Lakeuden Maanpuolustaja

Tapahtumat

”Kiitos kesästä, kiitos isänmaasta” – maakunnallinen kesäillan kirkko järjestetään Lapualla elokuisena torstai-iltana

Julkaistu

Pitkät perinteet omaava reserviläisten maakunnallinen kesäillan kirkko järjestetään jo 23 peräkkäisen kerran. Tänä vuonna isänmaallinen kirkkotilaisuus järjestetään Lapualla elokuun 20 päivä klo 19.00.

Avaussanat lausuu Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Koivisto. Tilaisuuden puhujaksi saapuu kenttäpiispa Pekka Särkiö. Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen esittää evl Mauri Etelämäki.

Kesäillan kirkossa kuullaan Lapuan veteraanikuoron esitys K Rantakarin johdolla sekä veteraanikuoro Saviruukun esitys solistinaan Martti Ridanpää. Tilaisuuden säestyksestä vastaa urkutaiteilija Matti Pesonen.

Päätöshartauksen pitää kirkkoherra Matti Salomäki.
Järjestäjänä E-P:n reserviläispiirit, Lapuan reserviläisjärjestöt ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta.

Tilaisuudessa noudatetaan aluehallintoviraston antamaa korona – ohjeistusta.
Lämpimästi tervetuloa isänmaalliseen kirkkotilaisuuteen!

Suomen suurimmat urut Lapuan tuomiokirkossa. Artikkelikuva: Wikipedia

Ohjelma:
– Beethoven Soi taivaat kiitosta, dipl.urkuri Matti Pesonen, urut
– Avaussanat Heikki Koivisto E-P res.piirien heng/perinnetoimik. pj
– Virsi 574: 1-4
– Lapuan Veteraanikuoro, johtaa K Rantakari Kellot kaikuu, kellot temppelin
– Puhe kenttäpiispa Pekka Särkiö
– Virsi 173: 1-3 (E-P:n reservil. nimikkovirsi (kolehtivirsi)
– Puolustusvoimien Vaasan aluetoimiston tervehdys evl Mauri Etelämäki
– Veteraanikuoro Saviruukku solistina Martti Ridanpää, Kiitoslaulu
– Virsi 581
– Päätöshartaus, kirkkoherra Matti Salomäki
– Virsi 462
– Kiitokset ja kutsu kirkkokahville, Lapuan reserviläisjärjestön edustaja
– Päätössoitto, J Sibelius Finlandia Matti Pesonen urut

Tulostettava ohjelma löytyy TÄSTÄ

Artikkelin pääkuva: Pasi Ahola

Salpalinja 80 vuotta – vahva linnoitus kesti myös kylmän sodan paineen

Julkaistu

Suomen itärajan linnoitus, pääosin välirauhan 1940 – 41 aikana rakennettu Salpalinja täytti tehtävänsä. Sitä vastaan ei hyökätty sodan aikana ja se kesti ennaltaehkäisevänä pelotteena myös kylmän sodan paineet. Enempää Salpalinjalta ei voitu vaatia. Linnoitus osaltaan vaikutti siihen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä ja läntisen yhteiskuntajärjestelmänsä.

Salpalinjan rakentaminen alkoi 80 vuotta sitten huhtikuussa 1940 välittömästi talvisodan jälkeen. Itärajan linnoitusta pidettiin silloin itsenäisen Suomen ja jopa Skandinavian suurimpana yksittäisenä rakennustyömaana.

Linnoituksen kustannukset valtion tulo- ja menoarviosta olivat esimerkiksi vuonna 1941 viisi prosenttia, samaa suuruusluokkaa kuin koko puolustusbudjetti nykyisin!

Linnoittamisen taustalla oli tosiasia siitä, että Neuvostoliitto ei saavuttanut talvisodassa tavoitteitaan. Oli nähtävissä, että Josif Stalin yrittää Suomen valloitusta ennemmin tai myöhemmin uudelleen. Siksi siihen piti Suomen varautua.

Puna-armeija oli talvisodassa vahvoilla. Sodan loppuvaiheessa suomalaisten linjojen murtuminen oli jopa vain päivien päässä. Lännen, Britannian ja Ranskan, mahdollinen sotilasapu Suomelle nähtiin Moskovassa puna-armeijalle liian isona riskinä. Stalin taipui rauhaan ja ryhtyi vahvistamaan Suomelle huonosti pärjännyttä puna-armeijaansa uuteen uskoon.

Suomen nopea linnoittamispäätös heti sodan jälkeen oli viesti itään, että Suomi aikoo edelleen puolustaa olemassaolonsa oikeutusta kynsin ja hampain. Sitä paremmalla syyllä Neuvostoliiton oli vahvistettava hyökkäysvoimaansa. Siinä samalla myös Suomi sai aikavoiton saattaa puolustusvoimansa, armeijansa taistelukuntoon. Välirauha on edelleen Suomen historian tehokkainta varustautumisen aikaa, jossa Salpalinjalla oli iso osa.

Virolahdelta Savukoskelle ja aikanaan aina Jäämerelle saakka ulottunut Itärajan linnoitusketju sai vasta 1944 nimen Suomen Salpa. Puolustusvoimat käytti paikoin syvyydessä useita linjoja sisältäneestä linnoituksesta nimeä Salpa-asema. Kansan suussa nimeksi vakiintui Salpalinja.

Salpalinjan vahvimmat ja yhtenäisimmät rakennetut osat ovat Karjalankannaksen jatkeella Suomenlahden ja Saimaan välissä. Siitä pohjoiseen merkittävänä osana puolustusta ovat luonnonesteet, vesistöt ja erämaat; vain todennäköiset vihollisen kulku-urat ja etenemissuunnat linnoitettiin.

Museoita ja julkaisuja

Vasta Neuvostoliiton luhistumisen ja YYA-sopimuksen irtisanomisen jälkeen 1990-luvun alussa Salpalinjan salat avautuivat Suomessa suurelle yleisölle. Virolahdella ja Miehikkälässä avattiin 1980-luvulla ensimmäiset edelleen toimivat Salpalinjaa esittelevät matkailukohteet; Ylämaalla ensimmäiset esittelyt yleisölle järjestettiin jo 1970-luvun puolella.

Nykyisin linnoitusta, jossa ei koskaan taisteltu, esitellään yleisölle käytännössä kaikissa itärajan kunnissa. Sotahistoriallisia Salpalinja-museoita on Virolahdella, Miehikkälässä ja Joensuussa.

Salpavaellus 2017, Virolahti

Tietoa Salpalinjasta on nykyisin tarjolla jo runsaasti. Museoviraston vuosina 2009-2012 tehty Salpalinjan inventointi, vuonna 2017 julkaistu Salpalinjan perinneyhdistyksen artikkelikokoelma Salpalinja – itsenäisyyden monumentti -kirja sekä 2017 lopulla ensi-iltansa saanut lappeenrantalaisen storyTv films Oy:n tuottama puolentoista tunnin SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuva ovat esimerkkejä lukuisista Salpalinja-julkaisuista. Salpalinjaan liittyviä väitöskirjoja on tehty kaksi ja kolmas on työn alla.

Salpavaellus 2020 peruttu

Suurin toistuva Salpalinjaa esittelevä vuotuinen tapahtuma Suomessa on Salpavaellus. Se järjestettiin puolustusvoimien aloitteesta Miehikkälästä käsin ensimmäisen kerran vuonna 1994, silloin osana Salpa-aseman rakentamisen päättymisen 50-vuotisjuhlasarjaa.

Johdettu ja opastettu tapahtuma maastossa onnistui ja kokosi yli 200 vaeltajaa. Kertatapahtumaksi aiottu Salpavaellus saikin yleisön pyynnöstä heti jatkoa.

Viikko jälkeen juhannuksen 27.-28.6 2020 Lappeenrannassa pidettäväksi aiottu 27. Salpavaellus on maailmanlaajuisen koronapandemian takia peruttu. Teemana olisi ollut Salpalinja 80 vuotta.

Salpavaelluksen järjestelyissä vuodesta 2018 lähtien on ollut mukana MPK:n Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri apunaan alkuperäisjärjestäjät Virolahden, Miehikkälän ja Luumäen reserviupseeri- ja reserviläiskerhot sekä 2018 lähtien mukaan tullut, Lappeenrannassa kotipaikkaa pitävä Salpalinjan Oppaat ry.

Salpavaellus 2018 päätösjuhlaan Kotkaniemi, Luumäki

Salpavaelluksille on osallistunut vuosittain 60 – 250 henkeä kerrallaan ja se on tavoittanut yhteensä noin 4000 vaeltajaa. Salpavaellus-tapahtuman itseään suurempi oheistoiminta, Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssien perehdyttäminen Salpalinjaan Virolahdella loppuvuodesta 2011 alkaen on vapaaehtoistyönä tavoittanut kevääseen 2020 mennessä yhteensä jo 10 319 upseerioppilasta!

Teksti ja kuvat:
Terho Ahonen

lisätietoja:
www.salpavaellus.net

Veijo Immonen, Lappeenranta
Vaelluksen johtaja
immonenveijo@gmail.com
050 562 6928

Mauno Sirén, Lappeenranta
Vaelluksen varajohtaja, Salpalinjan Oppaat ry:n puheenjohtaja
mauno.siren@pp.inet.fi
0400 889 057

Kohti Isonkyrön maakunnallista Tammisunnuntain muistojuhlaa

Julkaistu

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys perustettiin 4.6.1990 jatkamaan Vapaussodan Huoltosäätiön viitoittamissa jäljissä vapaussotaan osallistuneiden tai muuten maamme vapauttamiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen myötävaikuttaneiden muiston ja perinteiden esillä pitämistä.

Yhdistyksellemme annettu pitkä nimi antaa toiminnastamme väärän mielikuvan, sillä tavoitteenamme on tuoda esiin itsenäisyyshistoriamme tapahtumia aina talvi- ja jatkosotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen saakka. Vaalimme siis isänmaamme vapauttajien 1918 sekä talvi-, jatko- ja Lapinsodissa itsenäisyyttämme puolustaneiden muistoa ja kunnioitusta. Huolehdimme lisäksi, että Suojeluskunta ja Lottajärjestöjen merkitys maamme itsenäisyyden ja vapauden saavuttamisessa ja säilyttämisessä sekä kotirintaman ponnistelut ja sodanjälkeinen jälleenrakentaminen pysyvät elävinä suomalaisten keskuudessa.

Tammisunnuntaina 27. tammikuuta 1918 käynnistyi Suomen Senaatin antama tehtävä kenraali Mannerheimin johtoon määrätyille lähinnä suojeluskunnista muodostetuille joukoille palauttaa maahan järjestys ja riisua aseista venäläinen sotaväki. Vapaussodan alkamisen muistopäivällä on erityistä merkitystä alueellamme, sillä venäläisten varuskuntien aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla Tammisunnuntaina. Ensimmäisenä aloitettiin Laihialla, jonne Isonkyrön pappilassa olleesta suojeluskunnan esikunnasta lähetettiin 39 isokyröläistä. He osallistuivat Hulmin valtauksen toiseen hyökkäykseen jääkäri Viljo Laakson johdolla. Sitten seurasivat nopeassa tahdissa Lapua, Seinäjoki, Ylistaro, Vähäkyrö ja Vaasa.

Edessä olivat kuitenkin monet taistelut, ennen kuin itsenäisyytemme oli varmistettu. Jo ensimmäisissä taisteluissa kävi ilmi, että vastassa olisi niin oman maan kansalaisia, punakaartilaisia, kuin venäläistäkin sotaväkeä.

Isokyrö. Arkkitehti Matti Björklundin suunnittelema Karhupatsas on otettu kaikkien 1900-luvun sotien yhteiseksi muistomerkiksi. Kuva Jari Asu.

Tammisunnuntain muistaminen on ollut yhdistyksemme tärkein vuosittainen juhla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Juhlia on järjestetty 22 eri paikkakunnilla ja nyt toista kertaa Isossakyrössä. Ensimmäisen kerran Tammisunnuntaita vietettiin toimestamme Isossakyrössä 1996. Toteutamme Tammisunnuntain 102-vuotismuistojuhlan yhdessä Isonkyrön seurakunnan, Isonkyrön kunnan, Kyrönmaan lukion, Isonkyrön reserviupseerikerhon ja Isonkyrön reserviläisten kanssa.

Tammisunnuntain vietto alkaa 26.1.2020 sanajumalanpalveluksella Isonkyrön kirkossa klo 10.00. Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppeleet 1918 vapaussodan ja 1939 – 1944 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkille, asevelihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille. Juhlaväelle tarjotaan lounas kello 11.15 alkaen Isonkyrön seurakuntatalossa ja päiväjuhla alkaa Isonkyrön koulukeskuksessa kello 12.30. Yleisön toivotaan olevan paikoillaan kello 12.25. Juhlapuhujana on prikaatikenraali Mika Kalliomaa ja musiikista huolehtii Laivaston seitsikko sekä Heikki ja Topi Salli.

Tammisunnuntain maakunnallinen muistojuhla on kerännyt perinnetyön tekijöiden ohella runsaasti yleisöä yhteiseen juhlahetkeen. Toivomme näin käyvän tulevanakin Tammisunnuntaina. Juhlatapahtumiin on vapaa pääsy, pukukoodina on tumma puku ja kunniamerkit.

Lämpimästi tervetuloa!

Tapani Tikkala
puheenjohtaja
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Reserviläisten Joulutulet loimuavat jälleen Etelä-Pohjanmaalla

Julkaistu

Reserviläisten perinteiset Joulutulet järjestetään jälleen usealla Etelä-Pohjanmaan paikkakunnalla:

YLIHÄRMÄ
Reserviläisliiton Joulutulet järjestetään Ylihärmässä Härmän Kylpylän laavulla tiistaina 10.12. klo 18.30.

Tarjolla on mehua, pipareita ja käristeitä, puheen pitää Ylihärmän kappeliseurakunnan kappalainen Anssi Massinen. Myös viereinen korsu on avoinna ja pulkkamäkeenkin saatiin onneksi lunta.

ALAVUS
Alavuden reserviläisjärjestöjen perinteiset Joulutulet järjestetään
torstaina 12.12. 2019 alk. klo 18.00.

Tapahtumapaikkanasankarihautausmaan viereinen nurmikenttä.

Ohjelmassa mm kirkkoherra Jussi Peräahon tuoma seurakunnan tervehdys ja yhteislaulua kanttorin johdolla. Mahdollisuus tutustua muistojen kappelin jouluseimeen.

Tarjolla lämmintä mehua, jouluisia pipareita ja reipasta yhdessäoloa raikkaassa ulkoilmassa!

SEINÄJOKI
Seinäjoen Reserviläiset kutsuvat Joulutulille Joupiskalle lauantaina 14.12. klo 16.30.

Lähdetään vesilaitoksen P-alueelta soihduin valaistulle Esteetön Jouppilanvuori -lenkille.
Vuori tukikohdan korsuaukiolla klo 17.00 jätkänkynttilöiden loisteessa lauletaan tutut joululaulut ja hiljennytään joulun sanoman äärellä.

Jouluevankeliumi Jaakko Antila. Päätöshartaus ja srk tervehdys Jukka Salo. Korsu avoinna. Reservi- ja sotilaskotinaisten Glögi- ja piparitarjoilu.

LAPUA
Lapuan reserviläisjärjestöjen joulutulet syttyvät perjantaina 20.12 2019 alk. klo 19.00 Lapuan keskustassa Pyhälahden aukiolla.

Ohjelmassa on mm. rovasti Juha Ikolan puhe ja yhteislaulua Lapuan veteraanikuoron johdolla.

Tarjolla on lämmintä glögiä, pipareita sekä joulun tunnelmaa! Tervetuloa!

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA RESERVILÄISTEN JOULUTULILLE!

Art by Marjo Kauppinen

Talvisodasta 80 vuotta – Reserviläiset Isänmaan asialla

Julkaistu

Lauantaina 30.11 tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi talvisota. Itänaapurin suunnitelmissa oli muutamassa päivässä vallata Helsinki ja viimeistään kolmessa viikossa koko maa.

Suomi kesti 105 ”kunnian päivää” saavuttaen torjuntavoiton ja maamme säilyi itsenäisenä. Koettiin ”talvisodan ihme”. Tutkijat ovat todenneet, että talvisodan ihmeen mahdollisti talvisodan henki, joka syntyi ennen muuta luottamuksesta Korkeimman apuun ja johdatukseen. Hirvittävää ylivoimaa vastaan Suomen armeija kykeni käsittämättömiin suorituksiin. Talvisota vaati kuitenkin raskaan uhrin, 23000 kaatunutta, joukossa 64 lottaa ja 45000 haavoittunutta. Silloisen Neuvostoliiton tappiot olivat monikymmenkertaiset.

SA-KUVA – KK-pesäke n. 5 km Lemetistä pohjoiseen.

Kunnioittaakseen talvisodan- ja myös jatkosodan sankarien muistoa Seinäjoen reserviläisjärjestöt sytyttävät 118 muistokynttilää Seinäjoen
sankarihaudalla lauantaina 30.11 kello 14.00.

Muistopäivä jatkuu konsertilla 30.11. Seinäjoki-salissa kello 17.00.
Konsertin teemana on ”Oi kallis Suomenmaa” – 80 vuotta talvisodasta.
Musiikista vastaa 2018 perustettu MPK Pohjanmaan soittokunta johtajana Arto Panula.
Laulusolisteina esiintyvät Teresa Stürzenberger ja Tero Parkkinen.

MPK Pohjanmaan soittokunta

Ohjelmassa kuullaan isänmaallista puhallinmusiikia Finlandiasta Jääkärimarssiin. Väliin mahtuu myös muutama kevyempi kappale, kuten Äänisen aallot ja Evakon laulu.

Erikoisuutena on Jussi Asun säveltämä ja puhallinorkesterille sovittama Talvisodan vänrikkien marssi. Kappale on ”maailman ensiesitys”.

Konsertin lopussa on sodanaikainen kenttähartaus, jossa puheosuuden käyttää Jaakko Antila. Hartaus päättyy yhteiseen virteen Siunaa ja varjele meitä.

Konsertin järjestävät Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Seinäjoen reserviläisjärjestöt yhdessä MPK Pohjanmaan soittokunnan kanssa.

Ohjelma 10€ (Tammenlehväveteraaneille maksutta)
Maksullinen väliaikakahvitus

Lämpimästi tervetuloa konserttiin runsain joukoin.

Heikki Koivisto
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Hengellinen- ja perinnetoimikunta