• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Periksiantamattomuus pääosissa Ylihärmässä – Suomen vahvimmat reserviläiset kruunattu

Julkaistu 22.8.2023

Kesälomakauden jälkeen odotetuin hetki oli käsillä. Reservin väkevimmät hiovat sotakirveitään omissa kammioissaan. Osa porukasta maisemoi tonttia nostelemalla puolen kuution kiviä penkereiltä, muutamien keskittyessä loman jälkeisen painonsa alasvetoon, jotta punnituksen koittaessa kilpailuaamuna sattuisi kohdilleen suunniteltu sarja.

Reservin vahvimmat miehet ja naiset saapuivat elokuisena aamuna Ylihärmään ”tasaaselle” mittelemään kirkkaimmasta kruunusta. Voimailulajit ovat viime vuosina saavuttaneet kansan keskuudessa suuren suosion ja myös reservin vahvimman tittelistä kisattiin jo neljännen kerran.

Napue Perinne ja Tykit ry:n tykkiryhmä kävi suorittamassa näyttävän avauslaukauksen kilpailukentän laidalla. Ääni ja laukauksesta syntynyt savu on vaikuttava yhdistelmä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Vuoden 2023 suomenmestaruudesta saapui taistelemaan viisi vahvaa naista ja viisitoista väkevää miestä. Kaukaisin kilpailija saapui aina Rovaniemeltä saakka. Oli ilahduttavaa huomata, että kilpailijajakauma kattoi hienosti koko maan. Kisapaikkana toimi tuttuun tapaan Ylihärmän Anssin Jussin Areenan piha-alue, jonka maanpuolustusmyönteinen Härmän Kylpylä on luovuttanut vuosittain veloituksetta Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien käyttöön.

Vahvin Reserviläinen SM 2023 kilpailijat yhteiskuvassa. Naisten keskisarjan kilpailija Haapamäki puuttuu kuvasta kilpailunjohtajan nakittamien työtehtävien vuoksi. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Anssin Jussin Areenan miljöö on kilpailun järjestämiseksi mitä mainioin. Kilpailupaikan välittömästä läheisyydestä Härmän Kylpylästä löytyy majoitustilat maittavine ruokineen kilpailijoille ja huolto- / kannustusjoukoille. Lisäksi kilpailualueen ympäristö vihreine hyvin hoidettuine nurmikenttineen on esteettisesti hyvin kaunis. ”Ei silimä pökkää mihinkään”, kuten Etelä-Pohjanmaalla sanotahan.

Kilpailunjohtajan stressikäyrää loivensi hiukan säämeditaatiokeskus Forecan lupaus hienosta säästä. Vahvin Reserviläinen – kilpailut on käyty vuosittain vaihtelevissa olosuhteissa. Joskus sataa ja joskus paistaa. Tällä kertaa sattui suorastaan paahtavaa hellettä koko kilpailujen ajaksi. Niinhän sen olla pitääkin. Vahvin Reserviläinen formaatti on luotu simuloimaan taistelijan rasitusta taistelukentällä. Maanpuolustusta suorittaessakaan ei ole mahdollisuutta pitää sadetta tai odottaa että varjo lankeaa.

Huipputiimi

Harva tietää ja vielä harvempi miettii millainen työmäärä kilpailujen järjestelyjen taustalla tehdään. Vahvin – kilpailujen järjestäminen olisi täysi mahdottomuus ilman joka vuosi paikalle saapuvaa huipputiimiä. Kymmenet käsiparit käsittelevät kentälle saapuvaa kalustoa, ennenkö ensimmäistään vetoa, nostoa tai kantoa voidaan suorittaa.
Homma lähtee vuosittain liikkeelle Isonkyrön Asemiesmuseosta lainaksi saaduista tykeistä ja niiden kuljetuksesta. Avainhenkilöt tykkien liikutteluun kentältä lavetin kyytiin Isonkyrön päässä ovat vuosien ajan olleet Erkki Hölsö ja Juha Savinainen sekä apuna väsymätön englanninvahvistus M Ferguson. Kenttätykit eivät liiku kentältä kumipyörillä ilman ammattitaitoista kuljettajaa ja oikeanlaista kalustoa. Jorma Lammi Ylihärmästä on hoitanut tykkikaluston kuljetukset kaikkina vuosina Isostakyröstä Ylihärmään ja takaisin. Olipa yhtenä vuonna Jorma pysähtynyt kylänraitille tykit kyydissä kaupan pihaan, jossa vanhempi naishenkilö oli kauhistellut, jotta onko sota nyt syttynyt kun tykkejä kyydissä viedään. Ankara sota käytiin sinäkin vuonna Ylihärmässä, mutta vain reserviläisten kesken ja vain niin kauan, että voittajat olivat selvillä.

Tykkien lastaus perjantaina Isossakyrössä Asemiesmuseon pihamaalla. Kuva: Anne Haapamäki
Jorma Lammi on tykkien kuljetuksen ammattilainen. Kuva: Anne Haapamäki

Ylihärmän reserviläisten tehokas tiimi Veli-Matti Keskinen, Timo Hyrsky, Vesa Mehtälä, Esa Vaittinen, Jorma Hautanen, Asko Ojanperä ja Mika Mäki ovat Anssin Jussin Areenalla odottamassa lavetilla saapuvia tykkejä. Tykit otetaan lavetin kyydistä käsipelillä Ylihärmän päässä. Kenttätykkien ”elopainot” kun ovat 1080kg ja 1910kg, niin tiiminkään ei tarvitse sinä iltana mennä enää erikseen kuntosalille. Sama ruljanssi toistuu myös kilpailujen jälkeen päinvastaisessa järjestyksessä.

Tykkien lastausta Ylihärmän kilpailukentällä kilpailujen jälkeen sunnuntaina. Kuva: Mika Mäki

Kilpailukenttää rakennetaan edellisenä iltana myöhälle. Pieniä nyansseja hiotaan paikalleen, ettei seuraavana aamuna tulisi se kuuluisa kiire. Varsinaisena kilpailuaamuna kentällä käy hienoinen kuhina, kun määrältään pienehkö, mutta sitäkin tehokkaampi luottotoimitsijoiden sakki kokoontuu palaveeraamaan päivän epistolaa. Kaikki lähtee turvallisuudesta, niin yleisestä, kuin kilpailijoidenkin sellaisesta. Luottohenkilöt turvallisuuden ytimessä ovat olleet jo vuosien ajan turvallisuuspäällikkö, takavuosien painiässä Erkki Hölsö sekä terveydenhuollon ammattilainen ensiapuvastaava Heli Mäki. Toinen kilpailujen JV – kortillisista Jaakko Pukkinen on siviiliammatiltaan valmiuspäällikkö, joten on sanomattakin selvää, että turvallisuuteen on panostettu henkilöstön osalta. Kilpailujen tuomitsemisesta vastasi jo vuosien ammattitaidolla Tuomas Taivalmaa ja tärkeää kirjurin hommaa hoiti Raimo Rintamäki. Rautaisella ammattitaidolla kilpailijoiden varustamisen hoiti Sari Pirttimäki. Sotilasajoneuvojen kuljettajina toimivat Markus Mäkynen ja Ari Kujanpää. Jokaisen työpanos on kilpailujen läpiviemiseksi äärimmäisen tärkeä.

Taistelukuvaajat kunnian kentällä

Valokuvauksen jaloa taitoa kilpailukentällä harjoitti useimmille reserviläisille tuttu Ressukuvan Pasi Lindroos. Pasi onnistuu aina tuomaan valokuviin karaktääriä ja taidetta samaan aikaan. Tänä vuonna kilpailussa oli myös liikkuvan kuvan ammattilainen paikalla. Oli hieno seurata, kun Muwex Oy:n Miika Soini kulki soljuvasti kilpailijoiden keskuudessa kuin kala vedessä. Mainitut ammattilaiset tekevät työllään kunniaa kilpailulle ja jatkomarkkinointi on laadukasta ja helppoa.

Monipuolisia kilpailijoita

On ilahduttavaa huomata, että eksoottisilla voimailulajeilla on vuodesta toiseen vankka kannattajakuntansa. Reservin voimaa saapui mittauttamaan tänä vuonna sekä aikaisempien vuosien kilpailuista tuttuja kasvoja, että uusia tuttavuuksia. Kilpailijoiden kanssa syntyy vahva yhteys heti aamun ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien, joka kantaa tukien suoritusten aikana aina palkintojen jakoon saakka. Luottamus järjestäjän ja kilpailijoiden välillä ansaitaan huolehtimalla kilpailijoiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista koko päivän ajan.

Juontaja Mika Peltoniemi on tuttu kiinnitys jokaisessa kilpailussa. Peltoniemi tunnetaan erityisesti humoristisesta tyylistään kommentoida kilpailun kulkua, mutta myös siitä, että hän eläytyy kilpailijan tähtihetkeen suorituksen aikana 110 %:sti. Perinteeksi on muodostunut käytäntö esitellä jokainen kilpailija etukäteen yleisölle ennen varsinaisen kilpailun käynnistymistä. Kilpailijoiden taustat erilaisten harrastusten ja mahdollisten aikaisempien kilpailumenestyksien suhteen ovat hyvinkin erilaisia. Siitä huolimatta kokemus on opettanut, että kilpailijoiden harrastuneisuuden tai kilpamenestyksen perusteella voittajaa ei pysty ennustamaan. Kyseisen kilpailupäivän kunto ja suoritukset tekevät voittajan. Avainsanat menestymisen tielle ovat tahto, sitkeys ja voima.

Ei tuumaakaan tappelematta

Kilpailujärjestyksen arvonnan jälkeen käynnistyvät varsinaiset suoritteet. Kilpailut viedään aikaisempien vuosien tavoin arvotussa kilpailujärjestyksessä koko kilpailun ajan siten, että naisten kevyimmästä sarjasta aloitetaan ja sitten siitä painoluokissa ylöspäin soljuvasti. Miesten kohdalla sama homma, ensin kevyet miehet, keskisarja ja lopuksi ladonoven kokoiset. Kilpailut aloitetaan sotilasajoneuvon vedosta.

Naisilla on vastassa 1800kg:n painoinen lisäpainoilla lastattu avo-jeeppi. Viime vuonna kyseinen jeeppi liikkui niin vikkelään, että kyseisestä lajista muodostui nopeuskilpailu voimakilpailun sijaan. Naisten kädet kävivät kuin kärpän pyytäjiltä. Kilpailunjohtaja oli siis tänä vuonna suorastaan pakotettu tekemään jeeppiin ”hiukan” jarruremonttia ennen kilpailua. Takajarrujen snadisti laahatessa saatiin nopeuskilpailu muutettua jälleen voimakilpailuksi, joskin vetoloossissa tuskaisissa tunnelmissa olevien leidien katseet olivat niin murhaavia, että entisen pugilistin harkinta kehotti pitämään pään pois lyöntietäisyydeltä. Lisätty vetovastus oli kuitenkin kaikille kilpailijoille tasapuolinen ja eroa alkoi syntymään. Viidestä naisesta ainoastaan kaksi veti ns. Full Pullin eli 20 metrin täyden matkan, jolle mitattiin myös aika. Suorituksen jäädessä hiukan vajaaksi vedetty matka mitattiin vetoauton pyörän keskelle lähtöpisteestä.

Myös miesten 5500kg painoinen maastokuorma-auto eli Proto-Sisu kuului olevan tahmeampi kuin viime vuonna. Useammasta suusta kuultuna viimeiset metrit olivat fyysistä murhaa ja aikaisemman vuoden tulokset tippuivat monilla noin 10 sekuntia. Proton jarruihin ei ollut kajottu, vaan tämä selittyy sillä, että autojen vetopaikka oli noin 5 metriä eri kohdassa kuin aikaisemmin. Ei siis mitenkään harkittua jäynää järjestäjän toimesta, vaan puhtaasti kohtalon ivaa ja rouva fortunan aiheuttama sattumus tällä kertaa.

Revonlahden Reserviläisten Anni Jaatinen taisteli itselleen täyden ”Full Pull” -vedon sotilasajoneuvon vedossa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Raahen Reserviläisten Juho Korkeamaa kiskoi 5500kg maastokuorma-autoa 20 metrin matkan hurjaan aikaan 38.31 sekuntia. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Tykkilöit hyö nostelivat

Toisena lajina oli kummankin sukupuolen edustajien selvitettävänä kenttätykkien lisäpainoilla kuormattujen tykin lavettien toistonosto. Aikaa oli minuutti ja tehtävänä nostaa kilpailijan sivulle sijoitettujen kottikärryistä tuttujen kahvojen tapaan taakka maasta ylös selkä suorana kyykkyyn ylös. Viehättävämmän sukupuolen kohtalona oli nostaa naisten keskisarjassa 100kg painoista lavettia ja hieman raskaammassa sarjassa 110kg taakkaa. Uroksilla vastaavat nostettavat taakat jakautuivat siten, että kevyessä sarjassa kolisteltiin 140kg kuormaa, keskisarjassa 160kg ja kaikkein isoimpien setien sarjassa taakkaa oli kuormattuna aisalle peräti 180kg verran. Kaikki kilpailijat suoriutuivat erinomaisesti tykkirastista ja Ressukuvan Pasi Lindroosiin taidokkaasti ottamasta todistusaineistosta voidaan päätellä tehtävän aiheuttavan myös kasvojen lihaksiin vääntelyä.

Seinäjoen Reserviläisten Jutta Latvala tekemässä toistoja 100kg painoisella tykin lavetilla. 42krt/min on kova suoritus. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Orimattilan Reserviläisten Antti Roinisen ilme on paljon puhuva. 180kg tykin lavetti tuntuu kasvojen lihaksissa saakka. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Pahamaineinen taistelijan pyörä

Viimeisenä lajina oli edellisvuoden tapaan turhia luuloja pois ottava vesikanisterien kanto päättymättömällä asfalttikentällä. Moni kuvittelee, että eihän kanisterien kanto ole paha, mutta voin vakuuttaa, että kyllä se aika paha on paahtavassa helteessä viimeisenä lajina. Varsinkin, kun jokaiselta kilpailijalta tuppaa jäämään pala kämmenten nahkaa kahvoihin. Jalat ja kädet on jo tuossa kohtaa kilpailua hapotettu eli kyseessä on pitkälti taistelutahdon mittaus. Kipua pitää sietää erityisen hyvin menestyäkseen viimeisessä koitoksessa. Naiset kantavat taistelijan pyörässä kehää 50kg taakka käsissään kaikissa sarjoissa ja miehien kohtaloksi koituu puolestaan 100kg taakka.

Kilpailunjohtajan synkän mielikuvituksen tuote on luotu simuloimaan kovan SA:n eli sodan ajan tarpeita kantaa taakkoja taistelutilanteessa, oli sitten kyseessä vesikannut, polttoaine, ammukset tai vaikka haavoittunut taistelukaveri, niin aina kannetaan. Allekirjoittaneen arvio lajista sitä kehittäessä oli, että jos 100 metriä joku kantaa, niin on todella kova suoritus. Miehissä nähtiin ”satasen kerhoon” liittymisiä useampiakin ja naisissakin yksi. Arvostan!

Lahden Reserviläisten Heidi Reijo teki selvää jälkeä kilpasiskoista kantamalla vesitäytteisiä 50kg teräskanistereita 118 metriä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jari Viertola osoitti henkistä kanttia osallistumalla kilpailuihin ensimmäistä kertaa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Suomenmestarien on helppo hymyillä

Taistelu on käyty ja mestarit on selvillä. Vahvin Reserviläinen SM –kilpailussa kirkkaimman kruunun nappasivat:
1. Heidi Reijo, Lahden Reserviläiset – Naiset (-75kg)
1. Anni Jaatinen, Revonlahden Reserviläiset – Naiset (+75kg)
1. Frank Hagström, Kokkolan Reserviläiset – Miehet (-80kg)
1. Petteri Mäntymaa, Akateeminen Maanpuolustusyhdistys – Miehet (-100kg)
1. Henri Taussi, Kirkkonummen Reserviupseerikerho – Miehet (+100kg)

Muiden hienosti suoriutuneiden kilpailijoiden sijoitukset ja lajikohtaiset tulokset löydät:

Tulokset VAHRES2023 NAISET
Tulokset VAHRES2023 MIEHET

Urheilujuhlan tuntua naisten keskisarjan podiumilla. SM kultaa Lahden Reserviläisten Heidi Reijo, SM hopeaa Kuortaneen Reserviläisten Anne Haapamäki ja SM pronssia Seinäjoen Reserviläisten Jutta Latvala. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Naisten raskassarja palkintojen jaossa. Suomenmestari Revonlahden Reserviläisten Anni Jaatinen ja Alavuden Reserviläisen Tytti Becker SM hopeaa. Palkitsemassa kilpailunjohtaja Syvänen ja Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Miesten kevyen sarjan miehet palkittuina. Tuore Suomen Vahvin Reserviläinen Kokkolan Reserviläisten Frank Hagström. Ylihärmän Reserviläisten Jarkko Eeli SM hopeaa. Kuva Ressukuva / Pasi Lindroos
Miesten keskisarjan miehillä on syytä hymyyn. SM kultaa Akateemisen Maanpuolustusyhdistyksen Petteri Mäntymaa, hopeaa Vaasan Opiskelevien Reserviupseerien Miika Hahto ja SM hopeaa Pietarsaaren Seudun Reserviläisten Jan-Anders Rönnskär. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Miesten mörssärit korokkeella. Suomen Vahvin Reserviläinen Kirkkonummen Reserviupseerikerhon Henri Taussi, SM hopeaa Lopen Reserviläisten Jyri Hietanen ja SM pronssia Rovaniemen Reserviläisten Mikko Reijonen, Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Puolustusvoimat vahvasti mukana

Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua oli mukana seuraamassa kisoja koko noin neljä tuntia kestävien kilpailujen ajan. Oli erityisen hienoa huomata, että Puolustusvoimat arvostavat kilpailujamme kannustamalla avauspuheessaan kilpailijat matkaan, seuraamalla kilpailuja ja lopuksi käden puristuksin onnitellen. Puolustusvoimien tärkein resurssi ovat reserviläiset ja olen täysin vakuuttunut siitä, että everstiluutnantti Heinua myöhäili tyytyväisenä nähdessään reservimme läpileikkauksen olevan vahvaa ja periksiantamatonta. Suuret kiitokset Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinualle hienosta suhtautumisesta reserviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävän Vahvin Reserviläinen – kilpailun suhteen.

MPK vahva tukija

Pohjanmaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä saatiin jälleen vahvaa tulitukea kilpailijoiden varustamiseen. Yhteistyö on aina saumatonta ja laadukasta. Paljon puhuvaa on se, että varusteet toimitettiin aamulla kilpailukentälle minuutin tarkkuudella. Minuutin tarkkuutta ei varsinaisesti vaadita, mutta kertoo kyseisen järjestön asioiden hoidosta selvää kieltä. Suuret kiitokset Pohjanmaan MPK:n materiaalipäällikkö Ismo Ojalalle kellosepän tarkkuudella keräämistä varusteista tilauksen mukaisesti. Suuret kiitokset myös Simo Rosenbergille varusteiden toimittamisesta kilpailukentälle. Kiitokset lähetän myös Pohjanmaan MPK:n piiripäällikkö Jani Pikkaraiselle saapumisesta paikalle esittelemään MPK:n toimintaa.

Sotilaskotiyhdistys

Kiitos Kauhavan sotilaskotiyhdistykselle, jonka teltalla munkkikahvia juodessa palautui varmasti monelle varusmiesajat lämpimästi mieleen.

Kylpylä mahdollistaja

Suuret kiitokset vuosien hyvästä yhteistyöstä Härmän Kylpylälle ja erityisesti markkinointipäällikkö Emilia Alasaarelle myötämielisestä suhtautumisesta kilpailua kohtaan.

Maanpuolustusmyönteiset sponsorit

Vahvin Reserviläinen –kilpailujen järjestäminen ei olisi mahdollista ilman maanpuolustusmyönteisten yrittäjien tukea. Suuret kiitokset kilpailuja tukemassa olleille tahoille:

Ahaa-mainos Oy, Seinäjoki
Ala-Honkola Oy, Kuortane
Hinaus ja Tuuppaus Oy, Seinäjoki
Härmän Kylpylä Oy, Ylihärmä
Isonkyrön Asemiesmuseo, Isokyrö
JMH-varaosat Oy, Kuortane
Kauhavan Kaupunki, Kauhava
Klapipaikka, Seinäjoki
Kolarityöt Peräkangas Ky, Kuortane
Kujanpään Korjaamo Ay, Ylihärmä
Kultaseppä Hanhiniemi Oy, Seinäjoki
Kuortaneen Kone ja Tarvike Oy, Kuortane
Lakeuden Maanpuolustajain Tuki Ry, Seinäjoki
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki
Maatalousyhtymä Jorma Lammi, Ylihärmä
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys Ry, Seinäjoki

♦ ♦ ♦

Lisäksi toivon, että hienosti taistelleiden ja kovan panoksen kilpailuihin antaneiden kilpailijoiden kotiyhdistykset muistavat näitä taistelijoita jollain tapaa. He ovat ansainneet kaiken mahdollisen kunnian kovalla työllään ja periksiantamattomuudellaan. Täytyy muistaa, että hyväkuntoinen motivoitunut reservi on maamme maanpuolustuksen selkäranka.

