• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Seinäjoella testattiin reserviläisten juoksu- ja kävelykuntoa

Julkaistu 7.10.2022

Seinäjoen keskusurheilukentällä järjestettiin keskiviikkoiltana 5.10.2022 MPK:n järjestämä 12 minuutin juoksutesti eli Cooperin testi alle 45 -vuotiaille miehille ja naisille. Yli 45 -vuotiaiden osalta kunto testattiin 2000 metrin UKK-kävelytestillä.

Ilmoittautumispaikalle keskusurheilukentän pukuhuoneeseen oli saapunut kymmenen juoksijaa ja seitsemän kävelijää, joka oli ihan hyvä ja sopiva määrä illan testattavaksi, kertoili Seinäjoen MPK:n kuntotestaajakouluttaja Timo Järvinen.

Testattavat aloittivat täyttämällä kuntokartoitusilmoituksen itsestään ja kuntotestaajat tarkistivat, ettei ole mitään sairauksia tai esteitä testin suorittamiselle. Tämän jälkeen siirryttiin testipaikalle, jossa suoritettiin alkuverryttely kaksi ratakierrosta.

Cooperin testi sujui kaikilta testattavilta erittäin hyvin eli kaikki kymmenestä juoksijasta läpäisivät minimivaatimuksen, joka oli 2300m.

12min juoksutesti menossa eli Cooper. Kuva: Timo Järvinen

-Tämä oli mainio tulos kaikilta osanottajilta, koska tästäkin porukasta kahdeksan on hakeutumassa maakuntakomppaniaan uutena reserviläisenä toimintaan mukaan, kertoi Seinäjoen MPK:n kuntotestaajakouluttaja Timo Järvinen.

2000 metrin UKK-kävelytestissä kaikki seitsemän kävelijää selviytyivät mainiosti omasta suorituksestaan. Testi mittaa kestävyyttä sekä aerobista hapenotonkykyä.

UKK-kävelytesti menossa, reipas on askel ja eteenpäin vie meno. Kuva: Timo Järvinen

Testien lopuksi oli oma-aloitteellista loppuverryttelyä sekä peseytyminen. Kaikki osanottajat olivat tyytyväisiä omaan suoritukseen ja huomasivat, että kuntoilua on ylläpidettävä koko ajan.

– Kunto ei nouse levossa, vaan liike ylläpitää kuntoa, Järvinen mainitsi.

Keskiviikkoinen testisää oli sateisen harmaa +11 astetta lämmintä, mutta kuitenkin happirikas ilma testaukseen ja kunnon ylläpitämiseen. Kuntotestaajakouluttaja Timo Järvisen apuna toimivat kuntotestaajat Timo Sysilampi, Kai Nieminen ja Petri Kojonen.

Tämä oli jo kuudes kerta tänävuonna, kun testitilaisuus järjestettiin Seinäjoen keskusurheilukentällä. Kaikkiaan kuuteen Seinäjoella järjestettyihin testitilaisuuksiin on osallistunut noin 65 osallistujaa. Määrä on ollut nousujohteinen vuosittain, arvioi testaustilaisuuden järjestäjä Timo Järvinen.

Timo Järvinen
MPK:n kuntotestaajakouluttaja

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri 70 vuotta

Julkaistu 23.9.2022

Vuonna 1952 toimi Etelä-Pohjanmaalla jo yhdeksän reserviupseerikerhoa: Alajärven, Ilmajoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen, Ylistaron ja Ähtärin kerhot.
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustaminen
Helge Leinonen toimi piirin ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1952-1956.

Eteläpohjalaisten edustajaksi Reserviupseeriliiton hallitukseen oli vuoden 1952 alusta valittu lapualainen reservin luutnantti Helge Leinonen, joka oli toiminut Lapuan Reserviupseerikerhon puheenjohtajana vuodesta 1947. Siviiliammatiltaan hän oli Lapuan Nahka- ja Valjastehdas Oy:n myyntipäällikkö. Ennen sotia hän oli työskennellyt virkamiehenä puolustusministeriössä ja osallistunut Helsingin reserviupseerien toimintaan.

Reserviupseeriliitto oli lähettänyt huhtikuussa 1952 jäsenkerhoilleen kiertokirjeen, jossa kerhoja oli kehotettu perustamaan alueittain piiritoimikuntia keskinäistä yhteydenpitoa ja toiminnankehittämistä varten. Tämän velvoitteen mukaisesti reservin luutnantti Leinonen kutsui koolle Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustamiskokouksen, joka pidettiin Seinäjoella tiistaina 23. päivänä syyskuuta 1952.

Reservin kapteeni Paavo Osola oli Reserviupseeriliiton valtuuskunnan jäsen vuosina 1941-1947 ja ensimmäinen eteläpohjalainen liiton hallintoelimissä.

Kokouksen avaaja Helge Leinonen valittiin sen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi kauhavalainen varatuomari reservin luutnantti Kullervo Kemppinen. Läsnä oli yhteensä 37 eteläpohjalaista reserviupseeria maakunnan kaikista yhdeksästä kerhosta. Reserviupseeriliiton edustajana oli paikalla pääsihteeri, reservin kapteeni Uolevi Räsänen Helsingistä. Hän selvitti kuulijoille piiriverkoston luomisen syitä. Yhteydenpito liiton toimistosta eri puolilla toimiviin kerhoihin on hankalaa. Piireittäin tapahtuva yhteistoiminta loisi kerhoille edellytykset tukea toisiaan, järjestää yhteisiä tapahtumia ja auttaa uusien kerhojen perustamista. Näitä näkökohtia monet osallistujat olivat ehtineet jo keskenään sulatella, sillä Räsänen oli jo edellisenä vuonna vieraillut eräissä maakunnan kerhoissa niitä esittelemässä.

Pääsihteerin selostuksen jälkeen kokous päätti perustaa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin. Piiritoimikuntaan oli kukin kerho valinnut jäsenen ja hänelle varajäsenen.

Toiminta alkaa

Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin järjestämä tapahtuma oli Kurikan Yhteiskoululla 20. marraskuuta pidetty reserviupseerien kerhoilta, jossa esitettiin neljä lyhytfilmiä ja Kauhavan Ilmasotakoulun johtaja eversti Risto Pajari piti esitelmän lentokoneiden kehityksestä viime sotien jälkeen, sekä lentämisen vaikutuksista lentäjään. Kuulijoina oli 26 reservinupseeria neljästä eri kerhosta.

Seuraavan vuoden puolella siirryttiin alustajien hankinnassa jo valtakunnalliselle huipputasolle. Maaliskuussa 1953 pidettiin kahtena peräkkäisenä iltana Kauhavalla ja Seinäjoella tilaisuudet, joissa kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch esitelmöi aiheesta: ”Läpimurto Kannaksella ja suomalaisten vastatoimet kesällä 1944”. Siinä riitti lakeuden miehille kerrottavaa. Kuulijoita saapui kahteen tilaisuuteen yhteensä 157 henkeä.

Ensimmäinen kenraalivierailu Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirissä. Jalkaväenkenraali Eric Heinrichs Lapualla 24.3.1953.

Hengellistä toimintaa

Kaatuneiden reserviupseerien muistomerkki Haminassa Reserviupseerikoulun päärakennuksen pihalla. Kuva paljastustilaisuudesta 9. syyskuuta 1957.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hengellinen toiminta oli tavallaan alkanut jo ennen perustamiskokousta, sillä 25. päivä toukokuuta 1952 oli Seinäjoella pidetty reserviupseerien maakunnallinen hengellinen juhla. Se oli samalla näkyvin esimerkki eteläpohjalaisten kerhojen yhteistyöstä jo ennen piirin syntyä. Siksi toimikunta siirsi omansa järjestämisen seuraavan vuoden syksyyn. Marraskuussa 1952 pidettiin sitten ensimmäinen piiritoimikunnan organisoima reserviupseerien hengellinen päivä Ilmajoella. Siellä everstiluutnantti Niilo Simojoki alusti keskustelun aiheesta ”Suomalaisten soturien hengellinen perintö”. Päiville oli kutsuttu myös vakinainen upseerikunta Seinäjoen sotilaspiirin esikunnasta, Kauhavalta sekä Ilmajoen ja Ähtärin varikoilta.

Reserviupseeri- ja aliupseeripiirin yhteinen hengellinen päivä 3.5.1964 Kuortaneen Urheiluopistolla.
Urheilutapahtumia
Alavutelainen ylilääkäri ja lääkintäkapteeni Matti Ignatius voitti ampumahiihdossa yhteensä viisi liiton mestaruutta.

Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin järjestämä urheilutapahtuma oli hiihtomestaruuskilpailut 8. maaliskuuta 1953. Ne pidettiin Kuortaneella Pohjanmaan Urheiluopistolla, joka toimi silloin kolmatta vuottaan. Kisapäiväksi osui täysi vesikeli, mutta silti kilpailut innostivat paikalle 19 osallistujaa kolmesta kerhosta Kauhajoelta, Lapualta ja Seinäjoelta. Kilpailuun kuului noin 7km verryttelytaival ja noin 3km pikataival. Hiihtoaika saatiin laskemalla yhteen edelliseen kuluneesta ajasta viidennes ja jälkimmäinen aika sellaisenaan. Lisäksi tehtäviin kuului yksi kuljetun matkan arviointi, yksi välimatkan ja kaksi etäisyyden arviointia. Yleisen sarjan voitti Lapuan kerhoon kuuluva talon isäntä, opistonjohtaja reservin vänrikki Jukka Uunila ja ikämiestensarjan reservin luutnantti Veikko Niemi-Aro Kauhajoelta. Joukkuevoiton vei Kauhajoen kerho.

Tyhjällä kukkarolla liikkeelle

Uusi perustettu reserviupseeripiiri aloitti tyhjin kukkaroin. Jotta ensimmäisen maakunnan ulkopuolelta tulleen alustajan kenraaliluutnantti Oeschin matkakulut saatiin maksetuksi, kerättiin jokaiselta häntä kuulemaan tulleelta reserviupseerilta 100mk, vaikka pääsymaksut eivät kerhoiltoihin normaalisti kuuluneetkaan. Lisäksi jokaiselta kerholta perittiin kertaluonteisesti 1000mk muiden vierailijoiden ja piirin hiihtomestaruuskilpailujen kustannuksiin. Kolme kuukautta myöhemmin tilanne parani, kun Vaasan Puuvilla Oy teki Reserviupseeriliitolle lahjoituksen, josta 30000mk erotettiin Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirille. Sittemmin kassa karttui mm. osuuksilla arpajaisten tuotoista.

Seinäjoen yhteiskoulun rakennus, jossa itsenäisen Suomen ensimmäinen reserviupseerikurssi aloitti toimintansa maaliskuussa 1918.
Seinäjoella yhteiskoulun tiloissa aloittaneen Päämajan Reserviupseerikoulun muistolaatan paljastusjuhla on alkamassa 16.5.1963
Muistolaatassa on tekstin vieressä koulurakennuksen korkokuva ja yläpuolella kurssin merkki.

Helmikuussa 1954 kirjoitetussa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ensimmäisessä toimintakertomuksessa piirisihteeri reservin luutnantti Martti Kojola luonnehtii kulunutta vuotta:

”Piiritoimikunnan tähänastinen toiminta niiden tehtävien suorittamiseksi, joita sille on asetettu, on ollut alustavaa laatua ja perustusten luomista jatkuvalle ja vakiintuvalle toiminnalle. Piiritoimikunta ei keskuudestaan saa yksin paljon aikaan, elleivät sen jäsenet kukin kerhoissaan yhdessä kerhojen toimihenkilöiden kanssa pyri toteuttamaan niitä toimintoja ja tehtäviä, jotka kuuluvat liittomme tehtäviin. Eivätkä kerhojen toimihenkilötkään saa toimintaa eläväksi, elleivät kaikki kerhojen jäsenet ole niissä mukana. Täten meidän yhteisten päämääriemme ja ehyen reserviupseerikunnan luomiseksi maakunnassamme edellyttää meidän kaikkien aktiivista toimintaa.”

Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntatalo liittyy monin tavoin myös Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin toimintaan. Se oli piirin kunniapuheenjohtaja eversti Matti Laurilan koti, jonne hän muutti jouluna 1925 ja asui kuolemaansa saakka kesään 1983 saakka. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ensimmäinen toimisto avattiin samassa rakennuksessa vuonna 1970.

Julkaisu on referaatti Kalevi Heikkilän kirjoittamasta Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ”Kärppä ja hopearuusu” –historiikista.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry juhlii 70-vuotiasta taivaltaan Ravintola Almassa 5.12.2022 itsenäisyyspäivän vastaanoton yhteydessä.

