Artikkeli

Paikalliset säätiöt

Julkaistu 2.4.2025

Onko yhdistyksellänne kehittämisideoita, mutta rahoitus puuttuu? Toivottavasti näette tässä kirjoituksessa jälleen uusia mahdollisuuksia.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäki

Viimeksi ”vaahtosin” Leader-hankerahasta, mutta nyt haluan nostaa esiin muita saatavilla olevia tukimuotoja. Olemme tosiaan pitkälti nojanneet Reserviläisliiton projektitukeen, katsomatta tarkemmin, mitä muuta voisi olla tarjolla.

Tällä kertaa rohkaisen teitä Googlettamaan esimerkiksi Säästöpankkisäätiöitä. Reserviläisyhdistyksinä meillä on mahdollisuus hakea rahoitusta samalla tavalla kuin kyläyhdistykset, urheiluseurat ja kulttuuriyhdistyksetkin.

Näiden säätiöiden tuet tarjoavat mahdollisuuden kehittää toimintaa, joka vahvistaa paikallisyhdistysten toimintaa. Reserviläisyhdistykset voivat hakea rahoitusta hankkeille, jotka edistävät esim. maanpuolustushenkisyyttä, paikallista turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

ECOAIMS laserharjoitteluaseet ovat mm. oiva kohde tuen hakemiselle.

Etelä-Pohjanmaan alueella toimivia Säästöpankkisäätiöitä ovat esimerkiksi Kuortane, Töysä ja Ylihärmä. Lisäksi myös Parkanon Säästöpankkisäätiö myöntää apurahoja alueellemme.

Nopea katsaus alueemme reserviläisyhdistysten saamiin apurahoihin osoittaa, että tukea on kohdistettu muun muassa droneihin, ecoaimseihin, telttoihin ja kuomukärryihin. Mahdollisuuksia on siis monenlaiseen toiminnan kehittämiseen.

Kannustan teitä hakemaan rohkeasti tukea näiltä säätiöiltä ja pohtimaan, miten voimme yhdessä vahvistaa paikallisyhdistystemme toimintaa.

Edelleen mahdollisuuksiin uskoen,

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri

Mallina kuvassa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin tuleva kuomukärry

Turvallisuus- ja varautuminen TURVA25 – tapahtuma Seinäjoella

Julkaistu 1.4.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit järjestävät jälleen yhteistyössä Puolustusvoimien ja Ideaparkin kanssa suositun turvallisuus- ja varautumistapahtuman Seinäjoen Ideaparkissa 11.–12.4.2025.

PERJANTAINA 11.4.

TURVA25 -tapahtuma avataan perjantaina klo 15:00 Ideaparkin keskuskäytävällä juontaja Mika Peltoniemen kertomalla tapahtuman alustuksella ja tervetulotoivotuksella. Avaussanojen jälkeen keskuskäytävän lavalle saapuu haastatteluun ilmavoimien hävittäjäsimulaattorin operaattori, jonka lisäksi toiminnallisen päivän mittaan kuullaan myös muita viranomais- ja yhdistystoimijoiden haastatteluja. Timo Luostari & Tulitauko -orkesteri tarjoilee isänmaallista rautalanka -musiikkia keskuskäytävän lavalla klo 16:00. Lisäksi ohjelmassa on mm. Hannu Maunulan MilFight – kamppailulajinäytös Ideaparkin keskuskäytävällä klo 17:30 alkaen. Erilaiset varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvät viranomais- ja yhdistystoimijat esittelevät toimintaansa kauppakeskus Ideaparkin keskuskäytävällä perjantaina 20:00 saakka.

Hannu Maunula Milfight -kamppailulajinäytös

LAUANTAINA 12.4.

Puolustusvoimien sotakalustoa järjestäytyy kalustoesittelyyn kauppakeskuksen etupiha-alueelle klo 10:00 alkaen. Tapahtuman virallinen avaus käynnistyy klo 12:00 Ideaparkin piha-alueella juontaja Mika Peltoniemen kertomalla alustuksella, jonka jälkeen klo 13:00 vuorossa on Patria XA-300 miehistönkuljetusajoneuvon esittelijöiden, sekä 155K98 kanuunahaupitsin esittelijöiden haastattelut.

Kalustoesittelyn yhteydessä paikalla on myös sotilaskotiauto, jossa voit matkata makumuistoissa sotilaskodin maistuvien munkkien maailmaan kera kahvin. Puolustusvoimien kalustonäyttelyn yhteydessä on myös mahdollista testauttaa henkilökohtaista sotilaallista kuntoa. Paikalla pihamaalla on Vahvin Reserviläinen -kilpailuista tuttu taistelijan pyörä.

Puolustusvoimien kalustoesittely lauantaina

Maanpuolustusjuhla

Maanpuolustusjuhla alkaa klo 14:00 Ideaparkin keskuskäytävällä. Maanpuolustusjuhlassa esiintyy MPK Pohjanmaan soittokunta kapellimestari Arto Panulan johdolla. Tervehdyssanat lausuu Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi. Maanpuolustusjuhlan juhlapuhujaksi saapuu Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko. Juhlassa kuullaan myös soittokunnan jylhien musiikkiteosten lisäksi veteraanihaastattelu, sekä naisvarusmiesjohtajan mietteitä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

Ideaparkin sisätiloissa on tapahtuman molempina päivinä paikalla suosittu militariaa myyvä Etulinja – myymälä, Ilmavoimien hävittäjäsimulaattori, yhdistys- ja viranomaistoiminnan esittelypisteitä, haastatteluja ja muuta ohjelmaa.

Tapahtuma on pääsymaksuton ja kaikille avoin!

Lämpimästi tervetuloa TURVA25 -maanpuolustustapahtumaan.

Talvisodan päättymisen 85-vuotispäivän muistoa kunnioittava tapahtuma Kauhajoen kirkossa

Julkaistu 31.3.2025

Kauhajoen reserviupseeriyhdistys ry ja Kauhajoen reserviläiset ry yhteistyössä Kauhajoen seurakunnan kanssa, järjestivät torstaina 13. maaliskuuta talvisodan päättymisen 85-vuotispäivän muistoa kunnioittavan tapahtuman Kauhajoen kirkossa. Erityisen tapahtumasta teki myös se, että jokaiselle sankarivainajan ristille, oli oma kynttilänlaskija. Kaikkiaan se tarkoitti yhteensä 368 henkilöä kolmella Kauhajoen hautausmaalla.

Tapahtuman suunnittelu alkoi vuoden alussa ja aloituspalaverin lisäksi kokoonnuttiin nelisen kertaa eri kokoonpanoilla suunnittelemaan ja harjoittelemaan. Kynttilänlaskijoina toimivat paikallisten yhdistysten henkilöitä sekä yksityishenkilöitä, joiden ”liikekannallepano” onnistui helposti. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli opettavainen reserviläisille myös suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta, tapahtumassa oli yli kaksikymmentä reserviläistä eri tehtävissä. Seurakunnan kanssa yhteistyö oli saumatonta.

Täsmälleen klo 19:00 Suomen lippu saapui vanhemman lippu-upseerin, everstiluuntantti (evp) Esa Saariston johdolla sisään kirkkoon. Samanaikaisesti Kauhajoen Veteraanikuoro lauloi Risto Ala-Ikkelän johtamana ja Helena Ala-Prinkkilän säestämänä Finlandian. Täpötäydessä Kauhajoen kirkossa ihmiset seisoivat ja katsoivat lipun siirtymistä pitkin kirkon käytävää alttarille, kapteeniluutnantti (evp) Rauno Lehtisen toimiessa lipunkantajana ja kapteeni (evp) Kari Lehtimäen nuorempana lippu-upseerina. Kirkossa oli helppo aistia liikutus ja isänmaallinen tunnelma.

Kirkko on ääriään myöten täynnä. Kuva: Jari-Pekka Laitio-Ramone

Tilaisuuden läpiviennistä vastasi ansiokkaasti kirkkoupseerina toiminut yliluutnantti (res) Lari Marjamäki. Hän kutsui aluksi Kauhajoen reserviupseeriyhdistyksen puheenjohtajan, majuri (res) Tomi Nevanpään toivottamaan kirkkokansan tervetulleeksi. Tervetulopuhetta varten hän oli lukenut Kauhajoen sankarivainajista kirjoitettua teosta: Että meillä olisi vapaus. Kirjasta otetuilla esimerkeillä ja tiedoilla kävi puheesta hyvin selväksi, mikä oli vapautemme hinta.

Puheenvuoron ja virren jälkeen, lääninrovasti ja kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä keskusteli tapahtuman kunniavieraan, 103-vuotiaan sotaveteraani Aarne Lassilan kanssa. Alttarilla tuoduissa tuoleissa istunut kaksikko jutteli sodanajasta ja sen jälkeisistä tapahtumista lämminhenkisesti. Syvän hiljaisuuden ja kunnioituksen vallassa kirkossa olleet ihmiset saivat paljon ajattelemisen aihetta. Lassilan tarinasta voi lukea lisää https://lakeudenmaanpuolustaja.fi/101-vuotiaan-sotaveteraani-aarne-lassilan-elamanohje-puhutteli

Kynttilänlaskijat valmistautuvat. Kuva: Jari-Pekka Laitio-Ramone

Seuraavaksi Kauhajoen Veteraanikuoro esitti laulun; Meille pohjoinen Suomi on kallehin maa, jonka jälkeen valmistauduttiin kynttilöiden viemiseen sankarihautausmaille. Kaikki 368 kynttilää olivat valmiiksi sytytetty jo ennen tilaisuuden alkua, ja ne odottivat hakijoitaan kauniina kynttilämerenä alttarin edessä. Ensimmäiseksi kirkkoupseeri antoi komennon seppeleiden viejille mennä noutamaan seppeleet alttarilta. Seuraavaksi lippuvartio alkoi siirtymään alttarilta keskikäytävän kautta kohti ulko-ovea, perässä seuraten seppelpartiot. Pääkirkon seppelettä kantoi Nevanpää ja seppelpartioon kuului Lassilan ja Ala-Prinkkilän lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi. Nummijärven kyläkirkon seppelettä kantoi Osmo Perkkiö ja Kauhajärven kyläkirkon Asko Ojala.

Kynttilöiden lasku oli vaikuttavan näköinen tapahtuma. Kuva: Jari-Pekka Laitio-Ramone

Tarkasti etukäteen suunnitellun kynttilänlaskijoiden ohjaamisesta ja saattamisesta vastasi sisätiloissa yliluutnantti (res) Kari Tampsi apunaan iso määrä reserviläisiä. Ulkona ihmisten ohjaamisista paikoilleen ristien eteen vastasi alikersantti (res), Kauhajoen reserviläisten tuore puheenjohtaja, Joni Kalmari apunaan vänrikki (res) Juha Ala-Harja. Aluksi Nummijärven kyläkirkon 24 ja Kauhajärven kyläkirkon kymmenen kynttilänlaskijaa noutivat kynttilänsä ja siirryttyään ulos, muodostaen kynttiläkujan. Seuraavana kynttilänsä noutivat he, jotka halusivat laskea kynttilän sukulaisensa haudalle. Heitä oli reippaasti yli viisikymmentä kaikkiaan 334 henkilöstä. Rauhallisesti penkkiriveittäin ohjattuna, kaikki loput kynttilänlaskijat saatettiin ulos ja risteille.

Ulkona veisattiin ensin virren ”Sun kätes Herra voimakkaan” ensimmäinen säkeistö. Sen jälkeen laskettiin Nevanpään ja Lassilan toimesta seppele Pro Patria muistomerkille, jolle oli kunniavartio asetettuna sekä Suomen lipun lippuvartio muistokiven vieressä. Kirkkoupseeri komennolla, laskettiin yhtä aikaa kaikki 334 kynttilää lyhtyihin ristien eteen. Hiljaisen hetken jälkeen, laulettiin Maamme-laulun ensimmäinen säkeistö, joka kuului muutaman asteen rapeassa talvi-illassa upeasti. Lopuksi kirkkoupseeri lähetti kyläkirkkojen seppeleet ja kynttilät matkaan, jossa ne laskettiin sankarihaudoille omassa lyhytkestoisemmassa tapahtumassaan. Myös näille kirkoille, oli asetettu kunniavartiot.

Seppeleenlasku. Kuva: Jari-Pekka Laitio-Ramone

Suomen lipun poistumisen jälkeen, risteillä olevat ihmiset siirtyivät ohjattuna pois sankarihaudoilta. Tilaisuuden virallinen osuus oli päättynyt. Valtava määrä ihmisiä jäi vielä kirkon edustalle keskustelemaan toistensa kanssa tapahtumasta. Tunteet olivat pinnassa ja yhteisöllisyys käsin kosketeltavaa. Tämä oli sitä, mitä sankarivainajien ja veteraanisukupolven sekä itsenäisyyden kunnioittamisen lisäksi tapahtumalta tavoiteltiin. Tässä onnistuttiin jopa odotukset ylittävästi.

Tomi Nevanpää
Puheenjohtaja
Kauhajoen Reserviupseerikerho

Lakeuden Maanpuolustajan maaliskuun 2025 henkilökuvassa Piia Kattelus-Kilpeläinen

Julkaistu 28.3.2025

Kersantti (res) Piia Kattelus-Kilpeläinen

Kuka: Piia Kattelus-Kilpeläinen
Sotilasarvo: Kersantti (res)
Motto: ”Älä hauku viljelijää ruoka suussa!”
Syntymäpaikka: Lappi TL
Asuinpaikka: Ylistaro

Koulutukset:
– Master of Business Administration Seamk
– Hallintotieteiden maisteri, Poliisimaisteri Tampereen yliopisto
– Poliisin virkatutkinto Tampereen poliisikoulu
– Ylioppilas Ylistaron lukio

Eläimet ovat eläinrakkaalle tärkeitä. Kuvassa samojedinkoira Jymy.

Työura:
– Viestintä- ja markkinointipäällikkö
– Rikoskonstaapeli, Pohjanmaan poliisilaitos
– Konstaapeli Pasilan poliisitalo, Helsingin poliisilaitos
– Matkaopas, Fritidsresor

Perhesuhteet:
Naimisissa, kolme lasta (s. 2007, 2010 ja 2015)

Harrastukset:
– matkustelu
– uiminen
– leuanveto
– lenkkeily

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Härmäläis-isokyröläiset juuret omaavana naisena olin jo lapsena kiinnostunut poliisin ja eläinlääkärin ammateista. Ykkönen oli ratsupoliisi. Hain heti suoraan lukiosta neljän laudaturin YO- todistuksella poliisikouluun, vaikka tiesin, että minulta puuttui naisilta vaadittava ”vuoden työkokemus asiakaspalvelusta”, miehillä riitti se, että oli suorittanut varusmiespalveluksen. Ylistaron nimismies haastatteli silloiseen tapaansa minut ja sanoi, että olet liian fiksu poliisiksi. En päässyt poliisikouluun puuttuvan työkokemuksen takia, niinpä toiminnan naisena lähdin sitten hankkimaan sitä.

Ratsupoliisi Helsingin ruskeasuolla tehtäväkierrolla 2000-luvun alkupuolella.

Ajattelin, että koska matkustelu kiinnostaa, niin opiskelen matkailualaa, työskentelen matkaoppaana ja haen sitten uudelleen poliisikouluun. Päädyin Helsinkiin, koska siellä oli mielestäni paras mahdollisuus harrastaa taistelulajeja, kuten Taek Won Doo:ta. Tänä aikana naisten varusmiespalvelus tuli mahdolliseksi, kiitos Elisabet Rehnin.

Halusin kuitenkin toimia matkaoppaana edes muutaman kuukauden, joten menin kolmannessa kutsuntaerässä 13.10.1997 ensimmäisten naisten joukossa armeijaan. Olin alokkaana Upinniemessä sen jälkeen, kun simputuskohut olivat vielä tuoreena muistissa. Itse pääsin hinkkaamaan pyyhekumilla kasarmin seinää, jäipähän ainakin mieleeni. Upinniemessä meidät alokkaat rankattiin ja etevimmät pääsivät laivalle, olin merkinantajana miinalaiva Hämeenmaalla. Suoritin aliupseerikurssin. Tällainen härmäläinen maakrapu tunsi ehkä aika-ajoin itsensä orvoksi meripartiolaistaustan omaavien varusmiesten kanssa, mutta kaikesta selvittiin ja muistot ovat mukavat.

Miinalaivalla toukokuussa 1998 Piia ja Elina.

Armeijassa ollessani hain uudestaan poliisikouluun ja tuli valituksi. Poliisina toimin Helsingissä, olin muuten ratsupoliisinakin. Sitten vuonna 2005 muutin takaisin Etelä-Pohjanmaalle ja jatkoin poliisin virkauralla Vaasassa, vaikka minut valittiin myös turvallisuusalan opettajaksi ammatilliseen oppilaitokseen. Siinä kohtaa valtion pitkä ja kapea leipä veti pidemmän korren.

Kertausharjoituksiin en ole osallistunut, koska olin valtion virkamies ja meillehän sisäministeriö olisi sitten jotain hommia keksinyt. Mika Mäki Ylihärmän reserviläisistä bongasi minut keväällä 2019 Kortesjärven jääraveista ja isällisesti ohjasi minut Päämajaan allekirjoittamaan liittymislomakkeen Ylistaron reserviläisiin. Kiitos Mika aktiivisuudestasi. Sittemmin olen vapaa-ajan harrastusteni puitteissa ollut lukuisia kertoja laskemassa seppelettä eri puolilla Seinäjokea, isänmaallinen kun olen. Olen toiminut myös RessuTeevee Podcastin juontajana, osallistunut kristillis-isänmaallisin kesäillan kirkkoihin, käynyt pyöräilemässä maastopuvussa polkupyörämarssilla, sekä nyttemmin minut valittiin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin hengelliseen- ja perinnetoimikuntaan.

Mielestäni on äärimmäisen tärkeä turvata kristillisten arvojen ja maanpuolustushengen siirtyminen myös tuleville sukupolville, ja siksi koen toiminnan perinnetoimikunnassa merkittäväksi ja arvokkaaksi. Se on minulle kutsumus.

Mika Mäki, Piia Kattelus-Kilpeläinen ja Terhi Hakola Ylihärmän päämajassa vuonna 2019. Reserviläisliiton uusi jäsen kuvassa keskellä.

Vapaa-aikanani liikun Suomen kauniissa luonnossa. Tykkään myös matkustella ulkomailla. Se antaa perspektiiviä, kun käy välillä postilaatikkoa edempänä.

Olen maalainen, yritin asua Helsingissä, mutta en siellä viihtynyt. Veri veti takaisin Etelä-Pohjanmaalle. Aamuisin käyn juoksemassa, Upinniemessäkin meidät kiskottiin suoraan sängystä aamureippailulle, sinisessä smurffipuvussa. Lisäksi mieleeni on jäänyt entisen Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice:n haastattelu, jossa hän kertoi joka aamu heräävänsä klo 5 aamulenkille, riippumatta siitä, missä päin maailmaa hän matkusti.

Minulle perhe on tärkeä ja paljon aikaa vietän ihan perheen kesken. 10-vuotias tyttöni muuten kyselee minulta, että oliko armeijassa rankkaa. Hän pohtii jo nyt varusmiespalvelusta. Kerron hänelle, että kaikkeen sopeutuu ja onhan se erilaista, mutta pärjäisit kyllä. Omia lapsiani kannustan sukupuolesta riippumatta varusmiespalvelukseen, sillä olemme sen velkaa tämän maan edestä henkensä menettäneille ja Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleille vapaussotureille, kuten omalle kyröön paapalleni, joka taisteli JR7-riveissä kovissa paikoissa konekiväärimiehenä.

Mukavaa keväänjatkoa kaikille!

Kasakka vie kaiken, minkä irti saa

Julkaistu 27.3.2025

Dosentti Hannu Takalan luento Elinkeinotalolla keskiviikkona 19.03.2025 kiinnosti jopa valtakunnantason päättäjä, koska Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen vaimoineen kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Yleisömenestys oli taas taattu laadukkaan luennon aiheen takia.

Luennoitsija oli todella perehtynyt venäläiseen tapaan käsitellä sotasaalista, erityisesti Viipurin taide oli näköjään siirtynyt Eremitaas -museoon kaiketi 107 arvokkaan taulun määrällä. Evakuointi luovutetulta alueelta oli määritelty niin, että ensin pelastettiin ihmiset, toiseksi eläimet ja irtainomaisuus siten, että vain se, mitä mukana voitiin kantaa.

Odotin enemmän viholliselta saaduista sotatarvikkeista selvitystä, mutta ehkä siitä tiedetään jo nyt enemmän meidän kirjallisuudestamme. Väistämättä vertasimme tilannetta Ukrainan sotaan, koska samanlaista käyttäytymistä näköjään jatketaan sielläkin.

Esitys oli tällaisenaan varsin kattava ja jokunen yleisökysymyskin tuli illan päätteeksi, kun todettiin, että luennoitsija todella tiesi asioista varsin paljon.

Kiitos taas laadukkaasta kuukausiluennosta!

Esko Petäjä
Isokyrö

Artikkeli

Paikalliset säätiöt

Onko yhdistyksellänne kehittämisideoita, mutta rahoitus puuttuu? Toivottavasti näette tässä kirjoituksessa jälleen uusia mahdollisuuksia.