• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Kirje talvisodan rintamalta 2.12.1939: Ilmajokelaisen tulenjohtueen tulikaste Kiviniemessä

Julkaistu 30.11.2018

Isäni Aarne Latvala palveli talvisodan aikana 4/KTR 8 tulenjohtueen radistina Sakkolan Kiviniemessä. Hän kirjoitti kotiin Ilmajoen Kiikerinkylään aina, kun siihen vain tilanne antoi myöten.

Kirjeet löysi entisen kotitalomme räystään alta talon nykyinen isäntä Vesa Iso-Tuisku kymmenkunta vuotta sitten. Niissä isäni kertoo talvisodan tunnelmista ja tapahtumista seikkaperäisesti. Kirjeet on kirjoitettu korsuoloissa, joten niiden puhtaaksikirjoittaminen muutama vuosi sitten kävi työstä. Ne tarjoavat meille jälkipolville koskettavia kertomuksia talvisodan kenttäoloista tasan 79 vuotta sitten. Kirjeistä kertyi yhteensä 52 puhtaaksi kirjoitettua liuskaa.

Oheinen ote on kirjeestä kotiin 2.12.1939 eli kolmannen sotapäivän tunnelmista. Sakkolan Kiviniemessä oli jo tehty nk. yh-toimia sitä ennen lokakuulta lähtien. Evakot oli autettu jättämään kotinsa, mutta karjaa vaelteli vielä maanteillä pommitusten jo alettua.

Viime päivinä on uutisoitu, että maanpuolustustahto on laskenut kansamme keskuudessa. Oheinen kirje etulinjoilta valaiskoon nykypolvelle silloista talvisodanhenkeä, jonka avulla itsenäisyytemme kesti koviakin aikoja.
Silloin ei gallupeja ehditty tehdä. Taistelut puhuivat puolestaan.

Matti Latvala

”Rintamalla 2/12 1939

Lähestyn Sinua Rakas, kun vähän ovat taistelut vaienneet. Nyt on taas melkein hautausmaan hiljaisuus ulkona. Ainoastaan joitakin tykinlaukauksia ja muita paukauksia kuuluu, myöskin lehmien ja lampaitten meteli kuuluu. Niitä kulkee tuossa vapaana ilman hoitajaakin suuret laumat katkeamattomana jonona kaivaen lumen alta heinää suuhunsa.

Tänä iltana ei enää näe niin valtavia tulipaloja kuin vielä eilenkin. Meillä on muuten ollut aivan erikoinen onni mukanamme. Panee todella ajattelemaan, että kyllä meillä on sentään johto ja suoja korkealla. Eilen tuossa 18 ryssän jättiläiskonetta tuli yhtenä laivueena yllemme ja vähän aikaa kierreltyään alkoi pudotella 500-1000 kilon painoisia pommejaan noin parin kilometrin korkeudelta. Ajattelimme jo, että voihan tämä näkemys olla viimeinen, mutta niin ei sattunut. Vaikka nämä jättiläispommit heittivät monta taloa ilmaan ympärillämme ja jonkun tulipalonkin sytyttivät, vaikka usean talon tilalle jäi vain syvä hauta ja melkein kaikista taloista särkyi ikkunat, ei yhtäkään ihmistä haavoittunut sillä kertaa..

Ne kaksi siltaa, johon ne olivat tarkoitetut, jäivät koskemattomiksi. Se on eri juhlallista olla äärestä katsomassa, sillä teot eivät siinä auta, kun ne lentävät tässä tapauksessa niin ylhäällä. Tänään ne tulivat taas pari kertaa samoihin hommiin, mutta omat koneemme ajoivat ne takaisin ensi kerralla ja toisella kerralla pommit putosivat metsään.

En uskonut sellaista voimaa olevankaan, kun kovaan mäkeen aukeaa 4-5 metrin levyinen kuoppa ja läpimitaltaan 2 metrin kivet kohoavat sellaisinaan ylös. Mutta se on hauskinta, kun saa ampua konetta ja näkee sen mustana savuna putoavan alas.

Te siellä kotona saatte olla rauhassa meidän ja maan suhteen, sillä maa ainakin saadaan pidetyksi vapaana, joskin tässä joudutaan vähän aikaa hihat käärittynä heilumaan. Ainahan sitä yksi ja toinen joutuu henkensäkin uhraamaan asian hyväksi, mutta enemmän aina menee toiselta puolelta. Kun meiltä on tähän mennessä mennyt tuhatkunta, niin ryssältä on mennyt toistakymmentä tuhatta ja lisäksi huomattavat määrät kallita aseita. Eilenkin mm. ainakin 18 lentokoneesta näin ainakin yhden putoavan. Sen pudotti laivueen yläpuolella lentänyt yksi oma kone.

Rohkeus on poikiemme keskuudessa sanoin kuvaamaton. En näe kenenkään kasvoissa (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) pelon ilmettä, vaikka luodit vinkuu ympärillä taistelukoneiden lennellessä yllä. Päivät vain rupesivat menemään niin kamalan nopeasti, ettei millään tahdo uskoa, että huomenna on pyhä jo taas, vaikka ei tässä nyt päivillä ole väliä, oli pyhä tai arki. Lapio ja kivääri vain taas olalla ja rautalakki ja ”häkänaama” päähän aamulla. Nyt saa taas olla ilman, kun on niin hiljaista. Ei laula radiokaan enää eilisestä alkaen, kun rumaaset ampuivat linjat ja muuntajat rikki. Taitaa olla Kannas pimeänä.

Olen muuten oppinut jalon taidon jo näinä päivinä, nimittäin lypsytaidon. Aamuin illoin lypsämme Salo-Jouppilan kanssa 10 miehelle maidon. Sitä saakin nyt niin paljon, kun haluaa. Tieltä olemme ottaneet jonkun lisää, kun on nähty suuret utareet. Ei ollut enää naista talossa, kun jouduin eni kerran koettamaan, mutta hyvin se vain tuli, vaikka en tiennyt, mistä kikistä yhtä aikaa vedetään.

Heino lypsää krannis. Muista taloista onkin vissiin päästetty karja ulos ja toiset vieneet mukanaan. Yksi ukko eilen lykkäsi potkurilla rajaseudulta tapettua sikaa ja tarjosi koko kroppaa ilmaiseksi, mutta en nähnyt, huoliiko kukaan. En minäkään viitsinyt lykätä kämpälle, kun sitä teuraskarjaa kyllä on muutenkin, ettei ainakaan nälkään kuole, mutta se keittäminen vain on noloa. En nyt muuta tällä kertaa. Toivon hyvää kestävyyttä Sinullekin. Me täällä kestämme ja olemme saavutuksista iloisia.

Sydämellisin terveisin Sinun Aarnesi

Ps. Sunnuntaiaamuna klo 2.30. Taisi tulla kova päivä eteen. Vielä terveiseni Sinulle ja muille!”

Ilmajokelainen tulenjohtue 4/KTR 8 korsussaan joulun tienoilla 1939. Edessä tulenjohtaja Aarne Saunamäki. Keskellä kirjeen kirjoittaja Aarne Latvala. Kuva: Aallon patteriston perinnehuoneen kokoelmista.
Ensimmäisten sotapäivien pommitusten tuhoja Kiviniemessä, jossa evakot karjoineen täyttävät maantien. Sotilaat turvaavat lähtöä. Kuva: Aallon patteriston perinnehuoneen kokoelmista.
Karttapiirros Sakkolan Kiviniemestä, josta kenttäpostikirjeet tulivat etulinjan tulenjohtopaikan korsusta. Kuva: Aallon patteriston perinnehuoneen kokoelmista.

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne

Pohjanmaan Rauhanturvaajat 50 vuotta

Julkaistu 29.11.2018

Seinäjoen Rautatieläisten 17 henkinen soittokunta päästeli parastaan Pohjanmaan Rauhanturvaajien viettäessä 50 -vuotisjuhlaansa Seinäjoella 10.11.2018. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo sopi juhlapaikaksi erinomaisesti jo historiansakin vuoksi. Alvar Aallon nuoruudentyö ja etelä-pohjalaisen maanpuolustuksen keskus antoi puitteet juhlallemme.

Avaussanoissaan yhdistyksemme puheenjohtaja Esko Hakulinen loi katsauksen Rauhanturvaamisen kansalliseen historiaan sekä totesi Pohjanmaan Sinibarettien perustamisesta Seinäjoella Hotelli Kinossa kuljetun mielenkiintoiset viisikymmentä vuotta tähän päivään, nyttemmin Pohjanmaan Rauhanturvaajina. Yhdistyksemme toiminnassa korostuu ammunta, jossa olemme menestyneet vuosien varrella enemmän kuin hyvin. Puheenjohtaja kiitti yhdistyksen entisiä ja nykyisiä aktiiveja toimijoita sekä yhteistyökumppaneita, Sotilaskotisisarista Sotaveteraanipiiriin.

Rauhanturvaajaliiton tervehdyksen juhlaan toi liittomme puheenjohtaja prikaatinkenraali evp Mauri Koskela onnitellen juhlivaa yhdistystä, joka on myös puheenjohtajan kotiyhdistys. Paikkakunta on Koskelalle entuudestaan tuttu, palvelihan silloinen nuori upseeri Seinäjoen sotilaspiirissä lähes kuusi vuotta. Juhlapuheessaan Koskela loi myös katsauksen lähihistorian konflikteihin, joilla näyttää oleva yhteneväisyyttä tämän päivän kriiseihin monessakin mielessä. Erityisesti uhkaava on pakolaiskysymys, josta Maahanmuuttovirastokin varoittaa. Se on todellinen uhka mahdollisien Lähi-idästä tulevien sodan karaisemien, ääriliikkeisiin kuuluneiden taistelijoiden myötä.

Puheenjohtaja Koskela totesi, että on hyvä havaita viimeaikaisetkin pyrkimykset ratkaista ongelmia niiden syntysijoilla, näin vältettäisiin ihmisten tarve paeta omilta syntysijoiltaan vieraisiin maihin ja kulttuureihin. Mikäli kriisien ehkäisemiseksi tarvitaan kansainvälistä väliintuloa, on sille löydyttävä valmiuksia. Nykypäivän kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan ehkäisevää rauhanvälitystä, humanitääristä apua, siviilikriisinhallintaa, kehitysyhteistyötä ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa jne. Lisäksi Puheenjohtaja totesi Rauhanturvaajaliiton tekevän työtä, että äänemme tulisi kuulluksi tehtäessä päätöksiä rauhanturvatoiminnasta.

Yhtenä päämääränä liitolla on jäsenmäärän kasvattaminen, siihen meistä jokainen pystyy vaikuttamaan. Juhlassa palkittiin liiton, sekä yhdistyksen huomionosoituksin yhdistyksen jäseniä, sekä yhteistyökumppaneita. Edeltävässä syyskokouksessa kutsuttiin Ähtäriläinen Osmo Onnela yhdistyksen kunniajäseneksi numero viisi. Päätössanoissaan yhdistyksen varapuheenjohtaja Jari Ojala kiitti liiton puheenjohtajaa, soittokuntaa, järjestelyissä mukana olleita, juhlavieraita ja palkittuja. Tulemme edelleenkin toimimaan yhteistyössä muiden maanpuolustusyhteisöjen kanssa, esimerkkinä mainittakoon paikallisen Reserviläisyhdistyksen kanssa järjestettävät tarina- ja jäsenillat.

Pohjanmaan yhdistyksen toiminta jatkuu vakaalla pohjalla sotiemme veteraanien työtä kunnioittaen ja omaa toimintaa arvostaen. Juhlan jälkeen kävi partio laskemassa kukkalaitteet Törnävän ja Nurmon sankarihaudoille.

Jari Ojala

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela piti juhlapuheen. Kuva: Jyrki Rasinpää

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Ajankohtaista Lähi-idästä

Julkaistu 27.11.2018

Kauhavan Lentosotakoulun linnarakennuksen auditorioon kerääntyi 80 rauhanturvaajaveteraania ja reserviläistä sekä muuten Lähi-idän tämän hetken tilanteesta kiinnostunutta henkilöä Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen ja Pohjanmaan rauhanturvaajien järjestämään luentotilaisuuteen. Luennoitsijaksi oli saatu juuri kaksi vuotta kestäneen rauhanturvakomennuksen päättänyt Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali evp Mauri Koskela.

Tilaisuuden avasi Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja, everstiluutnantti evp Martti Rajaniemi vaatetuksenaan viimeisimmällä komennuksellaan käyttämä palveluspuku. Hän kertoi yhteisestä taipaleestaan prkenr Mauri Koskelan kanssa varusmiesaikana ja kuinka yhteydenpito on jatkunut aina näihin päiviin saakka ja mahdollisti näin tämän tilaisuuden järjestämisen.

Prikaatikenraali Mauri Koskela kertoi aluksi taustoistaan kriisinhallintatehtävissä ja kansainvälisissä tehtävissä. Hän on toiminut kahdeksassa eri kriisinhallintatehtävässä, joista viimeisenä UNDOF-operaation apulaiskomentajana, ja useissa eri kansainvälisissä tehtävissä. UNDOF-operaatio käynnistyi jo vuonna 1974, ja sen tehtävänä on tarkkailla Israelin ja Syyrian välistä tulitaukoa. Suomi on osallistunut aikaisemmin YK:n UNDOF-operaatioon vuosina 1979–1993. Tänä aikana noin 6000 suomalaista rauhanturvaajaa on palvellut operaatiossa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat toukokuussa 2016, että Suomi osallistuu 5.6.2016 alkaen yhden vuoden ajaksi YK:n UNDOF-operaatioon (United Nations Disengagement Observer Force) Golanilla enintään kolmella sotilaalla ja YK valitsi 10.5.2016 prikaatikenraali Mauri Koskelan operaation apulaiskomentajaksi. Suomalaisia Golanilla palveli tässä operaatiossa vain kaksi kahden vuoden ajan.

Operaatio toimii Golanilla, Israelin ja Syyrian välisellä loitontamisvyöhykkeellä. Operaatiossa palvelee parhaillaan noin 800 rauhanturvaajaa seitsemästä maasta (Alankomaat, Bhutan, Fidži, Intia, Irlanti, Nepal ja Tšekki). Lisäksi noin 80 YK:n UNTSO-operaation (United Nations Truce Supervision Organization) sotilastarkkailijaa tukee UNDOF:n toimintaa. Kriisinhallintajoukon ja tarkkailijoiden tehtävänä on valvoa ja toimeenpanna aseleposopimuksen mukaista toimintaa tarvittaessa voimaa käyttäen. Voiman käyttö on aina tarkoin säädeltyä. Lisäksi he osallistuvat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon sekä humanitaariseen toimintaan. He myös pitävät yhteyttä eri osapuoliin ja eri järjestöihin.

Kolmansien maiden osuus YK:ssa kasvaa koko ajan, jolloin myös toimintakulttuuri muuttuu. Eniten joukkoja on asettanut Etiopia 8221 henkilöllä. YK maksaa kriisinhallintatehtävissä oleville sotilaille palkkaa ja tällä hetkellä eniten palkkaa maksaa Egypti 234 USD. Naton ja YK:n puolella lähettävät maat maksavat itse toiminnan kulut ja missä palkkakulut ovat selvästi suuremmat. Nyt puuttuu 139 miljoonaa dollaria, jotta operaatiot saadaan päätöksiin.

UNDOF-operaation toiminta-alue Golanilla on Jordaniasta Libanoniin ulottuvalla noin 75 km pituisella loitontamisvyöhykkeellä, joka on kapeimmillaan vain 200 m ja leveimmillään 9 km maaston muodosta riippuen. ISIL:n mukaantulo 2013 vaikeutti huomattavasti UNDOF-operaation toimintaa ja joukot joutuivat vetäytymään osasta valvonta-aluetta. Informaatiovaikuttaminen ja -sodankäynti oli voimakasta ja Venäjän väliintulo ei sitä ainakaan helpottanut.

Lopuksi prkenr Mauri Koskela kertasi mitä tarkoitetaan kokonaisturvallisuudella ja kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Kokonaisvaltaisella kriisinhallinnalla puolestaan tarkoitetaan kohdealueen tukemista eri keinoin, mukaan lukien diplomaattiset toimet, siviili- ja sotilaallinen kriisinhallinta, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Hänen mielestään näistä tulisi jalostaa vientituote.

Loppusanat lausui Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen ja luovutti prkenr Mauri Koskelalle yhdistyksen teettämän marmoritaulun muistoksi tästä illasta. Hän myös toivotti luennon osanottajat tervetulleeksi messi-iltaan upseerikerholle, jota useat myös noudattivat.

Timo Sysilampi

Ajankohtaista Lähi-idästä luennon järjestäjät ja luennoitsija Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja everstiluutnantti evp Martti Rajaniemi, Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja prikaatikenraali evp Mauri Koskela ja Kauhavan Lentosotakoulun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen. Kuva: Timo Sysilampi
Maailmalla on 35 operaatiota parhaillaan käynnissä. Kuva: Timo Sysilampi

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Tapani Tikkala: Vapaussodan perinnetyö jatkuu monipuolisena

Julkaistu 23.11.2018

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen syyskokous antoi uskoa siihen, että onnistuneelle Suomi 100-juhlavuodelle tulee jatkoa. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 sisältää muistojuhlia, seminaareja, opintomatkoja, perinneiltoja ja yhteistoimintaa muiden maanpuolustusyhdistysten kanssa.

Syyskokoukseen Impivaaran kokoustiloihin kokoontui puolensataa perinnetyöstä kiinnostunutta yhdistyksen jäsentä. Virallisten kokousasioiden lisäksi kuultiin puheenjohtaja Tapani Tikkalan ansiokas esitys ”Maanpuolustusmuistojen Laihia”. Se sisälsi arvokasta perinnemateriaalia kuvin, asiakirjoin ja tapahtumakuvauksin vapaussodasta aina viime sotiin saakka. Se olkoon esimerkkinä myös muille paikkakunnille siitä, että pelastettaisiin jälkipolville se perinnetieto, joka vielä komeroiden hyllyiltä on saatavissa.

Suomi 100 – vuosi poiki jatkoa
Tapani Tikkala alusti vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa katsauksella päättyvän vuoden tärkeimpiin tapahtumiin. Perinteen ystäviä hellittiin monin seminaarein, joihin oli saatu parhaat asiantuntijat maasta.

-Tapahtumat huipentuivat Tammisunnuntain ja Vapaussodan 100-vuotisjuhliin Seinäjoella. Juhlat onnistuivat erinomaisesti, ja yhdistyksemme on saanut niistä runsaasti myönteistä julkisuutta ja palautetta, Tikkala totesi. Uusia jäseniäkin yhdistykseen saatiin 47 henkeä.

-Tulevina vuosina pyrimme jalkauttamaan toimintaamme koko toiminta-alueellemme. Tarjoamme sekä jäsenistöllemme, että yleisölle ajankohtaista tietoa meille tärkeästä arvomaailmasta, puheenjohtaja vakuutti. Tapahtumat aiheineen löytyvät parhaiten yhdistyksen tasokkailta ja päivitetyiltä kotisivuilta www.vapaussotaeppy.fi. Mainittakoon niistä myös tässä raportissa joitakin.

Tammisunnuntain muistojuhla järjestetään 27.1.2019 Vimpelissä. Kevätkokous pidetään 21.3.2019. Siinä käydään läpi nyt päättyvän vuoden toiminta ja tulokset. Kiinnostaviksi koetut korkean tason seminaarit ja opintomatkat jatkuvat entiseen malliin. Seminaari ”Vapaussodasta tasavallaksi – Suomi toukokuusta 1918 heinäkuuhun 1919” pidetään 30.3. Kesäretki Vilppula-Länkipohja suunnalle tehdään 3.8.2019. Seminaari ”Suomen tie talvisotaan” pidetään 12.10.2019. Se täydentää tietoketjua maamme vapaustaisteluista.

Mallia Laihian perinnekoosteesta
Syyskokousväki kuunteli syventyneesti Tapani Tikkalan esityksen ”Maanpuolustusmuistojen Laihia”. Valkokankaalla nähtiin runsaasti historiallisesti arvokkaita valokuvia, joita on osattu ottaa jo yli sata vuotta sitten tapahtumista ja paikoilta, joilta vapaussotamme alkoi. Varmaankin monelle kuulijalle tuli mieleen, että olisiko kunkin omalla paikkakunnalla vielä digikorteille pelastettavaa perinnemateriaalia. Nyt ikääntymässä olevan sukupolven jälkeen pelastettavia kuvia ja puhtaaksi kirjoitettavia kirjeitä talojen nurkista tuskin enää löytyy. Työ on tehtävä viimeistään nyt.

Perinnetietoa pelastamaan
Reserviläistoimintaan vuosikymmenien ajan aktiivisesti osallistunut Tuomo Kotkaniemi lausui Tikkalan esityksen jälkeen huolensa siitä, jaksavatko tulevat polvet enää omatoimisesti nähdä vaivaa arvokkaan perinnetiedon keräämiseksi. Hän peräänkuulutti työtä sen eteen. Nähty esitys näytti tehneen syvän vaikutuksen kuulijoihin ja näkijöihin.

Eri paikkakunnilla pidetään vuoden mittaan perinneiltoja, jotka toivottavasti innostavat väkeä vieläkin määrätietoisempaan työhön perinnetiedon pelastamiseksi. Tilaisuuksia Tikkala kertoi sovitun jo ainakin Jalasjärvellä, Ilmajoella, Alahärmässä ja Isossakyrössä. Nyt jo valmistellaan yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa ja historiikkia vuodelle 2020.

Kaikki syyskokoukseen osallistuneet palkittiin päätteeksi Juha Levosen koostamalla kirjalla ”Mannerheim taiteilijoiden kuvaamana”. Myös muuta perinnetietoa saa tilata yhdistykseltä, vaikkapa joulukortteja.

Matti Latvala

Tuomo Kotkaniemi vetosi voimakkaasti siihen, että nuorillekin annettaisiin riittävästi perinnetietoa. Kuva: Matti Latvala
Tammisunnuntain tapahtumat alkoivat Laihialta. Kuva: Matti Latvala
Kokousväki kuunteli tarkkaavaisesti esitystä Maanpuolustusmuistojen Laihiasta. Kuva: Matti Latvala
Kokouksen puheenjohtaja Simo Järvi kiitteli hallitusta perusteellisesta työstä toimintavuoden 2019 suunnitelmaan. Kuva: Matti Latvala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Arvoisat Lakeuden Maanpuolustajan lukijat!

Julkaistu 20.11.2018

Oma lähes tulkoon kolmivuotinen periodi Pohjanmaan aluetoimiston päällikkönä on ohi. Virallinen reserviin siirtymispäivä on 1.12.2018. Viestikapula on kuitenkin luovutettu jo seuraajalleni everstiluutnantti Mauri Etelämäelle.

Yhteinen taival on ollut ainakin omapuolelta erittäin mieluisaa.

Aika nopeasti aloitettuani tehtävät ymmärsin, että minun on pyrittävä tukemaan omalla toiminnallani kahta kohderyhmää; veteraaneja ja veteraanityötä tekeviä, sekä kaikkia vapaaehtoisen maanpuolustuskentän toimijoita.

Teidän tehtävä on arvioida, miten tässä tehtävässä onnistuin.

Veteraanien osalta olen erityisen kiitollinen siitä, että tänä vuonna alueellamme oli kolme merkittävää tapahtumaa; jääkärien kotiinpaluu juhla, Puolustusvoimien lippujuhlapäivä sekä Sotaveteraaniliiton liittokokous. Paraatien osalta parasta oli se, että saimme veteraanit tapahtumiin kunniavieraiksemme.

Pohjanmaan aluetoimiston alueella ei ole omaa kouluttavaa joukko-osastoa. Pohjanmaan aluetoimistossa konkretisoituu käsite reserviläisarmeija. Aluetoimisto ei olisi mitään ilman aktiivisia ja oma-aloitteisia reserviläisiä. Itse asiassa aluetoimistomme toimii joka päivä poikkeusolojen moodissa.

En voi olla ihailematta sitä, miten alueemme vapaaehtoiset maanpuolustajat uhraavat omaa vapaa-aikaansa rakkaan isänmaamme hyväksi. Tämä uhraus tekee Suomesta paremman paikan elää ja olla.

Erityisen onnellinen olen siitä, että oman palvelusurani lopussa sain palvella paikassa, jossa maanpuolustustahto on ainutlaatuisen korkea. Arvot – koti, uskonto ja isänmaa – ovat konkreettisia asioita pohjalaisten arjessa.

Tästä syystä on hieman harmi, että joudun muuttamaan muutamaksi vuodeksi etelään pääkaupunkiseudulle. Rouva, joka työskentelee opettajana, ei hyväksynyt ratkaisua, että olisin ollut viikkoeläkeläinen Pohjanmaalla.

Jätimme omistamme asunnon Vaasaan. Meidän tarkoitus on käydä Pohjanmaalla kerran kuukaudessa ja palata lopullisesti, kun rouva jää eläkkeelle.

Haluan kiittää teitä kaikkia uskomattoman hienosta tuesta. Toivon, että te tuette seuraajaani samalla tavalla. Toivotan teille kaikille onnea ja menestystä sekä hyvää joulun odotusta.

Kiitos!

Mika Piiroinen
Everstiluutnantti

Kategoriassa: Artikkeli

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 133
  • Sivu 134
  • Sivu 135
  • Sivu 136
  • Sivu 137
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 141
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2026 henkilökuvassa Anssi Ämmälä
  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·