Lakeuden Maanpuolustaja

Uutiset

Reservin vahvimmat ottavat mittaa toisistaan SM-kilpailuissa Ylihärmässä

Julkaistu

Vahvin Reserviläinen – SM kilpailut järjestetään Ylihärmässä Anssin Jussin Areenalla 19.8.2023 klo 10–16. Piha-alueen asfalttikentällä on tuolloin paikalla erilaista sotilaallista kilpailukalustoa sekä 20 vahvaa ja kovakuntoista kilpailijaa ympäri Suomen maan.

Vahvin Reserviläinen kilpailu, jossa kilpailijat mittelevät voimiaan erilaisissa sotilaallisista teemoista muodostetuissa lihasvoimaa ja kestävyyttä vaativissa lajeissa. Lihasvoimaa mittaavissa lajeissa koetellaan myös kilpailijoiden peruskuntoa ja henkistä kestävyyttä. Kyseessä ei ole ammattimaista voimailutaustaa vaativa kilpailu, vaan pikemminkin sitkeyden ja suorituskyvyn mittaus, jota mitataan kolmella sotilaallisella lajilla:

5500kg painoisen Proto-Sisun liikuttelu asfalttikentällä kysyy tahtoa ja voimaa. Kirkkonummen Reserviupseerien, raskaansarjan viime vuoden Suomenmestari Henri Taussi vetovuorossa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

1) Sotilasajoneuvon veto
Kilpailija vetää istualtaan tukea vasten sotilasajoneuvoa köydellä 20m matkan mahdollisimman nopeasti. Kilpailupaikalla on vetoloossi ja maastokuorma-auto sekä maastohenkilöauto. Miehet vetävät massaltaan 5500kg maastokuorma-autoa ja naiset vetävät massaltaan 1800kg maastohenkilöautoa.

2) Tykinlavetin nosto
Maastaveto tykin lavettiin kiinnitetyillä tangoilla, jossa kahvat ovat tykin putkien suuntaisesti. Kilpailutuloksen ratkaisee samalla kuormalla minuutissa tehtyjen yhtäjaksoisten toistojen määrä. Miesten tykin [105H61] lavetin massa on kevyessä sarjassa 140kg, keskisarjassa 160kg ja raskaassa sarjassa 180kg. Naisten tykki [76K02 SKP] ] lavetin massa on kevyessä sarjassa 90kg, keskisarjassa 100kg ja raskaassa sarjassa 110kg.

3) Taistelijan pyörä
Kilpailija kantaa käsissään vesitäytteisiä teräskanistereita kehän muodossa. Kilpailupaikalla on teräsrakenteinen pyörä, johon on kiinnitetty neljä sotilasmallista teräskanisteria. Miehet kantavat neljää täytettyä kanisteria ja naiset kahta kanisteria. Miehillä kannettava massa on 100kg ja naisilla 50kg. Kilpailutuloksen ratkaisee yhtäjaksoisesti pisimmälle kannettu taakka. Yksikierros kehässä on 20 metriä.

Kovatasoisia kilpailijoita
Kilpailuun on ilmoittautunut mukaan monipuolisia eritaustaisia voimailu- ja kestävyyslajien harrastajia. Kilpailijoita on ilmoittautunut mukaan kilpailuun Lahdesta, Raahesta, Orimattilasta, Kokkolasta, Rovaniemeltä, Raumalta, Lopelta, Espoosta, Helsingistä ja Porvoosta.

Pohjanmaan mainetta vahvana kamppailualueena puolustaa Jutta Latvala Seinäjoelta, Anne Haapamäki Kuortaneelta, Tytti Becker Alavudelta, Jarkko Eeli Ylihärmästä, Ville Saranpää Ilmajoelta, Lasse Lehtonen Vaasasta, Miika Hahto Vaasasta, Jari Viertola Isostakyröstä, Jan-Anders Rönnskär Pietarsaaresta ja Aaro Mäki-Jouppila Ilmajoelta.