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

”Sotilaan pitkä tie kotiin” – luento sankarivainajien etsinnästä

Julkaistu 21.9.2022

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää erittäin mielenkiintoisen ja ennen näkemättömän luennon sankarivainajien etsinnästä ja saattamisesta kotimaan kirkkomaan multiin.

Sankarivainajien etsintäryhmä Taipaleen ryhmänjohtaja rajavartiomestari (evp) Mika Albertsson tulee luennoimaan 27 vuoden kokemuksella sankarivainajien kotiin saattamisesta mm. Äyräpäästä, Taipaleenjoelta, Ihantalasta sekä Karjalan Kannakselta. Luento järjestetään Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 5.10.2022 klo 17.30 alkaen. Sotilaskotikahvit on mahdollista nauttia klo 17.00.

Luentotilaisuus on maksuton.

Tervetuloa!

Videokooste etsintäryhmä Taipaleen toiminnasta:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Ylihärmän yhdistyksen taivalta juhlistettiin Lakeussalissa

Julkaistu 19.9.2022

Juhlaväki kokoontui Ylihärmän Kylpylän Lakeussalissa lauantaina 17.9.2022 juhlistamaan Ylihärmän reserviläisten 60–vuotista taivalta. Paikalle oli saapunut juhlaväkeä omalta paikkakunnalta ja naapuriyhdistyksistä.

Ylihärmän reserviläisten jäsen, Isänmaan ensin –historiikin kirjoittaja lehtori Simo Perämäki toimi juhlatilaisuuden juontajana ja palasi omassa puheenvuorossaan aikojen alkuun, jolloin isänmaallista ylihärmäläistä yhdistystä oltiin perustamassa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin Isänmaa ensin -historiikin kirjoittaja lehtori Simo Perämäki kertasi Ylihärmän reserviläisyhdistyksen historiaa kattavasti. Kuva: Jani Syvänen

”Ylihärmän Reservin Aliupseerit ry:n alkusanoja ja perustamissuunnitelmia käsiteltiin maaliskuussa 1962. Yhdistys perustettiinkin jo 7.5.1962. Innostus oli valtava. Jo ensimmäisen vuoden lopussa jäsenmäärä oli 181. Pienen kunnan väestömäärän huomioiden, noin 3200 asukasta, voidaan jäsenmäärää pitää todella korkeana. Tuskin kukaan ylihärmäläinen aliupseeri jäi perustetun yhdistyksen ulkopuolelle.”

Simo Perämäki kertoi myös nykytilanteesta, kuten hyvästä jäsenmäärästä, joka on lähes perustamisvuoden tasolla (180 jäsentä) ja Ylihärmän reserviläisten sääntömuutoksesta, jonka jälkeen toimintaan on voitu ottaa mukaan mm. varusmiespalveluksen suorittamattomia naisia.

Tilaisuuden juhlapuhujana toimi Ylihärmän reserviläisten jäsen kansanedustaja Janne Sankelo. Kuva: Jani Syvänen

Juhlapuheen piti Ylihärmän reserviläisten jäsen kansanedustaja Janne Sankelo, joka puheessaan korosti maanpuolustustahdon merkitystä. Euroopan laidalla riehuvan sodan melskeet ovat muistuttaneet konkreettisesti siitä, miten puolustussotaa käyvällä osapuolella täytyy selvitäkseen olla tahdon lisäksi myös sydäntä mukana. Haasteelliset ajat muuttuneessa ympäristössä ovat lisänneet kiinnostusta vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen jäseniksi. Ylihärmän Reserviläiset ovat aktiivisuudestaan tunnettu yhdistys, jonka toimintaan mukaan tulemiseen on matala kynnys.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen kiitti Ylihärmän reserviläisiä mallikelpoisesta aktiivisuudesta. Kuva: Jani Syvänen

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ei säästellyt sanojaan kehuessaan tekemisen tason olevan Ylihärmässä mallikelpoista koko maassamme. Nenonen antoi kiitosta mm. yhdistyksen toiminnan laaja-alaisuudesta ja ansiokkaasta yhteistyöstä yli järjestörajojen. Reserviläisliiton edustajan luontevaa puhetta on helppo uskoa, sillä onhan Ylihärmän Reserviläiset valittu kahdesti Reserviläisliiton vuoden malliyhdistykseksi vuosina 2009 ja 2019. Myös Ylihärmän reserviläisten aktiivisuus liikunnallisissa tapahtumissa on huomattu liittotasolla saakka.

Kauhavan kaupungin edustaja Antti Hakola kertoi reserviläisten olevan taho, johon voi luottaa. Kuva: Jani Syvänen
Kauhavan kaupunki luovutti Ylihärmän reserviläisille standaarin hyvästä yhteistyöstä. Kuva: Jani Syvänen

Kauhavan kaupungin tekninen johtaja Antti Hakola kiitteli puheessa Ylihärmän reserviläisiä tahoksi, johon kaupunki on aina apua tarvitessaan voinut luottaa. Yhteistyötä on tehty laajalla rintamalla, oli kyseessä sitten sodan jaloista paenneiden ukrainalaisten auttaminen kalustamalla asuntoja tai koululaisten koulutien turvaaminen näkyvyydellä.

Ylihärmän soittokunta loi soitollaan tilaisuuteen juhlallista tunnelmaa. Kuva: Jani Syvänen

Juhlatilaisuudessa kuultiin Ylihärmän soittokunnan puhallinorkesterin hienoa soitantaa. Lakeussalissa kuullut tutut musiikilliset teemat olivat omiaan nostattamaan maanpuolustusjuhlan juhlavuutta entisestään.

Tilaisuuden viimeisessä osiossa oli vuorossa ansioituneen väen palkitseminen. Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki kutsui kunniajäseniksi pitkään pyyteetöntä maanpuolustustyötä yhdistyksen eteen tehneitä jäseniä. Ylihärmän Reserviläisten kunniajäseniksi kutsuttiin Timo Oljakka, Pasi Syynimaa, Erkki Kallio ja Mikko Mäki-Haapoja.

Ylihärmän reserviläisten kunniajäseniksi kutsuttiin pitkäaikaista ja pyyteetöntä työtä yhdistykselle tehneitä. Kuva: Jani Syvänen

Reserviläisliiton pronssiset ansiomitalit luovutettiin ansioista vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä Simo Perämäelle ja Markku Rinkinevalle. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitalit luovutettiin aktiivisesta ja pitkäjännitteisestä työstä maanpuolustustyön hyväksi Veli-Tapani Aallolle ja Anssi Korpelalle.

Reserviläisliiton pronssiset ansiomitalit luovutettiin Simo Perämäelle ja Markku Rinkinevalle. Kuva: Jani Syvänen
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitalit luovutettiin Veli-Tapani Aallolle ja Anssi Korpelalle. Kuva: Jani Syvänen
Reservilläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenoselle luovutettiin juhlatilaisuudessa Härmän puukko. Kuva: Jani Syvänen
Rannanjärven tekemä puukkoo. Kuva: Mika Mäki

Ylihärmän reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki ja yhdistyksen sihteeri Jukka Yliketola halusivat muistaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenosta erityisen hyvästä yhteistyöstä Härmäläisellä perinnepuukolla. Puheenjohtaja Mäki kertoi värikkään tarinan ylihärmäläisestä kotiseuturakkaudesta, miten alkuperäinen suunnitelma hankkia lahjapuukko naapuripitäjä Kauhavalta oli saanut tunteet kuumenemaan jäsenistön kesken. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu, kun lahjapuukko oli lopulta ”oikianmoonen” Antti Rannanjärven tekemä, niin sen kehtasi paremmin antaa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Videokooste juhlatilaisuudesta:

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Reserviläisliiton puheenjohtajaehdokkaan esittely – Janne Sankelo

Julkaistu 15.9.2022

Reserviläisliiton liittokokous valitsee Reserviläisliitolle uuden puheenjohtajan Yhteisin siivin -liittokokoustapahtumassa 19.11.2022 Jyväskylässä. Etelä-Pohjanmaan asettama ehdokas on pitkänlinjan isänmaallinen maanpuolustustoimija kansanedustaja Janne Sankelo.

Vuoden 2019 malliyhdistys Ylihärmän Reserviläiset, jonka jäsen olen, on asettanut minut Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin tukemana ehdolle Reserviläisliiton johtoon. Kiitän luottamuksesta. Toivon, että ehdokkuuteni saisi tukea myös muualta.

Muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanteemme korostaa sotilaallisesta liittoutumisesta huolimatta koulutetun reservin tärkeyttä. Poikkeukselliset ajat ovat näkyneet kiinnostuksen kasvuna reserviläistoimintaa kohtaan. Reserviläisliiton jäsenmäärä on ylittänyt historiallisen 40 000:n rajan.

Janne Sankelolla pysyy rynnäkkökivääri kädessä ja samasta reiästä keskelle kuuluu menevän kaikki luodit.

Maanpuolustustahdon vahvistaminen paikallistason toiminnassa on Reserviläisliiton avaintehtäviä. Myös Puolustusvoimien ja reserviläisten yhteydenpitoa on tiivistettävä. Painopisteenä tulee olemaan reserviläisten valmiuksien kehittäminen erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustustyön kautta. Reservin johtajien merkitys tulee korostumaan koulutuksessa. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta pitää päivittää, jotta koulutuksesta saadaan kaikki hyöty irti. Yksi tärkeä asia on Puolustusvoimien ampuma-aseiden käytön mahdollistaminen Maanpuolustusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia Pohjoismaiden reserviläisjärjestöjen yhteistoimintaan.

Olen 55-vuotias kasvatustieteiden maisteri Kauhavalta. Työuraa olen tehnyt ensin noin 10 vuotta perusopetuksessa yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin lehtorina ja erityisluokanopettajana Kortesjärvellä ja Vaasassa. Sen jälkeen toimin Ylistaron koulutoimenjohtajana noin 5 vuotta. Seinäjoen ja Ylistaron kuntaliitoksen jälkeen siirryin Seinäjoen sivistyskeskukseen vastaamaan erityisopetus- ja tukipalveluista.

Reserviläisasiat olivat vahvasti esillä myös Kuortaneen Kuhinoilla.

Eduskunnassa aloitin ensimmäisen kauden vuonna 2011. Vuoden 2015 vaaleissa jäin näpärästi valitsematta jatkokaudelle ja siirryin energiayhtiö Vapon palvelukseen sidosryhmäjohtajan tehtävään. Työni oli edesauttaa kotimaisen energian käyttöä ja toimia mukana yhtiön teollistamishankkeissa. Vuonna 2019 palasin eduskuntaan. Kokoomuksen varapuheenjohtajana olen toiminut vuodet 2012-2018. Tällä hetkellä olen Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Janne Sankelo vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnan seurantakäynnillä KevätHuovi22 harjoituksessa Säkylässä.

Sivutoimenani olen vuodesta 1998 vastannut sukutilamme isännyydestä. Tilalla tuotetaan sopimuksella Timotein siementä, kuminaa ja perinteisiä viljakasveja.

Perheeseeni kuuluu vaimo Anne, joka toimii Kauhavalla rehtorina ja neljä poikaa. Vanhin on työelämässä ja toiseksi vanhin opiskelee Tampereella tuotantotaloutta. Kolmas aloittaa lokakuussa Santahaminan urheilukoulussa ja neljäs on lukiossa. Harrastan jalkapallon erotuomaritoimintaa. Poikieni suunnistusharrastus on ollut jo pitkään perheen yhteinen ponnistus. Yksi pojistani kuuluu tällä hetkellä suunnistuksen nuorisomaajoukkueeseen ja oli Portugalissa kesällä Suomen edustajana mm-kisoissa.

Janne Sankelo harrastaa monipuolista liikuntaa. Suosittu reserviläislaji hiihto on yksi monista liikunnan kohteista. Mitali kaulassa kertoo, että tosissaan on menty.

Suoritin varusmiespalveluksen vuosina 1986-1987 Keski-Suomen viestipataljoonassa. Tämän jälkeen lähdin opiskelemaan, mutta kävin vielä testaamassa armeijauraa väliaikaisessa palveluksessa VA-kersanttina Porin Prikaatissa Säkylässä. Päädyin kuitenkin jatkamaan opintoja Turun yliopistossa. Sen jälkeen olen käynyt kertausharjoituksissa muutaman kerran ja suorittanut vuonna 2012 valtakunnallisen maanpuolustuskurssin 202. Olen tällä hetkellä myös jäsenenä Valtioneuvoston asettamassa vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunnassa. Lisäksi olen Patrian neuvottelukunnan varapuheenjohtaja. Sotilasarvoltani olen reservin vääpeli. Kielitaitoni on suomi, ruotsi ja englanti.

Janne Sankelo

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 56
  • Sivu 57
  • Sivu 58
  • Sivu 59
  • Sivu 60
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 116
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·