Lakeuden Maanpuolustaja

Jani Syvänen

Rakuunarykmentin perustamisen vuosipäivä Seinäjoella

Julkaistu

Rakuunarykmentin perustamisen vuosipäivää vietettiin sunnuntaina 28.2.2021 klo 15.00 seppeleenlaskun merkeissä Rakuunakivellä Seinäjoella.

Rakuunakivi muistuttaa nykyisen kampusalueen kupeessa itsenäisen Suomen ensimmäisen joukko-osaston, Uudenmaan Rakuunarykmentin perustamisesta. Seppeleen laskivat Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja Kalervo Välimaa ja kunnallisneuvos Harry Wallin.

Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kunnallisneuvos Harry Wallin. Kuva: Jari Asu

Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuonut kunnallisneuvos Harry Wallin totesi puheessaan:

-Tälle paikalle nousi Uudenmaan Rakuunarykmentti ratsaille 27.2.1918 Carl Gustav Emil Mannerheimin komentamana itsenäisen Suomen ensimmäisenä joukko-osastona. Rakuunakiven pystyttivät Ratsuväen vuosipäivänä 7.9.1974 Etelä-Pohjanmaan rakuunat ja Seinäjoen Sotilaspiirin kilta.

Suomi oli ennen Talvisotaa maatalousvaltainen maa, jossa hevonen oli sekä maa- ja metsätaloudessa välttämätön apu. Vuonna 1939 oli maassamme vajaat 400 000 hevosta. Hevosten merkitystä sota-aikana korostaa se, että samaan aikaan Suomessa oli vain noin 53 000 autoa. Puolustusvoimien palvelukseen otettiin sodan aikana siviilistä noin 72 000 hevosta ja ne saattoivat olla omistajilleen hyvinkin rakkaita.

Seppeleenlaskutilaisuuden aloitus- ja päätössanat lausui Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan sihteeri Jari Ojala. Seppeleen laskivat Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja Kalervo Välimaa ja kunnallisneuvos Harry Wallin. Kuva: Jari Asu

– Talvisodan aikana menehtyi 7 200 hevosta. Huhtikuussa 1940 aloitettiin hevosten kotiuttaminen, sillä niitä tarvittiin kipeästi alkavan kevään kylvötöihin. Hevosten rooli oli tärkeä. Hevoset olivat kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, kenttäkeittiöiden ja tykistön kuljetusta varten. Raskasta tykkiä vetämään tarvittiin kahdeksan hevosta.

Hevosten merkitys oli sekä talvi- että jatkosodassa puolustusvoimiemme liikkuvuudelle täysin ratkaiseva. Millään sen ajan moottoriajoneuvolla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa, sillä juuri maastoliikkuvuudessa hevonen oli ylivoimainen.

Lopuksi hän muisteli Seinäjoelle 3.8.1997 pystytetyn Suomenhevonen – sotahevonen patsaan saamisen merkitystä.

Timo Sysilampi

Lakeuden Maanpuolustajan helmikuun 2021 henkilökuvassa Jukka Yliketola

Julkaistu

Kuka: Jukka Yliketola
Sotilasarvo: Korpraali (res)
Motto: ”Tosta poikki ja jenka päähän”
Syntymäpaikka: Alahärmä
Asuinpaikka: Alahärmä, Kauhava

Koulutukset:
– Merkonomi, laskentatoimi

Työura:
– Aluevastaava/asennuspäällikkö
– Projektivastaava

Perhesuhteet:
Naimisissa, kolme aikuista lasta ja kolme lastenlasta. Lisäksi kaksi koiraa.

Harrastukset:
– Metsästys ja kalastus
– Autourheilu
– Ampumaurheilu
– Metsätyöt, kuntoilu (kävely, pyöräily ja sähly)
– Tapahtumien järjestäminen, reserviläistoiminnan lisäksi

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Haukkalan Markku alkoi haastamaan kokeilemaan ammuntaa perinneaseilla ja siitä se pikkuhiljaa lähti. Meillä on todella hyvä ampumaporukka omassa yhdistyksessä ja keväiset perinnease SM-kisat ovat reissuna isolla porukalla kauden kohokohta. Harrastus on tuosta laajentunut jonkin verran, tällä hetkellä toimin oman Ylihärmän reserviläisten sihteerinä, lisäksi EP:n res.piirin hallituksessa, sekä urheilu- ja ampumatoimikunnassa. Mukavaa ja aktiivista toimintaa samanhenkisten henkilöiden kanssa.

Vuonna 2019 Ylihärmän Reserviläiset palkittiin järjestyksessä Reserviläisliiton 37. Vuoden Malliyhdistykseksi. Nimityksen ottivat vastaan Ylihärmän Reserviläisten sihteeri Jukka Yliketola (vas) ja puheenjohtaja Mika Mäki.

Jäsenhankintakilpailu

Julkaistu

Reserviläisjärjestöt pitävät yllä kansalaisten maanpuolustustahtoa ja edistävät reserviläisten kenttäkelpoisuutta. Reserviläisjärjestön jäsen pääsee mukaan osaksi ammuntaa, maastotoimintaa, liikuntaa ja urheilua sekä monipuolista koulutustoimintaa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri järjestää alueen reserviläisjärjestöjen jäsenille jäsenhankintakilpailun. Kilpailun voittaja saa kunniakirjan ja 100€ arvoisen lahjakortin S-ryhmän myymälöihin. Kilpailu on voimassa tammikuun alusta lokakuun loppuun.

Eniten uusia jäseniä hankkinut voittaa. Tulokset ratkaistaan 31.10.2021 ajetulla jäsenrekisterin raportoinnilla, joten uutta jäsentä hankittaessa on tärkeää muistaa merkitä myös jäsenhankkijan jäsennumero jäsenlomakkeeseen.

Ote Reserviläisliiton jäsenhankintalomakkeesta:
Ote Reserviupseeriliiton jäsenhankintalomakkeesta:

Jäsenhankintalomakkeet löytyvät Reserviläisliiton sekä Reserviupseeriliiton sivuilta:
Reserviläisliitto -> https://www.reservilaisliitto.fi/jasenille/jasenhakulomake/
Reserviupseeriliitto -> https://www.rul.fi/jasenhakemus/

Hankkimalla uuden jäsenen tuet vapaaehtoista maanpuolustustyötä, pääset kertomaan reserviläistoiminnasta ja siihen liittyvistä hyödyllisistä koulutuksista. Reserviläisjärjestön jäsenenä jäsenmaksuun sisältyy kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä valtakunnallinen Reserviläinen-lehti sekä jäsenkortti joka oikeuttaa lukuisiin etuihin ja alennuksiin.

Vinkki:
Jäsenhankintalomakkeet kannattaa tallentaa pikakuvakkeina älypuhelimien aloitusnäytöille, josta lomakkeet on vaivattomasti löydettävissä.

Älypuhelimeen tallennetut pikakuvakkeet tukevat jäsenhankintaa.

Uusien jäsenten rekrytointiin kannattaa miettiä itselleen valmiiksi 30 sekunnin mittainen ”hissipuhe”, eli iskevä positiivinen tiivistelmä reserviläisjärjestön toiminnasta, joka vastaa napakasti esitettyihin kysymyksiin ainakin, kuten miksi ja miten.

Maakuntamme reserviläisjärjestöjen toiminta on laadukasta ja toiminnallista. Jokaiselle löytyy varmasti mielekästä tekemistä. Se on loppupeleissä sitten itsestä kiinni, miten pitkälle haluaa maanpuolustuskentässä itsensä kehittämisen viedä.

Haaste on heitetty!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Avannosta voimavaroja

Julkaistu

Ylihärmässä aloitettiin tammikuun alussa reserviläisten toimesta uusi harrastus, avannossa kastautuminen. Joka lauantai yhdistyksen majalla lämmitetään sauna ja aukaistaan avanto. Monille se on uusi extreme-laji, jolla mitata oman rohkeuden rajoja ja saada elämyksiä, mutta avannolla on myös terveysvaikutuksia mitkä auttaa meitä reserviläisiä pysymään kenttäkelpoisina.

Oulun yliopisto on tutkinut avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan avantouintia harrastaneet sairastuvat virusinfektioihin muita harvemmin, koska säännöllinen ja jatkuva kylmäkaraisu voimistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja parantaa siten vastustuskykyä. Karaisu vahvistaa myös mieltä, kylmän veden aiheuttaman pelon voittaminen vahvistaa psyykkisiä voimavaroja ja antaa itseluottamusta. Hormonit ovat avantouinnin aiheuttaman hyvänolontunteen taustalla.

Oona Mäki näyttää mallia miten kylmä kohdataan!

Tutkimusten mukaan avantouimarin stressihormonien, kuten kortisoli- ja adrenaliinihormonien vapautuminen kiihtyy, kuten psyykkisissä stressitilanteissa. Hormonit hyrräävät jo avantoon mennessä, jos uimari pelkää kylmää vettä. Avantouinnin aikana vapautuneet stressihormonit eivät kuitenkaan jää käyttämättä, kuten usein henkisen jännityksen aiheuttamassa stressitilanteessa, vaan uimari käyttää ne elimistön puolustustaistelussa kylmää vastaan.

Inka Mäki suorittamassa kylmässä karaisua.