Naisten keskisarjan kaksinkertainen Suomenmestari, Lahden Reserviläisen Heidi Reijo kantamassa 50kg painoisia teräskanistereita. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Mestaruusjahdissa aikaisempien vuosien mestarit
Vahvimman reserviläisen titteliä tavoittelemassa aikaisemmien vuosien mestarit:
Heidi Reijo, Lahti, Vahvin Reserviläinen 2021 ja 2022 (keskisarja, -75kg)
Jarkko Eeli, Ylihärmä, Vahvin Reserviläinen 2019 (kevytsarja, -80kg)
Petteri Mäntymaa, Helsinki, Vahvin Reserviläinen 2022 (keskisarja, -100kg)
Henri Taussi, Espoo, Vahvin Reserviläinen 2022 (raskassarja, +100kg)

Näyttävä aloitus
1700 – luvun karoliinisotilaiden värikkäisiin asuihin sonnustautunut tykkiryhmä Napuen Perinne- ja Tykit ampuu ”kolmen naulan” mustaruutitykillä avauslaukauksen lauantaina klo 10:00. Kilpailun avaussanat lausuu Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua. Kilpailun juontaa sujuvasanainen ”Mäenkylän Mertaranta” Mika Peltoniemi.

Napuen Perinne ja Tykit ryhmän karoliinipukuiset sotilaat ovat tuttu näky Vahvin Reserviläinen -kilpailuissa. ”Napuen Tykistön” ampuma avauslaukaus mustaruutitykillä on savuineen vakuuttava näky! Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua avaa Vahvin Reserviläinen -kilpailut. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Juontaja Mika Peltoniemi haastattelemassa takavuosina hurjista voimistaan tunnettua ”kuningasmetsuri” Jaakko Pessistä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Otevoimayleisökilpailu
Kilpailuyleisöllä on mahdollisuus testauttaa omat voimansa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien otevoimakilpailussa. Tapahtumapaikalla on tuolloin suosituista otevoimakilpailuista tuttu Ø50mm sileä otevoimatanko taakkoineen. Yleisökilpailu toteutetaan otevoimakilpailuista poiketen vakiotaakalla. Kilpailijan maastavedon pidosta otetaan aika. Kellotetut ajat kirjataan nähtäville.
Naisten ja miesten sarjan voittajille on luvassa palkinto.

Sormivoimien ”grippiä” on mahdollista testata kilpailupaikalla Ø50mm sileällä tangolla. Seinäjoen Reserviläisten Markus Mäkynen testaamassa otteen pitävyyttä. Kuva: JSY

Tervetuloa kannustamaan vahvat reserviläiset maksimaalisiin suorituksiin!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

♦ ♦ ♦

Ohjelmaa koko perheelle
Härmän Kylpylä järjestää samalla tontilla Elotryskööt, jossa mm. Mutaveijareiden lastenkonsertti klo 15 alkaen samalla alueella. Aikuisempaan makuun samana iltana klo 20 alkaen lavalle nousee haaparantalainen meänkielinen reggaeyhtye The Meänland.

Koko päivän ohjelma on maksuton!

TERVETULOA!

Lastenorkesteri Mutaveijarit. Kuva: Antti Kokkola
The Meänland luo enimmäkseen suomen ja meänkielistä folk-reggae-takatahtipoljentoa, jonka ainutlaatuisuus syntyy oivaltavista sanoituksista, rennosta rytmistä ja tinkimättömästä musikaalisuudesta. Kuva: Dex Viihde

♦ ♦ ♦

 

Tukikomppaniayrittäjät tutustumismatkalla panssariprikaatissa

Julkaistu

Aurinkoisen aamun sarastus saatteli isänmaallisten yrittäjien minibussin matkaan 7. heinäkuuta. Kyseessä oli odotettu Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n jäsenille järjestetty tutustumismatka, joka järjestetään vuosittain tyypillisesti puolustusvoimien toimipaikkoihin eli sellaisiin kohteisiin, joihin tavan matkaajalle ei tavallisesti ole pääsyä.

Matka taitettiin tällä kertaa mukavasti minibussilla. Kuva: JSY

Matka käynnistyi kukon laulun aikaan Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien tukikohdasta Seinäjoelta. Ilmatieteenlaitos oli ennustanut sadepäivää, mutta valistunut katselmus taivaalle ei antanut merkkejä sateesta.

Päämatkakohteena oli tänä vuonna puolustusvoimien maavoimien raskaaseen kalustoon erikoistunut joukko-osasto eli tarkemmin panssariprikaati Parolassa.

Tutustumismatkaa alettiin valmistelemaan hyvissä ajoin keväällä. Kokemus on opettanut, että Puolustusvoimat suhtautuu aina positiivisesti maanpuolustushenkisen joukon vierailuun, kunhan asia esitetään riittävän aikaisin ja esitys vierailusta tehdään oikeaa komentoketjua pitkin asiakirjalla.

Panssariprikaatissa vierailijoiden vastaanotto oli erittäin korkeaa tasoa. Yliluutnantti Kimmo Kopra otti vierailijat vastaan sotilaallisen jämptisti ja prikaatin koosta kävi nopeasti selväksi, että esiteltävää kalustoa on paljon. Yliluutnantti Kopran yleisesitys panssariprikaatin toiminnasta oli mielenkiintoinen ja kattava.

Yliluutnantti Kimmo Kopran antama yleisesittely Panssariprikaatin toiminnasta oli varsin kattava. Kuva: JSY

Runsaasti nähtävää

Yliluutnantti Kopran antaman kattavan yleisesitelmän jälkeen siirryttiin erinäisiin alueen hallimaisiin rakennuksiin. Panssarikalusto loisti runsaudellaan ja oli mainiota nähdä se konetulimainen innokkuus, millä tahdilla kysymyksiä panssarikalustoon liittyen esitettiin. Asiaan sen kummemmin perehtymättömälle tuli varmasti yllätyksenä käytettävän panssarikaluston kirjo. Erilaisia vaunuja erilaisiin tarkoituksiin liittyen oli runsaasti.

Useamman vierailijan suusta kuultiin myös huomiot siitä, että miten vastoin ehkä yleistä käsitystä, kalusto ja esimerkiksi niihin liittyvät työkalut olivat täsmällisesti ojennuksessa. Roskia ei näkynyt ja kaikkialla vierailuissa rakennuksissa oli suorastaan laboratoriomaisen siistiä. Näky vakuutti vierailijat. Puolustusvoimat pitää kalustosta ensiluokkaisen hyvää huolta. Ainoastaan toimintakykyinen kalusto mahdollistaa maanpuolustuksen.

Panssarivaunusta irroitetun tornin tekniikka kiinnosti. Kuva: JSY
Vaunujen tekniikan esittelyyn keskittyneet tilat olivat laboratoriomaisen siistit. Kuva: JSY
Yliluutnantti Kopra esittelemässä vaunukalustoa. Kuva: JSY

Sihti kohdilleen

Yksi vierailun kohokohdista oli päästä ampumaan panssariprikaatin simulaattoriaseilla. Täytyy todeta, että kyllä kehitys on mennyt huimasti eteenpäin. Aidolle ampumaradalle ruudin katkuineen ei ole korvaajaa, mutta monta koulutuksellista seikkaa turvallisen asekäsittelyn ja tähtäämisen osalta on mahdollista hoitaa nykyään simulaattoriavusteisesti.

Tukikomppaniayrittäjät saivat hienon mahdollisuuden päästä kokeilemaan silmän ja käden yhteistyötä huippulaitteilla. Simulaattoriradalla olisi helposti vierähtänyt koko päivä tai kaksi.

Yksi odotetuimmista kohokohdista oli päästä ampumaan nykyaikaisella simulaattorikalustolla. Kuva: JSY
Sinkosimulaattori testauksen alla. Kuva: JSY
Rynnäkkökiväärisimulaattori. Yliliuutnantti Kimmo Kopra opastaa. Kuva: JSY
Pistoolisimulaattori ja keskittyneet ampujat. Kuva: JSY

Nykyhetkestä hetkeksi historiaan

Matkanjohtaja Jani Syvänen luovuttamassa historiikkia yliluutnantti Kimmo Kopralle kiitoksena vierailun isännöinnistä. Kuva: Mika Mäki

Toiseksi tutustumiskohteeksi oli suunniteltu lähes kiven heiton päässä sijaitseva panssarimuseo. Osalle tutustujista panssarimuseo oli tuttu vuosien takaa ns. omitoimimatkailuna.

Omatoimisessa vierailussa museossa sijaitsevat kohteet tulee tyypillisesti kierrettyä varsin pintapuolisesti, koska museoidun kaluston mallit ja historia on varsin usein maallikolle vieraita. Tukikomppaniayrittäjien vierailun yhteydessä asia ratkaistiin hankkimalla asiantunteva opas kertomaan historiaa iäkkäämpään panssarikalustoon liittyen.

Kierroksen opas kapteeni evp. Rainer Syrjälä valotti selkeäsanaisesti vaunukaluston historiaa alkaen sotavuosista siirtyen luontevasti portaittain uudempaan kalustoon, unohtamatta jokaiseen vaunutyyppiin liittyviä yksityiskohtaisia detaljeja. Oppaana toiminut Syrjälä oli läksynsä lukenut. Kiinnostuneiden vierailijoiden kaikkein yksityiskohtaisimpiinkin kysymyksiin vastaukset löytyivät heti, kuin siltä kuuluisalta apteekin hyllyltä.

