Eversti evp. | Jorma Jokisalo |
Everstiluutnantti | Mika Piiroinen |
Majuri | David Prosi |
Majuri | Rami Takamaa |
Majuri | Tomi Sihvonen |
Majuri | Juha Olli |
Majuri | Jani Kauhajärvi |
Kapteeni | Joni Hanhisalo |
Kapteeni | Sami Salmivuori |
Yliluutnantti | Matti Kujala |
Yliluutnantti | Tom Wargh |
Yliluutnantti | Tom Sundell |
Luutnantti | Harri Kevari |
Toimistosihteeri | Tiina Salli |
Toimistosihteeri | Pirjo Haapala |
Toimistosihteeri | Kirsti Tikka |
Toimistosihteeri | Sari Latvakoski |
Suomen itsenäisyys lunastettiin vapaussodassa
100 vuotta sitten 16.5.1918 Suomen vapaussota päättyi
Suomi joutui venäläisten alaisuudessa ennennäkemättömän sorron kohteeksi, kun1900-luvun alussa mm. suomalainen sotaväki lakkautettiin. Ensimmäinen maailmansota muutti tilannetta niin, että keisarin valta venäjällä alkoi horjua ja Suomi ryhtyi salaa venäläisiltä hankkimaan sotilaskoulutusta Saksasta. Noin 2000 jääkäriä sai siellä johtajakoulutuksen.
Vuoden 1917 vallankumoukset Venäjällä mahdollistivat Suomen itsenäiseksi julistautumisen 6.12.1917. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä siksi, että uskoi Suomen myös liittyvän työväestön avulla Venäjän yhteyteen kommunistisessa hengessä. Tammikuun lopulla 1918 suomalaiset punaiset kaappasivat vallan Etelä-Suomessa Stalinin kehotuksesta ja venäläisten tuella. Suomen laillinen hallitus pakeni Pohjanmaalle Vaasaan, jossa hallituksen joukot muodostettiin suojeluskuntien varaan. Tammisunnuntaista 28.1.18 alkaen vallattiin venäläiset varuskunnat Pohjanmaalla ja aiemmin jo Karjalassa.
Tästä tammisunnuntaista katsotaan Suomen Vapaussota alkaneeksi.
Saksasta saapui jääkäreiden pääjoukko 25.2. Vaasaan ja heidät hajotettiin valkoisen armeijan joukkojen johtajiksi ja kouluttajiksi. Sodan epämääräinen rintamalinja muodostui suunnilleen tasalle Pori, Vilppula, Mäntyharju, Antrea ja Rauttu tasalle. Valkoiset hallituksen olivat joukot tämän linjan pohjoispuolella. Sodankäynti oli aika erikoista. Yleensä päivällä sodittiin ja yöllä nukuttiin. Ja jos tuli tarvetta huoltaa joukkoja, niin lähdettiin kotiin täydennystä hakemaan. Vilppulan taisteluistakin pohojalaaset kesken kaiken lähtivät omin päin kotiin saunomaan.
Sodan ratkaisevin taistelu käytiin Tampereella. Sen valkoiset valtasivat huhtikuun alkuun mennessä. Samanaikaisesti saksalainen divisioona nousi maihin Hangossa ja valtasi Helsingin suomalaisten avustamana. Huhtikuun loppuun mennessä valkoiset olivat vallanneet Lappeenrannan ja Viipurin. Sotatoimien katsotaan päättyneeksi Inon linnoituksen valtaukseen ja Mannerheimin joukkojen voitonparaatiin Helsingissä 16.5.1918.
Nyrkkisääntönä sodasta kokonaisuutena voidaan todeta: Ennen Vapaussotaa Suomessa oli miehittäjinä SATATUHATTA venäläistä sotilasta. Sotatoimiin katsotaan liittyneen myös saman verran sekä punaisia, että valkoisia eli 100 000. Punaisten taistelua oli tukemassa KYMMENENTUHATTA venäläistä sotilasta ja vastaavasti valkoisten hyökkäystä vahvisti saman verran saksalaisia. Punaisten aseistus ja huolto olivat täysin venäläisten varassa. Valkoisten aseistus oli Saksasta saatua ja vallatuista venäläisistä varuskunnista otettuja. Valkoisten harjoituksissa kiväärit jouduttiin korvaamaan jopa heinäseipäillä.
Sodan tappiolukujen muistisääntönä on: Vajaat KYMMENENTUHATTA kaatuneina ja sen alle teloitettuja/surmattuja ja yli 10 000 vankileireillä lähinnä espanjantautiin kuolleina – tappiot yhteensä alle 30 000.
Kun vertaamme näitä lukuja muihin vastaavan sodan käyneisiin maihin, niin on todettava Suomen selvinneen Vapaussodastaan suhteellisen pienin tappioin.
Sodan järkyttävyydestä jäi monille elinikäisiä traumoja – presidentti Urho Kekkosellekin, kun hän joutui Haminassa ammuttamaan punaisten vankiryhmän.
Punaisten terrorisodan alussa ja valkoisten suorittamat teloitukset sodan lopussa saivat tässä ”sisällissodassa” haavoja, jotka talvisodassa yhteisen vihollisen edessä unohdettiin.
Valitettavasti nykyisin näitä haavoja jälleen avataan ja tilastoja paisutellaan. Totuushan on, että siviilissäkin kuollaan ja varsinkin aliravittuina. Vuonna 1918 Suomessa ei ruokaa ollut tarpeeksi – ei ainakaan kaupungeissa, eikä varsinkaan vankileireillä.
Suomen vapaussodan rauha solmittiin Tartossa 1920. Sen perusteella raja Venäjän (NL) kanssa sovittiin niin, että Karjalan Kannas ja Petsamo kuuluivat Suomelle.
ye-everstiluutnantti evp Niilo Hakala, Teuva
Voidaanko Suomen itsenäisyys säilyttää sotilaiden avulla?
Itsenäisyyspäivän tunnelmissa huoli isänmaastamme ja sen itsenäisyydestä nousee väistämättä pinnalle. On nähty, mitä liittoumat saa aikaan. Oman hyödyn tavoittelu ja toisten kustannuksella eläminen on niissäkin etusijalla. Valtaapitävien itsekkyydestä sodat ovat ennenkin syttyneet. Millä siis selviäisimme pahimmasta? Puolustusvoimien uskottavuudellako? Puolustusvoimiemme vähäiset varat on keskitettävä sodasta selviytymiseen. Isoista päällekkäisistä esikunnista upseerit kentälle kouluttamaan hyviä sotilaita. Maanpuolustustahto, osaavat sotilaat ja oikeat välineet ovat turvallisuutemme tae. Riittäisikö tämä?
Pahimpaan on varauduttava
Sota on pahin vaihtoehto. Siksi sen kynnystä on nostettava uskottavalla maanpuolustuksella. Tosiasiat on tunnustettava ja niihin on myös reagoitava. Suurvalta pyrkii aina laajentumispolitiikallaan alistamaan pienemmät. Siinä suhteessa varakas Suomi on kiinnostava kohde. Alistamisen keinoina tulee mieleen mielipiteenmuokkaus, taloudellinen riippuvuus, rauhanomainen asuttaminen, strategisten kohteiden ja tiedotusvälineiden haltuunotto, liikekannallepanon eliminoiminen ja viimekädessä avoin sota.
Suomi on maantieteellisesti niin sivussa, etteivät mitkään liitot pelasta pahimmasta. Sodan kynnystä ne voinevat nostaa, mutta muuta iloa ei niistä toden tullen ole. Omaa sotilaallista kykyä tarvitaan uskottavuutemme tueksi. Miten se toteutetaan, kun maailman hyvinvoivimman maan tittelistä emme luovu ja siksi ei rahaa ”tarpeettomiin” puolustusmenoihin riitä, ei ainakaan uskottavuuteen asti. Tosiasiassa Suomi elää kuitenkin maailman suurimman elintasokuilun äärellä.
Miten sitten oltaisiin uskottavia
Puolustuksemme tulee perustua sissitoiminnan omaiseen alueelliseen puolustukseen. Maanpuolustuskoulutus on annettava kaikille jo kunnon kansalaiskasvatuksenkin takia. Maanpuolustustahto on uskottavuutemme perusedellytys. Huippusotatekniikan omaksumiseen ja ostamiseen pienellä valtiolla ei ole koskaan varaa uskottavuuteen asti. ”asemuseoita” täynnä oleva maa paikallisine taistelijoineen sen sijaan olisi kiusallinen juttu hyökkääjälle. Jos Suomessa kaikki ovat isänmaan puolustajia, niin ketä kiinnostaa näiden ihmisten taltuttaminen.
