• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Alavuden Reserviläiset nimesivät vuoden reserviläiseksi Szaszkón

Julkaistu 11.11.2024

Alavuden Reserviläiset ry:n syyskokous pidettiin 24. lokakuuta Alavuden lukion tiloissa. Paikalla oli kahdeksantoista yhdistyksen jäsentä. Ennen varsinaista kokousta julkaistiin Alavuden vuoden reserviläinen.

Alavuden Reserviläiset nimesivät vuoden reserviläiseksi Dániel Szaszkón. Kuva: Jari Hellinen

Alavuden vuoden reserviläiseksi nimettiin Dániel Szaszkó. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jari Hellinen ja sihteerinä Hanna Vainionpää.

Vahvistettiin toimintasuunnitelma vuodelle 2025 joka on yhdistyksen 69. toimintavuosi. Toimintasuunnitelmassa todetaan mm. toiminnan olevan perinteistä ja esim. yhteistoiminnan Alavuden Reserviupseerikerhon ja Alavuden Ampujien kanssa jatkuvan. Ampumatoimintaa harrastetaan pääsääntöisesti Alavuden ampumaradalla Tusanpuolella, mutta myös Länsipuolen metsästysseuran radalla. Jäsenmäärää pyritään kasvattamaan ja kaikki uudet jäsenet huomioidaan yhteydenotolla. Koko jäsenistölle lähetetään jäsenkirje.

Yhdistys pyrkii osallistumaan piirin, sekä liiton kokouksiin ja tapahtumiin. Tiedottaminen suoritetaan pääsääntöisesti sähköisesti.

Jäsenmaksu ja toiminnantarkastajat

Yhdistyksen jäsenmaksuksi vuodelle 2025 vahvistettiin neljäkymmentä euroa. Vahvistettiin yhdistyksen talousarvio, joka todettiin lievästi alijäämäiseksi. Toiminnantarkastajiksi valittiin Martti Pohjasniemi ja Pekka Ala-Mäenpää, varalle Heikki Teppo ja Keijo Vilmilä.

Valintoja hallitukseen

Hallituksen kokoonpanoksi päätettiin puheenjohtaja ja kahdeksan hallituksen jäsentä. Puheenjohtajaksi vuodelle 2025 valittiin Jari Hellinen. Hallitukseen kuuluvat Hanna Vainionpää, Jussi Maijala, Veli Ylinen, Nina Nieminen, Tanja Ikola, Juha Hautamäki, Jouni Huvila, sekä Markus Nieminen.

Innokasta kokousväkeä Rauha Korpisen loihtimilla maukkailla kokouskahveilla. Kuva: Jari Hellinen

Piirin ja liiton yleisiin kokouksiin hallitus valitsee viralliset edustajat keskuudestaan. Piirihallitukseen yhdistyksestä kuuluvat Hanna Vainionpää ja Jari Hellinen. Varalla Nina Nieminen ja Jussi Maijala.

Todettiin yhdistyksen osallistuvan Tusanpuolen ampumaradan uudistamisen kustannuksiin. Kokous sujui ripeästi tunnissa, hyvän yhteishengen vallitessa!

Valinnoista ei äänestetty, vaan ne olivat yksimielisiä.

Jari Hellinen
Puheenjohtaja
Alavuden Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Sotien yliluonnollisuus kiinnosti kansalaisia

Julkaistu 7.11.2024

”Näin oudon ilmiön syksyllä 1939 lumen aikaan, kun hanki punersi. Vanhempani sanoivat, että se tietää veristä sotaa, kun hanki punertaa niin kuin olisi vereen kastettu.”

Väitöskirjatutkija, kirjailija Satumaarit Myllyniemi. Kuva: Esko Petäjä

Väitöskirjatutkija, kirjailija Satumaarit Myllyniemi saapui Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen kutsumana 30. lokakuuta Seinäjoen Apilakirjaston Jaaksi -saliin luennoimaan hieman tavallisesta poikkeavasta aiheesta, nimittäin sotien aikaan sotilaiden ja siviiliväestön kokemista selittämättömistä yliluonnollisista ilmiöistä.

Tieto erikoisesta ja mielenkiintoa herättävästä aiheesta oli tavoittanut hyvin väen, sillä maakunnan pääkaupungin kirjaston Jaaksi -salin seinät, perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemeä lainaten, suorastaan ”natajivat” liitoksistaan väenpaljoudesta johtuen. Luentoa etukäteen markkinoidessa, kansalaisia kehotettiin saapumaan kaikille avoimeen luentotilaisuuteen ajoissa, sillä paikkoja tiedettiin olevan vain ensimmäiselle sadalle henkilölle. Kymmenisen minuuttia ennen luennon käynnistymistä jouduttiinkin myymään ”ei oota” paikalle viime tinkaan saapumisen jättäneille.

Puheenjohtaja avasi luentotilaisuuden

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi oli silminnähden ilahtunut luentotilan täyttyessä äärimmilleen aiheesta kiinnostuneista kuulijoista. Perinneyhdistyksen järjestämät talvi-, jatko- ja lapin sotiin liittyvät luennot ovat kerta toisensa jälkeen olleet hyvin suosittuja, mutta nyt ensimmäistä kertaa sali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Yleisömenestys on omiaan luomaan uskoa siihen, että sotahistoriallisissa luennoissa on vetovoimaa myös jatkossa. Liekö ollut suunniteltu juttu vai hyvää tuuria, että ammattitaitoiset luennoitsijat ovat saapuneet Etelä-Pohjanmaalle lähes poikkeuksetta Varsinais-Suomesta, tuumasi Kortesniemi.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi toivotti runsaan kuulijakunnan tervetulleeksi kuukausiluennolle. Kuva: Jani Syvänen

Väitöskirjatutkija Satumaarit Myllyniemi oli perehtynyt aiheeseen syvällisesti ja haastatellut satoja aikalaisia tallentaen toinen toistaan mielenkiintoisempaa perimätietoa tutkimukseensa. Esityksestä sai käsityksen, että tutkimustyötä valmisteltaessa, monille erikoisista kokemuksistaan vaienneille oli tärkeää päästä viimein kertomaan omakohtaisesti koetuista selittämättömistä tapahtumista. Selkeäsanaisesta Myllyniemestä huokui rauhallisuus ja vankka asiantuntijuus teemaa kohtaan, lisäksi oli erityisen mukava nähdä tietotekniikan kyllästämässä nykyajassa luento, joka pidettiin ilman visuaalisista apulaitteistoa. Ihminen kertomassa ihmisille huoneen hämyssä, kynttilöiden valaistessa huoneen hämyä. Koettuja tarinoita, muisteluita kovista sota-ajoista ja selittämättömistä ilmiöistä osana aikaa. Kaikkine mainittuine elementteineen luento oli poikkeuksellisen mieleen jäävä kokemus.

Luennon jälkeinen vuorovaikutteinen keskustelu ja yleisön esittämät kysymykset toivat iltaan hienon lisän. Kuva: Jani Syvänen
Kysymys ja keskusteluosiossa kuultiin monia koskettavia kertomuksia yleisön esittäminä.
Kuva: Jani Syvänen
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Fors kertomassa omia havaintojaan teeman ympäriltä. Kuva: Jani Syvänen

Luentojen videointi

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen luennot pyritään videoimaan mahdollisuuksien mukaan ja tarjoamaan näin jälkikäteen mahdollisuus myös niille kiinnostuneille, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet paikalle luentoiltana. Videointi ei ole aina mahdollista ja siihen on monia syitä, kuten se, että tallennukset tehdään aina luennoitsijan luvalla. Lisäksi fyysisesti paikalle saapumista ehdottomasti puoltaa se, että luentojen jälkeen yleisö voi esittää luennoitsijalle vapaasti kysymyksiä. Ylipäätään se, että varsinaisten luento-osuuksien jälkeen tapahtuva yleisön ja luennoitsijan välinen vuorovaikutteinen keskustelu on aina hieno ja tervetullut lisä mielenkiintoiseen iltaan.

Suurta suosiota saavuttaneiden sotahistoriallisten kuukausiluentojen sarja jatkuu. Seuraamalla Lakeuden Maanpuolustajan tapahtumakalenteria tai Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen sosiaalista mediaa (Facebook / Instagram) saa parhaiten tiedon tulevista luennoista.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen jäsenvastaava Tuomas Fors on tuttu näky yhdistyksen myyntipöydän takana. Kuva: Jani Syvänen

Jäseneksi perinnetyöhön

Vuonna 2020 perustettu Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys on Tammenlehvän perinneliiton alainen maakunnallinen toimia, joka vaalii talvi-, jatko- ja lapin sodan veteraaniperinteen muistoa Etelä-Pohjanmaan alueella. Kohtalon vuodet 1939-1945 jättivät meille perinnöksi itsenäisen isänmaan. Tärkein tavoitteemme on, että sanomamme saavuttaisi nykyisen nuorisomme ja lapsemme, vain tällöin perinnetyö jatkuu ja muistot sotasukupolvemme uhrauksista eivät himmene.

Eteläpohjalainen veteraanityö on ollut valtakunnallisestikin aina edellä käyvää ja omaperäistä. Tätä karismaattista työtä tulee jatkamaan myös Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys toivottaa tervetulleeksi ja liittymään jäsenkuntaamme kaikki, jotka haluavat toimia tarkoitusperiemme hyväksi. Maksamalla 10€ (vuosi) jäsenmaksun olet mukana veteraanien muistoa kunnioittavassa työssä. Tällä jäsenmaksulla saat kotiisi myös Kenttäpostia -lehden neljä kertaa vuodessa. Lisätietoja osoitteesta epveteraaniperinne.fi

Jani Syvänen
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Videotallenne luennosta on katsottavissa:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Maanpuolustusväen linnanjuhlat lähestyvät

Julkaistu 6.11.2024

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien vuoden tärkein juhla on vuosittain järjestettävä itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus. Juhlan valmistelut ovat parhaillaan käynnissä ja maljaa päästään pian kohottelemaan isänmaallisessa seurassa juhlallisuuksien merkeissä historiaa huokuvassa ravintola Almassa Seinäjoella.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien omat ”linnanjuhlat” on järjestetty Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 2007 lähtien. Itsenäisyyspäivän aattona kokoonnumme jälleen juhlimaan 107-vuotiasta itsenäistä Suomea veteraanisukupolven uhrauksia vapautemme eteen muistaen.

Historiaa huokuva juhlapaikka

Mannerheim

Juhlapaikaksi on kiinteästi valikoitunut jo vuodesta 2017 lähtien Hotelli-Ravintola Alma. Paikka on paikalliselle maanpuolustusväelle tuttu ja ympäristö rakennuksineen huokuu mielenkiintoista historiaa. Seinäjokisten tunteman ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1908 ja talo valmistui toukokuussa 1909. Samainen rakennus on toiminut aikanaan venäläisten upseerien klubirakennuksena ja ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin päämajan ollessa vapaussodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella, ylipäällikkö Mannerheim vietti usein iltaa ruokaillen kyseisessä talossa.

Seinäjoen ydinkeskustassa sijaitseva talo sai valitettavasti myös osansa talvisodan pommituksissa. Pommituksen uhreille pystytetty ”Katkennut taival” -muistomerkki muistuttaa kovista ajoista ravintola Alman edessä.

Elävää musiikkia

Isolla kirkolla järjestettäviä linnanjuhlia mukaillen juhlatilaisuudessa kuullaan elävää musiikkia, jonka tarjonnasta vastaavat tuttuun tapaan alueen reserviläistaustaiset ammattimuusikot Timo Luostarin johdolla. Timo Luostari & Kilimanjaro on vuonna 2006 perustettu yhtye, joka soittaa tanssikengän alle menevää kotimaista iskelmämusiikkia. Yhtye tunnetaan ehkä parhaiten kunnioittavaan tyyliin esitetyistä Topi Sorsakoski & Agents klassikoista. Maanmainiolta yhtyeeltä taittuu myös täysin saumattomasti tyylilajit tangoista rock ’n rolliin ja kaikki siltä väliltä, joten musiikkia moneen makuun on odotusarvoisesti luvassa. Kuriositeettina mainittakoon, että palkitsemistilaisuudessa vuosittain kuultu sähkökitaraversio Porilaisten marssissa alkaa olla jo käsite sinänsä.

Klikkaa kuvaa ja kuuntele ääninäyte.

Herkullinen juhlamenu

Ravintola Alma tunnetaan laajalti myös erittäin hyvästä ruuasta. Tällä kertaa henkilökunta on luvannut loihtia herkullisen jouluisen juhlamenun juhlatilaisuuteemme.

Menun ja ohjelman löydät TÄSTÄ

Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus 5.12.2024 klo 20–00

Hotelli-Ravintola Alma
Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki

Maanpuolustusjärjestön / vast. jäsen (avec) / yhteistyökumppani
Ilmoittautuminen osallistumisesta pyydetään piiritoimistoon
p. 050 594 9617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com 29.11.2024 mennessä

Illalliskortti 50€ / osallistuja maksetaan tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI30 4108 0010 6000 99
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2024

Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku, kunniamerkit

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan Itsenäisyyttä kanssamme!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Rauhanturvaajat muistivat barettiveljeään Kurikassa

Julkaistu 5.11.2024

Yhdistyneet kansakunnat (YK) perustettiin vuonna 1945 tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Hallitusten välisen järjestön tavoitteiksi asetettiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen.

Kunniavartiossa Tapio Riihiluoma ja Jyrki Rasinpää. Kuva: Jari Ojala

Vuodesta 1956 lähtien yhteensä 47 suomalaista rauhanturvaajaa on menehtynyt rauhanturvaoperaatioissa. Yhdistyneiden kansakuntien päivänä on 24. lokakuuta järjestettiin kunniakäynti Kurikan sankarihautausmaalla. Pohjanmaan Rauhanturvaajat laskivat jo 50 kerran seppeleen Siinailla 14.2.1974 kaatuneen barettiveljen haudalle omaisten läsnäollessa.

Puheen haudalla piti Kurikan aluekappalainen Kari Pentikäinen. Kahvitilaisuus järjestettiin muisteluineen hotelli Kurikassa.

Jari Ojala
Pohjanmaan Rauhanturvaajat

Seppeleen laskun jälkeen kaatunutta barettiveljeä muisteltiin kahvihetken yhteydessä.
Kuva: Jari Ojala

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Uudet lyhdyt valaisivat sankarihautausmaata Kyröössä

Julkaistu 4.11.2024

Pyhäinmiestenpäivän aattona 1. marraskuuta Isonkyrön sankarihautausmaalla sytytettiin ensimmäistä kertaa uusiin lyhtyihin kynttilät. Paikalle oli saapunut omaisia ja muuta väkeä kunnioittamaan tilaisuutta ja sytyttämään kynttilöitä. Näin Isonkyrön perinnetoimikunnan lyhtyprojekti saatettiin päätökseen – tai oikeastaan uuden perinteen alkuun.

Lyhtyjen sytyttäjiä Isonkyrön sankarihautausmaalla. Kuva: Juha Rinnekari

Pyhäinpäivän aaton iltana sytytettiin kynttilät Isonkyrön Sankarihautausmaan haudoille, Orisbergin hautausmaan Sankarivainajille, Aseveli- hautausalueen ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille uusiin hautalyhtyihin. Sankarihautausmaalle kynttilöiden sytytyshetkeen oli kokoontunut runsaslukuinen omaisten ja Isänmaan ystävien väki. Tilaisuudessa oli vahva kunnioitus maamme itsenäisyyden puolesta taistelleiden ja kotirintaman ylläpitäjien periksiantamattomasta työstä; osa antoi henkensä, osa terveytensä, mutta kansamme tahto oli vahva jälleenrakennuksen alkaessa!

Sodanajan sukupolvien kunnioitukseksi Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen Isonkyrön paikallistoimikunta toteutti lyhtykeräyksen ja ensimmäisen kerran lyhtyihin sytytettiin kynttilät perjantai-iltana. Kynttilät valaisivat juuri äskenkin kuvan mukaisesti.

Lämmin kiitos kaikille lyhtykeräykseen osallistuneille, lyhtyjen pystytystalkoisiin osallistuneille ja ensimmäiseen sytytyshetkeen osallistuneille!

Meillä on tehtävä: ”Himmetä ei muistot koskaan saa!”

Jaakko Pukkinen
Isonkyrön Reserviläiset

♦ ♦ ♦ 

Taustaa lyhtyjen takana

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen Isonkyrön paikallistoimikunta aloitti toimintansa 2021. Silloin tuotiin kokoukseen ajatus lyhtyjen hankinnasta. Tämä ajatus oli ollut monella ihmisellä mielessä jo vuosia. Allekirjoittanut teki tuossa vaiheessa kartoitusta markkinoilla olevista lyhdyistä ja niiden valmistajista. Ylistarossa olivat Leijonat aiemmin järjestäneet keräyksen, jossa saatiin lyhdyt sankarihaudoille. Olimme yhteydessä ylistarolaisiin ja he kannustivat meitä aloittamaan keräyksen. He olivat päätyneet kotimaisen valmistajan lyhtyihin, joten lähdimme tutkimaan tätä vaihtoehtoa.

Sytytetyt lyhdyt tekevät kunniaa Isänmaan sankareille. Kuva: Juha Rinnekari

Näin saimme aikaan jo vuoden 2021 aikana kustannusarvion tälle projektille. Oli selvää, että kotimainen vaihtoehto on selkeästi hintavampi ja näin vaikeampi toteuttaa. Meillä oli kuitenkin ajatus isonkyrön toimikunnassa, että lyhtyjen tuli olla suomalaisvalmisteisia, koska pojat sankarihaudoissa olivat sitä myös. Ajatus oli, että ei tämän saanutkaan olla helppo projekti. Sovimme toimikunnassa että palaamme keräyksen järjestämiseen, kun meillä on aikaa keskittyä siihen paremmin.

Kyröön karhu vartioi sankareita ja uusia lyhtyjä. Kuva Juha Rinnekari

Vuodet 2021-2022 oli Isonkyrön paikallistoimikunnassa uuden yhdistyksen ja toiminnan käynnistämisen aikaa. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry perustettiin 2020. Isokyrö oli heti yksi aktiivisimmista toimikunnista Etelä-Pohjanmaalla, joten meillä riitti tekemistä. Allekirjoittanut toimi vielä maakunnallisen yhdistyksen tiedotustoimikunnan puheenjohtajana tuohon aikaan, joten sekin työllisti.

Vuonna 2023 oltiin tilanteessa, jossa todettiin, että nyt ryhdytään puuhamaan lyhtyjä sankarihautausmaalle. Maakunnallinen yhdistys haki meille keräysluvan ja keräys alkoi 1. lokakuuta 2023. Olimme varautuneet siihen, että tämä on vasta alkua. Ajattelimme, että saamme kasaan jonkun verran varoja, mutta varauduimme siihen, että varojen kerääminen kestää noin kaksi vuotta.

Allekirjoittanut kannusti väkeä sanomalla, että ”teemme varainkeruuta niin kauan, kun meillä on ne varat, vaikka maailman tappiin.” Yllätys oli suuri, kun saimme keskeyttää keräyksen 21. joulukuuta 2023. Eli keräys kesti vähän päälle kaksi ja puoli kuukautta ja kaikki varat olivat kasassa. Isokyröläiset ja isokyröläislähtöiset olivat todella innokkaasti mukana, yrityksiä unohtamatta. Moni harmitteli jälkeenpäin, kun eivät ehtineet osallistua keräykseen, kun se loppui niin nopeasti.

Sankarihautausmaalle kynttilöiden sytytyshetkeen oli kokoontunut runsaslukuinen omaisten ja Isänmaan ystävien väki. Kuva: Esko Petäjä

Tammikuussa alkoi lyhtyjen hankinta. Teimme silti tarkemman kartoituksen ja tarjouspyyntö kierroksen Suomen markkinoilla olevista lyhdyistä. Tässä vaiheessa saimme hyvän kuvan siitä, minkälaisia lyhtyjä markkinoilla on. Päädyimme alkuperäiseen yritykseen Kipinätuotteeseen ja heidän lyhtymalliinsa, koska muita kotimaisia lyhtyvalmistajia ei ollut tässä hintaluokassa olemassa. Tälle lyhdylle tuli myös suosituksia eri puolilta Suomea.

Kriteerinä meillä oli, että lyhdyn tuli olla kotimainen ja säänkestävä. Haluamme, että lyhdyt kestävät pitkään. Tutkimme eri referenssi-tapauksia ja selvästi eri puolella Suomea oli lyhdyistä kokemuksia. Meidän valitsema lyhtyvalmistaja sai hyvät arviot kestävyydessä. Monista ulkomaisista ratkaisuista kuultiin, että ne ovat huonossa kunnossa parissa vuodessa. Näin hankinta päätös tehtiin helmikuussa ja lyhdyt tilattiin. Lyhdyt saapuivat heinäkuussa ja valmisteltiin syksyä varten.

Ilmari Karhu Lehmäjoen puutyöltä valmisti säilytyslaatikot lyhdyille. Lyhdyt kerätään keväällä, huolletaan ja laitetaan seurakunnan varastoon kesän ajaksi.

Toimikunta kiittää lukuisia lahjoittajia; yksityisiä ja yrityksiä.

”Himmetä ei muistot saa”

Juha Rinnekari
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan
Perinneyhdistyksen Isonkyrön paikallistoimikunta

 

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 32
  • Sivu 33
  • Sivu 34
  • Sivu 35
  • Sivu 36
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 141
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·