Panssarimuseon opas kapteeni evp. Rainer Syrjälä kertomassa panssarikaluston historiaa. Kuva: JSY
Panssarimuseon helmi oli massiivinen kissa eli Tiger-vaunu. Kuva: JSY
Rainer Syrjälä kertomassa Tiger-vaunun ylivertaisesta panssaroinnista. Kuva: JSY

Huolto on taistelun selkäranka

Niin taistelussakaan kuin tutustumismatkallakaan ei sovi laiminlyödä huoltoa. Ruokailun toteuttaminen varuskuntaruokalassa oli samalla syväluotaava tutkimus mediassa usein parjattuun kalorivajaaseen ravintoon.

Tutustumismatkaajien vapauttaessa vyötä pari pykälää ruokailun päätteeksi, kuultiin useammankin suusta sangen ylistäviä lausuntoja Leijona Cateringin eväistä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Seisovan pöydän valikoima oli runsasta, eikä ainakaan matkanjohtajan itsehillintä asettanut rajoitteita myöskään herkullisen jälkiruuan suhteen.

Ruokailu suoritettiin varuskuntaruokalassa, jota hallinnoi Leijona Catering. Kuva: JSY
Huolto käynnissä, tällä kertaa amerikkaistyylisellä näläntorjuntasemalla. Kuva: JSY
Kahvi maistui asiaan kuuluvasta mukista. Kuva: JSY

Legendaariset ”sotkumunkit” näyttelivät myös tärkeää sivuosaa huollossa ja paluumatkalla poikettiin vielä Pirkkalassa amerikkalaistyylisessä ravintolassa, jonka kabinettiin oli loihdittu kerrassaan mainio näläntorjuntaan suunniteltu menu.

Matkanjohtaja Syvänen kiittää tukikomppaniyrittäjiä mukavasta matkasta, sekä kuljetusyritys Tapio Laen kuljettajaa turvallisesta kuljetuksesta.

Ilmatieteenlaitoksen maalailemat tummat sadepilvet eivät varjostaneet kesäistä tutustumismatkaa. Tukikomppaniayrittäjät palautuivat turvallisesti lähtöpisteeseen runsaasti maanpuolustustietoisuutta rikkaimpina.

Hyvää kesää ja nähdään jälleen seuraavalla tukikomppaniamatkalla!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

♦ ♦ ♦

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry (LMPT) on vuonna 1970 perustettu rekisteröity yhdistys, jonka tehtävänä on tukea taloudellisesti Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:tä ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:tä. Toiminnallaan se pyrkii vahvistamaan yleistä maanpuolustushenkeä ja -ajattelua. Reserviläisjärjestöt järjestävät vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyvää aatteellista ja perinteitä vaalivaa toimintaa, sekä tiedottavat niihin liittyvistä asioista. Toimintaan kuuluu myös monipuolinen kenttäkelpoisuutta edistävä kilpa- ja kuntourheilutoiminta.

Tukikomppaniayrittäjien taloudellinen tuki on tärkeää alueemme reserviläisjärjestöjen toiminnalle. Alueemme vahva isänmaallisuus, sekä aluettamme koetelleet uhat varuskuntatoiminnan lakkauttamisiin liittyen, vaativat reserviläistoiminnalta näkyvyyttä. Alueemme kerhot ja yhdistykset tarjoavat reserviläisille mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan, niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla. Ilman taloudellisesti tukevia isänmaallisia yrittäjiä, olisimme aivan erilaisessa tilanteessa.

Tervetuloa mukaan tukikomppaniaan!

Maakunnallinen kesäillan kirkko järjestetään Vaasassa

Julkaistu

Pitkät perinteet omaava reserviläisten maakunnallinen kristillis-isänmaallinen kesäillan kirkko järjestetään jo 26 peräkkäisen kerran. Tänä vuonna isänmaallinen kirkkotilaisuus järjestetään Vaasassa elokuun 8 päivä klo 19 alkaen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit, paikalliset reserviläisjärjestöt ja Vaasan Suomalainen seurakunta kutsuvat tiistaina 8.8.2023 klo 19:00 perinteiseen kahden maakunnan alueella vuosittain kiertävään kirkkoiltaan, jonka teemana on: ”Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan”

Kirkkoillassa puhuu Lapuan hiippakuntapastori, teologian tohtori Jaakko Antila. Puolustusvoimien ja Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen tuo aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Pasi Heinua. Kirkkoillan päätössanat lausuu rovasti Maaria Perälä. Tilaisuuden juontaa perinteiseen tapaan Heikki Koivisto.

