Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Reserviläisliiton vuosikokousviikonloppu Hämeenlinnassa

Julkaistu

Reserviläisliiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Hotelli Scandic Aulangolla Hämeenlinnassa 17.11.2018. Ennen varsinaista kokousta nimettiin Vuoden Malliyhdistykseksi Joensuun Reserviläiset ry ja Vuoden Reserviläiseksi ylivääpeli Minna Nenonen Salosta. Lisäksi kunniamaininnan sai Viitasaaren Reserviläiset ry.

Vuosikokouksen satapäinen osanottajajoukko sai aluksi kuulla liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjolan avaussanat, jonka jälkeen järjestäydyttiin. Puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Hämeen Reserviläispiirin toiminnanjohtaja Reima Lundberg. Hän veti kokouksen jämäkästi läpi eikä antanut puheiden rönstyillä ja huomautti reilusti, mikäli näin kävi. Sihteeriksi kutsuttiin Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toimintakertomuksen esitteli liiton kolmas varapuheenjohtaja Ismo Nöjd ja tilinpäätöksen liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho. Vuoden 2019 toimintasuunnitelman puolestaan esitteli liiton toinen varapuheenjohtaja Terhi Hakola. Hallituksen esitykset kaikkien osalta hyväksyttiin ja vastuuvapaudet myönnettiin yksimielisesti.

Liiton taloudellinen tulos oli viime vuodelta 25.107 euroa alijääminen johtuen lähinnä liiton graafisen ilmeen uudistuksesta ja ostettujen palveluiden laajasta käytöstä. Koska taloudellinen tulos oli jo toista vuotta peräkkäin merkittävästi alijäämäinen, päätettiin liittomaksua nostaa yhdellä eurolla. Koska perustelut olivat selkeät, esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Puheenjohtajan vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, niinpä puheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden liiton nykyinen puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

Liittohallituksen erovuoroisten jäsenten vaalin ehdokkaat esitteli menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja Tuula Gåpå. Esitys hyväksyttiin muutoksitta. Etelä-Pohjanmaan piiristä Mika Mäki Ylihärmästä valittiin uutena liittohallitukseen ja Heikki Tarkkanen jatkaa hänen kanssaan hallituksen jäsenenä seuraavat kaksi vuotta.

Matti Salonen Tampereen Reserviläisistä piti lopuksi väkevän puheen jäsenrekisterin toiminnasta tai paremminkin toimimattomuudesta, johon toiminnanjohtaja Olli Nyberg parhaan kykynsä mukaan vastasi. Nykyinen jäsenrekisteri on vuodelta 2014 ja on sen vuoksi monimutkainen koska jäseniä on mukana useissa yhdistyksissä. Jäsenrekisterin kehitystyötä jatketaan ensi vuonna.

Hämeenlinnan liittokokoustapahtuman ensimmäisen kokouspäivän päätti yhteinen iltajuhla Maanpuolustusnaisten Liiton kanssa.

Eteläpohjalaisia paikalla on seitsemästä yhdistyksestä yhteensä 14 henkeä.

Timo Sysilampi

Puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Hämeen Reserviläispiirin toiminnanjohtaja Reima Lundberg ja sihteeriksi Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg. Kuva: Timo Sysilampi
Liittomaksua päätettiin nostaa yhdellä eurolla ja esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esittelemässä liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho. Kuva: Timo Sysilampi

Valtakunnallinen maanpuolustusjuhla Aulangolla

Julkaistu

Jääkärien marssi Panssariprikaatin Varusmiessoittokunnan soittamana aloitti Reserviläisliiton valtakunnallisen maanpuolustusjuhlan ja Etelä-Hämeen Reserviläispiirin 60-vuotisjuhlan Hämeenlinnan Hotelli Scandic Aulangolla. Juhlaan osallistui lähes 200 vierasta ja he saivat nauttia korkeatasoisesta musiikista, laulusta ja puheista.

Etelä-Hämeen Reserviläispiirin puheenjohtaja Kari Salminen lausui tervehdyssanat, jonka jälkeen Varusmiessoittokunta esitti kappaleen Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa.

Juhlapuheen piti Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva. Hänen puheensa aiheet koskettivat niin 30- ja 40-lukuja ja sen aikaisia tragedioita kuin puolustusvoimien nykytilaa ja tulevaisuutta. Hän muistutti, että puolustusvoimat käyttävät enemmän rahaa ja tekevät enemmän yhteistyötä muiden valtioiden kanssa. Tulossa olevat hankinnan alusten ja hävittäjien osalta mahdollistavat uskottavan puolustuksen jatkossakin ja yhteistyö niin EU:n kuin pohjoismaiden kanssa antavat turvaa kansalaisille.

Hattula-Tyrvännön Veteraanikuoro johtajanaan Veikko Pelkonen esitti ensin Kalevi Hämäläisen sanoittaman ja säveltämän kappaleen Tuntematon sotilas ja toisena kappaleena Pekka Lintulan säveltämän ja Pertti Mäenpään sanoittaman laulun 6. Joulukuuta.

Tervehdykset juhlaan toivat Panssariprikaatin komentaja eversti Kari Nisula, Hämeenlinnan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja veteraanien tervehdyksen sotaveteraani Esko Paakkala.

Yleisökin pääsi laulamaan juhlassa kaksi kertaa. Ensimmäiseksi laulettiin Varusmiessoittokunnan säestämänä yhdessä kuoron kanssa Hämäläisten laulu ja juhlan lopuksi laulettiin vielä Maammelaulu.

Päätössanoissaan puheenjohtaja Ilpo Pohjola muistutti, että naisten kutsunnat olisivat erinomainen väylä jakaa tietoa naisille sotilaallisesta maanpuolustuksesta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Lähitulevaisuudessa näemme, miten päättäjät, kansalaiset ja naiset suhtautuvat ehdotukseen.

Timo Sysilampi

Juhlapuheen piti Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva. Kuva: Timo Sysilampi

Tarinaillan alustajana tri Vesa Saarikoski: Tarkastelussa jääkärikenraali Aarne Sihvon vaiheet

Julkaistu

Marraskuun tarinaillan aiheena oli jääkärikenraali Aarne Sihvon monivaiheinen ura. Valtiotieteen tohtori Vesa Saarikoski oli perehtynyt sotilaan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan merkitykseen väitöskirjaansa kirjoittaessaan.

Seinäjoella Suomi 100 aiheen parissa olemme saaneet päättyvänä vuotena perehtyä maamme vaiheisiin harvinaisen kattavasti. Useissa tilaisuuksissa on kuultu tasokkaiden asiantuntijoiden esityksiä, joissa itsenäistymisemme taustoja ja vaikuttajia on käsitelty monipuolisesti. Vuosi täydentyi vielä reserviläisjärjestöjen järjestämään tarinailtaan Suojeluskunta- ja Lotta Svärdin museossa. Siitä kiitos tarinailtojen sielulle Heikki Koivistolle.

Aarne Sihvo ja 1889-1963
Vesa Saarikoski tiivisti Aarne Sihvon elämän ja sen merkityksen kolmeen vaiheeseen, jotka koostuivat jääkärivaiheesta 1915-1918, sotaväen päällikkyydestä 1926-1933 ja puolustusvoimien komentajuudesta 1946-1953. Kaikki vaiheet olivat värikkäitä noina maamme itsenäisyyden kannalta merkityksellisinä vuosina.

Aarne Sihvon nousujohteinen sotilasura lähti jääkärikoulutuksesta Saksan Lockstedtista 1915-1917. Sieltä sotilas tuli muiden jääkärien tapaan suoraan Vapaussotaamme. Karjalan joukkojen päällikkönä kapteeni johti miehiään menestyksellisesti 12.2. – 18.4.1918. Raudun voitollisen taistelun jälkeen itse Mannerheim kävi häntä rintamalla onnittelemassa ja ylentämässä.

Presidentti Relanderin nimittämänä sotaväen päällikkönä kenraali Sihvo toimi 1926-1933. Jalkaväen kenraalin nimityksen Aarne Sihvo sai 20.9.1946. Puolustusvoimien komentajan vakanssia hän hoiti vuosina 1946-1953.

Ongelmiakin uran eri vaiheessa ilmeni. Vuonna 1919 Sihvo tilapäisesti jopa erosi armeijasta. Yhteiskunnallisena vaikuttajana hän toimi kansanedustajan roolissa 1.4.1019 – 4.10.1920. Välillä Sihvo hoiti maatilaansa Kannaksella. Lapuan liikkeen aikana hän joutui rauhoittelemaan presidentti Svinhufvudin käskystä uhkaavaa tilannetta 1932, josta syystä hän sai vihoja niskoilleen. Dramatiikkaa Sihvon elämään toi ainoan pojan kaatuminen rintamalla 1941.

Aarne Sihvo oli periaatteen mies
Vesa Saarikoski kuvaili Sihvoa tasapainottajana eri tilanteissa. Tosin hänellä oli tiettyjä omia kipupisteitään, joita eräiltä osin syntyi jo jääkärikoulutuksen aikana Saksassa. Skismoja oli jonkin verran uran aikana ruotsinkielisten kollegojen kanssa, joilta hän toivoi suomalaisille ja karjalaisille talonpoikaisarmeijan sotureille enemmän arvostusta.

Tiettyä jännitettä oli havaittavissa aluksi myös tsaarin armeijasta tulleen viisikymppisen kenraali Mannerheimin ja Saksassa koulutuksensa saaneen parikymppisen jääkärikapteeni Sihvon välillä. Näytöt Karjalan armeijan johtajana kuitenkin poistivat ennakkoluuloja. Luottamus syntyi.

Jatkosodan jälkeen Aarne Sihvon toimiessa puolustusvoimien komentajana solmittiin Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimus, joka velvoitti suomalaisia torjumaan sitä vastaan kohdistuvat hyökkäysuhat. Tehtävässään Sihvo halusi ymmärtää asian niin, että Suomen puolustusvoimat ja aseistus pitää nostaa siihen kuntoon, jotta tehtävä voidaan kunnialla hoitaa. Näkemyseroja syntyi Urho Kekkosen kanssa, koska hän oli varovainen Neuvostoliiton suhteen. Poliittisista syistä asiasta ei voitu noina kipeinä aikoina edes avoimesti keskustella.

Tarinailta antoi Saarikosken kiinnostavan esityksen jälkeen osallistujille paljon pohdittavaa. Aarne Sihvon toiminta sotilaana, vaikuttajana ja persoonana noina aikoina sai ansaittua kunnioitusta.

Matti Latvala

Tarinailtojen kahvit ryypättiin perinteisesti Lotta Svärd – kupeista. Mörein miesäänin kajautettiin alkuun Sibeliuksen säveltämä Jääkärien marssi. Kuva: Matti Latvala
Heikki Koivisto on junaillut jo parisenkymmentä vuotta reserviläisten tarinailtoja, jotka käynnisti aikoinaan edesmennyt eversti Antero Maunula. Nytkin oli kuulijoita täysi tupa. Kuva: Matti Latvala

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet lähestyvät!

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien perinteinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto näkyy jo ohuilla viivoilla horisontissa. Valmistelut piirien merkittävimpään juhlallisuuteen ovat olleet käynnissä taustalla jo jonkin aikaa. Tällä kertaa vastaanotamme Itsenäisyyttä Jalasjärvellä, johon Ravintola Jalaskievari tarjoaakin erinomaiset puitteet.

Juhlatilaisuus käynnistetään sisääntulomusiikilla ja kohotamme maljan Itsenäiselle Isänmaalle. Illan ohjelmassa kuullaan mm. Jalasjärven Soittokunnan puhallinmusiikkiesityksiä. Nautimme perinteisen Jouluaterian ja kuulemme Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin vuoden vaihteessa aloittavan uuden puheenjohtaja Heikki Tarkkasen mietteitä juhlapuheen muodossa.

Illan aikana nostamme boolimaljan pöytään ja sulatamme nautittua Jouluruokaa tanssien maakunnan taitavimpien pelimannien säestäessä. Illan loppupuolella osoitamme kunniaa palkituille ja ylennetyille Porilaisten marssin kajahtaessa ilmoille.

Juhlan päätössanat lausuu Reserviupseeripiirin puheenjohtaja.
Tilaisuus päätetään arvokkaasti yhteislauluna laulettavaan Maamme – lauluun.

Ravintola Jalaskievari
Jalaskievari tarjoaa ravintola- ja majoituspalveluita Jalasjärvellä.
Osoitteessa: Kurssitie 2, 61600 Jalasjärvi.

Jalasjärven Soittokunta
100-vuotias Jalasjärven Soittokunta on vireä ja elinvoimainen puhallinorkesteri, johon otetaan noin 2-4 vuoden välein täydennystä Nuorisopuhallinorkesterista.  Lisäksi soittokunta tukee myös junioripuhallinorkesterin toimintaa.

Jalasjärven Soittokunta. Kuva: Auli Frigård

Timo Luostari & Kilimanjaro
Timo Luostari  aloitti soitto-uran jo 14 vuoden iässä isoisänsä Eino Luostarin -yhtyeessä, josta avautui tie suurempaan maailmaan. 19-vuotiaana Timo soitti Isto Hiltusen -yhtyeessä. Iston lopetettua keikkailut kitarointi jatkui mm. Janne Hurmeen sekä Lea Lavenin -yhtyeissä. Timo tunnetaan loistavana kitarataiteilijana, jota mm. Legendaarinen Agents -yhtyeen kitaristi Esa Pulliainen kehui soundilehden haastattelussa manttelin­perijäkseen. Kitarataidetta Timo esittää mm. soittamalla haitari­sovituksen kitarasovitukseksi kappaleessa ”Ilta Välimerellä”.

Klikkaamalla kuvaa pääset nauttimaan Kilimanjaron taidonnäytteestä videon muodossa.

Timo Luostari & Kilimanjaro on vuonna 2006 perustettu yhtye. Kuva: Jani Syvänen

Tarjolla on siis mitä mainiointa ohjelmaa puhallinorkesterin tahdeista aina perinteiseen tanssimusiikkiin ja siltä väliltä.

Timo Luostari & Kilimanjaro on luvannut soittaa Topi Sorsakosken & Agents yhtyeen ikivihreitä kappaleita, jotka saavat takuulla kankeammatkin tanssikengät vertymään.

On siis jälleen kerran tarjolla loistava tilaisuus juhlistaa Itsenäisyyttä mitä parhaimmassa Isänmaallisessa seurassa!

Kutsu: Reserviläisjärjestöjen jäsen (+avec)

Ilmoittaudu piiritoimistoon p. 050-5949617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com
25.11.2018 mennessä.

Illalliskortti 50€/osallistuja maksetaan tilille Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI88 4913 1420 0070 52
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto

Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku
Kunniamerkit

Ohjelma – Menu

 

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Mitä jos liittyisit Reserviupseerikerhoon?

Julkaistu

Reserviupseeriliiton tavoite tulevalle vuodelle 2019 on saada lisää jäseniä liittoon. Tämä tavoite on ollut liitolla jo useampana edellisenä vuonna. Jäsenmäärä ei ole kuitenkaan kasvanut, vaan pikemmin jonkin verran laskenut. Osasyynä on luontainen poistuma ja ikäluokkien pienentyminen. Ns. ruuhkavuosien aikana painavat monia upseereja kiire työelämässä ja monenlaiset muut omat ja lasten harrastukset. Yksi syy voi olla, että töiden takia joutuu vaihtamaan asuinpaikkakuntaa ja ei löydy ketään tuttua, joka voisi houkutella mukaan toimintaan.

Oma kokemukseni on varmasti monelle samanlainen kuin omani. Opiskelun jälkeen aloitin työni Vaasassa ja silloin nuorena ei oikeastaan tullut mieleenikään, että olisin liittynyt Vaasan Reserviupseereihin. Ei oikeastaan ollut ketään tuttua, joka olisi houkutellut mukaan toimintaan. Muutettuani takaisin Ylistaroon aihe alkoi jo hiukan kiinnostaa! Oikeastaan heti kun tupa oli valmis ja työhommat alkoivat olla sopivasti tasoittuneet, päätin liittyä Ylistaron Reserviupseerikerhoon. Olin kuitenkin vuosikausia pelkkä jäsenmaksun maksaja. Sitten alkoi lasten harrastukset viedä aikaa, joka muuten oli elämäni parasta aikaa. Poika aloitti painin 6-vuotiaana ja siitä alkaen kisoja riitti lähes jokaiselle viikonlopulle. Painin myötä ajauduin urheilun järjestötoiminnan pariin, ensiksi painijaoston puheenjohtajaksi ja lopuksi Ylistaron Kilpa-Veljien puheenjohtajaksi. Ei silloin tullut mieleen aktivoitua kerhon toimintaan mukaan. Kun lopulta jäin pois YK-V:n tehtävistä, niin halusin lähteä mukaan kerhon toimintaan. Enkä ole katunut!

Nyt jos joku lukee kirjoitusta, haluan houkutella nuoria ja vanhempiakin upseereita liittymään toimintaan mukaan. Ei ole häpeä, että ei ole valmis osallistumaan aktiivisesti toimintaan. On tärkeää, että olet mukana ainakin maksamalla pienen jäsenmaksun. Silloin sinulla on mahdollisuus päästä osallistumaan monipuolisiin koulutuksiin, sekä sotilaalliseen, että myös siviilielämän tarpeisiin liittyviin. Voit liittyä oman paikkakuntasi kerhoon riippumatta asuinpaikastasi. Voit vapaasti valita kerhosi.

Miten uusia jäseniä houkutellaan

Uusien jäsenten hankinta vaatii liitolta ja kerhoilta omaa aktiivista panostusta jäsenhankintaan. Kannattaa käyttää omia verkostoja ja houkutella omia vanhoja kavereita liittymään kerhoon. Näin on tullut tehtyä ainakin meidän kerhossa, josta nuoret muuttavat opiskelun ja työn perässä muille paikkakunnille. Uuden jäsenen saaminen kerhoon on hieno saavutus ja meillä kiitos kuuluu Kangasluoman Jormalle, hän on vuosia lähettänyt ”käskykirjeitä” Ylistarosta muuttaneille upseereille. Jorma on lähettänyt poismuuttaneille viestejä tarpeen mukaan ja se on ollut monella syynä liittyä Ylistaron kerhoon. Kerhomme jäsenistä moni asuu eri paikkakunnilla. Itse olen pyrkinyt soittamaan uusille jäsenille toivottaen heidät tervetulleeksi.  Minulla on vieläkin vaiheessa yksi vanha kaveri kouluajoilta, joka ei ole saanut täytettyä jäsenhakemusta netissä. Olisi, ehkä syytä vielä harkita paperisen esitäytetyn lomakkeen käyttöä. Tämä on jäänyt minulta tekemättä.

Mitä ”pieniä” tehtäviä voi kerhossa tehdä?

Minulle on ollut tärkeää päästä kunniavartioon, joka on yksi kerhojen tärkeä tehtävä. Jotenkin minusta tuntuu se hyvin isänmaalliselta. Osallistuminen Seinäjoella valtakunnalliseen paraatiin oli kunnia, joka on mieleenpainuva. Yrittäjänä se tehtävä tuli minulle jopa maksamaan. Tuollaiseen marssiin ei kuitenkaan enää koskaan tule tilaisuutta. Jos on halukkuutta, voi osallistua reserviläisten monenlaisiin kilpailuihin. Voi olla mukana erilaisissa tapahtumissa. Suosittua toimintaa on järjestää eko-aseammuntoja. Vain oma aktiivisuus on rajana!

Reserviläisten ja upseerien yhteistyö

On hieno asia, että olemme hyvässä yhteistyössä tekemässä tiivistä ja molempia liittoja hyödyttävää toimintaa. Ei Ylistarossakaan onnistuisi erilaisten tapahtumien järjestäminen yksin Reserviupseerikerhon toimesta. On tärkeä muistaa, että olemme yhdessä isänmaan asialla. E-P:n piirissä hommat pelaa hienosti ja toiminnanjohtaja Jani Syvänen tukee toimintaamme tosissaan, tuoden uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Häneltä on tullut paljon uutta heti ensimmäisenä toimintavuotenaan. Uutena on tullut mm. Lakeuden Maanpuolustaja -lehden tuottaminen digi-versiona. Voit tutustua reserviläistoimintaan kätevästi netissä. Henkilökohtaisesti koen suurena helpotuksena toimintaan, kun löytyy henkilö, joka tekee ammattimaisesti harrastukseen liittyviä asioita. Tällaista tukea tarvitsisi myös monissa urheiluseuroissa.

E-P:n Reserviläispiirit

Meillä on hyvä tuki piiritoimistossa, joka helpottaa kerhojen toimintaa ja yhteistyötä eri reserviläisjärjestöjen kesken. Piiritoimisto palvelee tasapuolisesti molempia liittoja. On meillä kuitenkin haasteitakin, emme ole kuin keskikastissa valtakunnallisessa toimintakilpailussa ja sehän ei riitä. Kyllä POHOJALAASTEN pitää olla kärjessä! Tässäkin on syy, miksi alkuotsikko on tarpeellinen ja uusia jäseniä kaivataan.

NUORI TAI VANHA UPSEERI, LIITY NYT HETI RESERVIUPSEERILIITTOON!

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Raimo Rintamäki
II varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry