• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Jani Syvänen

Turvallisuustilanteen muutos vaikuttaa meistä jokaiseen

Julkaistu 18.9.2024

Ähtäri-hallissa järjestetty turvallisuusseminaari keräsi runsaasti yleisöä. Maanantai-iltana 16. syyskuuta järjestettyyn tapahtumaan oli vapaa pääsy. Eniten mielenkiintoa herätti europarlamentaarikko (kok.), kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin ajankohtainen turvallisuuskatsaus.

Tilaisuuden juontajana toimineen eversti (evp) Jari Mäenpään tervehdyssanojen jälkeen dokumentaristi, sotakamreeri Raimo Salo esitteli ja esitti kuvaamansa ja tuottamansa sotahistoriallisen dokumentin Poltettu kylä.

Vuonna 2012 valmistunut dokumentti kertoo partisaanien iskuista Lapin ja Koillismaan rajaseuduilla. Dokumentti perustuu selviytyneiden haastatteluihin ja vanhoihin valokuviin. Keskeisenä viestinä on sotarikosten uhrien yleismaailmallinen oikeus saada tietää, mitä tapahtui ja miksi kaikki tapahtui. Syyllisten saattaminen vastuuseen on käytännössä erittäin vaikeaa.

Dokumentaristi, sotakamreeri Raimo Salo esitteli ja esitti kuvaamansa ja tuottamansa sotahistoriallisen dokumentin Poltettu kylä. Kuva: Aarre Löytömäki

Kilpailu vallasta kiihtyy

Kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin turvallisuuskatsaus alkoi nykytilanteen kuvailulla. Turvallisuustilanne Euroopassa ja maailmalla on muuttunut ja se on edelleen muutoksessa. Jakolinjat demokraattisten ja autoritääristen valtioiden välillä levenevät globaalisti ja kilpailu taloudellisesta ja sotilaallisesta vallasta kiihtyy.

Lännellä on vastassaan Venäjän, Kiinan, Pohjois-Korean ja Iranin kaltaisia toimijoita. Kilpakenttinä ovat muun muassa Ukraina, Lähi-itä, Afrikka ja arktiset alueet. Suurin osa globaalista yhteisöstä ei ole vielä valinnut puoltaan. USA:n sitoumus Euroopan puolustamiseen on vahva, mutta kuinka kauan tämä kestää. USA:n katse on siirtymässä Kiinan ja Tyynenmeren suuntaan.

Ukraina tarvitsee lännen tukea

Ukrainan sodan kannalta länsi on tehnyt vakavia strategisia virheitä, joita Venäjä on käyttänyt häikäilemättä hyväkseen. Apua on annettu liian vähän, liian myöhään ja annettu kalusto on ollut osittain liian vanhaa. Venäjä tuskin kykenee valtaamaan koko Ukrainaa, mutta pyrkii rajoitettuihin voittoihin kuluvan vuoden aikana.

Venäjä pyrkii pitämään saavuttamansa alueet ja samanaikaisesti väsyttämään länttä. Ukrainan kyky jatkaa sotaa ja menestyä riippuu sen omista toimista ja lännen tuesta. Ukraina odottaa edelleen joiltakin länsimailta lupia saada iskeä pitkänkantaman aseilla Venäjän alueelle.

Suomen suunnalla Venäjän sotilaallinen paine on heikentynyt Ukrainan sodan aikana. Tällä hetkellä Suomen lähellä olleet joukot ovat osin tuhoutuneet tai sidoksissa Ukrainan rintamalla. Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Aikoinaan lakkautettu Leningradin sotilaspiiri on perustettu uudelleen.

Europarlamentaarikko (kok.), kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri piti turvallisuusseminaarissa ajankohtaisen turvallisuuskatsauksen. Kuva: Aarre Löytömäki

Hybridiuhkien aikakaudella jokainen on etulinjassa

Venäjäkin on oppinut Ukrainan sodasta. Asevoimat pitää rakentaa uudelleen ja kouluttaa paremmin. Kohdemaa ja sen liittolaiset täytyy uusissa operaatioissa ”valmistella” paremmin. Vaikeasti torjuttava hybridisodankäynti toimii edelleen. Sitä on vaikeampi torjua kuin konventionaalista uhkaa.

Hybridi on yhdistelmävaikutusta, jonka torjunta ei valitettavasti kuulu kenellekään, mutta vaikutus ulottuu kaikkiin ja kaikkialle. Hybridivaikuttaminen on koordinoitua, suunnitelmallista, opportunistista ja pahantahtoista. Pekka Toverin mukaan hybridissä yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi.

Hybridisodankäyntiin liittyy ennakoimattoman laaja valikoima sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen yhdistelyä. Osa-alueita ovat muun muassa sotilaallinen vaikuttaminen, informaatiosodankäynti, poliittinen vaikuttaminen, siviilikeinoilla vaikuttaminen ja taloudellinen vaikuttaminen.

Hybridivaikuttamisessa tai -sodankäynnissä vaarassa ovat muun muassa energianjakelu, tietoverkot, vesihuolto, rahaliikenne ja tiedonvälitys. Venäjä käyttää myös välineellistettyä maahanmuuttoa aseena länsimaisten yhteiskuntien horjuttamisessa.

Venäjän ja Kiinan tiedustelupalvelut toimivat Suomessa. Venäjä pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, heikentämään kansallista yhtenäisyyttä ja valmistautuu sotaan. Kiina varastaa henkistä pääomaa ja pyrkii ajamaan Kiinan etuja. Kiinan poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen voima on nousussa.

Molemmilla mailla on käytössä sekä laillisia että laittomia keinoja. Tiedustelussa hyödynnetään suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta ja ihmisten sinisilmäisyyttä. Vaarallisimpia keinoja ovat myyrien ja vaikuttaja-agenttien värvääminen sekä tietoverkkotiedustelu.

Pahantahtoisen tai vihamielisen tiedustelun kohteena on koko yhteiskunta mukaan lukien toimitus-, tuotanto- ja palveluketjujen kaikki osat. Esimerkkinä Pekka Toveri nosti esiin ruokahuollon haavoittuvuudet.

Räjähdekeskuksen johtaja insinöörieverstiluutnantti Vesa Kivelä ja kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri ehtivät kahvitauolla vaihtaa ajatuksia. Kuva: Aarre Löytömäki

Sinisilmäisyyteen ei enää ole varaa

Kahvitauon jälkeen tilaisuus jatkui paneelikeskustelulla ja yleisökysymyksillä. Pekka Toverin lisäksi paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) sekä Puolustusvoimien edustajana Räjähdekeskuksen johtaja insinöörieverstiluutnantti Vesa Kivelä.

Keskustelun alussa Mikko Savola kertoi kokemuksistaan ja havainnoistaan äskeiseltä Ukrainan vierailultaan. Tuhojen keskellä raivataan raunioita ja rakennetaan jo uutta.
Pitkät erot perheistä kuormittavat henkisesti etulinjan taistelijoita. Toisaalta maanpuolustustahto on edelleen vahvaa. Tavoitteena on itsenäisyyden säilyttäminen ja ennen Krimin valtausta vallinneiden rajojen palauttaminen.

— Suomi on pitänyt huolen omasta puolustuksestaan koko sodanjälkeisen ajan. Meillä on kykyä, voimaa ja tahtoa sekä vahvat liittolaiset, kiteytti kansanedustaja Savola Suomen nykyisen tilanteen.

Sinisilmäisyyden aika on ohi. Avoimen datan ongelmat ja kaksoiskansalaisuuteen liittyvät asiat nousivat esiin yleisökysymyksissä ja keskustelussa. Avoin data on kaksiteräinen miekka. Se tarjoaa suomalaisille toimijoille ja kansalaisille monia mahdollisuuksia, mutta toisaalta se tarjoa viholliselle helppoa ja ilmaista tietoa.

Avoimen datan haasteisiin ja ongelmiin ollaan vihdoin heräämässä Ukrainan sodan myötä. Jokaisessa ministeriössä asioita pohditaan myös turvallisuusnäkökulmasta.
Bluffia vai todellinen uhka?

Paneelikeskusteluun osallistuivat Räjähdekeskuksen johtaja insinöörieverstiluutnantti Vesa Kivelä, kansanedustaja Mikko Savola ja kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri. Kuva: Aarre Löytömäki

Pekka Toverin mielestä Putinin ydinaseuhkailut ja puheet punaisista linjoista ovat pelottelubluffia. Venäjällä ei ole tällä hetkellä todellista sotilaallista kykyä haastaa länttä. Hyökkäys länttä tai Natoa vastaan olisi Venäjälle itsemurha.

Suomelle huoltovarmuus on elämän ja kuoleman kysymys. Turvallisuuskatsauksessaan Pekka Toveri toi jo havainnollisesti esille, kuinka Suomi sijaitsee Pohjolassa ”pussin perällä”. Kriisi- ja konfliktitilanteissa Itämeren sulkeutuminen saattaisi Suomen erittäin vaikeaan tilanteeseen.

Merenkurkun yhteys ja rautatieyhteys Norjasta Ruotsin kautta Suomeen olisivat vakavassa tilanteessa Suomen henkireikiä. Elokuussa Oulussa järjestetyssä turvallisuus- ja talousfoorumissa sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen kertoi, että puolustusvoimat haluaisi rakentaa eurooppalaisen standardin mukaisen raideleveyden rautatien ensimmäisenä Haaparannasta Tornion kautta Rovaniemelle.

Turvallisuusseminaarin järjestäjinä olivat Ähtärin Reserviupseerikerho, Ähtärin Reserviläiset, Ähtärin Sotilaskotiyhdistys, Puolustusvoimat, Ähtärin kaupunki ja Töysän Säästöpankkisäätiö. Lisäksi seminaaria oli tukemassa useita ähtäriläisiä yrityksiä.

Aarre Löytömäki
Ähtärin Reserviupseerikerho ry

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Tavarantoimittajaksi Naton- ja Puolustusvoimien hankintoihin

Julkaistu 16.9.2024

Seinäjoen Oma SP -stadionilla järjestettiin syyskuun alussa 3.9.2024 uusia liiketoimintamahdollisuuksia pohjalaisyrityksillle esittelevä seminaari.

Järjestäjinä toimivat ELY -keskus, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Finnvera, Into Seinäjoki ja Viexpo. Tilaisuuden juonsi Aki Ruotsala.

Sisältö oli koottu esitelmin, taulukoin ja runsain käytännön esimerkein jo toimivien tavaran-/palveluidentoimittajien toimesta. Esitelmöitsijöinä toimivat mm. toimialapäällikkö DI Taina Hurme Puolustusvoimien logistiiikkalaitoksen esikunnasta ja Image Wear Oy:n myyntijohtaja Aleksi Heikkilä.

Paneelikeskustelussa oli mukana myös paikallisia, jo tavarantoimittajina toimivia yrityksiä. Keskustelussa avattiin myös tavarantoimittamisen ongelmakohtia ja toimittajilta vaadittavia vaatimuksia.

Kai Kaistila
Seinäjoen Reserviläiset

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan toimialapäällikkö Taina Hurme. Kuva: Kai Kaistila
Image Wear Oy:n myyntijohtaja Aleksi Heikkilä. Kuva: Kai Kaistila

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Valtakunnallinen Napue-Jotos kilpailtiin Isossakyrössä

Julkaistu 11.9.2024

Aurinkoinen sää suosi koko viikonloppua, kun 22 joukkuetta kisasivat valtakunnallisessa, yllätyksellisessä kilpailussa, jota käytiin kahdessa sarjassa. Kaksi joukkuetta lähti mukaan myös Virosta, joten kansainvälisyyttäkin nähtiin.

Kenraalimajuri Mika Kalliomaa saapui kisan suojelijaksi ja otti vastaan kisajoukkueet. Paikalliset n. 80 hengen aktiivit toimivat eri rastipisteiden tuomareina ja tarkkailijoina. Johtohenkilöinä toimivat Jari Viertola ja Antti Iivari, jotka vastasivat myös tehtävien suunnittelusta. Kenttähartauden piti lipunnoston jälkeen seurakuntapastori Vihtori Leskelä.

Kisan lähtölaukaus ammuttiin Napue-perinnetykillä, jolla saatiin muistutus 310 vuotta sitten käydystä surullisesta Napuen taistelusta.

Napuen perinneryhmän tykkimiehet vas. Tapio Rintamäki, Reima Pukkinen ja Juha Savinainen.
Kuva: Esko Petäjä

Lähtölaukauksen jälkeen kisailijat saivat tehtäväkartan ja alkoi ryhmän neuvonpito matkaan lähdöstä. Reserviläisten sarjassa matkaa oli 30-40 km ja sotilaskilpasarjassa 50-60 km. Ammuntapaikalla kisaajat saivat ensikokemuksen uudesta Sakon ARG S 40-kivääristä, joka on suunniteltu erityisesti reserviläisaseeksi.

Hienoa oli huomata, että mukana oli myös naisosallistujia, kenraali Kalliomaa totesikin tervehdyksessään, että tämäntyyppinen kilpailu on parasta koulutusta maanpuolustuksen rinnalle.

Kilpailunjohtaja Antti Iivari ilmoittaa joukot kenraali Mika Kalliomaalle. Kuva: Esko Petäjä
Jotokseen osallistuneet kilpailijat käskynjaolla. Kuva: Esko Petäjä

Vaikeita tehtäviä tuli yllätyksenä vastaan kaikille, koska kilpailijat eivät tienneet niistä mitään etukäteen. Käsikranaatin heitto makuulta olikin yllättävän vaikeaa, viimeisin tehtävä haavoittuneen sitominen ja siirtäminen kuvatun taistelutilanteen tuoksinassa vaati kekseliäisyyttä ryhmän jäseniltä.

Eri tehtävärasteilta saadut pisteet ynnättiin ja voittajat saatiin selville kummassakin sarjassa. Taikayön kommandot Tampereen seudulta veivät upean kiertopalkinnon jo toistamiseen, lienevätkö alan ammattilaisia?

Taikayön kommandot poseeraavat komean RESUL -kiertopalkinnon kanssa.
Voittajien on helppo hymyillä! Kuva: Esko Petäjä

Keski-Suomi järjestää vuoden kuluttua vastaavan Pilke- kisan syyskuun viimeisenä viikonloppuna ja kilpailupartiot jo vakuuttivat osallistuvansa myös silloin.

Upeaa jotosta oli hienoa seurata kameran takaa!

Esko Petäjä
Isokyrö

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu, Uutiset

Seinäjoen Rakuunakiven paljastuksesta 50 vuotta

Julkaistu 10.9.2024

Suomalaisen ratsuväen perinnepäivää vietetään syyskuun 7. päivänä eli Breitenfeldin taistelun muistopäivänä. Myös Rakuunakiven paljastus oli päätetty vuonna 1974 pitää tuona päivänä Uudenmaan Rakuunoiden sekä runsaan yleisön läsnä ollessa.

Sotilasmestari (res) Jari Ojala juonsi tilaisuuden. Kuva: Timo Sysilampi

Lämmin kesäinen sää helli Rakuunakivelle kokoontunutta väkeä sunnuntaina 8. syyskuuta 2024. Muistokivelle kokoonnuttiin muistamaan sekä juhlistamaan itsenäisen Suomen vanhimman joukko-osaston, Uudenmaan Rakuuna Rykmentin perustamisen muistoksi paljastetun muistokiven viidettäkymmenettä juhlavuotta. Tilaisuuden järjestivät Rakuuna Killan Etelä-Pohjanmaan Eskadroona sekä Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta. Erinomaisen puheen tilaisuudessa piti Sotilaspiirin Killan sihteeri Marko Pänkälä. Seppeleenlaskusta sekä juonnosta vastasi Etelä-Pohjanmaan Eskadroona.

Jari Ojala
Rakuuna Killan Etelä-Pohjanmaan Eskadroona

Rakuunoiden perinteen vaalijat vas. Jari Ojala, Marko Pänkälä, Kalervo Välimaa ja Hannu Räty. Kuva: Timo Sysilampi

Marko Pänkälän puhe rakuunakivellä 8.9.2024:

Juhlapuheen piti Seinäjoen Sotilaspiirin Killan sihteeri Marko Pänkälä. Kuva: Timo Sysilampi

Hyvää ratsuväen vuosipäivää sekä Rakuunakiven 50 vuotista juhlavuotta. Suomessa Venäjän vallankumouksen 1917 jälkimainingeissa aloitettiin valmistella irtautumista heidän vallastaan, käyttäen siinä, vaikka viime kädessä aseellista vastarintaa. Saman aikaan Suomella oli tarvetta kouluttaa mm. omia joukkojaan tähän tehtävään ja perustaa omat ratsujoukot. Porvoon maalaiskuntaan perustettiinkin Saksanniemen ratsupoliisikoulu eli sotilaallisemmin järjestyslipusto. Värväystoiminnan tuloksena siihen saatiin Helsingissä poliiseina toimivia Suomen Rakuunarykmentin entisiä rakuunoita, josta myöhemmin järjestyslipustosta muodostui jääkäreillä täydennettynä Uudenmaan Rakuunarykmentti. Riveissä palveli Suomen vanhan ratsuväen edustajien ohella Venäjällä ja Saksassa koulutuksensa saaneita sotilashenkilöitä ja rykmentti järjestettiin suomalaisen ratsuperinteen mukaiseksi.

Ylipäällikkö Mannerheimin päämaja sijaitsi Seinäjoella tammi-maaliskuussa 1918 ja rykmentti nousi ratsaille tällä paikalla 28. helmikuuta 1918 Mannerheimin käskystä. Aikaa kului vuosikymmeniä ja Rakuunakillan Etelä-Pohjanmaan osaston piirissä oli pitkään jo suunniteltu Uudenmaan Rakuunarykmentin perustamisen muistamisesta. Tämä alue, jossa me nyt muistamme muistomerkin pystyttämisen 50 vuotista historiaa, oli vain peltoa, jonka Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseura oli aikoinaan hankkinut näyttely- ja koekentäksi. Rakuunakillan Etelä-Pohjanmaan Eskadroona ja Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta hakivat yhteistuumin luvan muistokiven pystyttämiseksi ja Ilmajoelta löytyikin sopiva kivenjärkälekin, jonka Rakuunakillan ja Seinäjoen Sotilaspiirin Killan miesten kanssa sitten yhteisvoimin siirrettiin paikalleen.

Rakuunakillan Etelä-Pohjanmaan Eskadroona ja Seinäjoen kaupunki lähettivät muistokiven paljastus tilaisuudesta virallisen kutsun Uudenmaan Rakuunapataljoonan komentajalle everstiluutnantti Jukka Suviniemelle, joka vastasi pyyntöön rakuunoille tuttuun tapaan; ”Ilman muuta tulemme juhlistamaan tilaisuutta ja kunnioittamaan muistomerkin paljastustilaisuutta omalla osastollamme”.

Yleisöä oli saapunut seuraamaan seppeleenlaskua ja kuulemaan juhlapuhetta. Kuva: TImo Sysilampi

Lähtö Seinäjoelle tapahtui 3. syyskuuta lippueskadroonanampumaleiriltä Pahkajärveltä polkupyörämarssina kello 18, evl Suviniemen kannustuspuheen saattelemana. Reitti tuli kulkemaan Pahkajärvi- Tuohikotin- Jaalan- Vierumäen, Orivesi- Ruovesi kautta Virtojen sekä Peräseinäjoen kautta Seinäjoelle. Marssiosastoja oli kaksi ja aina toinen osasto sai levätä traktorien kyydissä vaihtojen välillä. Marssiosasto saapui sateisessa kelissä Seinäjoelle 4. syyskuuta noin kello 22 aikoihin, takana oli näin 380 kilometriä sekä 28 tuntia kestänyt polkupyörämarssi. Kaikesta väsymyksestä huolimatta hurttia huumoria heitettiin Sorsanpesän takana olevissa telttamajoituksissa, kunnes kuorsaukset alkoivat kuulua. 5.-6. syyskuuta tutustuttiin Seinäjoen kaupunkiin sekä valmisteltiin, harjoiteltiin taistelunäytöstä, ohimarssia sekä varustenäyttelyä ja illalla kuului jostain myös Rakuunapoikain laulu.

Samat kuuset ovat varjostaneet Rakuunakiveä jo 50 vuotta. Kuva: Timo Sysilampi

7. syyskuuta Ratsuväen vuosipäivänä, Seinäjoen Rakuunapuistossa, tällä paikalla, 50 vuotta sitten, everstiluutnantti Suviniemi ilmoitti joukot, rakuunaveteraanit sekä lippueskadroonan Pohjanmaan sotilasläänin komentajalle kenraalimajuri Krogerukselle. Paikalla pidettiin kenttähartaus rakuunan, pastori Jussi Salon toimesta. Rakuunakivitoimikunnan sekä Seinäjoen Sotilaspiirin killan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Jouko J. Salminen piti paljastuspuheen ja luovutti näin kiven Seinäjoen kaupungille sekä silloiselle kaupunginjohtajalle Matti Nuolivirralle puheessaan.

Tilaisuuden jälkeen lippueskadroona suoritti ohimarssin Koulukadulla Törnäväntien suuntaisesti Kaakkois- Suomen sotilasläänin komentajan kenraalimajuri Erkki Setälän ottaen ohimarssin vastaan.

Seuraavana päivänä alkoi paluumatka ja ennen sitä Eskadroona kävi kunniakäynnillä Nurmon sankarihautausmaalla laskemassa seppeleen Äyräpään sankareille. Everstiluutnantti Suviniemen johdolla tapahtunut marssi Lappeenrannasta Seinäjoelle osoittaa rakuunoiden syvintä tahtoa omien joukkojensa yhteenkuuluvuutta, ylpeyttä ja kunniakasta periaatetta kuulua kunniakkaaseen joukko-osastoon, sillä juuretkin ovat heillä syvällä Suomen historiassa. Heidän sotilaallisen, kurinalaisen, kovan koulutuksen sekä edestä johtamisen jaloa taitoa korosti aikanaan nimikkorykmentistään sotamarsalkka Mannerheim.

Adolf Ehrnrooth ja monet muut sotilasjohtajat ovat ylpeänä johtaneet joukkojaan läpi historian sekä suuri on ollut kunnioitus Suomenhevosta kohtaan Suomen sodissa, jonka juhlapäivää vietettiin perjantaina 6. syyskuuta.

Hyvää ja juhlallista juhlapäivää tärkeän perinteen vaalijoille!

Marko Pänkälä
Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Huissi Syys-SRA kisattiin Ilmajoella

Julkaistu 9.9.2024

Jo kahdeksastoista Huissi Syys-SRA kisattiin 8.9.2024 aurinkoisena ja lämpimänä sunnuntaina Ilmajoella. Kisassa ammuttiin 6 monipuolista toiminnallista rastia, joissa käytettiin niin kivääriä, pistoolia kuin haulikkoakin tilanteen mukaan.

Ampuma-alueella nähtiin kekseliäitä suorituspisteitä. Kuva: Terhi Hakola
Kaapparit suosivat useissa elokuvissakin mustaa Vitoa. Kuva: Terhi Hakola

Itselleni tämä oli ensimmäinen Syys-SRA, johon lähdin mukaan tuttujen houkuttelemana. Tavoitteena oli ensimmäisessä isommassa kisassa, ettei tule hylkäystä ja ettei tule osumia ei-ammuttaviin tauluihin. Tavoitteet täyttyivät.

Kirjoittaja suorittamassa tehtävää. Kuva: Terhi Hakola

Kisapäivä avattiin juhlallisesti lipunnostolla ja kilpailijoiden puhuttelulla. Päivä sujui erinomaisesti ryhmien vaihtaessa rasteilta toiselle. Kisan aikana ryömittiin tunnelissa, vaihdettiin vauhdissa asetyyppiä toiseen, istuttiin Vitossa kädet sidottuna jne. Tarjoiluista myös erityismaininta koska herkulliset keitot ja mokkapalat sulivat innokkaiden ampujien suuhun tauolla. Kaikki järjestelyt toimivat oikein hyvin.

On hyvä muistaa, että sovelletulla reserviläisammunnalla on valtava merkitys maanpuolustukselle. Moni reserviläinen treenaa ja kilpailee lajissa omalla ajalla ja rahalla. SRA:ssa kuvataan hyvin todenperäisiäkin toiminnallisia tilanteita mitkä vaativat muun muassa hyvää aseenkäsittely- ja ampumataitoa, kuntoa ja kykyä toimia paineenalla. Moni ampuja kehuikin Ilmajoen rasteja, että niissä oli erilaista tekemistä.

Huolto on ratkaisevassa asemassa myös ampumakilpailuissa. Kuva: Terhi Hakola
Järjestöjen välistä yhteistyötä nähtiin kisapisteillä. Kuva: Terhi Hakola

Hienoa, että kisassa tehtiin yhteistyötä maakunnan eri reserviläisyhdistysten kanssa. Omaksi suosikkirastiksi nimitin Jalasjärven Reserviläisten kiväärirastin, joka kuvasi jonkinlaista panttivankitilanteesta irrottautumista. Lähtö oli jo parhaat päivänsä nähneen Mercedes Benz Viton sikaosastolta kädet sidottuna. Kun olit vapautunut narusta ja hoitanut tekaistun vartijan toimintakyvyttömäksi oli varsinaisen ammunnan aika.

Tuomari totesi leikkisästi alkupuhuttelussa, että jos tulee osuma Vitoon, joutuu sen korvata katsastuskuntoon. No siinä olisi ollut aika homma! Pahvi-, metalli- ja E/A tauluja oli joka ampumasuunnassa. Rasti päättyi toisen auton alta ampumiseen makuultaan. Rako oli tiukka, joten pitkillä lippailla varustetut kiväärit piti tosissaan laittaa kyljelleen. Myös Peräseinäjoen Reserviläisillä oli oma nimikkorasti, jossa ammuttiin haulikolla.

Komeat pokaalit odottamassa palkinnonsaajia. Kuva: Terhi Hakola

Kiitos Ilmajoen Reserviläiset hyvistä kisajärjestelyistä!

Terhi Hakola
Ylihärmän Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 37
  • Sivu 38
  • Sivu 39
  • Sivu 40
  • Sivu 41
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 159
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·