Musiikkiosuudessa esiintyy mieskuoro Pohjanmiehet ja yhdessä lauletaan isänmaallisia ja kesäisiä virsiä. Illan päätteeksi kirkkokahvit kirkon kryptassa.

Lämpimästi tervetuloa isänmaalliseen kirkkotilaisuuteen!

Kirkkoillan tulostettavan ohjelman löydät TÄSTÄ!

Artikkelin pääkuva: Vaasan kaupungin kirkko, kuvaaja Johan Hagström

Kyrön Karhu -muistomerkin paljastamisesta sata vuotta

Julkaistu

Isonkyrön sankarihautausmaata vartioivaa Karhupatsasta juhlistettiin torstaina 13. heinäkuuta aurinkoisessa säässä. Juhlan yhteydessä paljastettiin uudet sankarivainajien kunniaksi pystytetyt tietolaatat.

Juhlassa puheen pitivät konserninjohtaja majuri evp Antti Kuljukka sekä seurakuntapastori Vihtori Leskelä. Musiikista vastasi Kyrönmaan puhaltajat. Tilaisuudessa laskettiin kaksi seppelettä, joista toisen laskivat Isonkyrön reserviläisjärjestöjen edustajat ja toisen sankarivainajien omaisten edustajat. Juhlan järjestelyistä vastasivat Isonkyrön kunta ja seurakunta sekä eri kansalaisjärjestöt ja yhdistykset.

Lippurintama saapuu. Kuva: Esko Petäjä
Juhlaan osallistuivat Romut (Jussi, Sinikka ja Antti) kolmessa polvessa. Sinikka Romu palveli Karjalan kannaksella sodan aikana. Kuva: Esko Petäjä

Isonkyrön sankarihautausmaa perustettiin vapaussodan jälkeen vuonna 1918. Kesäkuussa 1923 paljastettiin Matti Visannin suunnittelema graniittinen Karhupatsas. Karhuaiheen Visanti keksi isokyröläisten talonpoikien aikoinaan käyttämästä sinetistä. Aivan Isonkyrön uuden kirkon vieressä sijaitsevalle sankarihautausmaalle on haudattu 235 sankarivainajaa. Isokyröläisiä kaatui vapaussodassa 19, talvisodassa 82 ja jatkosodassa 134.

Juhlassa paljastettiin Isonkyrön seurakunnan sekä kaatuneiden muistosäätiön sankarihautausmaalle lahjoittamat tietotolaatat. Laattojen taustalla on kaatuneiden muistosäätiön hanke. Säätiön mukaan hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomen sankarihautausmaista, vaalia sankarivainajien muistoa sekä kohottaa sankarihautausmaiden kulttuurihistoriallista merkitystä. Toinen laatoista edustaa vuonna 1918 kaatuneita ja toinen 1939-1945 kaatuneita.

Juhlapuheen piti konserninjohtaja majuri evp. Antti Kuljukka. Kuva: Esko Petäjä
Patsaan paljasti majuri evp. Antti Kuljukka. Kunniavartiossa kersantti (res) Anni Ikola ja vänrikki (res) Juho Vuorio. Kuva: Esko Petäjä

Lisäksi juhlassa paljastettiin kahden sankarivainajan, Heikki Kitinojan ja Eino Matti Vatilon hautakiviin kiinnitetyt muistolaatat. Sekä Kitinoja, että Vatilo jäivät aikanaan kentälle, mutta heidät löydettiin myöhemmin: Kitinoja vuonna 2012 ja Vatilo 2015. Muistolaatoissa kerrotaan, että Kitinoja ja Vatilo ovat löydetty ja he ovat saaneet leposijansa Isonkyrön hautausmaalta.

Karhupatsaan lisäksi juhlassa muisteltiin myös 82-vuotta sitten käytyä Kuivalaisen kukkulan taistelua. Kiteellä käyty taistelu on isokyröläisille erityisen tärkeä, sillä Kyrönmaalta kotoisin olevista miehistä koostunut pataljoona oli osallisena siinä. Verisessä taistelussa kaatui 26 ja haavoittui 55 Isokyröläistä.

Musiikista vastasi Kyrönmaan Puhaltajat. Kuva: Esko Petäjä
Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua kävi tarkastamassa juhlajoukot. Kuva: Esko Petäjä
Rakuunia ja lottia. Kuva: Esko Petäjä

Juhla jäi erityisellä tavalla mieleen myös tämän jutun kirjoittajille. Oli suuri kunnia päästä kunniavartioon uusien tietolaattojen rinnalle. Samalla saimme ensimmäisen kosketuksemme reserviläistoimintaan. Emmepä olisi uskoneet, että alle kuukausi kotiutumisemme jälkeen pääsemme jo uudestaan pukemaan maastopukua päälle.

Anni Ikola ja Juho Vuorio

Todellista perinnetyötä Etelä-Pohjanmaalla

Julkaistu

Seinäjoen veteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Antila järjesti Martti Ahopellon yhteistyöllä kesäkuun 16. päivänä retken Jurvaan. Jurvan sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Marttila oli koonnut upean näyttelyn sodan ajan puhdetöistä museolle.

Erikoisen hienon osuuden hän oli koonnut sota-aikana käytössä olleiden lentokoneiden puisista pienoismalleista, joiden taustatiedot hän kertoi sangen yksityiskohtaisesti.
Meille kuulijoille selvisi, että Jorman suosikki sodan ajan lentokoneista oli Messerschmitt, tuttavallisemmin ”Mersu”, jossa käytettiin Mercedes Benzin moottoria. Tästä näimme hänen itsensä kokoaman pienoismallin.

Jorman pienoismalli Mersusta. Kuva: Esko Petäjä

Hämmästelimme Jorman teknistä tietämystä koneen rakenteista, mm. siitä, että koneella voitiin lentää ”pää alaspäin”, koska moottorissa oli Boschin ruiskutuspumppu kaasuttimen sijasta. Todellista saksalaista teknistä osaamista oli se, että Mersun potkurin keskellä olevan reiän läpi pystyttiin ampumaan konekiväärillä todella osuvaa tulta.

Näyttelyn kokoaja Jorma Marttila. Kuva: Esko Petäjä

Jurvalainen käsityötaito tuli esiin, kun näimme Väinö Nyystin Tiiksjärven lentotukikohdassa veistämät neljän eri konetyypin pienoismallit. Arvokas yksityiskohta oli näyttelyssä myös jurvalaisen Alpo Kaislan upseerilakki. Lentoupseeri Kaisla toimi sodan aikana Blenheim -pommikoneen tähystäjänä ja päällikkönä. Surullista oli, että hän kuoli yöharjoituslennolla sattuneessa onnettomuudessa 1943.

Jorman ja Minnan Riikka-tyttären näkemys Mersusta alle 10-vuotiaana. Kuva: Esko Petäjä

Aivan oman lukunsa vaatisivat Jorman kokoamat sodan ajan valokuvat, joihin jokaiseen hän oli laatinut saatetekstit, jotka saivat kuvat elämään.

Näyttelyn rakentamiseen osallistuneen Katri Marttilan (16v), mietteitä:
“Oli koskettavaa nähdä niitä lentokoneiden pienoismalleja, jotka oli veistetty sodan keskellä Tiiksjärvellä. Ihmeellisesti ne ovat säilyneet ehjänä vuosien saatossa.
Koska nuoret harvemmin etsivät tietoa itse, on tärkeää, että kouluissa käydään läpi sota-ajan tapahtumia. Tällaisten näyttelyiden avulla voidaan sotavuosien tapahtumia välittää paikallisesti.”

Museon esittely Kirsti Junttura, Jurva-Seuran pj. Kuva: Esko Petäjä
Opas ja Seinäjoen pj. Jaakko Antila, Kuva: Esko Petäjä

Jorma Marttila on tehnyt elämäntyönsä Jurvan yläkoulun historian opettajana, mutta vielä eläkkeellä ollessaankin hän on panostanut Suomen sotahistorian esille tuomiseen.
Sovimme vierailullamme siitä, että Jorma tulee syksyllä Seinäjoelle perinnepiirin kutsumana kertomaan nämä tarinat niille kiinnostuneille, joita tuo näyttely ei kesän aikana tavoita.

Jorma ja Alpo Kaislan upseerilakki. Kuva: Esko Petäjä

Kiitos Jorma! Näyttelysi on upea esimerkki siitä, kuinka perinnetyötä voidaan tehdä!

Näyttely on avoinna Jurvan museolla kesän ajan.

Esko Petäjä
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry