• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Totisesti nousi!

Julkaistu 6.4.2023

Tervehdystavat vaihtelevat aikojen saatossa. ”Päivää” ja ”näkemiin”, ”terve” ja ”moi” ovat eri aikojen tervehdyksiä. Joillakin kristittyjen ryhmillä on omia tervehdyksiään, kuten ”rauhaa” tai ”Jumalan terve”.

Pääsiäisen aikaan yhä tutummaksi käyvä tervehdys on ortodoksikristityiltä periytyvä erityinen pääsiäistervehdys ”Kristus nousi kuolleista!”, johon vastataan ”Totisesti nousi!”. Tämä tervehdys on käytössä ortodoksisessa liturgiassa, mutta yhä useammin myös muissa kirkkokunnissa. Sama tervehdys kirjoitetaan pääsiäiskortteihin ja kirjeitten alkuun. Sitä lähetetään pääsiäisyönä viesteinä ystäville ja yhteistyökumppaneille.

Omaan korvaan tervehdys kuulosti ensin oudolta, mutta asuttuani ympäristössä, missä oli paljon ortodoksikristittyjä, ja osallistuttuani pääsiäisyön palveluksiin tervehdys tuli tutuksi. Tervehdyksessä on riemua ja energiaa! Se toistetaan liturgiassa usein kolme kertaa peräkkäin – ja pääsiäisyönä moneen kertaan. Tervehdys lähtee enkelien ilmoituksesta, kun naiset menivät haudalle voitelemaan Jeesuksen ruumista. He eivät kuitenkaan löytäneet ruumista, vaan tyhjän haudan ja enkelit, jotka ilmoittivat: ”Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.”

Pääsiäistervehdystä käytetään jokapäiväisenä tervehdyksenä pääsiäisestä helatorstaihin asti. Pääsiäistervehdys halutaan julistaa mahdollisimman monella kielellä. Sanoma ylösnousemuksesta kuuluu kaikille kansoille. Ylösnousemususko on olennaisin eritaustaisia ja erikielisiä kristittyjä yhdistävä tekijä. Juuri tätä sanomaa Jeesus lähetti opetuslapset viemään kaikkeen maailmaan.

Pääsiäisen viesti on kuin keväinen auringonpaiste, joka valaisee ja lämmittää, sulattaa lumen ja jään. Kaiken pelon, sodan ja kuoleman keskelle se tuo rohkaisun ja toivon sanoman. Jumala ei ole hylännyt meitä synnin ja kuoleman valtaan, vaan hän on tuonut meille avun Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Me voimme yhtyä iloon yhdessä kaikkien kristittyjen kanssa!

Kristus nousi kuolleista – totisesti nousi!
Kristus är uppstånden – sannerligen uppstånden!
Christ is risen – indeed He is risen!
Hristos voskres – voistinu voskres!

Matti Salomäki
Lapuan hiippakunnan piispa

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Traumaattiset sotakokemukset luennon aiheena Seinäjoella

Julkaistu 29.3.2023

Yliopistotutkija ja Suomen historian dosentti Ville Kivimäki saapuu luennoimaan Seinäjoen kaupungin valtuustosaliin 5.4.2023 klo 18.00. Luennon aiheena on Traumaattiset sotakokemukset v.1939-1945 sodissa.

Yliopistotutkija Ville Kivimäki. Kuva: Tampereen yliopisto

Ville Kivimäki on yliopistotutkija ja Suomen historian dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä sodastapaluun problematiikkaa 1940- ja 1950-luvuilla.

Väitöskirjassaan Battled Nerves (Åbo Akademi 2013) käsitellään suomalaissotilaiden traumaattisia kokemuksia, selviytymiskeinoja ja sotapsykiatriaa toisen maailmansodan aikana.

Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa tutkijatohtorihankkeessa ”Trauma ennen traumaa” (2016–19) Kivimäki on tutkinut posttraumaattisen stressin ilmentymiä suomalaisveteraanien keskuudessa välittöminä sodanjälkeisinä vuosina.

Kivimäki voitti vuonna 2013 Tieto-Finlandia palkinnon teoksella Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945. Vuonna 2020 Kivimäelle myönnettiin Suomalaisen Tiedeakatemian humanisti palkinto.

Luentotilaisuus on kaikille avoin.

TERVETULOA!

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kirjan kansi on mukaelma Martti Mykkäsen suunnittelemasta Tuntemattoman sotilaan kannesta. Kuva: Wikipedia

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen viimeinen kokous

Julkaistu 28.3.2023

Isonkyrön sotaveteraaniyhdistys lopetettiin 31.12.2022, mutta yhdistyksen tilit ja vuosikertomus viimeiseltä toimintavuodelta hyväksyttiin tänään 24.03.2023.

Tämän viimeisen kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu veteraanipiirin toiminnnanjohtaja Pertti Kortesniemi.