Suurella ylpeydellä tyytyväisenä onnistuneista kisoista kirjoitteli Vahvin Reserviläinen -konseptin ”isä”

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu, Tapahtumat, Uutiset

Kiteen muistomerkeillä

Julkaistu 16.8.2023

Kotimaassa Kiteelle kohdistuva viikonloppumatka mahdollisti tutustumisen sotien muistomerkeille siellä. Oppaanamme toimi rajavartiolaitoksen evp upseeri Kari Sutinen. Ensimmäinen muistomerkki oli Kuivalaisen kukkulalla 12-13.7.1941 taistelleiden 19. divisioonan sankareiden kunniaksi pystytetty muistomerkki.

19. divisioona oli Vaasan sotilasläänin perustama Suomen maavoimien yhtymä jatkosodassa. Sotilaslääniin kuuluivat Vaasan suojeluskuntapiiri, Etelä-Pohjanmaan Itäinen suojeluskuntapiiri sekä Etelä-Pohjanmaan Läntinen suojeluskuntapiiri, jotka kattoivat Vaasan läänin läntiset rannikkoseudut ja itäisen sisämaan. Siellä oli vielä hyvässä kunnossa oleva Vähänkyrön reserviläisten tuoma havuseppele.

Kari Sutinen kertoi ammattimaisesti mutta huumorilla sävytettynä taistelupaikoista ja -tapahtumista. Kuva: Timo Sysilampi
Kuivalaisen kukkulan taistelun kulku. Kuva: Timo Sysilampi

Seuraava kohteemme oli 19 divisioonan ja sille alistettujen joukkueiden muistomerkki Karjalan vapauttamiseksi 10.7.1941. Muistomerkin ovat pystyttäneet Kiteen kunta ja seurakunta ja 19. div. Etelä-Pohjanmaan aseveljet. Komentajana oli ilmajokelaissyntyinen jääkärieversti Hannu Hannuksela. Jääkärieversti Matti Laurila oli puolestaan JR 16 komentajana.

Samassa teiden risteyksessä oli myös JR 58 muistomerkki, jonka ovat pystyttäneet maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt Etelä-Pohjanmaalla ja Kiteellä. Rykmentin joukot oli perustettu seuraavien kuntien reserviläisistä:

Muistomerkin muistolaatta. Kuva: Timo Sysilampi

Myös Tykkimiehet ry:n, Kiteen Rajamieskilta ry:n ja Aallon patteriston III/KTR 10 perinnetoimikunnan ja muiden tykkimiesperinteiden vaalijoiden vuonna 2021 pystyttämä muistomerkki on samassa risteyksessä. Tämä 19. divisioonan tykistö lähettiin Kiteeltä Laatokan Rautalahteen kesän 1941 hyökkäysvaiheessa.

Tykkimiehet ry:n, Kiteen Rajamieskilta ry.: ja Aallon patteriston III KTR 10 perinnetoimikunnan ja muiden tykkimiesperinteiden vaalijoiden pystyttämä muistomerkki. Kuva: Timo Sysilampi
Tässä risteyksessä em. kolme muistomerkkiä sijaitsevat. Neljäskin siihen sopisi mutta sähköyhtiö on suuressa viisaudessaan laittanut sähkötolpan juuri sen paikalle. Kuva: Timo Sysilampi

Viimeinen kohde oli Kumurin ja Vannisenmäen muistomerkki ja sen kuvaus taistelualueesta 20-27.7.1941. Komentajana toimi jääkärieversti Matti Laurila. JR 16 oli perustettu Etelä-Pohjanmaan miehistä seuraavasti:

JR 58 muistomerkki. Kuva: TImo Sysilampi

Ennen edellistä muistomerkkiä tutustuimme Piparkakkutaloon ja ekumeeniseen lastenkirkkoon, jotka ovat kaksi kuukautta sitten edesmenneen Teuvo Kostamon kädentaitojen luomia rakennuksia. Niiltä matka rajavyöhykkeelle oli vain noin 300 metriä.

Teuvo Kostamon kunnostama purkukuntoinen talo nykykunnossaan piparkakkutalona. Kuva: Timo Sysilampi
Ekumeeninen lastenkirkko valmistui reilu 10 vuotta sitten. Kirkossa on siunattu niin lapsia kuin vihitty avioliittoon. Kuva: Timo Sysilampi

Tässä ajassa oli vaikuttavaa kävellä samassa maastossa missä kesällä eteläpohjalaiset nuoret miehet lähtivät avorivissä eteenpäin. Näiden miesten ansiosta me voimme kokoontua ja puhua suomea.

Timo Sysilampi
Seinäjoen Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Kesäillan kirkko sai väen liikkeelle Vaasassa

Julkaistu 9.8.2023

Perinteinen maanpuolustushenkinen Kesäillan kirkko on järjestetty vuodesta 1998 lähtien vuosittain eri puolilla Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaa. Tällä kertaa Kristillis-Isänmaallinen kirkkoilta järjestettiin Vaasassa.  Aivan kaupungin keskustassa sijaitsevaan kirkkoon saapui noin 150 isänmaan ystävää eripuolilta maakuntaa.

Kirkkoillassa puhui Lapuan hiippakuntapastori, teologian tohtori Jaakko Antila. Puolustusvoimien ja Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen toi aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Pasi Heinua. Kirkkoillan päätössanat lausui rovasti Maaria Perälä. Kiitokset esitti Vaasan Reserviläisjärjestöjen puolesta Vaasan Reserviläisten puheenjohtaja Juha Ala-aho. Tilaisuuden juontana toimi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja kirkkoherra Jani Latva-Nikkola.

Kirkkoillassa puhui Lapuan hiippakuntapastori, teologian tohtori Jaakko Antila. Kuva: Jani Syvänen

Mieskuoro Pohjanmiehet esittivät kolme tuttua kappaletta, joista ensimmäinen oli Fredrik Paciuksen Suomen laulu ja toisena virsikirjassakin olevan Taneli Kuusiston Suomalainen rukous, sekä viimeisenä Jean Sibeliuksen ehkäpä tunnetuimman kappaleen eli Finlandian.

Mieskuoro Pohjanmiehet esiintyivät komiasti urkuparvelta. Kuva: Jani Syvänen

Kirkkoillassa kuultiin myös mielenkiintoista taustatietoa virrestä 574. Virren säveltäjä Toivo Kuula menehtyi Viipurissa Vapaussodan loppumelskeissä vuonna 1918 riidan jälkeen jääkärin luodista saamiinsa vammoihin vain 34 vuotiaana. Virren on runoillut Kivijärven kirkkoherrana toiminut Väinö Havas. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan ja on ainoa kaatunut istuva kansanedustajana. Kansanedustajana hänen ei olisi tarvinnut lähteä rintamalle, mutta hän halusi, kuten on runossaan ”Testamentti Pojalleni” hän on kertonut: ”sun äitis ja veljies tähden, minut kutsuvi isänmaa” Havas kaatui jatkosodan hyökkäysvaiheessa komppanian päällikkönä Suojärvellä elokuussa 1941

Tilaisuuden juontana toimi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja kirkkoherra Jani Latva-Nikkola. Kuva: Jani Syvänen
Puolustusvoimien ja Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen toi aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Pasi Heinua. Kuva: Jani Syvänen
Kirkkoillan päätössanat lausui rovasti Maaria Perälä. Kuva: Jani Syvänen
Kiitokset esitti Vaasan Reserviläisjärjestöjen puolesta Vaasan Reserviläisten puheenjohtaja Juha Ala-aho. Kuva: Jani Syvänen

Teologian tohtori Jaakko Antilan puhe Kesäillan kirkossa Vaasassa 8. elokuuta 2023:

Palavan kynttilän lupaus ja valo

Polttava aika

Kunnioitetut veteraanisukupolven edustajat, herra everstiluutnantti, hyvät Kesäillan kirkkoon kokoontuneet ystävät,

Kauniin kesän keskellä liekit ovat hallinneet monia uutisotsikoita ja -kuvia: yhtäältä kuvat metsiä ja asuinalueita tuhoavista laajoista paloista, toisaalta näkymät pommitetuista kaupungeista ja rintamalta. Kaikki nämä tuhoavat liekit ovat läsnä myös täällä, Vaasan historiassa.

Toisaalta liekit ovat kesän aikana leimunneet kuvaannollisesti. Olen huomannut joitakin kertoja sanottavan, että sosiaalinen media on ollut liekeissä. Noiden liekkien tuhovoima on ollut kovia sanoja. Ne ovat saaneet kysymään, onko meillä enää luottamusta toisiimme. Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toisiamme?

Ehkä erityisen polttavia ovat kysymykset, joita on kuluneen puolentoista vuoden aikana saatettu kuulla monessa perheessä. Nuo kysymykset olivat ainakin itselleni voimakkaita kokemuksia Ukrainan viimeaikaisen puolustustaistelun alkuviikoilla. Kysymykset tulivat lapsen suusta: ”Jos Venäjä hyökkää Suomeen, joudutko sinä sotaan? Keitä meidän perheestä joutuu? Pitääkö meidän lähteä kodista?” Aistivatko lapsen tarkat silmät sellaista huolta, jota omat rauhoittelevat sanat ja eleet eivät peittäneet? Ne eivät voineet peittää, koska nuo asiat ovat todellisuutta niin monille – sekä tänään että maamme lähihistoriassa.

Kaikki nämä uutisten ja keskustelujen liekit, sota, luonnon tulevaisuus ja erkaantuminen toinen toisestamme, kuluttavat myös henkisesti. Pitkän ajan kuluessa kertyy kuormaa, joka näkyy jo nyt. Nimittäin samat uutiset kertovat, että puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä johtuu mielenterveyssyistä ja että nuorten mielenterveystilanne on heikentynyt.

Miten sinä jaksat tänään, tämän kesäpäivän iltana? Miten me jaksamme huolehtia tästä maasta ja lähimmäisistämme? Kun katsot kirkon alttarilla palavia kynttilöitä, näetkö liekin, joka kuluttaa kynttilää vääjäämättä kohti loppuaan? Vai näetkö liekin, joka loistaa iloa, innostusta, lämpöä ja toivoa?

Marsalkan kodin Palava kynttilä

Kävimme lasten kanssa pari viikkoa sitten marsalkka Mannerheimin kotimuseossa Helsingin Kaivopuistossa. Minulla oli edellisistä vierailuista vierähtänyt jo lähes kaksi vuosikymmentä, mutta noilta kerroilta oli jäänyt mieleen näky kirjastotyöhuoneesta. Olavi Kareksen teos Palava kynttilä oli ollut hyllyssä keskeisellä paikalla. Siellä tuo teos näkyi olevan edelleen.

Kirja kertoo herännäisjohtaja Nils Gustaf eli Niilo Kustaa Malmbergista. Mannerheimin tavoin hänenkin elämäänsä kuului merkityksellinen vaihe Pietarissa. Myös kouluvuodet Vaasassa jättivät Malmbergiin pysyvän jäljen. Malmbergin elämänvaiheissa kynttilänliekin kuluttava voima oli vahvasti läsnä: ristiriidat, syytökset ja pilkka. Rajalinjoja osattiin vetää silloinkin. Tulen tuhovoima oli todellisuutta myös sotana.

Vuonna 1808, kun Nils Gustaf Malmberg oli yksivuotias, syttyi Suomen sota. Syyskuussa kovia kokeneet ja kärsineet joukot vetäytyivät hänen kotinsa, Ylistaron Ookilan pappilan, ohi pitkin Vaasantietä. Kahakat etenevien venäläisjoukkojen kanssa olivat jatkuvia. Kerrotaan, että Nils Gustaf istui lapsentuolissa pöydän ääressä, kun äiti huomasi vaaran. Äiti tempaisi lapsen syliinsä ja vei peremmälle huoneeseen. Samassa kuulat lävistivät tuolin, jolla poika oli istunut. Tuskin pieni lapsi saattoi tuolloinkaan olla aistimatta hätää ja kaaosta ympärillään, keskellä taistelun melskettä.

Malmbergista kasvoi lohduttaja, josta loisti ympärille palavan kynttilän valoa. Ahdistuneelle ystävälleen hän toisti apostoli Paavalin saamaa vastausta, kun tämä oli rukoillut parantumista: ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” (2. Kor. 12:9.) Malmberg lisäsi näihin sanoihin ystävälleen: ”Äläkä katso oikeaan tai vasempaan, vaan lepää annetuilla lupauksilla siihen asti, kunnes ne auttavat.” – Lepää annetuilla lupauksilla.

Onko luottamusta?

Malmbergin sanat annetuista lupauksista palauttavat ajatukset luottamukseen. Lupauksilla lepääminen edellyttää, että on jäljellä luottamusta. Traagiset uutiset ja viestinvaihdon polttavat liekit saavat kuitenkin kysymään, onko meillä enää luottamusta huomiseen ja toisiimme. Sitran julkistama Megatrendit 2023 kertoo, että maailmanlaajuisesti demokratian ongelmat ovat syvenemässä. Silloinkin on pohjimmiltaan kyse luottamuksen häviämisestä.

Luottamus on tärkeää, jotta jaksaa arjessa, mutta aivan erityisesti sitä tarvitaan, kun eteen tulee kriisi. Kaikkien erimielisyyksien keskellä olisi muistettava, että me tarvitsemme toisiamme. Jos erimielisyydet johtavat siihen, ettemme tunnista mitään yhteistä toistemme kanssa, olemme haavoittuvaisia monelle asialle, myös mahdollisille ulkopuolelta tuleville vaikuttamisyrityksille. Jos emme huomaa, että olemme samassa veneessä, venettä on helppo keikuttaa. Tässä asiassa viime sotien ajan ihmiset antavat meille tärkeän esimerkin. Silloin tiedostettiin, että kuka tahansa saattoi joutua hetkenä minä hyvänsä täysin toisten varaan. Keskeistä oli luottamus, että vierellä oleva ei jätä eikä hylkää.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomessa esimerkiksi luottamus viranomaisiin on edelleen korkealla tasolla. Se on arvokas asia, mutta toki siinäkin piilee oma vaaransa. Luottamus voi johtaa ajattelemaan yksipuolisesti, että kyllä viranomaiset hoitavat asiat ja kertovat, mitä pitää tehdä: heillä on kaikki vastuu. Tällainen yksipuolinen luottamus voi heikentää omaa vastuunottoa ja toimintakykyä, kun vaikeudet koittavat. Jälleen on tärkeää muistaa sota-ajan esimerkki. Silloin jokaisen tehtävänä oli kantaa yhteistä vastuuta.

Maailman valo

Yhteinen vastuu on eri tilanteissa mitä moninaisimpia asioita, myös vierellä olemista, lohduttamista, kuuntelemista ja rohkaisemista. Samalla on totta, että meidän rauhoittelumme ja lohdutuksemme jättävät helposti tilaa epävarmuudelle. Lapsen avoimet, pysäyttävät kysymykset jäävät soimaan. Meidän lupauksemme eivät kovinkaan usein ole sellaisia, että niiden varaan voisi jättäytyä lepäämään.

Elämän tuhoavien ja polttavien tulien keskellä jäljelle jäävät lopulta lupaukset, joiden varassa Nils Gustaf Malmberg kehotti ahdistunutta ystäväänsä lepäämään. Jäljelle jäävät Jeesuksen sanat. Epävarmuudesta ei ollut häivähdystä, kun Jeesus sanoi halvaantuneelle: ”Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi.” (Luuk. 5:20.) Epätietoisuutta ei ollut, kun hän ristillä sanoi katuvalle ryövärille: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” (Luuk. 22:43.) Eikä Paavalille jäänyt sijaa vastaväitteille, kun hän kuuli Malmberginkin sittemmin lainaamat sanat: ”Minun armoni riittää sinulle.” Kristuksen armo riittää elämässään ahdinkoon joutuneelle syntiselle, armon kerjääjälle, kuten äskeisessä virressä lauloimme. Se riittää elämässä ja kuolemassa.

Jeesuksen lupaukset on tarkoitettu meille jokaiselle. Hän on Palava Kynttilä. Hän paloi loppuun ruoskittuna ja ristiinnaulittuna mutta nousi kuolleista loistamaan kirkkaana liekkinä, meitä kaikkia varten. Hän, maailman valo, valaisee ne, jotka tänään yrittävät toimia sodan ja luonnonmullistusten keskellä. Hän valaisee ne, jotka tavalla tai toisella yrittävät selviytyä tästäkin päivästä. Hän valaisee sinut ja minut. Silloin toisen ihmisen kasvot voivat alkaa näkyä kuin uudessa valossa. Jokaisessa ihmisessä alkavat loistaa Kristuksen omat kasvot. Ne muistuttavat, että olemme kaikki samassa veneessä ja tarvitsemme toisiamme. Ja jos on niin, että elämässä ei näy valoa, silloinkin saa jäädä lepäämään Jeesuksen lupauksilla.

Sota-aikana pommitusten tuhoavien liekkien uhka oli jatkuva. Kaupunkien piti olla pimennettyinä niin Vaasassa kuin Helsingissä. Noina synkkinä vuosina erään Kaivopuiston asunnon kirjastotyöhuoneen hyllystä loisti kuitenkin kirja, joka oli löytänyt sieltä paikkansa muutamaa vuotta aiemmin. Se muistutti palavasta kynttilästä, jonka valo ei ole tavallista valoa. Se on sanojen valoa, Sanan valoa, joka myös tänään loistaa alttarilta iloa, innostusta, lämpöä ja toivoa.

Siunattua kesäiltaa sinulle!

Jaakko Antila
Hiippakuntapastori

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Reservin vahvimmat ottavat mittaa toisistaan SM-kilpailuissa Ylihärmässä

Julkaistu 8.8.2023

Vahvin Reserviläinen – SM kilpailut järjestetään Ylihärmässä Anssin Jussin Areenalla 19.8.2023 klo 10–16. Piha-alueen asfalttikentällä on tuolloin paikalla erilaista sotilaallista kilpailukalustoa sekä 20 vahvaa ja kovakuntoista kilpailijaa ympäri Suomen maan.

Vahvin Reserviläinen kilpailu, jossa kilpailijat mittelevät voimiaan erilaisissa sotilaallisista teemoista muodostetuissa lihasvoimaa ja kestävyyttä vaativissa lajeissa. Lihasvoimaa mittaavissa lajeissa koetellaan myös kilpailijoiden peruskuntoa ja henkistä kestävyyttä. Kyseessä ei ole ammattimaista voimailutaustaa vaativa kilpailu, vaan pikemminkin sitkeyden ja suorituskyvyn mittaus, jota mitataan kolmella sotilaallisella lajilla:

5500kg painoisen Proto-Sisun liikuttelu asfalttikentällä kysyy tahtoa ja voimaa. Kirkkonummen Reserviupseerien, raskaansarjan viime vuoden Suomenmestari Henri Taussi vetovuorossa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

1) Sotilasajoneuvon veto
Kilpailija vetää istualtaan tukea vasten sotilasajoneuvoa köydellä 20m matkan mahdollisimman nopeasti. Kilpailupaikalla on vetoloossi ja maastokuorma-auto sekä maastohenkilöauto. Miehet vetävät massaltaan 5500kg maastokuorma-autoa ja naiset vetävät massaltaan 1800kg maastohenkilöautoa.

2) Tykinlavetin nosto
Maastaveto tykin lavettiin kiinnitetyillä tangoilla, jossa kahvat ovat tykin putkien suuntaisesti. Kilpailutuloksen ratkaisee samalla kuormalla minuutissa tehtyjen yhtäjaksoisten toistojen määrä. Miesten tykin [105H61] lavetin massa on kevyessä sarjassa 140kg, keskisarjassa 160kg ja raskaassa sarjassa 180kg. Naisten tykki [76K02 SKP] ] lavetin massa on kevyessä sarjassa 90kg, keskisarjassa 100kg ja raskaassa sarjassa 110kg.

3) Taistelijan pyörä
Kilpailija kantaa käsissään vesitäytteisiä teräskanistereita kehän muodossa. Kilpailupaikalla on teräsrakenteinen pyörä, johon on kiinnitetty neljä sotilasmallista teräskanisteria. Miehet kantavat neljää täytettyä kanisteria ja naiset kahta kanisteria. Miehillä kannettava massa on 100kg ja naisilla 50kg. Kilpailutuloksen ratkaisee yhtäjaksoisesti pisimmälle kannettu taakka. Yksikierros kehässä on 20 metriä.

Kovatasoisia kilpailijoita
Kilpailuun on ilmoittautunut mukaan monipuolisia eritaustaisia voimailu- ja kestävyyslajien harrastajia. Kilpailijoita on ilmoittautunut mukaan kilpailuun Lahdesta, Raahesta, Orimattilasta, Kokkolasta, Rovaniemeltä, Raumalta, Lopelta, Espoosta, Helsingistä ja Porvoosta.

Pohjanmaan mainetta vahvana kamppailualueena puolustaa Jutta Latvala Seinäjoelta, Anne Haapamäki Kuortaneelta, Tytti Becker Alavudelta, Jarkko Eeli Ylihärmästä, Ville Saranpää Ilmajoelta, Lasse Lehtonen Vaasasta, Miika Hahto Vaasasta, Jari Viertola Isostakyröstä, Jan-Anders Rönnskär Pietarsaaresta ja Aaro Mäki-Jouppila Ilmajoelta.

Naisten keskisarjan kaksinkertainen Suomenmestari, Lahden Reserviläisen Heidi Reijo kantamassa 50kg painoisia teräskanistereita. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Mestaruusjahdissa aikaisempien vuosien mestarit
Vahvimman reserviläisen titteliä tavoittelemassa aikaisemmien vuosien mestarit:
Heidi Reijo, Lahti, Vahvin Reserviläinen 2021 ja 2022 (keskisarja, -75kg)
Jarkko Eeli, Ylihärmä, Vahvin Reserviläinen 2019 (kevytsarja, -80kg)
Petteri Mäntymaa, Helsinki, Vahvin Reserviläinen 2022 (keskisarja, -100kg)
Henri Taussi, Espoo, Vahvin Reserviläinen 2022 (raskassarja, +100kg)

Näyttävä aloitus
1700 – luvun karoliinisotilaiden värikkäisiin asuihin sonnustautunut tykkiryhmä Napuen Perinne- ja Tykit ampuu ”kolmen naulan” mustaruutitykillä avauslaukauksen lauantaina klo 10:00. Kilpailun avaussanat lausuu Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua. Kilpailun juontaa sujuvasanainen ”Mäenkylän Mertaranta” Mika Peltoniemi.

Napuen Perinne ja Tykit ryhmän karoliinipukuiset sotilaat ovat tuttu näky Vahvin Reserviläinen -kilpailuissa. ”Napuen Tykistön” ampuma avauslaukaus mustaruutitykillä on savuineen vakuuttava näky! Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua avaa Vahvin Reserviläinen -kilpailut. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Juontaja Mika Peltoniemi haastattelemassa takavuosina hurjista voimistaan tunnettua ”kuningasmetsuri” Jaakko Pessistä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Otevoimayleisökilpailu
Kilpailuyleisöllä on mahdollisuus testauttaa omat voimansa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien otevoimakilpailussa. Tapahtumapaikalla on tuolloin suosituista otevoimakilpailuista tuttu Ø50mm sileä otevoimatanko taakkoineen. Yleisökilpailu toteutetaan otevoimakilpailuista poiketen vakiotaakalla. Kilpailijan maastavedon pidosta otetaan aika. Kellotetut ajat kirjataan nähtäville.
Naisten ja miesten sarjan voittajille on luvassa palkinto.

Sormivoimien ”grippiä” on mahdollista testata kilpailupaikalla Ø50mm sileällä tangolla. Seinäjoen Reserviläisten Markus Mäkynen testaamassa otteen pitävyyttä. Kuva: JSY

Tervetuloa kannustamaan vahvat reserviläiset maksimaalisiin suorituksiin!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

♦ ♦ ♦

Ohjelmaa koko perheelle
Härmän Kylpylä järjestää samalla tontilla Elotryskööt, jossa mm. Mutaveijareiden lastenkonsertti klo 15 alkaen samalla alueella. Aikuisempaan makuun samana iltana klo 20 alkaen lavalle nousee haaparantalainen meänkielinen reggaeyhtye The Meänland.

Koko päivän ohjelma on maksuton!

TERVETULOA!

Lastenorkesteri Mutaveijarit. Kuva: Antti Kokkola
The Meänland luo enimmäkseen suomen ja meänkielistä folk-reggae-takatahtipoljentoa, jonka ainutlaatuisuus syntyy oivaltavista sanoituksista, rennosta rytmistä ja tinkimättömästä musikaalisuudesta. Kuva: Dex Viihde

♦ ♦ ♦

 

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu, Uutiset

Tukikomppaniayrittäjät tutustumismatkalla panssariprikaatissa

Julkaistu 3.8.2023

Aurinkoisen aamun sarastus saatteli isänmaallisten yrittäjien minibussin matkaan 7. heinäkuuta. Kyseessä oli odotettu Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n jäsenille järjestetty tutustumismatka, joka järjestetään vuosittain tyypillisesti puolustusvoimien toimipaikkoihin eli sellaisiin kohteisiin, joihin tavan matkaajalle ei tavallisesti ole pääsyä.

Matka taitettiin tällä kertaa mukavasti minibussilla. Kuva: JSY

Matka käynnistyi kukon laulun aikaan Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien tukikohdasta Seinäjoelta. Ilmatieteenlaitos oli ennustanut sadepäivää, mutta valistunut katselmus taivaalle ei antanut merkkejä sateesta.

Päämatkakohteena oli tänä vuonna puolustusvoimien maavoimien raskaaseen kalustoon erikoistunut joukko-osasto eli tarkemmin panssariprikaati Parolassa.

Tutustumismatkaa alettiin valmistelemaan hyvissä ajoin keväällä. Kokemus on opettanut, että Puolustusvoimat suhtautuu aina positiivisesti maanpuolustushenkisen joukon vierailuun, kunhan asia esitetään riittävän aikaisin ja esitys vierailusta tehdään oikeaa komentoketjua pitkin asiakirjalla.

Panssariprikaatissa vierailijoiden vastaanotto oli erittäin korkeaa tasoa. Yliluutnantti Kimmo Kopra otti vierailijat vastaan sotilaallisen jämptisti ja prikaatin koosta kävi nopeasti selväksi, että esiteltävää kalustoa on paljon. Yliluutnantti Kopran yleisesitys panssariprikaatin toiminnasta oli mielenkiintoinen ja kattava.

Yliluutnantti Kimmo Kopran antama yleisesittely Panssariprikaatin toiminnasta oli varsin kattava. Kuva: JSY

Runsaasti nähtävää

Yliluutnantti Kopran antaman kattavan yleisesitelmän jälkeen siirryttiin erinäisiin alueen hallimaisiin rakennuksiin. Panssarikalusto loisti runsaudellaan ja oli mainiota nähdä se konetulimainen innokkuus, millä tahdilla kysymyksiä panssarikalustoon liittyen esitettiin. Asiaan sen kummemmin perehtymättömälle tuli varmasti yllätyksenä käytettävän panssarikaluston kirjo. Erilaisia vaunuja erilaisiin tarkoituksiin liittyen oli runsaasti.

Useamman vierailijan suusta kuultiin myös huomiot siitä, että miten vastoin ehkä yleistä käsitystä, kalusto ja esimerkiksi niihin liittyvät työkalut olivat täsmällisesti ojennuksessa. Roskia ei näkynyt ja kaikkialla vierailuissa rakennuksissa oli suorastaan laboratoriomaisen siistiä. Näky vakuutti vierailijat. Puolustusvoimat pitää kalustosta ensiluokkaisen hyvää huolta. Ainoastaan toimintakykyinen kalusto mahdollistaa maanpuolustuksen.

Panssarivaunusta irroitetun tornin tekniikka kiinnosti. Kuva: JSY
Vaunujen tekniikan esittelyyn keskittyneet tilat olivat laboratoriomaisen siistit. Kuva: JSY
Yliluutnantti Kopra esittelemässä vaunukalustoa. Kuva: JSY

Sihti kohdilleen

Yksi vierailun kohokohdista oli päästä ampumaan panssariprikaatin simulaattoriaseilla. Täytyy todeta, että kyllä kehitys on mennyt huimasti eteenpäin. Aidolle ampumaradalle ruudin katkuineen ei ole korvaajaa, mutta monta koulutuksellista seikkaa turvallisen asekäsittelyn ja tähtäämisen osalta on mahdollista hoitaa nykyään simulaattoriavusteisesti.

Tukikomppaniayrittäjät saivat hienon mahdollisuuden päästä kokeilemaan silmän ja käden yhteistyötä huippulaitteilla. Simulaattoriradalla olisi helposti vierähtänyt koko päivä tai kaksi.

Yksi odotetuimmista kohokohdista oli päästä ampumaan nykyaikaisella simulaattorikalustolla. Kuva: JSY
Sinkosimulaattori testauksen alla. Kuva: JSY
Rynnäkkökiväärisimulaattori. Yliliuutnantti Kimmo Kopra opastaa. Kuva: JSY
Pistoolisimulaattori ja keskittyneet ampujat. Kuva: JSY

Nykyhetkestä hetkeksi historiaan

Matkanjohtaja Jani Syvänen luovuttamassa historiikkia yliluutnantti Kimmo Kopralle kiitoksena vierailun isännöinnistä. Kuva: Mika Mäki

Toiseksi tutustumiskohteeksi oli suunniteltu lähes kiven heiton päässä sijaitseva panssarimuseo. Osalle tutustujista panssarimuseo oli tuttu vuosien takaa ns. omitoimimatkailuna.

Omatoimisessa vierailussa museossa sijaitsevat kohteet tulee tyypillisesti kierrettyä varsin pintapuolisesti, koska museoidun kaluston mallit ja historia on varsin usein maallikolle vieraita. Tukikomppaniayrittäjien vierailun yhteydessä asia ratkaistiin hankkimalla asiantunteva opas kertomaan historiaa iäkkäämpään panssarikalustoon liittyen.

Kierroksen opas kapteeni evp. Rainer Syrjälä valotti selkeäsanaisesti vaunukaluston historiaa alkaen sotavuosista siirtyen luontevasti portaittain uudempaan kalustoon, unohtamatta jokaiseen vaunutyyppiin liittyviä yksityiskohtaisia detaljeja. Oppaana toiminut Syrjälä oli läksynsä lukenut. Kiinnostuneiden vierailijoiden kaikkein yksityiskohtaisimpiinkin kysymyksiin vastaukset löytyivät heti, kuin siltä kuuluisalta apteekin hyllyltä.

Panssarimuseon opas kapteeni evp. Rainer Syrjälä kertomassa panssarikaluston historiaa. Kuva: JSY
Panssarimuseon helmi oli massiivinen kissa eli Tiger-vaunu. Kuva: JSY
Rainer Syrjälä kertomassa Tiger-vaunun ylivertaisesta panssaroinnista. Kuva: JSY

Huolto on taistelun selkäranka

Niin taistelussakaan kuin tutustumismatkallakaan ei sovi laiminlyödä huoltoa. Ruokailun toteuttaminen varuskuntaruokalassa oli samalla syväluotaava tutkimus mediassa usein parjattuun kalorivajaaseen ravintoon.

Tutustumismatkaajien vapauttaessa vyötä pari pykälää ruokailun päätteeksi, kuultiin useammankin suusta sangen ylistäviä lausuntoja Leijona Cateringin eväistä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Seisovan pöydän valikoima oli runsasta, eikä ainakaan matkanjohtajan itsehillintä asettanut rajoitteita myöskään herkullisen jälkiruuan suhteen.

Ruokailu suoritettiin varuskuntaruokalassa, jota hallinnoi Leijona Catering. Kuva: JSY
Huolto käynnissä, tällä kertaa amerikkaistyylisellä näläntorjuntasemalla. Kuva: JSY
Kahvi maistui asiaan kuuluvasta mukista. Kuva: JSY

Legendaariset ”sotkumunkit” näyttelivät myös tärkeää sivuosaa huollossa ja paluumatkalla poikettiin vielä Pirkkalassa amerikkalaistyylisessä ravintolassa, jonka kabinettiin oli loihdittu kerrassaan mainio näläntorjuntaan suunniteltu menu.

Matkanjohtaja Syvänen kiittää tukikomppaniyrittäjiä mukavasta matkasta, sekä kuljetusyritys Tapio Laen kuljettajaa turvallisesta kuljetuksesta.

Ilmatieteenlaitoksen maalailemat tummat sadepilvet eivät varjostaneet kesäistä tutustumismatkaa. Tukikomppaniayrittäjät palautuivat turvallisesti lähtöpisteeseen runsaasti maanpuolustustietoisuutta rikkaimpina.

Hyvää kesää ja nähdään jälleen seuraavalla tukikomppaniamatkalla!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

♦ ♦ ♦

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry (LMPT) on vuonna 1970 perustettu rekisteröity yhdistys, jonka tehtävänä on tukea taloudellisesti Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:tä ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:tä. Toiminnallaan se pyrkii vahvistamaan yleistä maanpuolustushenkeä ja -ajattelua. Reserviläisjärjestöt järjestävät vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyvää aatteellista ja perinteitä vaalivaa toimintaa, sekä tiedottavat niihin liittyvistä asioista. Toimintaan kuuluu myös monipuolinen kenttäkelpoisuutta edistävä kilpa- ja kuntourheilutoiminta.

Tukikomppaniayrittäjien taloudellinen tuki on tärkeää alueemme reserviläisjärjestöjen toiminnalle. Alueemme vahva isänmaallisuus, sekä aluettamme koetelleet uhat varuskuntatoiminnan lakkauttamisiin liittyen, vaativat reserviläistoiminnalta näkyvyyttä. Alueemme kerhot ja yhdistykset tarjoavat reserviläisille mahdollisuuden aktiiviseen toimintaan, niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla. Ilman taloudellisesti tukevia isänmaallisia yrittäjiä, olisimme aivan erilaisessa tilanteessa.

Tervetuloa mukaan tukikomppaniaan!

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 41
  • Sivu 42
  • Sivu 43
  • Sivu 44
  • Sivu 45
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 115
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta
  • Maanpuolustajat Tuurissa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·