Hormonipitoisuudet laskevat kylmässä vedessä ja uimari kokee, että henkisen jännityksen aiheuttama stressi jäi avantoon. Avantouinti tasapainottaa adrenaliinitasoa niin, että korkealla olevat pitoisuudet laskevat ja matalalla olevat nousevat. Siksi avantouinnin koetaan sekä rauhoittavan että virkistävän – tarpeen mukaan. Avantouinti kiihdyttää myös beetaendorfiinin eli mielihyvähormonin eritystä, ja se viettelee avantoriippuvuuteen: Elämys on saatava aina uudestaan.

Uuden kokeilu kannattaa, kannustamme myös muita yhdistyksiä ottamaan avannossa käynnin tavaksi mikäli mahdollista, näiden terveysvaikutusten lisäksi olemme saaneen kiitettävästi uusia jäseniä avannon reunalta, vieläpä aktiivisia!

Maria Pihlajaniemi on aktiivinen avannon käyttäjä.

Mikäli innostuitte tästä avannossa käymisessä, tehkää siitä helppoa. Teimme paljon kiitosta saaneen avannon kannen arkkupakastimesta. Näytimme rälläkkää käytetylle arkkupakastimelle ja katkaisimme sen saranoiden alapuolelta. Tämän saranoidun ja eristetyn kannen istutimme avannon kanneksi, toimii.

Parhaan kannen avantoon saa modifioimalla vanhasta arkkupakastimesta.

Vinkkejä avantouintia mieliville:
– Avantouinti sopii jokaiselle terveelle ja uimataitoiselle
– Jos epäilet terveyttäsi, neuvottele lääkärin kanssa
– Uimatossut, suojaavat jalkoja
– Jos käyt ensin saunassa, anna kehon hieman viilentyä saunan ja avannon välillä
– Älä kastele päätä
– Totuttele kylmään veteen varovasti shokkireaktion välttämiseksi
– Viivy avannossa aluksi vain muutamia sekunteja, pidennä aikoja vähitellen
– Kokeilemalla selviää, mikä on sinulle sopiva avannossa käyntien määrä, avannossa viipymisen kesto
– Pukeudu lämpimästi saunan ja avannon jälkeen

Tutkimustieto Oulun yliopiston termobiologian dosentti Pirkko Huttusen, joka on tutkinut avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia.

Avantoterveiset Ylihärmästä
Mika Mäki

Yhteisvastuuta sodan varjossa kasvaneiden tueksi

Julkaistu

Kymmenvuotias Rauno kantaa polttopuita sotasairaalaan. Pommien putoillessa äiti ja sisko selviytyvät täpärästi. Kuusivuotias Sirkka leikkii pihapiirissä, kun poliisi saapuu tuomaan järkyttävää viestiä. Myöhemmin iloa tuovat ulkomailta saadut harvinaiset hedelmät. Auliksen aika kuluu luonnon helmassa. Päiviin mahtuu kovaa työntekoa mutta myös monenlaisia leikkejä kaverien kanssa. Muun muassa tällaista oli suomalainen lapsuus sota-aikana ja viime sotien jälkeen.

Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 7. helmikuuta. Vuonna 2021 keräyksen tuotolla autetaan taloudellisista vaikeuksista kärsiviä ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maiden kriisialueilla. Aina ei ehkä tule muistaneeksi, että Suomessakin useimpien ikäihmisten lapsuutta ovat leimanneet kriisi ja kriisiajasta toipuminen. Joillakuilla lapsuuden vaikeat lähtökohdat näkyvät edelleen vanhuudessa.

Sodan ja yhteisvastuun lapset -verkkoaineistossa kolme sota-ajan lasta eri puolilta Etelä-Pohjanmaata muistelee lapsuuttaan. Muistoissa näkyvät lapsuusajan tragediat ja raskaskin yhteisen vastuun kantamisen velvollisuus mutta samalla monet arjen ilot. Tutustu Raunon, Sirkan ja Auliksen muistoihin täällä: https://issuu.com/julkaisu60100/docs/yhteisvastuu_2021?fr=sMzgyNjIzNjY4NzQ

Yhteisvastuukeräykseen osallistumalla voit auttaa niitä, joiden lapsuutta sota varjosti ja joiden vanhuutta se varjostaa tänäänkin. Sota-ajan lasten muistot kertovat yhteisvastuusta ja innostavat siihen. Aikanaan he kantoivat raskasta vastuuta. Nyt on aika kantaa Yhteisvastuuta ikäihmisten hyväksi. Ohjeita keräykseen osallistumiseen löytyy täältä: https://www.yhteisvastuu.fi/lahjoita/

Sodan ja yhteisvastuun lapset on toteutettu Lapuan hiippakunnan ja Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen yhteistyönä.

Jaakko Antila
hiippakuntapastori