Lipun näyttönä valmiusprikaatit, laiva ja lentokone ovat paikallaan, mutta nykyaikaisessa sodassa ne ovat helposti tuhottavissa. Siksi alueelliseen koulutukseen ja puolustustahdon vaalimiseen tulisi voimavarat keskittää. Nykyisten mammuttiesikuntiemme paras aines tulisi jalkauttaa maakuntiin vapaaehtoisen maanpuolustustyön tueksi. Kodinturvajoukoissa tulisi vielä 70- vuotiaatkin laskea sodanajan vahvuuteen. Kaikkialla toimiva koko kansan armeija olisi kovaa valuuttaa. Mielestäni tämä kustannussäästöinen suomalainen malli ”miljoona” reserveineen ja 100 % puolustustahtoineen olisi parhaiten estämässä hyökkäysaikeet kaikilta vallanhaluisilta.
ye-everstiluutnantti evp. Niilo Hakala, Teuva
Tammisunnuntain muistojuhla Seinäjoella
Tammisunnuntain 100-vuotismuistojuhlan juhlakonsertti Seinäjoki Areena 27.1.2018
Laivaston soittokunta on Merivoimien edustusorkesteri ja sen kotipaikka on Turku. Laivaston soittokuntaa, 32 soittajan kokoonpanoa, navigoivat päällikkökapellimestari Petri Junna ja kapellimestari Jarkko Aaltonen. Konserttikokoonpanon lisäksi toimintaa monipuolistavat Laivaston puhallinkvintetti, vaskikvintetti ja vaskiseitsikko. Myös varusmiessoittajat ovat näkyvä osa soittokunnan esiintymisiä merellisessä toimintaympäristössä.
Kaaderilaulajat Kuoron nimeksi päätettiin Kaaderilaulajat. Sana kaaderi pohjautuu ranskankielen sanaan cadre (runko) ja tarkoittaa sotalaitosjärjestelmässämme sen vakinaista runkohenkilöstöä, kantajoukkoa. Ranskalaisperäinen sana kadetti, cadet, taas tarkoittaa nuorempaa veljeä, erityisesti Ranskan kuningasajalla ja hallitsijan nuorimpia veljiä, joiden elämäntehtäväksi tuli yleensä sotilaan ja sotapäällikön kunniakas ura kuninkaan sotajoukoissa.
Merkkipäiviään viettävät
KERSANTTI (res.) | LEPPÄ ESKO | 60V | 18.2.2019 |
ROUVA | SYSILAMPI PIRKKO | 60V | 27.2.2019 |
VÄÄPELI (res.) | TARKKANEN HEIKKI | 50V | 31.3.2019 |
KAPTEENI (res.) | TAIVALMAA TUOMAS | 50V | 18.5.2019 |
MAJURI (res.) | NEVANPERÄ ERKKI | 70V | 6.6.2019 |
YLILUUTNANTTI (res.) | AHTOLA OLLI | 70V | 23.8.2019 |
VÄÄPELI (res.) | ÅKERMAN PETRI | 50V | 17.9.2019 |
ALIKERSANTTI (res.) | MYLLYKOSKI OSMO | 60V | 20.9.2019 |
ALIKERSANTTI (res.) | LOUKOLA JARKKO | 50v | 1.1.2018 |
SOTILASMESTARI (res.) | PÄNKÄLÄ MARKO | 50v | 20.2.2018 |
SOTILASMESTARI (res.) | KOSKELA JARMO | 50v | 4.4.2018 |
KOMENTAJAKAPTEENI (evp.) | SÄNTTI MIKKO | 60v | 6.4.2018 |
MAJURI (res.) | KUOPPALA HEIKKI | 60v | 20.6.2018 |
SOTILASMESTARI (res.) | OKSANEN JUKKA | 60v | 27.6.2018 |
KERSANTTI (res.) | SAARI KÖPI | 50v | 12.8.2018 |
LUUTNANTTI (res.) | LUODESLAMPI JUHANI | 50v | 7.10.2018 |
SOTILASMESTARI (res.) | HAKULINEN ESKO | 60v | 11.10.2018 |