Lakeuden Maanpuolustaja

Uncategorized

Turpotietäjä-kilpailu Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirin alueella

Julkaistu

Valtakunnan ensimmäisen Turpotietäjä-kilpailun toteuttaminen käynnistettiin Etelä-Pohjanmaalla korona-ajan keskellä. Kilpailun alueellista toteuttamista varten kasattiin työryhmä, jossa edustettuina olivat reserviläispiirin edustajat, kuin myös osallistuvien lukioiden ja alueen oppilaitosten opetushenkilöstöä.

Ennen kuin yksikään reserviläispiiri sai kasattua omaa työryhmäänsä, oli Reserviläisliitossa sekä Suomen reserviupseeriliitossa yhteistyössä Kadettikunnan ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa tehty töitä yli kahden vuoden ajan valmistellen ja suunnitellen.

Kilpailun taustalla on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidemittaukset, joiden vuosittaisessa arviossa nuorten maanpuolustustahto on muihin ikäluokkiin verraten alhaisemmalla tasolla.

Ilmajoen lukiolaisia abittikokeessa. Kuva: Jouko Peltonen

Kevään edetessä kasattiin työryhmä, joka käynnisti toimintaansa keräämällä tietoa kilpailusta ja sen kulusta työvuoden aikana, markkinoi ja informoi alueen lukioita sekä suunnitteli alueen parhaiden palkitsemiseen järjestettävää tilaisuutta. Syksyn edetessä valmistauduttiin lähenevään alkukilpailuun, ennakkoilmoittautuminen päättyi sunnuntaina 27.9.2020.

Valtakunnallisesti lukioiden osallistujamäärä oli loistava 52 kappaletta 16 eri reserviläispiiristä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla mukaan ilmoittautui kuusi lukiota, mutta vallitsevan tilanteen ja ajankohdan takia osa lukioista joutui jäämään juuri alkukilpailun kynnyksellä pois kisasta.

Etelä-Pohjanmaan Turpo -tuomarointitiimi: Tuomas Taivalmaa, Jouko Peltonen, Arto Mäkipelto ja Jussi Maijala.

Yhteydet pelasivat ja alkukilpailu saatiin käytyä lukioissa 8.10. Valittu osasto piirin työryhmästä kokoontui syyslomalla suorittaen vastausten tarkastuksen. Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirin Turpotietäjä-kilpailun parhaan lukion tittelin saa Ilmajoen lukio. Alueellisen kisan kolmen kärki oli seuraava:

1. Erika Övermark, Ilmajoen lukio
2. Iivo Kalijärvi, Ilmajoen lukio
3. Robert Suvanto, Kauhajoen lukio

Ilmajoen lukion Erika Övermark loisti alueellisessa Turpo -tietäjäkilpailussa. Kuva: Jouko Peltonen

Kilpailussa menestyneitä lukioita ja heidän opiskelijoitaan palkitaan työryhmän suunnitelmien mukaisesti tuonnempana, jossa myös Lakeuden maanpuolustaja on tiiviisti mukana. Valtakunnallinen loppukilpailu järjestetään talvisodan alkamisen muistopäivänä 30.11.2020 Helsingissä.

Marjo Kauppinen

Turvallisuus edellä ”Kunnossa Inttiin” -kurssilla

Julkaistu

”Kunnossa Inttiin” -kurssille osallistui kaikkiaan 23 henkilöä. Kurssi päättyi lauantaina iltapäivällä. Puolustusvoimat oli toimittanut materiaalikontin jo torstaina, samoin kuin MPK:n Kauhavan yksikkö perävaunullisen materiaalia. Kurssi pidettiin MPK:n kurssina, jonka vuoksi materiaalitilaukset ja toimitukset sujuvat kitkatta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kapt. evp. Juhani Alkion johdolla.
Terveenä kurssille

Perjantaina 1.10.2020 oli vanhan lukion markille kokoontunut Kurikan lukiolaisia.  Aamulla ennen varsinaisen toiminnan aloittamista oli paikalle kutsuttu Sedun/lukion terveydenhoitaja suorittamaan lämmönmittauksen kehossa sekä antamaan Koronaan koskevaa ohjeistusta kurssille osallistuville. Kaiken ohjelmallisen toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi oli kurssille tultava terveenä ja mikä tärkeintä palata kurssilta terveenä.

Kurssin johtajana toimi komkapt. evp. Mikko S. Säntti myös turvallisuusvastaavana, liikunnanlehtori kapt. res. Arto Mäkipelto vastaten lukion puolesta järjestelyistä sekä materiaalin tilauksista. Kouluttajina toimi kers. res. Matti Ojaniemi ja kers. res. Kaapo Havuluoto vastaten kurssin ohjelman läpiviennistä.

Turvallisuuteen erityisesti panostaen

Kasvomaskeja ja käsidesiä oli varattuna käyttöön sekä henkilökohtaista hygieniaa korostettiin mm. käsien pesua yms. Varustaminen alkoi henkilökohtaisella materiaalilla, maastovarusteet, ruokailuvälineineen, sekä joukkokohtaiset materiaalit mm. majoitusvälineet, teltat, polttopuut yms.

Kasvomaskit ja turvavälit. Turvallisuusluento käynnissä. Kuva: MSS
Polkupyörämarssille

Mikko S. Säntti piti turvallisuuskertauksen oppitunnin ja kouluttajat valmistautumisen polkupyörämarssille, matka noin 15 kilometriä. Marssivalmistelu alkoi polkupyörien jaolla ja säädöillä. Lounas oli varattuna Kampuksen lukiolla, josta muonatäydennys otettiin huoltoautoon. Sisätiloissa sekä telttamajoituksessa käytettiin kasvomaskeja. Vanhalta lukiolta haettiin täyspakkaukset mukaan. Ainut varustus joka puuttui oli henkilökohtainen ase.