Tämän jälkeen selvitysmiehillä on tehtävänä vain arkiston kerääminen Maakunta-arkistoon, kun yhdistyksen jääneet varatkin on siirretty perinnepiirin alaisuuteen Isokyrö-momentille. Patentti-ja rekisterihallitukseen teemme vielä yhdistyksen lopettamisilmoituksen.

Isonkyrön sotaveteraaniyhdistyksen viimeisen kokouksen puheenjohtajaksi oli kutsuttu Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin toiminnnanjohtaja Pertti Kortesniemi. Kuva: Esko Petäjä

Tämän jälkeen vuosien 1939-45 sotakokemusten siirto jää paikalliselle perinnetoimikunnalle.

Tahdomme kiittää eri yhteistyötahoja sujuvasta ja joustavasta tavasta, jolla meitä on muistettu matkan varrella!

Esko Petäjä
Lopetetun yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Talvisodan päättymistä muistettiin Taipale-Vuosalmi – patsaalla

Julkaistu 23.3.2023

Kaunis keväinen sää loi valonsäteitään Seinäjoen Lakeuden puistoon, jonka talvisodasta muistuttavan patsaan läheisyyteen oli kokoontunut runsaasti yleisöä. Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 83 vuotta 13.3.2023 klo 11:00.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Seinäjoen reserviläisyhdistykset järjestivät yhteistyössä perinteisen maakunnallisen muistohetken Seinäjoen Lakeuden puistossa Taipale-Vuosalmi – patsaalla.

Muistohetken juonsi vuosien kokemuksella reservin vääpeli Heikki Koivisto.

Muistohetken juonsi perinteiseen tapaan vahvalla kokemuksella Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan Heikki Koivisto.

Rovasti Jukka Salo, joka puhui väkevästi vapaudesta ja sodassa annetuista uhreista.

Tilaisuuteen oli kutsuttu puhumaan Rovasti Jukka Salo, joka puhui väkevästi vapaudesta ja sodassa annetuista uhreista.

”Vapauden merkityksen ymmärtää parhaiten se, joka on sen menettänyt. Se jolla ei ole päätösvaltaa omista tekemisistään, omista asioistaan. Tällaisina juhlapäivinä meidän tulee muistaa tämä. Siksi meitä on muistutettava, siksi on hyvä kokoontua yhteen, hiljentyä, katsoa taaksepäin ja ymmärtää historian merkityksen ja mitä se vaikuttaa tänä päivänä.” – Rovasti Salo osuvasti totesi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien puheenjohtajisto laskivat seppeleen Taipale-Vuosalmi – patsaalle. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puolesta laskijana toimi piirin puheenjohtaja Mika Mäki ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiristä varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki.

Seppelpartiossa Jari Ojala, Seppo Peltomäki, Mika Mäki ja Raimo Rintamäki.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien puheenjohtajisto laskivat seppeleen Taipale-Vuosalmi -patsaalle.

Seppelpartio lähetettiin myös Törnävän sankarihautausmaalle. Seppeleen laskijoita toimivat Jari Ojala ja Seppo Peltola Seinäjoen Reserviläisistä.

Seinäjoen veteraanikuoro lauloi tapansa mukaan komiasti, mutta niin lauloi myös paikalle saapunut yleisö.

Seinäjoen veteraanikuoro lauloi komiasti!

Kunniavartiossa lumipukuihin sonnustautuneena ja Suomi – konepistoolein varustautuneina seisoivat Mika Lammila Seinäjoen Reserviupseerikerhosta ja Marko Pänkälä Seinäjoen Reserviläisistä.

Konepistoolein ja lumipuvuin varustautunut kunniavartio osoittaa kunnioitustaan talvisodan sankareille.

Muistohetken saatiin kaunis keväinen auringon paiste, jonka johdosta tilaisuuteen oli saapunut noin 80 henkinen yleisö. Hienon ja arvostettavan lisävärin muistotilaisuuteen toi lähikouluista saapuneet oppilaat opettajiensa johdolla.

120-vuotias Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa tarjosi muistohetken jälkeen kahvit Seinäjoen seurakunnan tiloissa.

Tunnelmalliseen muistohetkeen saapui varsin runsas yleisö.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Katso videotaltiointi muistohetkestä:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Jäsenkehitys

Julkaistu 21.3.2023

Reserviläisyhdistysten jäsenkehityksestä ja siihen johtaneista syistä on ollut paljon uutisointia viime ja tämän vuoden aikana eri kanavilla. Yksi tärkeimpiä vetovoimatekijöitä reserviläistoiminnassa on varusmiespalveluksesta saatu myönteinen kokemus. Simputetusta kaverista harvemmin tulee aktiivia reserviläistä.

Reservin vääpeli Mika Mäki on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja.

Puolustusvoimat uudistaa varusmieskoulutusta ja asevelvollisuuden käytäntöjä Koulutus 2020 -ohjelmalla. Konseptia on testattu kahden vuoden ajan erilaisilla kokeiluilla, joita toteutetaan joukko-osastoissa eri puolilla Suomea. Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi. Motivoitunut varusmies voi saada palveluksesta siviilissä hyödynnettävän ammatillisen osaamisen lisäksi muun muassa hyviä sosiaalisia taitoja, esiintymistaitoja ja ryhmävalmiuksia. Unohtamatta elinikäisiä kaveruussuhteita. Varusmiespalveluksen kouluttajat ovat siis avainasemassa reserviläistoiminnan veto- tai työntövoimatekijöinä.

Toivotaan, että koulutus uudistuksilla edetään entistä enemmän siihen suuntaan, että takavuosina joillekin varusmieskouluttajille tokaistu lause ”siviilissä tavataan” muuttuu lauseeksi ”reservissä tavataan”.

Joka vuosi yhdistyksiimme liittyy uusia jäseniä, jotka ovat taustoiltaan hyvinkin erilaisia mutta ajatusmaailmaltaan samanhenkisiä. Uudet jäsenet tuovat sekä oman panoksensa yhdistyksen toimintaan että tuloja jäsenmaksujen muodossa. Kasvu mahdollistaa sitä kautta myös monipuolisemman toiminnan. Yhdistyksen aktiivinen toiminta taas herättää kiinnostusta kansalaisten keskuudessa ja aktivoi liittymään jäseneksi.

Kuvaaja: Pasi Lindroos / RESSUKUVA

Mitä aktiivisuus sitten on? Aktiivisella jäsenellä tarkoitetaan sellaista yhdistyksen jäsentä, joka suorittaa yhdistyksen hänelle osoittamia tehtäviä. Hän esimerkiksi osallistuu yhdistyksen jäsenilleen tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Valitettavasti monet jäsenistämme ovat jäsenmaksunsa maksavia, ns passiivisia kannatusjäseniä.

Miten aktivoida jäseniä? Uusi jäsen haluaa yleensä mahdollisimman pian samaistua siihen ryhmään, johon hän on liittynyt. Kukapa haluaisi näyttää keltanokalta pitkään? Näin ollen uusi jäsen katselee vanhojen jäsenten toimintakulttuuria ja pyrkii käyttäytymään yhteisössä vallitsevien normien mukaisesti. Mikäli yhdistyksessä vallitsee tekemisen meininki, uusi jäsen aistii sen hetkessä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti.

Yhdistyksen tehtäville tunnusomaista on, että niiden suorittaminen on yhdistyksen ja jäsenen vuorovaikutuksen tulosta. Jos vanhoille jäsenille kaikenlainen tekeminen näyttää olevan vastenmielistä, ymmärtää uusikin jäsen jossakin olevan jotakin vikaa ja vetää siitä johtopäätöksensä. Yhdistyksen on ensin tarjottava jäsenelle aktiivisen tekemisen mahdollisuus ja sen jälkeen jäsenellä on mahdollisuus olla aktiivinen. Joissain yhteisöissä tulkitaan häirikkökäyttäytymiseksi se, mikäli jäsen ryhtyy toimimaan ilman, että yhdistys on ensin tarjonnut hänelle siihen mahdollisuutta. Jäsenten aktiivisuus on siis yhdistyksen toiminnan seurausta. Mikäli yhdistys ei tarjoa jäsenilleen aktiivisen tekemisen mahdollisuuksia, ei aktiivista tekemistä yleensä esiinny.

Kuvaaja: Pasi Lindroos / RESSUKUVA

On hyvä huomioida, että yhdistysten toiminta ei ole kaikkialla samanlaista. Usein yhdistysten kotisivuja katsomalla saa jo selville, minkälaista toimintaa jäsenille on tarjolla. Osa yhdistyksistä painottaa enemmän toiminnallista koulutusta, kun taas osa voi keskittyä enemmän aatteelliseen toimintaan sekä osallistua muiden maanpuolustustoimijoiden työhön. Meidän on hyvä olla rehellisiä oman yhdistyksemme toiminnasta sillä tämä helpottaa uusien jäsenten yhdistys vertailua ja valita se yhdistys, jonka toiminta on lähimpänä itseään. Tällä voimme vähentää ns. ”perälauta vuotoa”

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 47
  • Sivu 48
  • Sivu 49
  • Sivu 50
  • Sivu 51
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 117
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Reserviläispyöräily poljettiin puukkopitäjässä
  • Sankarivainajat – Vapautemme hinta
  • Siperian lista
  • Kirjalansalmen uusi silta parantaa huoltovarmuutta
  • Isänmaallinen iltakirkko sai väen liikkeelle Kuortaneella

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·