• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

”Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan”

Julkaistu 16.12.2018

Hyvä maanpuolustusväki.
On joulukuun 15. päivän ilta ja parisen tuntia sitten palasin Joupiskan Korsuaukiolta perinteisestä Joulutulet -tapahtumasta, jossa tuttujen joululaulujen jälkeen hiljennytään joulun sanoman äärellä ja päätetään yhdessä enkeli taivaan -virteen. Yli 20 kertaa peräjälkeen Seinäjoen Reserviläisjärjestöt ovat kutsuneet väkeä tapahtumaan, joka aloitetaan parin kilometrin kävelyllä soihduin valaistulla Esteetön Jouppilanvuori -reitillä.

Maanpuolustushenkinen väki on ottanut tapahtuman omakseen ja nytkin mukana oli yli kahdeksankymmentä liikkujaa/laulajaa. Moni kävi ensimmäisen kerran tutustumassa sodanajan piirustuksilla rakennettuun korsuun, jollaisessa maamme puolustajat asuivat jatkosodan aikana useita vuosia. Tuli juhlallinen olo, kun nautitun glögin ja piparin jälkeen jätkänkynttilöiden loisteessa aloitimme  ”Arkihuolesi kaikki heitä”.

Reserviläisjärjestöt toteuttavat usealla paikkakunnalla joulun alla valtakunnallisen suosituksen mukaisesti  Joulutulet-tapahtuman täydentämään kirkon järjestämiä Kauneimmat joululaulut yhteislaulutilaisuuksia. Suositeltava tapahtuma yhdistyksille, jotka eivät ole vastaavaa toteuttaneet.

Hyvä joulumieli ei synny kaupallisuudesta, jonka lisääntymistä jokaisen joulun alla päivittelemme ja kuitenkin olemme siinä mukana enemmän tai vähemmän. Toki on mukavaa ja sallittua muistaa läheisiä pienillä lahjoilla, mutta eiköhän oikea joulumieli ja -tunnelma tule aivan muusta: Puhdas koti, joulusauna, joulurauhan julistus, hautausmaalla käynti, joulukirkko ja perheiden yhdessäolo jouluaterioineen luovat joulumielen ja joulutunnelman. Edellä mainittu hautausmaalla käynti kuuluu todennäköisesti ja toivottavasti jokaisen perheen jouluun. Matkaan on tärkeää liittää myös käynti sankarihaudalla, Samalla siirrämme hienon perinteen lapsillemme Jouluaaton perinteiset kunniavartiot sankarihaudoilla reserviläisjärjestöjen toteuttamana on hoidettava senkin jälkeen, kun veteraanit ovat poistuneet viimeiseen iltahuutoon.

Tärkeää on veteraanien perinnön siirtäminen tuleville polville. Tämä perintö on ennen muuta itsenäinen isänmaa. Itsenäisyystemme ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Eurooppa ja koko maailma on rauhattomampi kuin vuosikymmeniin. Vapahtajamme synnyinsijoilla räjähtelevät taas pommit lähes päivittäin. Tilanne Ukrainassa on pelottava ja arvaamaton. Tuntuu, että joka puolella varustaudutaan pahimman varalle.
Suomikaan ei voi pysyä syrjässä. Siksi vapaaehtoinen maanpuolustus ja reserviläistoiminta  on edelleen tärkeä, ”kaiken varalta”.

Ristikäämme kätemme tänä jouluna rukoukseen Sibeliuksen jouluvirren sanoin ”mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan”. Talvisodan alkamisesta tulee ensi vuoden marraskuussa 80 vuotta. Suomalainen sotilas halusi talvisodassa taistelujen keskellä hiljentyä joulun sanoman äärellä ja yhtyä lapsena opittuun jouluvirteen avaamalla korsun oven vihollisen suuntaan, että hekin kuulisivat: ”Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon poikansa”

Näin päätimme perinteisesti myös korsuaukiolla ja tähän haluamme kaikki yhtyä.
Toivotan jokaiselle vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevälle perhekuntineen
RAUHALLISTA JOULUA JA VAPAHTAJAMME SIUNAAMAA VUOTTA 2019

Heikki Koivisto
Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirien hengellisen ja perinnetoimikunnan pj.

Pimenevässä illassa Heikin johtamat joululaulut kipunoiden loisteessa loivat korsuaukiolle metsäkirkollista joulutunnelmaa. Kuva: Matti Latvala
Kirpakka pakkanen korsuaukiolla veti väkeä lähemmäksi lämmittäviä liekkejä ja toisiaan lauluringissä. Kuva: Matti Latvala

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Maanpuolustustahto – asennetta ja kuntoa

Julkaistu 9.12.2018

Puolustusvoimien miesvahvuus koostuu 97-prosenttisesti varusmiehistä, joiden fyysisestä ja henkisestä kunnosta riippuu Suomen puolustuskyky. Nyt on enemmän kuin ajankohtaista kiinnittää huomiota armeijan tärkeimpään aseeseen, sen omaan miehistöön.

Olemme juuri juhlineet 100-vuotiasta upeaa Suomeamme ja todistaneet monimuotoisesti, kuinka hieno isänmaa meillä on. Entä seuraavat 100 vuotta? Olemmeko kypsiä ottamaan vastuun maamme rajojen turvaamisesta ja sisäisestä rauhasta?

Kouluttajina, kasvattajina ja kansalaisina teemme valintoja, jotka vaikuttavat erääseen tärkeimpään aseeseen niin rauhan kuin sodan aikana: maanpuolustustahtoon.

Koululaitos pyrkii kannustamaan oppilaita kunnon ja terveyden ylläpitämiseen. Uskon nuoriimme ja heidän oikeisiin valintoihin kunhan pahin pelimaailman riippuvuuksista johtuva aallonpohja on saavutettu.

Omalla koulullamme on ”Tikissä”-projekti, jossa liikunta, ravinto, uni ja rentoutuminen pyritään siirtämään nuorten arkeen ja tietoisuuteen herättelemään nuoria huolenpitoon itsestään. ”Operaatio pyykkilauta” ja muut opettajien pilke silmäkulmassa keksimät tempaukset palauttavat leikin liikunnan moottoriksi.

Liikkuva koulu, välituntiturnaukset ja liikunta-apit ovat keinoja, joilla nuoria houkutellaan liikkumaan. Mutta onko vastauksia toisen asteen kunnonkohotukseen, jolloin varusmiespalvelus lähestyy ja houkutukset lisääntyvät?

Liikunnanopettajaliiton LIT Kasper Mäkelä ja Puolustusvoimien liikuntapäällikkö evl Harri Koski kokosivat joukon opettajia pilottiprojektiin kehittämään toisen asteen valmistavaa kurssia armeijaan aikoville. Pitkäaikainen yhteistyö LIITOn ja PV:n kanssa poiki useita eri malleja valmistaa eri kunnossa olevia nuoria armeijaan.

Eräs kokeiluista on Kurikan lukion ja Sedun yhteisesti toteuttama Inttikuntoon-kurssi.

Kurssin tavoitteena on rakentaa pitempiaikaisesti pohjaa kestää armeijan fyysiset ja henkiset rasitukset.

Uskoisin kuitenkin, että tärkein anti kurssilla on oikean asenteen oppiminen kohtaamaan varusmiesarjen. Kurssi kokoaa ikäluokan nuoret sukupuolesta, rodusta ja koulutustaustasta riippumatta saman päämäärän tavoitteluun. Kurssi toteutetaan Kurikan reserviläisten ja MPK:n tuella.

Pääesikunnan koulutusosasto valmistelee fyysisen toimintakyvyn tehtäväkohtaisia vaatimuksia, toki vielä palkatun henkilöstön voimin kahdessa varuskunnassa.

Puolustusvoimien liikuntapäällikkö everstiluutnantti Harri Koski pitää tärkeänä jo kouluttavan henkilökunnan varusmiehille annettavien tehtävien kohdentumista oikein. ”Tämä vaatii luonnollisesti aikaa ja kulttuurinmuutosta”, Koski toteaa.

Tulevaisuudessa on tavoitteena karkeasti jakaa varusmiehet viiteen kuntoluokkaan eri sotilastehtäville (Ruotuväki 13/2018). Armeijan tapa toimia onkin ihailtavaa: tuleen ei konkreettisesti jäädä makaamaan, vaan vallitsevat ympäristössä tapahtuvat muutokset otetaan huomioon ja korjaavat ratkaisut tehdään niiden pohjalta ja kurssia tarkennetaan.

Pääministeri Sipilä otti kantaa varusmiesten kunnon heikkenemiseen ja ehdotti kuntien liikuntatoimen toimenpiteitä asian korjaamiseksi. PV ja koululaitoksemme on jo alkanut korjausliikkeen.

Erilaiset projektit ja aktiivisen elämäntavan tuominen kouluarkeen sekä PV:n tutkimukseen perustuvat liikuntakoulutukset herättelevät nuoret huolenpitoon kunnostaan – henkisestä ja fyysisestä.

Keskiasteen inttikuntoon-tyyppiset kurssit antavat maastossa liikkumisen ja majoittumisen perustaidot mutta ennen kaikkea asennetta, joita armeija jalostaa.

Ylipäällikkö, presidentti Niinistön rauhallinen, hötkyilemätön johtaminen on suunnanviittana liikuntakasvatuksen juuritasoillakin. Jopa maanpuolustustahto korjataan reilulla, toisiaan arvostavilla teoilla ja yhdessä tekemällä.

”Ollos huoleton, poikas valveill`on”.

Arto Mäkipelto
liikunnanopettaja, res. kapt.
Kurikka

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Kirje talvisodan rintamalta 2.12.1939: Ilmajokelaisen tulenjohtueen tulikaste Kiviniemessä

Julkaistu 30.11.2018

Isäni Aarne Latvala palveli talvisodan aikana 4/KTR 8 tulenjohtueen radistina Sakkolan Kiviniemessä. Hän kirjoitti kotiin Ilmajoen Kiikerinkylään aina, kun siihen vain tilanne antoi myöten.

Kirjeet löysi entisen kotitalomme räystään alta talon nykyinen isäntä Vesa Iso-Tuisku kymmenkunta vuotta sitten. Niissä isäni kertoo talvisodan tunnelmista ja tapahtumista seikkaperäisesti. Kirjeet on kirjoitettu korsuoloissa, joten niiden puhtaaksikirjoittaminen muutama vuosi sitten kävi työstä. Ne tarjoavat meille jälkipolville koskettavia kertomuksia talvisodan kenttäoloista tasan 79 vuotta sitten. Kirjeistä kertyi yhteensä 52 puhtaaksi kirjoitettua liuskaa.

Oheinen ote on kirjeestä kotiin 2.12.1939 eli kolmannen sotapäivän tunnelmista. Sakkolan Kiviniemessä oli jo tehty nk. yh-toimia sitä ennen lokakuulta lähtien. Evakot oli autettu jättämään kotinsa, mutta karjaa vaelteli vielä maanteillä pommitusten jo alettua.

Viime päivinä on uutisoitu, että maanpuolustustahto on laskenut kansamme keskuudessa. Oheinen kirje etulinjoilta valaiskoon nykypolvelle silloista talvisodanhenkeä, jonka avulla itsenäisyytemme kesti koviakin aikoja.
Silloin ei gallupeja ehditty tehdä. Taistelut puhuivat puolestaan.

Matti Latvala

”Rintamalla 2/12 1939

Lähestyn Sinua Rakas, kun vähän ovat taistelut vaienneet. Nyt on taas melkein hautausmaan hiljaisuus ulkona. Ainoastaan joitakin tykinlaukauksia ja muita paukauksia kuuluu, myöskin lehmien ja lampaitten meteli kuuluu. Niitä kulkee tuossa vapaana ilman hoitajaakin suuret laumat katkeamattomana jonona kaivaen lumen alta heinää suuhunsa.

Tänä iltana ei enää näe niin valtavia tulipaloja kuin vielä eilenkin. Meillä on muuten ollut aivan erikoinen onni mukanamme. Panee todella ajattelemaan, että kyllä meillä on sentään johto ja suoja korkealla. Eilen tuossa 18 ryssän jättiläiskonetta tuli yhtenä laivueena yllemme ja vähän aikaa kierreltyään alkoi pudotella 500-1000 kilon painoisia pommejaan noin parin kilometrin korkeudelta. Ajattelimme jo, että voihan tämä näkemys olla viimeinen, mutta niin ei sattunut. Vaikka nämä jättiläispommit heittivät monta taloa ilmaan ympärillämme ja jonkun tulipalonkin sytyttivät, vaikka usean talon tilalle jäi vain syvä hauta ja melkein kaikista taloista särkyi ikkunat, ei yhtäkään ihmistä haavoittunut sillä kertaa..

Ne kaksi siltaa, johon ne olivat tarkoitetut, jäivät koskemattomiksi. Se on eri juhlallista olla äärestä katsomassa, sillä teot eivät siinä auta, kun ne lentävät tässä tapauksessa niin ylhäällä. Tänään ne tulivat taas pari kertaa samoihin hommiin, mutta omat koneemme ajoivat ne takaisin ensi kerralla ja toisella kerralla pommit putosivat metsään.

En uskonut sellaista voimaa olevankaan, kun kovaan mäkeen aukeaa 4-5 metrin levyinen kuoppa ja läpimitaltaan 2 metrin kivet kohoavat sellaisinaan ylös. Mutta se on hauskinta, kun saa ampua konetta ja näkee sen mustana savuna putoavan alas.

Te siellä kotona saatte olla rauhassa meidän ja maan suhteen, sillä maa ainakin saadaan pidetyksi vapaana, joskin tässä joudutaan vähän aikaa hihat käärittynä heilumaan. Ainahan sitä yksi ja toinen joutuu henkensäkin uhraamaan asian hyväksi, mutta enemmän aina menee toiselta puolelta. Kun meiltä on tähän mennessä mennyt tuhatkunta, niin ryssältä on mennyt toistakymmentä tuhatta ja lisäksi huomattavat määrät kallita aseita. Eilenkin mm. ainakin 18 lentokoneesta näin ainakin yhden putoavan. Sen pudotti laivueen yläpuolella lentänyt yksi oma kone.

Rohkeus on poikiemme keskuudessa sanoin kuvaamaton. En näe kenenkään kasvoissa (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) pelon ilmettä, vaikka luodit vinkuu ympärillä taistelukoneiden lennellessä yllä. Päivät vain rupesivat menemään niin kamalan nopeasti, ettei millään tahdo uskoa, että huomenna on pyhä jo taas, vaikka ei tässä nyt päivillä ole väliä, oli pyhä tai arki. Lapio ja kivääri vain taas olalla ja rautalakki ja ”häkänaama” päähän aamulla. Nyt saa taas olla ilman, kun on niin hiljaista. Ei laula radiokaan enää eilisestä alkaen, kun rumaaset ampuivat linjat ja muuntajat rikki. Taitaa olla Kannas pimeänä.

Olen muuten oppinut jalon taidon jo näinä päivinä, nimittäin lypsytaidon. Aamuin illoin lypsämme Salo-Jouppilan kanssa 10 miehelle maidon. Sitä saakin nyt niin paljon, kun haluaa. Tieltä olemme ottaneet jonkun lisää, kun on nähty suuret utareet. Ei ollut enää naista talossa, kun jouduin eni kerran koettamaan, mutta hyvin se vain tuli, vaikka en tiennyt, mistä kikistä yhtä aikaa vedetään.

Heino lypsää krannis. Muista taloista onkin vissiin päästetty karja ulos ja toiset vieneet mukanaan. Yksi ukko eilen lykkäsi potkurilla rajaseudulta tapettua sikaa ja tarjosi koko kroppaa ilmaiseksi, mutta en nähnyt, huoliiko kukaan. En minäkään viitsinyt lykätä kämpälle, kun sitä teuraskarjaa kyllä on muutenkin, ettei ainakaan nälkään kuole, mutta se keittäminen vain on noloa. En nyt muuta tällä kertaa. Toivon hyvää kestävyyttä Sinullekin. Me täällä kestämme ja olemme saavutuksista iloisia.

Sydämellisin terveisin Sinun Aarnesi

Ps. Sunnuntaiaamuna klo 2.30. Taisi tulla kova päivä eteen. Vielä terveiseni Sinulle ja muille!”

Ilmajokelainen tulenjohtue 4/KTR 8 korsussaan joulun tienoilla 1939. Edessä tulenjohtaja Aarne Saunamäki. Keskellä kirjeen kirjoittaja Aarne Latvala. Kuva: Aallon patteriston perinnehuoneen kokoelmista.
Ensimmäisten sotapäivien pommitusten tuhoja Kiviniemessä, jossa evakot karjoineen täyttävät maantien. Sotilaat turvaavat lähtöä. Kuva: Aallon patteriston perinnehuoneen kokoelmista.
Karttapiirros Sakkolan Kiviniemestä, josta kenttäpostikirjeet tulivat etulinjan tulenjohtopaikan korsusta. Kuva: Aallon patteriston perinnehuoneen kokoelmista.

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne

Pohjanmaan Rauhanturvaajat 50 vuotta

Julkaistu 29.11.2018

Seinäjoen Rautatieläisten 17 henkinen soittokunta päästeli parastaan Pohjanmaan Rauhanturvaajien viettäessä 50 -vuotisjuhlaansa Seinäjoella 10.11.2018. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo sopi juhlapaikaksi erinomaisesti jo historiansakin vuoksi. Alvar Aallon nuoruudentyö ja etelä-pohjalaisen maanpuolustuksen keskus antoi puitteet juhlallemme.

Avaussanoissaan yhdistyksemme puheenjohtaja Esko Hakulinen loi katsauksen Rauhanturvaamisen kansalliseen historiaan sekä totesi Pohjanmaan Sinibarettien perustamisesta Seinäjoella Hotelli Kinossa kuljetun mielenkiintoiset viisikymmentä vuotta tähän päivään, nyttemmin Pohjanmaan Rauhanturvaajina. Yhdistyksemme toiminnassa korostuu ammunta, jossa olemme menestyneet vuosien varrella enemmän kuin hyvin. Puheenjohtaja kiitti yhdistyksen entisiä ja nykyisiä aktiiveja toimijoita sekä yhteistyökumppaneita, Sotilaskotisisarista Sotaveteraanipiiriin.

Rauhanturvaajaliiton tervehdyksen juhlaan toi liittomme puheenjohtaja prikaatinkenraali evp Mauri Koskela onnitellen juhlivaa yhdistystä, joka on myös puheenjohtajan kotiyhdistys. Paikkakunta on Koskelalle entuudestaan tuttu, palvelihan silloinen nuori upseeri Seinäjoen sotilaspiirissä lähes kuusi vuotta. Juhlapuheessaan Koskela loi myös katsauksen lähihistorian konflikteihin, joilla näyttää oleva yhteneväisyyttä tämän päivän kriiseihin monessakin mielessä. Erityisesti uhkaava on pakolaiskysymys, josta Maahanmuuttovirastokin varoittaa. Se on todellinen uhka mahdollisien Lähi-idästä tulevien sodan karaisemien, ääriliikkeisiin kuuluneiden taistelijoiden myötä.

Puheenjohtaja Koskela totesi, että on hyvä havaita viimeaikaisetkin pyrkimykset ratkaista ongelmia niiden syntysijoilla, näin vältettäisiin ihmisten tarve paeta omilta syntysijoiltaan vieraisiin maihin ja kulttuureihin. Mikäli kriisien ehkäisemiseksi tarvitaan kansainvälistä väliintuloa, on sille löydyttävä valmiuksia. Nykypäivän kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan ehkäisevää rauhanvälitystä, humanitääristä apua, siviilikriisinhallintaa, kehitysyhteistyötä ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa jne. Lisäksi Puheenjohtaja totesi Rauhanturvaajaliiton tekevän työtä, että äänemme tulisi kuulluksi tehtäessä päätöksiä rauhanturvatoiminnasta.

Yhtenä päämääränä liitolla on jäsenmäärän kasvattaminen, siihen meistä jokainen pystyy vaikuttamaan. Juhlassa palkittiin liiton, sekä yhdistyksen huomionosoituksin yhdistyksen jäseniä, sekä yhteistyökumppaneita. Edeltävässä syyskokouksessa kutsuttiin Ähtäriläinen Osmo Onnela yhdistyksen kunniajäseneksi numero viisi. Päätössanoissaan yhdistyksen varapuheenjohtaja Jari Ojala kiitti liiton puheenjohtajaa, soittokuntaa, järjestelyissä mukana olleita, juhlavieraita ja palkittuja. Tulemme edelleenkin toimimaan yhteistyössä muiden maanpuolustusyhteisöjen kanssa, esimerkkinä mainittakoon paikallisen Reserviläisyhdistyksen kanssa järjestettävät tarina- ja jäsenillat.

Pohjanmaan yhdistyksen toiminta jatkuu vakaalla pohjalla sotiemme veteraanien työtä kunnioittaen ja omaa toimintaa arvostaen. Juhlan jälkeen kävi partio laskemassa kukkalaitteet Törnävän ja Nurmon sankarihaudoille.

Jari Ojala

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela piti juhlapuheen. Kuva: Jyrki Rasinpää

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Ajankohtaista Lähi-idästä

Julkaistu 27.11.2018

Kauhavan Lentosotakoulun linnarakennuksen auditorioon kerääntyi 80 rauhanturvaajaveteraania ja reserviläistä sekä muuten Lähi-idän tämän hetken tilanteesta kiinnostunutta henkilöä Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen ja Pohjanmaan rauhanturvaajien järjestämään luentotilaisuuteen. Luennoitsijaksi oli saatu juuri kaksi vuotta kestäneen rauhanturvakomennuksen päättänyt Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali evp Mauri Koskela.

Tilaisuuden avasi Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja, everstiluutnantti evp Martti Rajaniemi vaatetuksenaan viimeisimmällä komennuksellaan käyttämä palveluspuku. Hän kertoi yhteisestä taipaleestaan prkenr Mauri Koskelan kanssa varusmiesaikana ja kuinka yhteydenpito on jatkunut aina näihin päiviin saakka ja mahdollisti näin tämän tilaisuuden järjestämisen.

Prikaatikenraali Mauri Koskela kertoi aluksi taustoistaan kriisinhallintatehtävissä ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän on toiminut kahdeksassa eri kriisinhallintatehtävässä, joista viimeisenä UNDOF-operaation apulaiskomentajana, ja useissa eri kansainvälisissä tehtävissä. UNDOF-operaatio käynnistyi jo vuonna 1974, ja sen tehtävänä on tarkkailla Israelin ja Syyrian välistä tulitaukoa. Suomi on osallistunut aikaisemmin YK:n UNDOF-operaatioon vuosina 1979–1993. Tänä aikana noin 6000 suomalaista rauhanturvaajaa on palvellut operaatiossa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat toukokuussa 2016, että Suomi osallistuu 5.6.2016 alkaen yhden vuoden ajaksi YK:n UNDOF-operaatioon (United Nations Disengagement Observer Force) Golanilla enintään kolmella sotilaalla ja YK valitsi 10.5.2016 prikaatikenraali Mauri Koskelan operaation apulaiskomentajaksi. Suomalaisia Golanilla palveli tässä operaatiossa vain kaksi kahden vuoden ajan.

Operaatio toimii Golanilla, Israelin ja Syyrian välisellä loitontamisvyöhykkeellä. Operaatiossa palvelee parhaillaan noin 800 rauhanturvaajaa seitsemästä maasta (Alankomaat, Bhutan, Fidži, Intia, Irlanti, Nepal ja Tšekki). Lisäksi noin 80 YK:n UNTSO-operaation (United Nations Truce Supervision Organization) sotilastarkkailijaa tukee UNDOF:n toimintaa. Kriisinhallintajoukon ja tarkkailijoiden tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna aseleposopimuksen mukaista toimintaa tarvittaessa voimaa käyttäen. Voiman käyttö on aina tarkoin säädeltyä. Lisäksi he osallistuvat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon sekä humanitaariseen toimintaan. He myös pitävät yhteyttä eri osapuoliin ja eri järjestöihin.

Kolmansien maiden osuus YK:ssa kasvaa koko ajan, jolloin myös toimintakulttuuri muuttuu. Eniten joukkoja on asettanut Etiopia 8221 henkilöllä. YK maksaa kriisinhallintatehtävissä oleville sotilaille palkkaa ja tällä hetkellä eniten palkkaa maksaa Egypti 234 USD. Naton ja YK:n puolella lähettävät maat maksavat itse toiminnan kulut ja missä palkkakulut ovat selvästi suuremmat. Nyt puuttuu 139 miljoonaa dollaria, jotta operaatiot saadaan päätöksiin.

UNDOF-operaation toiminta-alue Golanilla on Jordaniasta Libanoniin ulottuvalla noin 75 km pituisella loitontamisvyöhykkeellä, joka on kapeimmillaan vain 200 m ja leveimmillään 9 km maaston muodosta riippuen. ISIL:n mukaantulo 2013 vaikeutti huomattavasti UNDOF-operaation toimintaa ja joukot joutuivat vetäytymään osasta valvonta-aluetta. Informaatiovaikuttaminen ja -sodankäynti oli voimakasta ja Venäjän väliintulo ei sitä ainakaan helpottanut.

Lopuksi prkenr Mauri Koskela kertasi mitä tarkoitetaan kokonaisturvallisuudella ja kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla puolestaan tarkoitetaan kohdealueen tukemista eri keinoin, mukaan lukien diplomaattiset toimet, siviili- ja sotilaallinen kriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Hänen mielestään näistä tulisi jalostaa vientituote.

Loppusanat lausui Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen ja luovutti prkenr Mauri Koskelalle yhdistyksen teettämän marmoritaulun muistoksi tästä illasta. Hän myös toivotti luennon osanottajat tervetulleeksi messi-iltaan upseerikerholle, jota useat myös noudattivat.

Timo Sysilampi

Ajankohtaista Lähi-idästä luennon järjestäjät ja luennoitsija Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja everstiluutnantti evp Martti Rajaniemi, Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja prikaatikenraali evp Mauri Koskela ja Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen. Kuva: Timo Sysilampi
Maailmalla on 35 operaatiota parhaillaan käynnissä. Kuva: Timo Sysilampi

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 134
  • Sivu 135
  • Sivu 136
  • Sivu 137
  • Sivu 138
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 142
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Siperian lista
  • Kirjalansalmen uusi silta parantaa huoltovarmuutta
  • Isänmaallinen iltakirkko sai väen liikkeelle Kuortaneella
  • Kaldoaivi 2026
  • Lappajärven reserviupseerikerho markkinoilla

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·