Lakeuden Maanpuolustaja

Tapahtumat

Hela-SRA kilpailtiin jo kolmatta kertaa

Julkaistu

Kauhavan Reserviläiset ry:n kolmas avoin sovelletun reserviläisammunnan SRA-kilpailu järjestettiin 25.-26. heinäkuuta Kauhavan Erämiehet ry:n ampumaradalla Pihlajamäessä.

Kilpailussa suoritettiin neljä rastia: pistooli-, kiväärin ja pistoolin yhdistelmä-, kivääri- ja haulikkorasti. Pistooli-, yhdistelmä- ja kiväärirasti oli miehitettynä Kauhavan Reserviläisten voimin ja haulikkorastin olivat toteuttaneet Lapuan Reserviläisten SRA-aktiivit.

Kilpailua varten teetettiin yhdistyksen käyttöön Turun Palkintokeskuksella oma mitali. Kuva. Antti Isosalo

Kilpailijoita oli saapunut mm. Kirkkonummella, Kankaanpäästä ja Harjavallasta.

Kilpailun järjestämiseen alkaa olla jo rutiinia ja tarvittava kalusto. Merkittävässä osassa uutterien vapaaehtoisten reserviläisten työpanoksen ohella on Kauhavan Erämiesten myötämielinen suhtautuminen kilpailun järjestämiseen heidän ampuma-alueellaan.

Erityiskiitos kuuluu myös tapahtumaa tukeneille yrityksille, joita olivat Haatec, Asetalo, Lapua, Vihtavuori, Laurin Metalli, Varusteleka, Safetor ja Ilpon Katiska.

Terho Malon rakentaman maastoauton on nähty huristelevan edestakaisin hirvirataa ainakin vuoden 2019 kilpailun yhteydessä. Kuva: Antti Isosalo

Kauhavalla on nyt jo yli 10 vuoden ajan pitkäjänteisesti kehitetty SRA-toimintaa mm. Reserviläisliiton projektituen turvin ja se alkaa kantamaan hedelmää.

Antti Isosalo
Puheenjohtaja
Kauhavan Reserviläiset

Kilpailutulokset löydät TÄSTÄ

Kauhavan Hela-SRA:sta 25.-26.7.2020 koostettu videoleike löytyy alta:

Sotilaallista pyöräilyä lakeusmaisemissa

Julkaistu

Poikkeuksellinen vuosi on verottanut tapahtumien järjestelyjä eri puolilla maatamme. Ulkoilmatapahtuminen osalta tilanne on kuitenkin valoisampi, kun jokavuotinen reserviläispyöräily polkaistaan käyntiin jälleen sunnuntaina 23.8. Seinäjoella.

Perinteiseen tapaan sotilaalliseen tyyliin toteutettava polkupyörämarssi järjestetään tällä kertaa Seinäjoen maisemissa. Pyöräilevä, muodikkaasti vihreään pukeutunut joukko liikkuu yhtenäisenä marssiosastona 45 kilometrin mittaisella marssireitillä.

Polkupyörämarssi toteutetaan kurssimuotoisena yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n, Seinäjoen Reserviläisen sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien kanssa.

Vuoden 2019 reserviläispyöräily järjestettiin Lapualla. Kuva: JSY

Tarkemmat tiedot varustamisesta, marssireitistä, huollosta jne. toimitetaan osallistujille MPK:n lähettämän kurssikirjeen mukana. Puolustusvoimat myöntää tapahtumasta reserviläisille yhden rinnasteisen kertausharjoitusvuorokauden.

Kurssin tavoitteena on kannustaa reserviläisiä elinikäiseen liikunnan harrastamiseen, kehittää pyöräilijöiden pitkäkestoista suorituskykyä ja tutustuttaa heidät fyysinen toimintakyvyn opetuspakettiin, lisää liikettä -hankkeeseen sekä MARSMARS –sovellukseen.

Tauko paikalla! Matkan edetessä huolehditaan ruoka- ja juomahuollosta. Kuva: JSY (Lapua 2019)

Pyöräily tapahtuu puolustusvoimien polkupyörillä ja maastopuvussa. Polkupyörät, asut ja kengät on varattu viidellekymmenelle osallistujalle. Myös oma M05-asu ja/tai riittävän sotilaalliset jalkineet on sallittu. Ohjelma alkaa kokoontumisella, varustamisella ja alkupuhuttelulla klo 1000. Varsinainen lähtö marssille tapahtuu klo 1030. Varusteet on mahdollista vastaanottaa jo klo 0900 alkaen. Lähtöpaikalla tarjotaan aamupala. Marssireitillä on juomahuolto sekä pikkupurtavaa.

Polkupyörämarssilla noudatetaan aluehallintoviraston ohjeistusta käsihygieniasta ja turvaväleistä.

  • Ilmoittautuminen harjoitusalueella klo 1000 mennessä
  • Marssireitin esittely ja turvallisuusohjeet klo 1000 – 1030
  • Marssisuoritus klo 1030 – 1600
  • Huolto ja kurssin päättäminen klo 1700 mennessä

Ilmoittautuminen polkupyörämarssille 13.8.2020 mennessä TÄSTÄ!

Huom! Jälki-ilmoittautuminen paikan päällä ei ole mahdollista, koska varusteet ja tarjoilu on tilattu ilmoittautumisten perusteella.

Yhteystiedot
Kurssinjohtaja Jarmo Koskela p. 0452303705, jarppik1@gmail.com
Toiminnanjohtaja Jani Syvänen p.0505949617, epreservilaispiirit@gmail.com
Koulutuspäällikkö Ismo Ojala p. 0406501680, ismo.ojala@mpk.fi
Piiritoimisto p. 0400 395 909, pohjanmaa@mpk.fi

”Kiitos kesästä, kiitos isänmaasta” – maakunnallinen kesäillan kirkko järjestetään Lapualla elokuisena torstai-iltana

Julkaistu

Pitkät perinteet omaava reserviläisten maakunnallinen kesäillan kirkko järjestetään jo 23 peräkkäisen kerran. Tänä vuonna isänmaallinen kirkkotilaisuus järjestetään Lapualla elokuun 20 päivä klo 19.00.

Avaussanat lausuu Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Koivisto. Tilaisuuden puhujaksi saapuu kenttäpiispa Pekka Särkiö. Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston tervehdyksen esittää evl Mauri Etelämäki.

Kesäillan kirkossa kuullaan Lapuan veteraanikuoron esitys K Rantakarin johdolla sekä veteraanikuoro Saviruukun esitys solistinaan Martti Ridanpää. Tilaisuuden säestyksestä vastaa urkutaiteilija Matti Pesonen.

Päätöshartauksen pitää kirkkoherra Matti Salomäki.
Järjestäjänä E-P:n reserviläispiirit, Lapuan reserviläisjärjestöt ja Lapuan tuomiokirkkoseurakunta.

Tilaisuudessa noudatetaan aluehallintoviraston antamaa korona – ohjeistusta.
Lämpimästi tervetuloa isänmaalliseen kirkkotilaisuuteen!

Suomen suurimmat urut Lapuan tuomiokirkossa. Artikkelikuva: Wikipedia

Ohjelma:
– Beethoven Soi taivaat kiitosta, dipl.urkuri Matti Pesonen, urut
– Avaussanat Heikki Koivisto E-P res.piirien heng/perinnetoimik. pj
– Virsi 574: 1-4
– Lapuan Veteraanikuoro, johtaa K Rantakari Kellot kaikuu, kellot temppelin
– Puhe kenttäpiispa Pekka Särkiö
– Virsi 173: 1-3 (E-P:n reservil. nimikkovirsi (kolehtivirsi)
– Puolustusvoimien Vaasan aluetoimiston tervehdys evl Mauri Etelämäki
– Veteraanikuoro Saviruukku solistina Martti Ridanpää, Kiitoslaulu
– Virsi 581
– Päätöshartaus, kirkkoherra Matti Salomäki
– Virsi 462
– Kiitokset ja kutsu kirkkokahville, Lapuan reserviläisjärjestön edustaja
– Päätössoitto, J Sibelius Finlandia Matti Pesonen urut

Tulostettava ohjelma löytyy TÄSTÄ

Artikkelin pääkuva: Pasi Ahola

Salpalinja 80 vuotta – vahva linnoitus kesti myös kylmän sodan paineen

Julkaistu

Suomen itärajan linnoitus, pääosin välirauhan 1940 – 41 aikana rakennettu Salpalinja täytti tehtävänsä. Sitä vastaan ei hyökätty sodan aikana ja se kesti ennaltaehkäisevänä pelotteena myös kylmän sodan paineet. Enempää Salpalinjalta ei voitu vaatia. Linnoitus osaltaan vaikutti siihen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä ja läntisen yhteiskuntajärjestelmänsä.

Salpalinjan rakentaminen alkoi 80 vuotta sitten huhtikuussa 1940 välittömästi talvisodan jälkeen. Itärajan linnoitusta pidettiin silloin itsenäisen Suomen ja jopa Skandinavian suurimpana yksittäisenä rakennustyömaana.

Linnoituksen kustannukset valtion tulo- ja menoarviosta olivat esimerkiksi vuonna 1941 viisi prosenttia, samaa suuruusluokkaa kuin koko puolustusbudjetti nykyisin!

Linnoittamisen taustalla oli tosiasia siitä, että Neuvostoliitto ei saavuttanut talvisodassa tavoitteitaan. Oli nähtävissä, että Josif Stalin yrittää Suomen valloitusta ennemmin tai myöhemmin uudelleen. Siksi siihen piti Suomen varautua.

Puna-armeija oli talvisodassa vahvoilla. Sodan loppuvaiheessa suomalaisten linjojen murtuminen oli jopa vain päivien päässä. Lännen, Britannian ja Ranskan, mahdollinen sotilasapu Suomelle nähtiin Moskovassa puna-armeijalle liian isona riskinä. Stalin taipui rauhaan ja ryhtyi vahvistamaan Suomelle huonosti pärjännyttä puna-armeijaansa uuteen uskoon.

Suomen nopea linnoittamispäätös heti sodan jälkeen oli viesti itään, että Suomi aikoo edelleen puolustaa olemassaolonsa oikeutusta kynsin ja hampain. Sitä paremmalla syyllä Neuvostoliiton oli vahvistettava hyökkäysvoimaansa. Siinä samalla myös Suomi sai aikavoiton saattaa puolustusvoimansa, armeijansa taistelukuntoon. Välirauha on edelleen Suomen historian tehokkainta varustautumisen aikaa, jossa Salpalinjalla oli iso osa.

Virolahdelta Savukoskelle ja aikanaan aina Jäämerelle saakka ulottunut Itärajan linnoitusketju sai vasta 1944 nimen Suomen Salpa. Puolustusvoimat käytti paikoin syvyydessä useita linjoja sisältäneestä linnoituksesta nimeä Salpa-asema. Kansan suussa nimeksi vakiintui Salpalinja.

Salpalinjan vahvimmat ja yhtenäisimmät rakennetut osat ovat Karjalankannaksen jatkeella Suomenlahden ja Saimaan välissä. Siitä pohjoiseen merkittävänä osana puolustusta ovat luonnonesteet, vesistöt ja erämaat; vain todennäköiset vihollisen kulku-urat ja etenemissuunnat linnoitettiin.

Museoita ja julkaisuja

Vasta Neuvostoliiton luhistumisen ja YYA-sopimuksen irtisanomisen jälkeen 1990-luvun alussa Salpalinjan salat avautuivat Suomessa suurelle yleisölle. Virolahdella ja Miehikkälässä avattiin 1980-luvulla ensimmäiset edelleen toimivat Salpalinjaa esittelevät matkailukohteet; Ylämaalla ensimmäiset esittelyt yleisölle järjestettiin jo 1970-luvun puolella.

Nykyisin linnoitusta, jossa ei koskaan taisteltu, esitellään yleisölle käytännössä kaikissa itärajan kunnissa. Sotahistoriallisia Salpalinja-museoita on Virolahdella, Miehikkälässä ja Joensuussa.

Salpavaellus 2017, Virolahti

Tietoa Salpalinjasta on nykyisin tarjolla jo runsaasti. Museoviraston vuosina 2009-2012 tehty Salpalinjan inventointi, vuonna 2017 julkaistu Salpalinjan perinneyhdistyksen artikkelikokoelma Salpalinja – itsenäisyyden monumentti -kirja sekä 2017 lopulla ensi-iltansa saanut lappeenrantalaisen storyTv films Oy:n tuottama puolentoista tunnin SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuva ovat esimerkkejä lukuisista Salpalinja-julkaisuista. Salpalinjaan liittyviä väitöskirjoja on tehty kaksi ja kolmas on työn alla.

Salpavaellus 2020 peruttu

Suurin toistuva Salpalinjaa esittelevä vuotuinen tapahtuma Suomessa on Salpavaellus. Se järjestettiin puolustusvoimien aloitteesta Miehikkälästä käsin ensimmäisen kerran vuonna 1994, silloin osana Salpa-aseman rakentamisen päättymisen 50-vuotisjuhlasarjaa.

Johdettu ja opastettu tapahtuma maastossa onnistui ja kokosi yli 200 vaeltajaa. Kertatapahtumaksi aiottu Salpavaellus saikin yleisön pyynnöstä heti jatkoa.

Viikko jälkeen juhannuksen 27.-28.6 2020 Lappeenrannassa pidettäväksi aiottu 27. Salpavaellus on maailmanlaajuisen koronapandemian takia peruttu. Teemana olisi ollut Salpalinja 80 vuotta.

Salpavaelluksen järjestelyissä vuodesta 2018 lähtien on ollut mukana MPK:n Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri apunaan alkuperäisjärjestäjät Virolahden, Miehikkälän ja Luumäen reserviupseeri- ja reserviläiskerhot sekä 2018 lähtien mukaan tullut, Lappeenrannassa kotipaikkaa pitävä Salpalinjan Oppaat ry.

Salpavaellus 2018 päätösjuhlaan Kotkaniemi, Luumäki

Salpavaelluksille on osallistunut vuosittain 60 – 250 henkeä kerrallaan ja se on tavoittanut yhteensä noin 4000 vaeltajaa. Salpavaellus-tapahtuman itseään suurempi oheistoiminta, Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssien perehdyttäminen Salpalinjaan Virolahdella loppuvuodesta 2011 alkaen on vapaaehtoistyönä tavoittanut kevääseen 2020 mennessä yhteensä jo 10 319 upseerioppilasta!

Teksti ja kuvat:
Terho Ahonen

lisätietoja:
www.salpavaellus.net

Veijo Immonen, Lappeenranta
Vaelluksen johtaja
immonenveijo@gmail.com
050 562 6928

Mauno Sirén, Lappeenranta
Vaelluksen varajohtaja, Salpalinjan Oppaat ry:n puheenjohtaja
mauno.siren@pp.inet.fi
0400 889 057

Kohti Isonkyrön maakunnallista Tammisunnuntain muistojuhlaa

Julkaistu

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys perustettiin 4.6.1990 jatkamaan Vapaussodan Huoltosäätiön viitoittamissa jäljissä vapaussotaan osallistuneiden tai muuten maamme vapauttamiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen myötävaikuttaneiden muiston ja perinteiden esillä pitämistä.

Yhdistyksellemme annettu pitkä nimi antaa toiminnastamme väärän mielikuvan, sillä tavoitteenamme on tuoda esiin itsenäisyyshistoriamme tapahtumia aina talvi- ja jatkosotien jälkeiseen jälleenrakentamiseen saakka. Vaalimme siis isänmaamme vapauttajien 1918 sekä talvi-, jatko- ja Lapinsodissa itsenäisyyttämme puolustaneiden muistoa ja kunnioitusta. Huolehdimme lisäksi, että Suojeluskunta ja Lottajärjestöjen merkitys maamme itsenäisyyden ja vapauden saavuttamisessa ja säilyttämisessä sekä kotirintaman ponnistelut ja sodanjälkeinen jälleenrakentaminen pysyvät elävinä suomalaisten keskuudessa.

Tammisunnuntaina 27. tammikuuta 1918 käynnistyi Suomen Senaatin antama tehtävä kenraali Mannerheimin johtoon määrätyille lähinnä suojeluskunnista muodostetuille joukoille palauttaa maahan järjestys ja riisua aseista venäläinen sotaväki. Vapaussodan alkamisen muistopäivällä on erityistä merkitystä alueellamme, sillä venäläisten varuskuntien aseistariisunta alkoi Etelä-Pohjanmaalla Tammisunnuntaina. Ensimmäisenä aloitettiin Laihialla, jonne Isonkyrön pappilassa olleesta suojeluskunnan esikunnasta lähetettiin 39 isokyröläistä. He osallistuivat Hulmin valtauksen toiseen hyökkäykseen jääkäri Viljo Laakson johdolla. Sitten seurasivat nopeassa tahdissa Lapua, Seinäjoki, Ylistaro, Vähäkyrö ja Vaasa.

Edessä olivat kuitenkin monet taistelut, ennen kuin itsenäisyytemme oli varmistettu. Jo ensimmäisissä taisteluissa kävi ilmi, että vastassa olisi niin oman maan kansalaisia, punakaartilaisia, kuin venäläistäkin sotaväkeä.

Isokyrö. Arkkitehti Matti Björklundin suunnittelema Karhupatsas on otettu kaikkien 1900-luvun sotien yhteiseksi muistomerkiksi. Kuva Jari Asu.

Tammisunnuntain muistaminen on ollut yhdistyksemme tärkein vuosittainen juhla jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Juhlia on järjestetty 22 eri paikkakunnilla ja nyt toista kertaa Isossakyrössä. Ensimmäisen kerran Tammisunnuntaita vietettiin toimestamme Isossakyrössä 1996. Toteutamme Tammisunnuntain 102-vuotismuistojuhlan yhdessä Isonkyrön seurakunnan, Isonkyrön kunnan, Kyrönmaan lukion, Isonkyrön reserviupseerikerhon ja Isonkyrön reserviläisten kanssa.

Tammisunnuntain vietto alkaa 26.1.2020 sanajumalanpalveluksella Isonkyrön kirkossa klo 10.00. Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppeleet 1918 vapaussodan ja 1939 – 1944 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkille, asevelihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille. Juhlaväelle tarjotaan lounas kello 11.15 alkaen Isonkyrön seurakuntatalossa ja päiväjuhla alkaa Isonkyrön koulukeskuksessa kello 12.30. Yleisön toivotaan olevan paikoillaan kello 12.25. Juhlapuhujana on prikaatikenraali Mika Kalliomaa ja musiikista huolehtii Laivaston seitsikko sekä Heikki ja Topi Salli.

Tammisunnuntain maakunnallinen muistojuhla on kerännyt perinnetyön tekijöiden ohella runsaasti yleisöä yhteiseen juhlahetkeen. Toivomme näin käyvän tulevanakin Tammisunnuntaina. Juhlatapahtumiin on vapaa pääsy, pukukoodina on tumma puku ja kunniamerkit.

Lämpimästi tervetuloa!

Tapani Tikkala
puheenjohtaja
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry