästä muistojuhlasta teki vielä erityisen sen, että samana päivänä jännitetään presidentinvaalin tuloksia.

Tammisunnuntain juhlaohjelma alkoi sanajumalanpalveluksella Kuortaneen kirkossa ja sen jälkeen se jatkui päiväjuhlalla Kuortaneen Urheiluopistolla. Paikalle oli saapunut runsaasti kaikenikäistä väkeä ja tyhjää lavittaa sai etsiä salista. Tilaisuus alkoi juhlavan komeasti kun etelä-pohjalaisen urheilupyhätön palloiluhallissa kajahti Jääkärien marssi Laivaston soittokunnan esittämänä solistinaan musiikkikomentajakapteeni Juha Ketola. Tilaisuuden järjestävän tahon Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Veli Suvanto muistutti tervehdyspuheessaan, että vapaaehtoisissa järjestöissä kaivataan myös uusia henkilöitä mukaan toimintaan.

Juhlapuheen piti kontra-amiraali Jori Harju, joka sopikin tapahtuman puhujaksi hyvin koska omaa myös etelä-pohjalaiset juuret. Harjun puhe oli hyvin ajanhenkinen ottaen huomioon nykyhetken tilanteet meillä ja maailmalla. Tilaisuudessa oli hienoa nähdä kun nuoria oli myös mukana niin kynttilän sytytyksessä kuin omassa puheenvuorossaan juhlan ohjelmassa, jossa luettiin ainekirjoituskilpailun voittaja-aine liittyen vuoden 1918 tapahtumiin.

Aineessa nuori pohti muun muassa vuoden 1918 sodan eri nimityksiä ja niiden merkityksiä. Tervehdyspuheet piti Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela. Puolustusvoimien edustajien molemmissa puheissa korostui se, että vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, on puolustuksemme kunnossa niin maalla, merellä kuin ilmassakin.

Musiikin, puheiden ja palkitsemisien jälkeen reippaat ja urheiluhenkiset päätössanat lausui Kuortaneen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Annu Ridanpää-Taittonen.
Palloiluhallin koripallo korien verkot suorastaan hypähti kun koko salillinen ihmisiä kajautti yhteen ääneen Maamme-laulun. Vuoden 1918 tammisunnuntain tapahtumia emme saa koskaan unohtaa ja tietoa on siirrettävä sukupolvelta toiselle jatkossakin.

Terhi Hakola

Neljä lumipukuista sotilasta seisoo ryhdikkäänä huurteen hopeoiman patsaan ympärillä. Sankarihautausmaan kynttilöiden valo välähtää kunniavartiossa seisovien miekoista. Jokaisella kaatuneella on nimi ja oma elämäntarinansa. Hautakivessä olevan kahden vuosiluvun erotus kertoo siitä, että monen elämäntarina jäi liian lyhyeksi.

Lapsuudessani kävimme jouluisin hautausmaalla katsomassa juhlavaa kunniavartiota. Tämä perinne kuuluu nykyään perheeni jouluaikaan. Perinteet ovat tärkeitä ja niistä kannattaa pitää kiinni sukupolvesta toiseen. Symbolit, rituaalit ja perinteet tuovat pysyvyyttä, kun elämme muutosten aikoja.

Monen sotilaan perinteeseen kuuluu tänäkin jouluna ilmoittautua jouluaatoksi kunniavartioon. Tällä haluamme osoittaa kunnioitusta ja kiitosta erityisen arvokkaalle asialle. Kunnioitamme sodassa kaatuneita. Vapaudesta ja itsenäisyydestä on maksettu kova hinta. Tärkeää on havahtua huomaamaan, ettei tässä elämässä mikään ole sattumaa ja itsestään selvää.

Ensimmäisen joulun kertomuksessa mainitaan vartijoista. He eivät seiso kunniavartiossa, vaan paimenet vartioivat yöllä laumaansa. Yhtäkkiä taivaallinen sotajoukko osoittaa kunnioitusta ja kiitosta Jumalalle, sillä jotain hyvää jumalallisesta todellisuudesta murtautuu esiin ihmisten todellisuuteen. Joukkoa johtava Herran enkeli ilmoittaa paimenille ilosanoman syntyneestä Vapahtajasta.

Maan päällä rauha, enkelit ilmoittavat. Erityisesti näinä aikoina rauhan sanoma on ajankohtainen. Tämä vuosi on valitettavasti jäänyt mieleen kiristyneestä kansainvälisestä ilmapiiristä. Levottomuuden laineet heijastuvat myös Suomeen. Ukrainan kriisi on ratkaisematta. Rauhanruhtinaan synnyinmaa on muuttunut sotatantereeksi eikä ihmisen hyvästä tahdosta ole tietoakaan.

Monenlaiset muutokset ympärillämme aiheuttavat meissä rauhattomuutta. Silti joulunviesti on sama tänäkin jouluna. Se on enkelten viesti rauhasta, jonka Jumala lahjoittaa Poikansa syntymän kautta. Viesti Vapahtajasta tulee ihmisiä rakastavalta Jumalalta. Hän antaa Poikansa syntyä maailmaan ihmiseksi, jotta meillä olisi rauha maan päällä ja sydämissämme.

Jumala laskeutuu joulun sanomassa ihmisen tasolle Jeesuksessa Kristuksessa. Enkelten rauhanviestin johdosta voi kokea sisäistä rauhaa, vaikka ympärillä olisi levotontakin. Syntyneen Rauhanruhtinaan tarjoama rauha on sellaista lahjaa, joka luo elämäämme luottamusta Jumalan johdatukseen ja tulevaisuuden toivoa. Kaikki on lopulta lahjaa ja Korkeimman kädessä.

Hyvät ystävät! Kunniavartio sankarihautausmaalla sijaitsevan patsaan ympärillä on jäänyt lapsuudesta mieleeni. Patsaan nimi on Taistelu on päättynyt. Siinä kolme punagraniittista hahmoa ovat rauhanviestin kuultuaan pysähtyneet rukoukseen. Rauhan puolesta kannattaa edelleen rukoilla ja pysähtyä pohtimaan sen suurta arvoa. Rauha edellyttää tekoja ja sen eteen kannattaa tehdä tarmokkaasti työtä. Voimme jokainen tänä jouluna välittää rauhaa ja hyvää tahtoa kaikille lähimmäisillemme lähipiirissä ja laajemminkin.

”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Toivotan sinulle ja läheisillesi rauhallista Joulua 2023 sekä Jumalan siunausta ja varjelusta vuodelle 2024!

Joulukuun 13. päivänä Hotelli Fooningin kokoustiloihin kokoontui pitkään perinneasioista vastanneita henkilöitä ympäri maakuntaa. Läsnäolevien kasvoilta oli aistittavissa tiettyä haikeutta, sillä olihan kokoontumisen aiheena erään perinnetyöhön liittyvän aikakauden päättyminen.

Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n toinen lakkauttamiskokous pidettiin 13.12.2023 Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pekka Holopaisen johdolla. Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraani piirin toiminta päätettiin yksimielisesti lakkauttaa 31.12.2023 lukien. Tilit ja toimintakertomus hyväksytään maaliskuun ylimääräisessä kokouksessa vuonna 2024.

Onneksemme perinnepiiri on kokeneissa käsissä, kun toiminnanjohtajamme Pertti Kortesniemi jatkaa puheenjohtajana Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen johdossa. Näin varmistamme, että huoltotyö jatkuu siihen hetkeen, kun Tammenlehvän Perinneliitto on valmis vastaanottamaan jäsenet.

Tiettyä haikeutta tuntien, mutta myös kiitollisena!

Esko Petäjä
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry