• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Kiinnostus ammuntaa kohtaan yhä kasvussa lakeuksilla

Julkaistu 3.2.2025

Iloista sekä maanpuolustuksellista alkanutta vuotta kaikille maanpuolustuksen ystäville, sekä laajalle ja osaavalle jäsenkentällemme. Meillä on täällä Etelä-Pohjanmaalla koko Suomea kattava ja vahva maanpuolustushenki, joka on seurannut meitä kunniakkaasti historian sodista aina nykypäiviin saakka.

Kouluttaja Ari Viemerö opastaa oikeaoppisessa aseenkäsittelyssä. Kuva: Marko Pänkälä

Meitä ovat velvoittaneet täällä tapahtuneet käänteet historian sivuillamme ja siksi olemme ylpeänä vaalineet laaja-alaista toimintaa perinnetyöstä aina koulutustoimintaan, josta saamme olla ylpeitä.

Reserviläisjärjestöjen jäsenmäärät ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti ylöspäin ja täällä Seinäjoellakin on viimevuoden kasvu ollut nousujohteista. Meillä onkin tavoitteena saada viidensadan jäsenen rajapyykki rikottua tämän vuoden loppuun mennessä, joka olisi valtakunnallisestikin todellinen saavutus.

Kysymyksenä voidaankin esittää, mitä meille kuuluu ammuntojen saralla?

Yhtenä ja erittäin tärkeästä koulutuksen osa-alueesta otan ammunnan ja sen merkityksen esille. Sen harjoittamisen kuuluu osana reserviläisjärjestöjen agendaan, sekä meidän yhdistyksen peruspilareihin toiminnallisuuden tärkeänä osa-alueena. Me tarjoamme jäsenistöllemme asiantuntevaa osaamista ihan aloittelijasta kokeneempiinkin ampujiin.

Ammunnanjohtaja Marko Pänkälä valvoo harjaantunein silmin ja kokenein ottein ammuntoja.
Kuva: Marko Pänkälä

Suurin mielenkiinto on nykypäivän jäsenistöllämme kokeilla eri aselajiammuntoja ja ylittää itse omat normaalit rutiinit, sekä arjen askareet. Kiinnostus ja mielenkiinto voi syntyä kaveriporukan kanssa jutellessa mm. varusmiespalveluksen aikaisista ammunnoista, sekä siellä opittujen koulutuksienkin pohjalta. Ilokseni totean, että on myös ihan uusia oppilaita, jotka eivät ole koskaan asetta käsitelleet tai saatikka ampuneet niillä.

Yhdistävänä tekijänä voidaankin mainita nykypäivänä halu oppia uusia asioita ja kehittää omia taitojaan uuden ja hienon lajin parissa. Harjoittelun tuoma varmuus ja hyvien tulosparannuksien johdosta, ampujien olemuksesta huokuu, sekä näkee sen herkän hymyn ja pilkkeen silmäkulmassa omien onnistumisien myötä. Ampumaharrastuksesta kiinnostuneille sekä ensikertalaisille olemme järjestäneet alkeiskursseja, jossa tutustutaan ammunnan saloihin ihan alusta alkaen ja jossa ei tarvitse vielä olla reserviläisten jäsen.

Oikeaoppisella ohjauksella tulee onnistumisia. Vesa Kuusisto opastaa. Kuva: Marko Pänkälä
Valkoisia paikkoja on kivempi liimata kuin mustia paikkoja, varsinkin keskelle taulua.
Kuva: Marko Pänkälä

Toiminnallisen ampumaharjoittelun, sekä kilpailujen myötä ampujilla on SRA- kurssin suoritettuaan mahdollista osallistua sovellettuihin reserviläisammuntoihin, jossa toiminnallisen radan puitteissa ammutaan eri kaliibereilla, sekä aseilla. Ammunnan harjoittajan kannattaa hankkia Reserviläisliiton jäsenmaksun yhteydessä toimintaturvan ja näin vakuutus on radalla voimassa.

Herrasmiesten kasvoilta voi päätellä, ettei ammunta ole surumielistä hommaa. Pöydällä perinneasepuolta edustava Lahti L-35 pistooli valmiina ammuntaan. Kuva: Marko Pänkälä

Meille reserviläisjärjestönä sekä puolustusvoimienkin toivomuksena on ylläpitää aktiivisesti koulutustoimintaa sekä ampumaurheilua yllä ihan kansalaisvelvoitteidenkin varmistamiseksi. Meillä järjestötoimijoilla pitää olla koulutustoimintaa sekä valmiutta järjestää tärkeää toimintaa, jotka edesauttavat aktiivista reserviä, vieden nousujohteita koulutustasoa eteenpäin.

Tehdään ja ylläpidetään yhdessä kallisarvoista työtä kattojärjestöjen, puolustusvoimien, reservin sekä eri maanpuolustustahojen yhteistoiminnalla meille vahvaa ja osaavaa maanpuolustuskenttää, jota Suomi tarvitsee.

Meillä Seinäjoella asiantuntevina kouluttajina toimivat Jarmo Koskela, Ari Viemerö, Vesa Kuusisto sekä allekirjoittanut.

Liity jäseneksi ja tule toimintaan mukaan.
www.reservilaisliitto.fi/jasenille/liity-jaseneksi/

Marko Pänkälä
Seinäjoen Reserviläiset ry
Varapuheenjohtaja, ammunnanjohtaja

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Mannerheimin muistomerkki paljastettiin juhlavasti

Julkaistu 1.2.2025

Marsalkka Mannerheim seisoo uljaana Ylihärmän Pakan kylätalolla. Patsaan suunnittelija ja koko projektin puuhamies Mika Mäki Ylihärmän Reserviläisistä paljasti patsaan yhdessä Kauhavan kaupunginjohtaja Vesa Rantalan kanssa 25.1.2025.

Kauhavan kaupunginjohtaja Vesa Rantala lausui juhlatilaisuuden avaussanat.
Kuva: Anne Haapamäki

Härmän Kylpylässä pidetyssä juhlatilaisuudessa korostettiin Kauhavan merkitystä Vapaussodassa sekä Marsalkka Mannerheimin roolia Suomen itsenäisyyden kannalta. Kauhavan kaupunginjohtaja Rantalan avaussanoissa muistutettiin jääkäriliikkeen historiasta sekä Vapaussodasta:

-Periksiantamattomuus ja isänmaallisuus ovat ominaisuuksia, jotka yhdistivät hajanaisen kansan taistelemaan yhdessä. Mannerheimilla oli taito yhdistää kansa ja luoda Kauhavasta Suomen puolustuksen tukipilari jääkäriliikkeen sekä härmäläisen periksiantamattomuuden ansiosta, muistutti Rantala. Puheessaan Rantala nosti esiin, että vapaus ei ole itsestäänselvyys.

Arvokkaan juhlatilaisuuden yleisöä. Kuva: Anne Haapamäki

-Tarvitsemme edelleen kykyä nähdä yhteinen tavoite. Tämä perintö elää meissä kaikissa. Itsenäisyys ja vapaus eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne on lunastettavia aina uudelleen. Meidän tulee ymmärtää oma vastuullisuutemme ja luvata tämän muistomerkin myötä tuleville sukupolville, että yhtenäisyydestä ja vastuunkannosta pidetään kiinni, totesi Rantala.

”Muistakaa olla miehiä kans”

Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela piti tilaisuuden juhlapuheen.
Kuva: Anne Haapamäki

Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Jouni Koskela piti tilaisuuden juhlapuheen. Hän palautti mieliin tammisunnuntain ja silloisen yhteiskunnallisen tilanteen.

-Valkoisen armeijan ylipäällikkö Mannerheim oli sitä mieltä, että venäläisten sotilaiden aseistariisuntaa ei voitu enää siirtää, vaan käsky on eteläpohjalaisille annettava. Tämä johti Mannerheimin rekimatkaan Vaasasta kohti Ylihärmää. Ylihärmä oli päämajana vain vuorokauden, mutta se oli Suomen historian kannalta merkittävä vuorokausi. Mannerheim päätti toimia juuri oikeaan aikaan ja loi perustan Suomen vapaudelle ja itsenäisyydelle vapauttamalla meidät venäläisistä, painotti Koskela.

Mannerheim on muistelmissaan kertonut, kuinka hän on koko ikänsä muistanut Suojeluskunnan vanhemman vartiomiehen Ylihärmässä antaman neuvon ”Muistakaa olla miehiä kans”.

Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinuan tervehdys.
Kuva: Anne Haapamäki
Pakan kyläyhdistyksen puheenjohtajan Sinikka Lammin tervehdys. Kuva: Anne Haapamäki
Härmänmaan Musiikkiopiston puhellinorkesteri esiintyi johtajanaan Tuija Aho.
Kuva: Anne Haapamäki

Juhlassa kuultiin myös Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinuan ja Pakan kyläyhdistyksen puheenjohtajan Sinikka Lammin tervehdykset. Musiikista vastasi Härmänmaan Musiikkiopiston puhallinorkesteri johtajanaan Tuija Aho. Tilaisuuden juonsi lehtori Simo Perämäki.

Piia Kattelus-Kilpeläinen
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Hengellinen- ja perinnetoimikunta

Videotallenne muistomerkin paljastustilaisuudesta:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Lakeuden Maanpuolustajan tammikuun 2025 henkilökuvassa Ismo Ojala

Julkaistu 29.1.2025

MPK Pohjanmaan materiaalipäällikkö
Ismo Ojala

Kuka: Ismo Ojala
Sotilasarvo: Kapteeni (evp)
Syntymäpaikka: Jurva
Asuinpaikka: Kauhava

Koulutukset:
– Jurvan lukio 1984
– Päällystöopisto 1988,1991 ja 1996
– Puolustusvoimien eri toimialojen kursseja kohtuullinen määrä eri paikkakunnilla

Harrastukset:
– Lenkkeily
– Pyöräily

Perhesuhteet: Naimisissa, neljä lasta

Työura:
Lukion jälkeen lähdin inttiin kesäkuussa 1984 Pohjan Prikaatiin, jonne olikin sitten vain menolippu. Reilun 30 palvelusvuoden jälkeen siirryin reserviin 1.1.2018. Alkion Juhani sai houkuteltua minut välittömästi reserviin siirryttyäni MPK:lle koulutuspäälliköksi, jossa tehtävässä toimin noin viisi vuotta. Nykyisin olen materiaalipäällikkö, joka vastaa puolustusvoimilta lainatusta ja MPK:n omasta materiaalista Pohjanmaan maanpuolustuspiirin alueella.

Kapteeni evp. Ismo Ojala on monelle reserviläiselle tuttu kasvo. MPK:n koulutuksissa käytettävät maastopuvut ja muut M05 varusteet kuitataan käyttöön Ismolta.

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:

Työ maanpuolustuskoulutusyhdistyksen palveluksessa on luonteva jatkumo isänmaalliselle miehelle. Tärkeä maanpuolustustyö on jatkunut puolustusvoimien virkauran jälkeen kiireisenä.

Ensimmäinen kosketus puolustusvoimien palveluksessa ollessani reserviläisiin oli Rovajärvellä 1990 -luvun alussa ollut pataljoonan kertausharjoitus, jossa toimin lääkintäjoukkueen kouluttajana joukkosidontapaikalla. Useamman kerran olin myös telakuorma-auton kuljettajana kevyen joukkosidontapaikan matkassa. Lääkintäpuolen harjoitukset jatkuivat myös Kauhavalla siirtyessäni ilmavoimiin, jossa aloitimme ilmavoimien ensihoitoaseman kehittämisen. Oulusalossa pääsimme testaamaan kokeiluversion toimintaa reserviläisten kanssa. Kauhavan aikana tulivat tutuiksi myös esikuntaharjoitukset, ammunnat ja operatiivisen puolen tapahtumat reserviläisten kanssa.

Turussa pääsin mukaan Säkylään kahteen isompaan – noin 800 osallistujaa – vapaaehtoiseen harjoitukseen, jossa MPK:n kouluttajat vastasivat reserviläisten koulutuksesta. Mieleenpainuvimpina kokonaisuuksina Turussa olivat kahden suojauskomppanian kertausharjoitusten johtaminen. Noista harjoituksista tulee nykyisin vastaan muutama tuttu silloin tällöin. Nykyisessä työssäni olen yhteydessä reserviläisiin ja MPK:n kouluttajiin viikoittain eri tapahtumiin liittyen. Yhteistyö on ollut erittäin sujuvaa puolustusvoimien eri yksiköiden, kouluttajiemme, yhteistyökumppaneiden ja reserviläistahojen kanssa.

Lämpimät kiitokset heille, jotka vapaaehtoisesti omalla vapaa-ajallaan ottavat vastuuta eri tapahtumien mahdollistamisesta.

Kategoriassa: Artikkeli, Eturivissä

Törni/Thorne-näyttely Haminassa – sotasankarin katoamisesta 60 vuotta

Julkaistu 27.1.2025

Kiistelty Marskin ritari, jatkosodan jälkikurimuksessa tuomittu maanpetturi ja Vietnamin sodan sankarivainaja Lauri Törni katosi 60 vuotta sitten. Suomesta Yhdysvaltain armeijaan lähtenyt ja nimensä vaihtanut sotasankari Larry A. Thorne on haudattu vuonna 2003 Arlingtonin sotilashautausmaahan.

Suomen talvi- ja jatkosotien sankari Lauri Törni
SA-kuva

Suomen talvi- ja jatkosotien sankari Lauri Törnin ajolähtö punaisen vallan Suomesta alkoi, kun jatkosodan rauhanehtojen mukaan Saksasta tuli Suomen vihollinen. Törnille ei löytynyt upseerivakanssia Suomen vapaaehtoisesta SS-pataljoonasta Saksassa kesällä 1941. Hän sai sodan ajan suomalaisen sotilaan korkeimman huomionosoituksen Mannerheim-ristin heinäkuussa 1944. Isänmaan miehenä jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944 mahdollisen Neuvostoliiton miehityksen varalta hän värväytyi vastarintakoulutukseen Saksaan. Tapahtumien kulku vei hänet siellä hetkeksi rintamalle.

Palattuaan monen mutkan kautta Suomeen hänet otettiin kiinni maanpetoksesta. Punaisen valtiollisen poliisin aikana se johti syytteeseen ja kuritushuoneeseen vuonna 1947. Pako Turun lääninvankilasta, kiinnijäänti Oulussa ja 1948 presidentti J.K. Paasikiven armahdus ehdolliseen vapauteen vei Törnin Ruotsin ja Venezuelan kautta Yhdysvaltoihin. Vuoden 1954 alussa Lauri Törni värväytyi Yhdysvaltain armeijaan. Larry A. Thornen nimellä hän sai vuonna 1955 maan kansalaisuuden. Toisella Vietnamin sodan palveluskerralla hän katosi ja menehtyi helikopteriturmassa lokakuussa 1965. Hänen maalliset jäänteet löytyivät 1999.

Lauri Törni alias Larry A Thorne oli esikuvahahmo Robin Mooren paljon myyneen Vihreät baretit -kirjan päähenkilölle. Se taas päätyi valkokankaalle 1968 Vihreät baretit-elokuvassa. Siinä Thornen hahmoa näytteli John Wayne.

Museo Wanhan Veteraanin toinen vetovoimatekijä ensi kesänä Haminassa on tuhansien kriisinhallintaveteraanien ja varusmiesten tuntema panssaroitu miehistövaunu Pasi. Sitähän Euroopan maat kilvan Suomen puolustusteollisuudelta nyt tilaavat. Wanha Veteraani uudistaa yleisön pyynnöstä Törnistä kertovan vaihtuvan näyttelyn ensi kesänä. Mannerheim-ristin ritarin n:ro 144 hahmo ja sotilasura Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa kiehtovat yhä. Suomessa ei ole Lauri Törni -museota.

Kaivauskuva Vietnamin etsinnöistä, JTF Vietnam, kuva Juha Saxberg:
Turmakopterin kaivauksissa viidakon vuorenrinteessä oli mukana Lauri Törnin sisarenpoika Juha Rajala (oik).

Museon ensimmäisenä kesänä 2019 Törni-näyttelyä kävi katsomassa 6 000 vierasta. Silloin vielä tuntemattoman museon kävijälukua ei ole edelleenkään ylitetty.
Törni/Thorne-näyttely painottuu nyt sotasankarin katoamiseen ja kaatumiseen helikopteriturmassa Vietnamissa lokakuussa 1965 sekä turmapaikan etsintöihin. Kopterin ja miehistön jäänteet löytyivät viidakosta vuorenrinteestä vasta vuonna 1999. Lauri Törni syntyi Viipurissa vuonna 1919.

Etsintäretkikunnassa oli mukana viisi suomalaista, muun muassa sotahistorioitsija Kari Kallonen. Näyttelyssä tuodaan esiin retkikunnan vaikeaa työtä Vietnamin vuoristossa valokuvin ja esinein. Törnin pitkää sotatietä ja myös katoamisen jälkeisiä vaiheita näyttelyssä havainnollistaa haminalaisen keräilijä Jari Heikkilän uutta aineistoa sisältävä kokoelma. Näyttelyyn voi tutustua paitsi seinätauluissa ja vitriineissä myös virtuaalisesti tietokonenäytöllä.

Helikopterin tunnistusnumerot, H34 parts, kuva Juha Saxberg:
Törnin turmapaikalta löytyivät selkeät helikopterin tunnistusnumerot liki 34 vuotta vuoreentörmäystä myöhemmin.

Näyttelykauden avajaisissa lauantaina 17.5. järjestetään Wanhan Veteraanin tarjontaa syventävä seminaari. Kari Kallonen muun muassa kertoo Törnin etsintäretkestä valokuvin ja videoin.

– Lahjoitan kesän vierailijoiden kesken arvottavaksi pienen palan Törnin turmakopteria ja luodin kärjen, jotka toin repussani viidakosta. Tauluun liitetään aitoustodistus, Kallonen kannustaa.

Panssari Sisu vientimenestys

Osana viime vuonna uudistettua rauhanturvaamisen perusnäyttelyä Wanha Veteraani juhlii miehistönkuljetusajoneuvo Panssari Sisun, Pasin, tuotannon 40-vuotisuutta. Suomen puolustusteollisuuden ajankohtainen vientituote on päivän sankarina Pasin nimipäivänä perjantaina 30. toukokuuta.

Kuva Ensio-Pasista Wanhassa Veteraanissa, kuva Terho Ahonen:
Suomen nykyisen puolustusteollisuuden lippulaivan ensimmäinen Panssari-Pasi,
sarjanumero Ps 675-1 seisoo museo Wanhan Veteraanin pihassa Haminassa.

Pasin elokuussa 1984 puolustusvoimille valmistuneet ensimmäiset XA-180 -mallit lähtivät valkoisiksi maalattuina rauhanturvatehtäviin Libanoniin. Sarjanumero Ps 675-1 toimitettiin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon koulutusvaunuksi. Se nimettiin käyttöönottotilaisuudessa rauhanturvaajakenraali Ensio Siilasvuon mukaan Ensio-Pasiksi.

– Siilasvuon nimikkovaunu on nykyisin Wanhan Veteraanin pihassa katoksen alla. Pasin päivillä esitellään myös vaunun myöhempiä puolustusvoimien käytössä olevia malleja, mahdollisesti aivan viimeisintä 6×6 -versiota myöten, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki kertoo.

Panssarisuojaa olisi tarvittu jo 14.2.1974

Keskustelu rauhanturvaajien panssaroiduista ajoneuvoista nousi esiin jo ainakin loka-marraskuun vaihteessa 1973. Silloin Suomi kokosi Niinisalossa Suezille Jom Kippur -sotaa rauhoittamaan UNEF II -operaatioon lähetettävää YKSV 1 -valmiuspataljoonaa. Sen koulutettu miehistö saatiin juuri ja juuri kokoon. Sen sijaan Puolustusministeriön YK-toimistossa pelätty tilanne puuttuvista ajoneuvoista tuli väistämättä eteen. Valmiuspataljoonalle valtio ei ollut osoittanut määrärahoja hankkia kuljetuskalustoa, ei varsinkaan miehistölle suojaa antavia panssaroituja ajoneuvoja.

YKSV 1:n komentajaksi nimetty eversti Reino Raitasaari sanoi pataljoonan perustamiskiireiden keskellä Ilta-Sanomien 30.10.1973 julkaisemassa ”Panssariautot vasta paperilla” -jutussa muun muassa seuraavaa:

”YK-joukoilta puuttuu ajoneuvoja, puuttuu viestikalustoa. Suomalaisten joukkojen määrävahvuuteen kuuluu muun muassa 15 panssariautoa ja 15 miehistönkuljetusvaunua. Mutta vain paperilla.”

Karu tilanne tuli eteen varsin pian. YKSV 1 pataljoonan johdon Suezilla allekirjoittamassa helmikuun 1974 tilannekatsauksessa viitataan 14.2.1974 kahteen peräkkäiseen 20 minuutin välein tapahtuneisiin miinaonnettomuuksiin. Niissä osallisina olivat lyhyt Land Rover maastoauto ja Sisu A-45, myös ”protoksi” kutsuttu maastokuorma-auto. Autojen hyttien peltilattian suojana panssarimiinoja vastaan oli vain muutama pieni hiekkasäkki. Suora lainaus tilannekatsauksesta:

”Miinojen räjähdyksissä kuoli kaksi henkilöä ja ja haavoittui kuusi henkilöä, joista neljä vaikeasti. Menetykset olivat seuraus YKSV 1:n määrävahvuuteen kuuluvien panssaroitujen kuljetusajoneuvojen p u u t t u m i s e s t a (viimeinen sana oli tekstissä korostettu harvennettuna)”.

Proto 14.2.1974, kuva Puolustusvoimat:
Sisu A-45 maastokuorma-auton oikean pyörän alla Egyptissä Suezilla 14.2.1974 räjähtänyt panssarimiina johti hytissä istuneiden rauhanturvaajakersanttien Risto Latva-Hakunin ja Risto Majasaareen kuolemaan. Kuljettaja ja lavalla kopin takana seisoneet kaksi miestä saivat vakavia vammoja. Takalaitaa vasten istunut lääkintämies selvisi lievin vammoin.

Pasit käyttöön 1984

Asia alkoi edetä vasta 1980-luvun alussa, kun puolustusministeriö käynnisti tarjouspyynnön panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista Suomen puolustusvoimien käyttöön. Vuoden 1983 lopulla puolustusministeriö valitsi Oy Sisu-Auto Ab:n XA-180 Pasin uudeksi panssaroiduksi miehistönkuljetusajoneuvoksi. Ensimmäiset vaunut menivät syksyllä 1984 Libanoniin suomalaisten rauhanturvaajien käyttöön. Niistä ensimmäinen sarjanumero Ps 675-1 toimitettiin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon. Santahaminassa 17.8.1984 pidetyssä Pasien käyttöönottotilaisuudessa Ensio Siilasvuon ohella oman nimikkovaunun sai Suezilla ja Siinailla YKSV 1-6:n komentajana toiminut eversti Reino Raitasaari. Hänen paljon käytetyn lempinimen mukaan vaunu sai nimen Reka. Se laivattiin Libanoniin UNIFIL-operaatioon saman vuoden lokakuussa, yli kymmenen vuotta Suezin miinaan ajojen jälkeen.

Ensio-Pasi Hämeenkankaalla, kuva Martti Tikka:
Ensio-Pasi oli rauhanturvaajien koulutuskäytössä reilut kymmenen vuotta syksystä 1984 lähtien. Vaativa ajoharjoittelurata Niinisalon Hämeenkankaan hiekkaharjuissa antoi tuntumaa operaatioalueiden ajourista aavikoilla.

Kaksipäiväisessä Pasi-tapahtumassa ovat mukana Patria Finland ja Reserviupseerikoulu. RUK järjestää yleisölle, veronmaksajille Pasi-ajeluita varuskunnan alueella. Museon Camp Hamina -majoitustukikohdassa voi yöpyä ja saunoa sekä nauttia messiravintolan palveluita suoraan ”pelipaikalla” – harvinaista herkkua museossa. Wanhan Veteraanin näyttelyt ovat auki 17.5 – 28.9.2025 ti-su 10-16.

Lisätietoja Wanhasta Veteraanista www.rvpk.fi

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus
Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Kari Kallonen
Sotahistorioitsija
kari.kallonen@netti.fi
040 517 0659

Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Tapahtumat

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hallitukset järjestäytyivät

Julkaistu 22.1.2025

Vuosi on lähtenyt käyntiin jälleen vauhdikkaasti, taakse ei ehdi vilkuilemaan, vaan eteenpäin on mentävä. Katseet on jo käännetty maanpuolustusjärjestöjen alkaneeseen toiminnalliseen vuoteen, johon on suunniteltu monenlaista ohjelmaa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hallinnolliset elimet eli molempien piirien piirihallitukset kokoontuvat vuosittain tammikuussa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin yhteisissä toimistotiloissa Impivaarantiellä. Vuoden ensimmäisten kokousten painopisteinä on järjestäytyminen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry järjestäytyi. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovutti piirin standaarit tasavuosia täyttäneille Kauhavan Reserviläisten Timo Passiselle ja Ylihärmän Reserviläisten Jani Lindroosille.
Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin piirihallitus kokoontui maanantaina 20. tammikuuta puheenjohtaja Mika Mäen johdolla. Ennen varsinaisen kokouksen alkua muistettiin tasavuosia täyttäneitä piirihallituksen jäseniä järjestön standaareilla. Paikalliset reserviläisyhdistykset olivat viime vuoden puolella valinneet omissa syyskokouksissaan Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin piirihallitukseen uusia jäseniä, joten oli mukava nähdä innokkaita uusia kasvoja ennestään tuttujen vanhemman kaartin kokeneiden joukossa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki toivotti runsaslukuisen hallituksen tervetulleeksi ja avasi kokouksen. Järjestäytymiskokouksen pääpaino on nimensä veroisesti valita ja vahvistaa piirihallitukseen varapuheenjohtajat, sekä päättää piirien yhteisten toimikuntien kokoonpanoista. Esityslistan 15 kohtainen työjärjestys sisälsi myös muita tärkeitä huomioitavia asioita, joille saatiin päätökset kopautettua varsin nopeasti, vakaan yksimielisyyden vallitessa kokoustilassa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry järjestäytyi. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari luovutti piirin standaarin tasavuosia täyttäneelle Kauhajoen Reserviupseerikerhon Tomi Nevanpäälle. Kuva: Jani Syvänen

Tiistaina 21. tammikuuta kokoontui vuorostaan reservin upseereista koostuva veljespiiri puheenjohtaja Antti Iivarin johdolla. Myös Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallituksen kokoukseen oli saapunut runsas osallistujamäärä ja koska paikalla oli uusia kasvoja, niin esittäytymiskierros luokkatilassa oli tässä kohtaa paikallaan. Ennen varsinaista kokousta luovutettiin piirin standaari tasavuosia täyttäneelle piirihallituksen jäsenelle. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin Reserviupseeriliiton liittohallitusedustaja Antti Iivari toi kokousväelle terveisiä vain muutamia päiviä ennemmin järjestetystä Reserviupseeriliiton liittohallituksesta.

Liittohallituksesta tuotua asiaa oli runsaasti ja kaikesta esitellystä materiaalista päätellen alkanut vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin myös pääkaupungissa.

Reserviupseeripiirin esityslista sisälsi 14 kohtaa, joten kuulumisten lisäksi nuijittavaa riitti myös veljespiirillä. Kaikkiin työjärjestyksen kohtiin saatiin tehtyä päätökset hyvässä hengessä ja toiminnanjohtajan vinkkelistä katsottuna Etelä-Pohjanmaan molemmissa piireissä on hyvin toimivat hallitukset ja mainio tekemisen meininki.

Uudistettu maanpuolustusrekisteri

Molempien piirien kokouksissa yhteiseksi puheenaiheeksi nousi kattojärjestöjen alkuvuodesta uudistama jäsenrekisteri. Piirien johto sai ensi kosketuksen uudistettuun käyttöliittymään 17. tammikuuta, joten kokouksiin mennessä ei ollut ehtinyt kovin pitkään kokemukseen pohjautuvaa käsitystä muodostua. Uuden rekisterin yleisilme on kuitenkin edelliseen versioon verraten selkeä ja informatiivinen. Raportointien laajuutta on kehitetty entisestään ja mikä tärkeintä, toiminnot ovat helposti löydettävissä. Uudistukselle oli siis selkeä tilaus.

Maanpuolustusrekisteriä käyttää päivittäin suuri määrä toimi- ja luottamushenkilöitä eri puolilla valtakuntaa, joten uudistuksella saavutettu hyöty nousee täyteen arvoonsa vasta käyttökokemusten karttuessa. Allekirjoittanut ei osaa uudistusta moittia, joten sitä voi pitää hyvällä syyllä julkisesti annettuna positiivisena palautteena.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 30
  • Sivu 31
  • Sivu 32
  • Sivu 33
  • Sivu 34
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 142
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Siperian lista
  • Kirjalansalmen uusi silta parantaa huoltovarmuutta
  • Isänmaallinen iltakirkko sai väen liikkeelle Kuortaneella
  • Kaldoaivi 2026
  • Lappajärven reserviupseerikerho markkinoilla

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·