Lukiolaiset jaettiin kahteen ryhmään, johtajina kovakuntoiset Matti ja Kaapo. Arto suoritti jälkipään kontrollin. Turvallisuus marsseilla on tärkeää, koska tiellä liikkuu muitakin. Marssilla toteutettiin uutta tieliikennelakia, valot edessä ja takana sekä tietenkin pyöräilykypärät päässä. Käsimerkit opetettin ennen marssia.

Armeijan marsseille on tavoitteena siirtää joukko toimintakykyisenä pisteestä A pisteeseen B.

Polkupyörämarssi Kampuksen lukiolle lounaalle, pyörien säädöt ja turvallisuus marssin aikana. Kuva: MSS

Tämän takia marssin pituudella on merkitystä jaksaminen kannalta, mutta myös valmistelutehtävät ovat tärkeitä. Ennen marssia tulee ”tankata” edellisenä päivänä, pestävä tietyt kehonosat huolella, varattava mm.talkkia vast. mukaan. Oikealla taukojen suunnittelulla ja sen aikaisella huollolla on iso merkitys jaksamisen kannalta.

Kulttuuria ja majoittuminen

Marssin kohteena oli Niinistö ja siellä Koiviston metsästysseuran majan alue. Kauniille männikköiselle alueelle oli suunniteltu majoitus.

Saavuttaessa parin tauon jälkeen Niinistöön laitettiin pyörät oikeaoppisesti yhteen ja varusteet alueelle mäntyjen juurille. Majan isäntä ja maa-alueen omistaja Teppo Panttila esitteli alueen kertoen myös alueen historiaa.

Pystytettiin neljä puolijoukkuetelttaa joihin majoitettiin 4-6 oppilasta turvavälein. Myös yöllä käytettiin kasvomaskeja.

Kurssilla ruoan valmistus suoritettiin ohjatusti pareittain trangiakeittimillä majan alueella. Päivällisellä oli menuna savuporokeitto kaikilla lisukkeilla. Siisteyttä korostettiin, käsien pesupaikka oli järjestetty koko maastovaiheen ajaksi. Hyvin muona maistui marssin jälkeen.

Kouluttajat Matti ja Kaapo antoivat seuraavan tehtävään valmistautumisen. Ohjelmassa oli ilta-/yö suunnistus karttaa ja kompassia käyttäen. Varusteena myös valolaite, koska iltakuuden jälkeen alkaa olla jo pimeää. Tarkoituksena saavuttaa taso C4 eli pystytään lukemaan karttaa, paikantamaan oma paikka kartalla ja suunnan ottaminen ja kulku.

Innokkaalta oppilaat vaikuttivat, onnistumisen riemua.

Kulttuuria ja marssitauko Paulaharjun patsaalla, välipala. Nyt tiedetään koska Samuli Paulaharju on vaikuttanut. Kuva: MMS

Ennen iltapalaa oli mahdollisuus peseytyä, mutta ei saunoa, koska saunominen on yksi riskitekijä. Iltapalan jokainen valmisteli itselleen taas pareittain turvavälein. Makkarat käristyivät iltanuotiolla, täydenkuun loistaessa taivaalla. Joku mainitsikin, että kuinkas yön sudet jne…

Hyvä alustus tehtävälle, joka suoritettiin yön aikana aina aamun sarastukseen saakka eli alueen kiertovartiointi. Jännittävää puuhaa tuntuivat oppilaat tuumivan. Hiljaisuus komennettiin 10.30 alkavaksi ja ei sen jälkeen majoituksesta kuulunut kuin yön hiljaista tuhinaa.

Tulia ei kamiinaan sytytetty, koska sää suosi. Armeijan makuupussi kestää lähes 50 asteen pakkasen, niin ei ollut tarvetta lämmitykselle.

Virkeänä aamuun

Lauantaiaamun herätys tuli monelle kuin salama kirkkaalta taivaalta. 05.45 alkoi valmistautuminen Kaapon pitämään aamujumppaan. Lankutuksesta päätellen eivät kaikki suorita yleensä jumppaa herättyään. Niin kissa venyttelee itsensä täyteen mittaansa ennen päivän koitoksia. Niin ihmisten tulisi tehdä myös, mutta tahtoo unohtumaan.

Runsaan aamiaisen jälkeen alkoi ammunnanperusteiden suorittaminen (laser) käsiaseella. Mikko ja kouluttajat. Ammunta on hyvä harrastus. Voi metsästää, kilpailla ja harrastaa. Mielen ja kehon kokonaisvaltaista hallintaa parhaimmillaan.

Kaikki olivat innolla mukana. Lopuksi ampumakilpailu sarja 10 ls, kolme parasta palkittiin MPK:n mitalein: Elmeri Pohjois-Koivisto (kulta), Vadelma Alamieto-Mirajes (hopea) ja Veeti Nurminen (pronssi).

Majoituksen purku ja huolto tapahtui nopeammin kuin pystytys.

Kaapo Havuluoto kouluttaa trangia keittimen käyttöä ruuan valmistukseen. Kuva: MSS
Polkupyörämarssille valmistautuminen

Marssireitti poikkesi jonkin verran tulon osalta. Mutta alamäkiajoahan se oli, ylämäet olivat yön aikana muuttuneet alamäeksi. Juuri sopivasti lounasaikaan oli marssijat perillä vanhalla lukiolla. Lounaan valmistus alkoi ja ateriointi. Ateria pakista syötynä maistui.

Materiaalin huolto vie aina aikaa, sen pitää olla melkeinpä paremmassa kunnossa kuin vastaanotettaessa. SA -maastopuvut vaihtuivat siviilivarusteisiin. Konttiin pakattiin polkupyörät tarkan järjestyksen mukaan. Loput materiaalit konttiin sekä MPK:n peräkärryyn.

Kurssilaiset saivat todistuksen

Palaute kurssista kerätään sähköisesti. On hyvä aina hakea mahdollisesti uusia tuulia tai ajatuksia toteutukseen.

Kouluttajat Matti Ojaniemi ja Kaapo Havuluoto valitsivat esimerkillisen ja hyvää innostusta ja tekemistä osoittaneen kurssilaisen. Pokaalin vei Vadelma Alamieto-Mirajes.

Arto Mäkipelto on pitänyt kurssiin liittyvistä aiheista pitkin syksyä mm. liikunnanosalta oppilaille oppitunteja sekä laatinut kunnon kohotusohjelmia. Näillä ohjeilla tulisi saada hyvä pohjakunto astua palvelukseen.

Kiitokset

Lopuksi voisi kiittää osallistujia hyvässä hengessä suoritetusta kurssista.
Kiitokset puolustusvoimien Niinisalon varuskunnalle ja MKP:n Kauhavan yksikön Juhani Alkiolle. Kiitokset myös lukion keittiölle sekä lukiolle.

Mikko S. Säntti

Katso myös videoleike ”Kunnossa Inttiin” -kurssista:

Reserviläispiirien vuosikokouksissa muistettiin kunnostautuneita

Julkaistu

Koronapandemia on sekoittanut totuttuja kokouskäytäntöjä tehokkaasti. Tästä syystä kuluvana vuonna Etelä-Pohjanmaalla molemmissa piireissä otettiin käyttöön niin sanotut yhdistelmäkokoukset. Kevät- ja syyskokousten järjestämisessä samalle päivälle ennakoitiin tulevaa ja käsiteltiin keväällä pandemian takia peruuntunutta.
Yhdistelmäkokoukset laittavat keskittymään oleelliseen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n vuosikokoukset järjestettiin 22.9.2020 ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n vuosikokoukset 29.9.2020 Impivaaran toimipisteellä. Erikseen järjestetyn kevät- ja syyskokouksen perinteenä on ollut järjestää kokoukset kiertävällä systeemillä eri alueen yhdistysten paikkakunnilla ja niihin on tyypillisesti kuulunut jonkintyyppinen esitelmä ulkopuolisen, vaikkapa yhteistyökumppanin toimesta.

Tällä kertaa esitelmät oli päätetty jättää ajankäytön ja pandemian vuoksi järjestämättä. Kokoukset pidettiin molemmissa piireissä runsaan asiapitoisen sisällön vuoksi täsmällisinä ja vähäeleisinä. Mahdolliset ylimääräiset keskustelut aiheiden sivusta rajattiin tiukasti kokouksien jälkeiselle ajalle. Hommat toimi ja tärkeät lakisääteiset velvoitteet tuli hoidettua erikoislaatuisesta vuodesta huolimatta.

Kunnostautuneita toimijoita unohtamatta

Kevät- ja syyskokousten perinteenä on ollut muistaa alueemme aktiivisia toimijoita. Näin myös toimittiin tälläkin kertaa. Molemmissa piireissä on ollut käytössä RESUL kuntokortti, johon liikunnan saralla kunnostautuneet liikkujat ovat voineet merkitä suorituksiaan. Lisäksi tarkasteltiin piirien prosenttiammuntatuloksia sekä valittiin vuoden yhdistykset ja mallikerhot kahdessa sarjassa.

Kuntokilpailu 2019

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n kuntokilpailussa henkilökohtaisen sarjan voitti Vesa Mankinen Laihian Reserviläisistä 1092 pist. Toiseksi sijoittui Esa Niemi Vaasan Reserviläisistä 748 pist. Kolmanneksi Timo Sysilampi Seinäjoen Reserviläisistä 712 pist.

Yhdistysten paras yhteistulos oli Kauhavan Reserviläisillä tuloksella 3254 pist.

Kauhavan Reserviläisten jäsenistä 12 täytti kuntokorttia. Toiseksi tuli Laihian Reserviläiset tuloksella 1895 pist. Laihian Reserviläisten jäsenistä 4 täytti kuntokorttia. Kolmanneksi tuli Vaasan Reserviläiset tuloksella 1366 pist. Vaasan Reserviläisten jäsenistä 3 täytti kuntokorttia. Neljänneksi tuli Ylihärmän Reserviläiset tuloksella 1324 pist. Ylihärmän Reserviläisten jäsenistä 5 täytti kuntokorttia.

Yhdistysten välisen kuntokilpailun kiertopalkinnon kävi vastaanottamassa Kauhavan Reserviläisten puolesta Jukka Malm. Palkinnon luovutti E-P:n Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki.
Prosenttiammunta 2019

Prosenttiammunnan parhaat yhdistysten välisessä kilpailussa
Pienet yhdistykset, alle 100 jäsentä
Isonkyrön Reserviläiset 78,1 %
Jurvan Reserviläiset 62,7 %
Ylistaron Reserviläiset 41,8 %

Isot yhdistykset, yli 100 jäsentä
Ilmajoen Reserviläiset 93,3 %
Kauhavan Reserviläiset 72,3 %
Kurikan Reserviläiset 71,0 %

Prosenttiammuntatuloksensa ilmoitti 17 yhdistystä 23:sta lomakkeen jättäneestä.

Vuoden Yhdistys

Vuoden yhdistys kilpailu käytiin uudistetulla pisteytyksellä kahdessa sarjassa.
Vuoden yhdistys, pienet yhdistykset (alle 100)
1. Isonkyrön Reserviläiset 183 pist.
2. Alahärmän Reserviläiset 111 pist.
3. Ylistaron Reserviläiset 71 pist.

Vuoden yhdistys, isot yhdistykset (yli 100)
1. Seinäjoen Reserviläiset 482 pist.
2. Kurikan Reserviläiset 446 pist.
3. Ylihärmän Reserviläiset 414 pist.

Vuoden yhdistys kiertopalkinnon ja kunniakirjan kävi vastaanottamassa (pienten yhdistysten) sarjassa Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jaakko Pukkinen. Huomionosoitukset luovutti E-P:n Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki.
Vuoden yhdistys kiertopalkinnon ja kunniakirjan kävi vastaanottamassa (isojen yhdistysten) sarjassa Seinäjoen Reserviläisten puheenjohtaja Jarmo Koskela. Huomionosoitukset luovutti E-P:n Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki.

Parhaimmat onnittelut kaikille palkituille!

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin osalta saatiin seuraavat tulokset:

Kuntokilpailu 2019

Kuntokilpailussa henkilökohtaisen sarjan voitti Timo Sysilampi Seinäjoen Reserviupseerikerhosta pistemäärällä 712. Toiseksi sijoittui Tapani Larimo Seinäjoen Reserviupseerikerhosta pistemäärällä 692 ja kolmanneksi Kari Ratavaara Kurikan Reserviupseerikerhosta pistemäärällä 438.

Kerhojen paras yhteistulos oli Seinäjoen Reserviupseereilla tuloksella 1612 pistettä.

Toiseksi tulivat Kuortaneen Reserviupseerit tuloksella 1121 pistettä ja kolmanneksi Kurikan Reserviupseerit tuloksella 438 pistettä. Seinäjoen Reserviupseereista kuntokorttia täytti 3 jäsentä, Kuortaneen Reserviupseerikerhosta kuntokorttia täytti 8 jäsentä ja Kurikan Reserviupseerikerhosta 1 jäsen.

Kerhojen välisen kuntokilpailun kiertopalkinnon kävi vastaanottamassa Seinäjoen Reserviupseerien Seppo Yli-Panula. Palkinnon luovutti E-P:n Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaa.
Prosenttiammunta 2019

Prosenttiammunnan parhaat kerhojen välisessä kilpailussa

Pienten, alle 50 jäsentä, kerhojen parhaat olivat
1. Kortesjärven Reserviupseerikerho 100%
(ei muita osallistujia)

Isojen, yli 50 jäsentä, kerhojen parhaat olivat
1. Kurikan Reserviupseerikerho 100%
2. Ähtärin Reserviupseerikerho 70,5%
3. Isonkyrön Reserviupseerikerho 59,6%

Prosenttiammuntatuloksensa ilmoitti kuusi kerhoa. (viisi isoa ja yksi pieni)

Vuoden Mallikerho

Mallikerhokilpailussa kerhot on jaettu kahteen sarjaan.
Isot kerhot (yli 50 jäsentä) Pienet kerhot (alle 50 jäsentä)
Mallikerhovalinnan ratkaisi kerhojen eri toiminnoista saama kokonaispistemäärä.

Pienten, alle 50 jäsentä, kerhojen parhaat olivat
1. Alahärmän Reserviupseerikerho 94 pist.
2. Kuortaneen Reserviupseerikerho 73 pist.
3. Teuvan Reserviupseerikerho 69 pist.

Isojen, yli 50 jäsentä, kerhojen parhaat olivat
1. Kurikan Reserviupseerikerho 762 pist.
2. Kauhajoen Reserviupseerikerho 455 pist.
3. Ähtärin Reserviupseerikerho 411 pist.

Vuoden mallikerho kiertopalkinnon ja kunniakirjan (pienten kerhojen sarjassa) kävi vastaanottamassa Alahärmän Reserviupseerien puolesta Juho Salminen. Huomionosoitukset luovutti E-P:n Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaa.
Vuoden mallikerho kiertopalkinnon ja kunniakirjan (isojen kerhojen sarjassa) kävi vastaanottamassa Kurikan Reserviupseerien puheenjohtaja Sami Kuntola. Huomionosoitukset luovutti E-P:n Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaa.

Parhaimmat onnittelut kaikille palkituille!

Kokouksien välissä maistui munkki

Seinäjoen seudun Sotilaskotiyhdistys hoiti molempiin kokouksiin mieluisat tarjoilut, kun kahvia saatiin posliinimukeista tarjoiltuna uunituoreiden munkkien kera. Sotilaskotisisaret tulivat tärkeään huoltotehtävään mielellään. Seinäjoen seudun Sotilaskotiyhdistyksen tukikohta sattuu olemaan saman katon alla molempiin kokouksiin valikoituneiden kokoustilojen kanssa, joten huoltologistiikka toimi helposti. Suuret kiitokset loistavista järjestelyistä sotilaskotiyhdistykselle!

Seinäjoen seudun Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Maija Salmivuori (vas) ja Saara Tervala kahvittelevat kokousväkeä hymyillen.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

”Ylivoimalle ei annettu periksi. Itsenäisyyden hintaa ei kyselty, oltiin valmiit maksamaan vaikka kalliistikin.”

Julkaistu

Talvisodan päättymisen 80- vuotismuistopäivää vietettiin näinä poikkeuksellisena aikoina näyttävästi Seinäjoella 13.3.2020. 8 -luokkalaisen oppilaan Jimi Mäntylän pitämä puhe ei jättänyt ketään kylmäksi tuulisessa talvisäässä. Puheen kirjoittamisessa oli merkittävässä roolissa myös Oskari Väistö, molemmat tulivat 8A-luokalta Seinäjoen yhteiskoulusta.

Arvoisat kuulijat,

Elämme talvisodan päättymisen 80-vuotispäivää.

Olemme kokoontuneet kiittämään ja muistamaan talvisodan aikaisia veteraaneja, lottia ja kotirintaman puolustajia. Muistamme jokaista sodan kokenutta. On arvostettavaa ja ihailtavaa, kuinka sotilaamme taistelivat rohkeasti ja uskollisesti rintamalla ja heidän ansiostaan säilytimme itsenäisyyden.

Sota oli Suomelle raskas, vaikka Suomi olikin varautunut silloisen Neuvostoliiton hyökkäykseen. Kotirintama koki vaativia hetkiä jo sodan ensimmäisinä päivinä, kun Neuvostoliitto pommitti lähes kahtakymmentä paikkakuntaa, myöhemmin sodan edetessä myös kotikaupunkiamme Seinäjokea. Sodan alkaessa Suomi oli nuori, itsenäinen valtio, selvinnyt vaikeasta lamasta, sekä käynyt läpi kuluttavan sisällissodan ja jälleen raskas taistelu vaati panostamme. Moni sodasta selvinnyt on kertonut, että tunnelma oli kuitenkin rauhallinen, eikä sodan syttymistä odotettu. Se kuitenkin syttyi Mainilan laukausten jälkeen marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939.

Naiset auttoivat lottina rintamalla, hoitivat haavoittuneita ja tekivät parhaansa joka tehtävässä, vaikka huoli miehistä rintamalla oli kova. Monet lapset kärsivät sodasta ja koko lapsuus jäi monelta väliin. Oli jaksettava ja pystyttävä, pienenäkin.

Sotiemme veteraaneja arvostetaan edelleen paljon. Myös me nuoret kunnioitamme panostanne. Tiedämme, että Suomi taisteli altavastaajana, sitkeästi ja kaikkensa antaen. Ylivoimalle ei annettu periksi. Itsenäisyyden hintaa ei kyselty, oltiin valmiit maksamaan vaikka kalliistikin.

Tänään talvisodan päättymisen 80-vuotispäivänä meillä nuorilla on kiitoksen aika. Meidän on syytä muistaa ja arvostaa esivanhempiemme tekoa. Jätitte meille arvokkaimman perinnön, vapaan ja itsenäisen Suomen. On meidän aikamme kantaa ja vahvistaa sitä.

Kiitos!

8-luokkalaisen Jimi Mäntylän puhe ei jättänyt ketään kylmäksi. Kuva: Jari Asu

Eversti evp. Jorma Jokisalo piti juhlapuheen sotilaallisella jämeryydellä.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit! Hyvät kansalaiset!

Tämän muistomerkin paljastamisen yhteydessä 12.10.1975 lausui jääkärieversti Matti Laurila, talvisodan eteläpohjalaisrykmentin komentaja näin: ”Katkera meidän on todeta yhä yltyvä kohu taistelumme tarpeettomuudesta, taistelumme, jonka kärsimyksin suoritimme tarkoittaen koko kansakuntamme hyvää itsenäisyyden pelastamista. Melkein päivälleen 30 vuotta sitten lupasimme lähtökatselmuksessamme, että emme luovuta tuumaakaan maatamme viholliselle taistelutta.” Tuolloin 1975 oli yleinen ilmapiiri toinen kuin tänään 80 vuotta Talvisodan päättymisestä. Nyt sotiemme veteraaneja arvostetaan. Muutos alkoi, kun sotiemme veteraani Mauno Koivisto sai vastuun tasavallan presidenttinä maamme asioiden hoidossa 1982.

Palataan syksyyn 1939 ja Neuvostoliiton toimiin Suomea kohtaan ja sodan uhkan vaikutuksiin suomalaisissa. Syystä voidaan kysyä: Tiesikö ja tunsiko Venäjän johto suomalaisten tahtotilan puolustaa maataan ja yhteiskuntaansa? Muutoin ei voi ymmärtää sitä, miten virheellisesti heidän johtonsa arvioi kansakuntamme yhtenäisyyden. Siitä osoituksena oli nykytermein ilmaistuna Neuvostoliiton informaatiosota Suomea kohtaan kesästä 1939 aina sodan syttymiseen ja senkin jälkeen. Sen ainoa perusoletus oli, että iso osa suomalaisista ottaisi puna-armeijan avosylin vastaan. Se oli iso virhe! Suomella oli kansakuntana paljon puolustettavaa, koska yhteiskunnalliset olot ja elintaso olivat kehittyneet suotuisasti 1930 luvulla – onneksi. Sivuun olivat jääneet vuoden 1918 ankarat koettelemukset puolin ja toisin. Kansakunnan avainpoliitikot olivat osanneet toimia tavalla, joka yhdisti kansakuntaa. Suomi ei jakautunut kahtia Neuvostoliiton uhan edessä vaan lujittui yhdessä tuumin puolustamaan olemassaoloaan ja yhteiskuntaansa marraskuun viimeisenä päivänä 1939, kun Neuvostoliitto kavaluudella yritti tehdä Suomesta hyökkääjän.

Viimeistään ensimmäisten pommien pudotessa sodan alussa maamme kaupunkeihin aiheuttaen tuhoa ja kuolemaa, kansakunta yhdisti rivinsä aseelliseen taisteluun olemassaolostaan. Suomi oli valmis taistelemaan ” loppuun asti ja vielä senkin jälkeen”.

Eversti evp. Jorma Jokisalo piti juhlapuheen sotilaallisella jämeryydellä. Kuva: Jari Asu

Rivit kestivät vihollisen vyörytyksen. Puna-armeija ei saavuttanut tavoitteitaan 13.3.1940 mennessä. Pienen kansakunnan voimavarat olivat kuitenkin rajalliset eikä apua juuri muualta saatu. Kansakunta ei siitä huolimatta menettänyt selviytymisuskoaan. Täytyy kuitenkin todeta se tosiasia, että kansakunta ei tuntenut sitä kriittistä tilannetta, mikä rintamalla todellisuudessa vallitsi. Voimavarat olivat loppumassa maaliskuun alussa 1940. Oli siis saatava aikaan rauha. Päivää ennen rauhantuloa sai Otto Ville Kuusisen hallitus mennä. Tässäkin suhteessa hyökkääjän ja kansakuntamme pettureiden tavoite luhistui.

Taistelu ylivoimaista vihollista vastaan jatkui 105 päivää ja aamupäivällä 13.3.1940 tuli rauha. Uhrautuminen itsenäisen kansakunnan puolesta vaati noin 20 000 suomalaisen miehen ja naisen hengen mutta itsenäisyys säilyi. Noin 400 000 karjalaisen koti jäi rajan taakse ja edessä oli evakkomatka epäinhimillisissä olosuhteissa Kanta-Suomeen. Moni suomalainen sotilas lähtiessään rauhanehtojen sanelemana taistelutantereelta uudelle rajalle, vannoi käsi taskussa nyrkkiin puristuneena: ”Tämä ei jää tähän”. Eikä jäänyt! Elämä kuitenkin jatkui ja itsenäisyyskin. Siihen kannustivat suomalaisia ulkoministeri Väinö Tanner ja Ylipäällikkö Mannerheim. Tanner sanoi radiopuheessaan kansakunnalle muun muassa: ”Meidän viaksemme jää ainoastaan se, että olemme liian pieni kansa.” Mannerheim puolestaan kannusti päiväkäskyssään sotilaitaan näin: ”..Te ette tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä mutta teidät pakotettiin taisteluun… Olemme viimeistä ropoa myöten maksaneet velan, joka meillä on länteen ollut.”

Talvisodan kunniakkaan mutta epäinhimillisen taistelun ja sen vaatiman uhrin muistamiseksi on synnytetty tämäkin muistomerkki ”Pirstotut puut”. Muistomerkin paljastustilaisuuteen osallistui monituhantinen yleisö 12.10.1975. Sen jälkeen tämän muistomerkin ääreen eteläpohjalaiset ovat uskollisesti kokoontuneet vuodesta toiseen muistamaan ja kunnioittamaan Itsenäisyytemme puolesta Talvisodassa henkensä uhranneita eteläpohjalaisia. Kuin tuolloin, samoin hiljaisin ja kunnioittavin ajatuksin mekin olemme nyt kokoontuneen tähän hetkeen 80 vuotta taistelun taukoamisesta.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Koivisto juonsi tilaisuuden kokenein ottein. Kuva: Jari Asu

Keskuudessamme elää vielä runsaat 7000 vuosien 1939 -1945 sotiemme veteraania naista ja miestä. Tässä joukossa Talvisodan taisteluihin osallistuneita on enää harvoja. Sotiemme perinteen- veteraaniperinteen- vaaliminen saavuttaa kulminaatiopisteen lähivuosina. Ohittamaton velvollisuutemme on viedä kaikkien sotiemme veteraanien muisto ja kunnioitus uusille sukupolville. Se on osa suomalaisuuden identiteettiä. Siitä on oltava poissa kaikenlaiset rajaukset, koska jokainen kamppailu sisäistä tai ulkoista vihamielisyyttä vastaan ovat olleet itsenäisyyshistoriassamme yhtä tärkeitä. Talvisota osoitti, että Suomi oli kasvanut yhtenäiseksi kansakunnaksi vuoden 1918 hajaannuksen ja väkivallan jälkeisinä kahtena vuosikymmenenä. Sillä oli painoarvonsa, kun Talvisodassa torjuttiin vihollisen aikeet ja kun Suomi irrotettiin edelleenkin itsenäisenä mutta kansainvälisten sopimusten määrittämänä jatkosodasta 1944 ja 1945. Sotiemme veteraanien perinnön vaalimisessa ei saa nyt sortua sotiemme jälkeen 1950- 1960 luvun poliittisessa ilmapiirissä synnytettyyn kahtiajakoon. Tämä vanha ajattelumalli on Talvisodan hengen vastaista.

Tämä hetki 80 vuotta talvisodan päättymisen jälkeen on historiallinen. Rinnallani seisovat nuoret ovat osoitus siitä, että on aika antaa uusille ikäpolville mahdollisuus osoittaa, että tämän päivän Suomen nuoret haluavat jatkaa tätä kunniakasta perinnettä. Heillä ei ole sellaisia rajoitteita, jotka rajaisivat ketään perinnetyön ulkopuolelle, eikä niitä saa heille edes tarjota.
Toivon, että tämä hetki ja viesti – tätä maata kannattaa ja pitää puolustaa – saa nyt mukana olevat ja kansalaiset laajemminkin tulevaisuudessa muistamaan pieteetillä Itsenäisen Isänmaamme ja kansakunnan puolesta annettua uhria.

Hyvin hoidettu, kansalaisten tunnustama ja hyväksi koettu maanpuolustus on vakautta luova ja alentaa pelkällä olemassaolollaan vaaralle alttiiksi joutumista.

Siitä kannattaa pitää huolta!

Seinäjoen Veteraanikuoro esiintyi Marika Ahosen johdolla. Kuva: Jari Asu

Mukana muistotilaisuudessa oli oppilaita Seinäjoen lukiosta, Seinäjoen yhteiskoulusta ja -lyseosta. Tilaisuuden juonsi kokenein ottein Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Koivisto.

Seinäjoen Veteraanikuoro esitti tilaisuudessa neljä virttä yleisön yhtyessä veisuun. Virsi synnynmaalle kajahti erityisen komeasti pakkassäässä Marika Ahosen johdolla.

Seppeleenlaskun Taipale – Vuosalmi -patsaalle suorittivat Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki mukanaan lukion oppilaita.

Tilaisuuden päätteeksi järjestettiin kahvitarjoilu Seinäjoen seurakuntakeskuksen alasalissa.

Kahvit tarjosi autoliike J Rinta-Jouppi Oy Seinäjoelta.
Tilaisuuden järjestäjinä olivat Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit.

Oli ilahduttaa huomata, että Talvisodan päättymisen 80 vuotismuistotilaisuuteen osallistui huomattava määrä kaiken ikäistä kuulijaa.

Talvisodan 80v muistotilaisuuden ohjelmalehtinen. Kuva: Jari Asu

 

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien uusien puheenjohtajien tervehdykset

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Etelä–Pohjanmaan reserviupseeripiirin syyskokouksessa tulin valituksi piirin puheenjohtajaksi tehtävää pitkään hoitaneen Marko Kaappolan jälkeen. Aloittaessani pestin 1.1.2020 kiitän saamastani luottamuksesta. Tässä vaiheessa lienee asiallista suorittaa lyhyt esittäytyminen.

Olen syntynyt 1969 ja asunut koko elämäni Ilmajoella, lukuun ottamatta opiskeluvuosia Jyväskylässä ja yhden vuoden työpestiä Mäntyharjussa. Koulutukseltani sekä ammatiltani olen luokanopettaja ja työnantajani tällä hetkellä on Kurikan kaupunki.

Maanpuolustusurani alkoi helmikuussa 1989, kun astuin alokkaaksi Satakunnan tykistörykmenttiin Niinisalossa. Koulutusalana alokas, myöhemmin tykkimies Taivalmaalla oli kenttätykistön tuliasematoiminta. Puolustusvoimat koulutti minusta Haminassa myös reserviupseerin Pyörre-kurssilla 191. Kotiuduin reservin vänrikkinä Ruutin päivänä 4.1.1990 ja liityin saman tien Ilmajoen reserviupseerikerhoon.

Puolustusvoimat on minua ajoittain lisäkouluttanut kertausharjoituksissa ja niinpä olen saanut osakseni myös ylennyksiä. Viimeisimmässä niistä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi minut kapteeniksi reservissä 6.12.2015. Tykistössä urani viimeiseksi asemaksi jäi tulipatterin päällikön tehtävä ennen kuin nuoremmat astuivat siinä tilalleni.

Olen harrastanut vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa reservissä vuodesta -90 lähtien enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Muotoina ovat olleet reserviupseeritoiminta, MPK:n kurssit ja muutaman muun yhdistyksen jäsenyys. Ilmajoen reserviupseerikerhon hallitukseen olen kuulunut lähes yhtäjaksoisesti 30 vuoden ajan muutamaa vuotta lukuun ottamatta ja nyt kuudentoista vuoden ajan olen ollut kerhon puheenjohtajana. Piiritasolla olen toiminut pitkään paitsi hallituksen jäsenenä, myös puheenjohtajistossa; aluksi 2. varapuheenjohtajana vuosina 2012–2013 ja viimeksi 1. varapuheenjohtajana vuosina 2014–2019.  Liitossa olen ollut piirin edustajana liittovaltuustossa kaksi kolmivuotiskautta.

Toimintani Ilmajoen kerhon puheenjohtajana jatkuu siis ainakin vuoden 2020. Kieltämättä parempi olisi, jos kerho saataisiin uusiin, innostuneisiin käsiin – oman puheenjohtajakauteni suurimpana epäonnistumisena voinkin jossain mielessä pitää sitä, että olen edelleen siinä tehtävässä. Toiminta pyörii muutamien (liian harvojen) aktiivien voimilla. Tämä tilanne lienee tuttu monissa kerhoissa.  Toki näihin vuosiin sisältyy monia mukavia onnistumisia: jäsenmäärää saatiin nostettua 2010-luvun alussa, osittain kiitos liiton silloisten jäsenhankintakilpailujen. Kerhon talous on myös vakaalla pohjalla; tämä tilanne on saavutettu vuotuisella kökkätyöllämme Ilmajoen musiikkijuhlilla ja se on mahdollistanut mm. kalustohankintoja kerholle

Nyt aloittaessani piirin puheenjohtajana tuleva agendani on vasta hahmottumassa. Luultavasti useimmat tunnistavat järjestömme suurimmat haasteet (kuten uusien, erityisesti nuorten henkilöiden mukaan saamisen vaikeuden; kilpailun ihmisten vapaa-ajasta muiden harrastusten kanssa, pienten paikkakuntien kerhojen hiipumisen jne.). Itse katsoisin, että varsinainen toiminnan kiinnostavuus tehdään ruohonjuuritasolla, eli yksittäisissä kerhoissa. Piiri voi olla tukemassa tätä ja piirin omassa toiminnassa ratkaiseva merkitys on tietenkin toiminnanjohtajalla. Nykyinen toiminnanjohtajamme onkin kiitettävästi lisännyt piirin näkyvyyttä eri tapahtumissa sekä mm. sosiaalisessa mediassa. Itse en tässä nykyajan some-maailmassa ole kovin aktiivinen jaksanut ainakaan toistaiseksi olla.

Joka tapauksessa piirin puheenjohtajana luotan maakunnan perinteiseen isänmaallisuuteen ja reserviupseeriaatteeseen. Vaikka meillä ei varuskuntaa alueella enää olekaan, on eteläpohjalaisten suhde maanpuolustukseen sekä Puolustusvoimiin nähdäkseni lämmin ja luja. Koetan tehdä oman osani, että se tulevaisuudessakin sellaisena pysyisi.

Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta 2020 maanpuolustustyön parissa!

Tuomas Taivalmaa
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Tuomas Taivalmaa (s. Ilmajoella 1969) aloitti Etelä-Pohjanmaan reserviupseeripiirin puheenjohtajana 1.1.2020. Varusmiespalveluksensa hän on suorittanut Satakunnan tykistörykmentissä (1989–1990) sekä Reserviupseerikoulussa Haminassa (RUK 191, Pyörre-kurssi). Reservin kapteeniksi Taivalmaa on ylennetty 6.12.2015.

Ilmajoen reserviupseerikerhoon Taivalmaa liittyi 1990 ja on toiminut sen puheenjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Reserviupseeripiirin hallituksessa hän on toiminut tuosta vuodesta lähtien ja piirin 2. varapuheenjohtajana 2012–2013 sekä 1. varapuheenjohtajana 2014–2019. Reserviupseeriliiton liittovaltuuston jäsenenä Taivalmaa on toiminut kaksi kolmivuotiskautta. RUL:n kultainen ansiomitali Taivalmaalle myönnettiin 2016.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Tänä vuonna, 2020 Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri täyttää 60 vuotta, piiriimme kuuluu 30 yhdistystä. Suomen suurimpana maanpuolustusjärjestönä roolimme puolustusjärjestelmässä on merkittävä, Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri on jäsenmäärältään kolmanneksi suurin piiri 18 maakunnallisesta piiristä. Tämän vuoden ajankohtaisia asioita meillä tulee olemaan www-sivujen uudistus yhdistyksissä ja Turpo-kilpailun jalkauttaminen maakunnan lukioihin. Turpo-kilpailulla pyritään innostamaan nuoria pohtimaan turvallisuuspolitiikkaa sekä vahvistamaan maanpuolustustahtoa, sen toteuttamista varten Reserviläispiiri yhdessä Reserviupseeripiirin kanssa muodostaa keväällä kilpailuorganisaation.

Maanpuolustusmyönteisen ilmapiirin myötä jäsenmäärämme on tehnyt tasaista kasvua, erityisesti naisten ja nuorten jäsenmäärän kasvu ilahduttaa. Piirinä ylläpidämme kansalaistemme maanpuolustustahtoa ja edistämme reserviläisten kenttäkelpoisuutta. Jäsenenä pääset osaksi esimerkiksi ammuntaa, maastotoimintaa, liikuntaa ja urheilua sekä monipuolista koulutustoimintaa. Tarjoamme kiinnostavaa toimintaa ikään, sukupuoleen tai armeijataustaan katsomatta kalenteriisi sopivalla tavalla. Parhaiten meidät tunnetaan seppeleenlaskuista ja maanpuolustusjuhlista, joita järjestämme eri puolilla maakuntaa erityisesti kansallisina juhlapyhinä. Olemme myös vahvasti mukana tukemassa sotiemme veteraaneja.

Jäseneksemme voi liittyä kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, älä aseta henkistä kynnystä liian korkealle, vaan liity rohkeasti jäseneksi, sillä piirimme alueelta löytyy jokaiselle mieleinen yhdistys. Ota myös seurantaan ajantasainen Lakeuden Maanpuolustaja verkkojulkaisu osoitteessa www.lakeudenmaanpuolustaja.fi

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Mika Mäki on syntynyt 1966 Kokkolassa. Ammatiltaan hän on hieroja/lomaosakeyrittäjä. Varusmiespalveluksensa Mäki on suorittanut Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa 3/86, josta kotiutui pioneeriryhmänjohtajana. Ylennetty reservin ylikersantiksi 2005.

Mäki liittyi Ylihärmän Reserviläisiin 2003, jossa toiminut puheenjohtajana vuodesta 2015 alkaen. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin hallituksen jäsen vuodesta 2016 alkaen, varapuheenjohtajana Mäki toimi vuoden 2019 ja puheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen. Reserviläisliiton hallituksen jäsen Mäki on ollut vuodesta 2019 alkaen.

Harrastuksiin on kuulunut reserviläistoiminnan lisäksi useita luottamus- ja toimihenkilötehtäviä eri urheiluseuroissa, näistä ansioista myönnetty 2018 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi.