Eturivissä

Kuka: Elena Mikkilä
Sotilasarvo: Korpraali (res)
Motto: ”Eteenpäin kuin mummo lumessa!”
Syntymäpaikka: Seinäjoki
Asuinpaikka: Seinäjoki

Koulutukset:
– Turvallisuusvalvoja
– Media-alan ja kuvallisen ilmaisun toteuttaja

Työura:
– Kaupan kassa
– Vartija
– Arvokuljettaja
– Lehtikuvaaja
– Valokuvaajayrittäjä

Harrastukset:
– Retkeily
– Valokuvaaminen

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:

Kiinnostus asepalvelusta kohtaan heräsi vahvasti opiskellessani turvallisuusalalla. Jatko-opiskeluina olin kiinnostunut rajavartijan ammatista ja sitä varten tulisi olla käytynä asepalvelus. Asepalvelus oli pyörinyt mielessäni jo aikaisemminkin, mutta jotenkin en pitänyt sitä vielä niin ajankohtaisena. Kuitenkin muutamat muut luokkalaiseni silloin hakivat myös asepalvelukseen ja päätin, että kyllä minäkin nyt haen. Tuntui että kaikki, myös vastoinkäymiset tapahtui tarkoituksella. Terveystarkastuksessa kävi ilmi, että en voi terveyssyistä hakea rajavartijaksi. Pettymys oli suuri, mutta minulla oli tunne että jotain on vielä tulossa.

Pääsin asepalvelukseen heti 2019 heinäkuussa ja aselajivalintojen aikaan halusin kovasti koirapuolelle. Valitettavasti haku oli todella tiukka ja vain pari meistä pääsi koirapuolelle. Muistan miten surullinen ja pettynyt olin kun en päässyt ja keskustelin yksikön päällikön kanssa minne muualle toivoisin pääseväni ja mitkä ovat vahvuuksiani. Päällikkö haastatteli minua, missä tuli ilmi valokuvaus harrastukseni. Päällikkö laittoi minut viestintävarusmiehen haastatteluun. Kävin haastattelussa ja kaikki kääntyi parhain päin!

Viestintävarusmiehen työ oli todella mielenkiintoista ja toimin enimmäkseen valokuvaajana. Kuvasin harjoituksia ja pääsin hienoihin tilaisuuksiin kuvaamaan, sekä kuljimme työparini kanssa pitkin Suomea. Pääsimme tutustumaan eri varuskuntiin ja mm. Pääesikuntaan. Kokemus oli erilainen mitä ajattelin, mutta kiitos sen kokemuksen, pääsin seuraavana kesänä lehtikuvaajan työhön paikalliselle sanomalehdelle ja sen jälkeen perustin valokuvausyrityksen. Valokuvausyrittäjänä olen nyt toiminut 5 vuotta! Kaikki siis tosiaan tapahtui tarkoituksella.

Kotiuduttuani vuonna 2020 liityin Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisiin ja pian olinkin jo mukana hallituksessa. Toimin tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisten 2. varapuheenjohtajana. Tahdon pysyä mukana toiminnassa ja innostaa myös tulevia asepalvelusta harkitsevia naisia omalla tarinallani.

♦ ♦ ♦

Lokakuun 16. päivä tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun ensimmäiset naiset aloittivat vapaaehtoisen asepalveluksen Puolustusvoimissa. Vuonna 1995 Puolustusvoimien kahteen joukko-osastoon valittiin palvelukseen ensimmäistä kertaa kokeilumuotoisesti 25 naista. Vuonna 2025 Puolustusvoimien reserviin on koulutettu jo yli 14000 naista.

Kuka: Petri Kivimäki
Sotilasarvo: Alikersantti (res)
Motto: ”Eteenpäin!”
Syntymäpaikka: Alajärvi
Asuinpaikka: Alajärvi

Koulutukset: Ammattikoulu

Työura:
– Maanviljelijä
– Ajokoneenkuljettaja
– Motokuljettaja
– Kirvesmies

Perhesuhteet:
– Naimisissa 32 vuotta (onnellisesti)
– Neljä lasta; kaksi poikaa ja kaksi tyttöä (eivät asu enää kotona)
– Kuusi lastenlasta (pappamies)

Harrastukset:
– Höntsäkiekko (talvisin 2 x viikko)
– Punttisali
– Metsästys (syksyisin)
– Lenkkeily ja pyöräily (vaimon kanssa)

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Alajärvellä oli aktiivista porukkaa aikanaan, joka veti mukaan reserviläistoimintaan. Maakuntakomppaniassa olen ollut alusta asti mukana. (20 vuotta) SRA-kurssin suoritin vuonna 2004. Myös kunniavartiot ovat kuuluneet alusta asti kuvioihin, erityisesti joulun puolituntinen hiljentyminen vartiossa on laskeutumista jouluun.

Kuka: Olavi Kuoppamaa
Sotilasarvo: Luutnantti (res)
Motto: ”Kyllä konstia on, olis vaan vaikeita paikkoja”
Syntymäpaikka: Kortesjärvi
Asuinpaikka: Seinäjoki

Koulutukset:
– Opettajan pedagoginen pätevyys, TAMK
– Master of Business Administration, SEAMK
– Insinööri (AMK) kone- ja tuotantotekniikan, VAMK
– YTS, SYO
– Teknikko, KokTOL

Työura:
– Kestopalkki LPJ Oy, myynti- ja markkinointipäällikkö
– Puolustusvoimat, SRJBIH/EUFOR
– Stroitel Oy, alumiini- ja teräsrakentamisen eri tehtävät
– Puolustusvoimat, YKSL/UNIFIL
– Evijärven konepaja Oy, kone- ja tuotevalmistuksen eri valmistustehtävät
– Kortesjärven pelti- ja putkirakenne Oy, hitsaaja

Perhesuhteet: Avopuoliso ja tytär 2018

Harrastukset:
– Lenkkeily
– Kuntosali
– Pyöräily
– Moottoripyöräily

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Suoritin varusmiespalveluksen Kauhavan Ilmasotakoulussa vuonna 1986. Siviilivastuu maatalous- ja turkistarhatoiminnasta piti huolen siitä, että vain lyhyin 8 kk palvelusaika oli silloin mahdollinen. Kiinnostus sotilaallisiin tehtäviin oli kuitenkin suuri ja teknikoksi valmistumisen jälkeen hakeuduin Libanoniin (UNIFIL) rauhanturvaajaksi vuonna 1996. Siellä palvelukseni muodostui yhteensä 16 kk (kolme sopimusta) mittaiseksi. Rakennuspioneerin tehtävistä työt etenivät pioneerihallin päälliköksi ja esikunnan rakennustoimistoon. Palveluksen aikana ylenin palvelusarvoon YK-vääpeli.

MPK:n toimintaan hakeuduin vuonna 2000. Työnohessa opiskelu tuli tutuksi, kun suoritin insinööri (AMK) -tutkinnon vuonna 2003. Aktiivisen MPK-toiminnan myötä avautui mahdollisuus hakeutua ensimmäiselle ’Miehistöstä aliupseeriksi reservissä’ pilottikurssille (TK 1/19) Kaartin jääkärirykmentissä vuonna 2005. Puolessa välissä kyseistä koulutusta tuli komennus myös Bosnian EUFOR – rauhanturvaoperaatioon. Puoli vuotta kului Bosniassa rauhaa turvaten ja palvelusvapailla täydennysaliupseerikoulua käyden. Työ kuitenkin palkittiin ja todistus aliupseerikoulun suorittamisesta tuli vuoden 2005 lopulla. Bosniassa palvelus kesti yhteensä 12 kk (kaksi sopimusta). Työskentelin hankkijana ja työskentelyalue ulottui Bosniasta aina Kroatiaan ja Unkariin saakka. Kotiuduttuani hakeuduin työn ohessa suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa YAMK (MBA) ja niistä opinnoista todistus tuli vuonna 2008. Opettajan pedagoginen pätevyys tuli suoritettua työn ohessa vuonna 2012.

Hakeuduin kouluttautumaan ’Aliupseerista upseeriksi reservissä’ -kurssille (10/244) Reserviupseerikouluun (RUK) vuonna 2013. Ennen koulutuksen alkua tapahtuneesta työtapaturmasta toipuminen vei kuitenkin niin paljon aikaa, että koulutus keskeytyi sillä kertaa. Periksi ei tietenkään anneta ja uusi mahdollisuus avautuikin kun aloitin kouluttautumisen reservin upseerin tutkintoon tähtäävällä Sodanajanjohtajakurssilla (SOJO 12) RUK:ssa, johon opiskelijat tulivat Puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä sekä reserviläisistä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun reserviläiset ja palkattu henkilöstö kouluttautuivat samalla kurssilla. Koulutus alkoi lokakuulla 2015 ja päättyi heinäkuulla 2016. Suorituksen myötä sain todistuksen reservin upseerin tutkinnon suorittamisesta jääkärilinjalta ja ylennys vänrikiksi tuli 6.12.2016.

Koulutuksien myötä valmiudet erilaisissa reservin tehtävissä ovat vahvistuneet ja aktiivinen toiminta MPK:n reserviläiskouluttajana on jatkunut. Viime vuosina pääpaino on ollut sotilaspoliisikoulutuksissa. Myös PVVEH- ja KH-harjoitusvuorokausia on kertynyt runsaasti.

Liityin Pohjanmaan Rauhanturvaajiin (PohmRT) vuonna 1999 ja sen hallitukseen minut valittiin vuonna 2008. Vuodesta 2020 alkaen yhdistyksen toimintaa on kehitetty ja on aloitettu mukanaolo erilaisilla messuilla ja esittelytoiminnassa, joissa kaikissa olen ollut aktiivisesti mukana. Tilaisuuksia on vuodessa kahdesta kolmeen, esimerkkinä Kauhava Air Show, Vaasa Air Show, TURVA, Maanpuolustajat Tuurissa, Puolustusvoimien valatilaisuudet sekä muut vastaavat tilaisuudet joissa on mukana myös Puolustusvoimien kalustoa. Tilaisuuksissa on kerrottu kriisinhallinnasta ja näihin tehtäviin hakeutumisesta sekä erilaisista mahdollisuuksista kehittää sotilastaitoja MPK:n nousujohteisilla kursseilla ja kannustettu liittymään reserviläisyhdistyksiin.

Olen ollut myös useita vuosia jäsenenä nykyiseltä nimeltään Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksessä sekä Seinäjoen Reserviupseerikerhossa.

Eri yhdistysten tehtävistä tutuksi ovat tulleet vuosien varrella mm. kunniavartiot, seppeleenlaskut, lippupartiot ja järjestyksenvalvonta.

Ammattitaitoisessa ja motivoituneessa porukassa on ollut hienoa toimia.

Harjoituksissa nähdään!

Kuka: Marko Taipalus
Sotilasarvo: Korpraali
Syntymäpaikka: Kurikka
Asuinpaikka: Kurikka

Koulutukset:
– Sähkövoimatekniikan mekaanikko 1995
– Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri (AMK) 2001

Työura:
– Kehitysinsinööri Fortaco Ostrobothnia Oy (ent. Ruukki, ent. Velsa). Keväällä tuli 23v täyteen talossa, sis. erilaisia toimihenkilötehtäviä.

Perhesuhteet:
– Sinkku, tytär 2007 ja poika 2009

Harrastukset:
– Suunnistus / iltarastit yli 20v ajan
– Höntsäsähly
– Järjestötoiminta, mukana muutamien yhdistyksien hallituksessa
– Maanpuolustus sis. RES ja MPK:n toiminnan
– Hengellinen toiminta
– Vapaaehtoisena striimaushommissa

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Oulun keskustan kasarmilla vuonna 1996 vietin 11kk puhelinkomppaniassa, jonka sijoituksen kertauksia ei tullut yhtäkään. Uudelleen sijoituksen 2015 jälkeen loppuvuonna 2019 kävin ekaa kertaa kertaamassa, josta jäi kipinä ja mietin ressutoimintaan lähtemistä, mutta koska 2020 alkoi korona niin se jäi. Vuoden 2021 lopussa liityin Kurikan reserviläisiin, jossa kevään 2022 aikana lähdin hyvin aktiivisesti tutustumaan yhdistyksen toimintaan mm. ampumaharjoituksiin ja ampumajuoksuharjoituksiin. Siitä sitten syksyllä olin jo mukana seuraamassa Kurikan RUL/RES yhteisiä kuukausikokouksia, koska toiminta ja päätöksenteko kiinnosti. Vuoden 2023 alusta olinkin jo mukana Kurikan reserviläiset ry:n hallituksessa. 2025 alkaen toimin yhdistyksen sihteerinä ja se on ollutkin uuden opettelua.

Takana on jo useampi MPK:n kurssi eripuolilla Suomea. Kursseilla uuden oppiminen on antoisaa samanhenkisten kanssa. Vuonna 2023 liityin maakuntajoukkoihin, sitä kautta on tullut joitain vapaaehtoisia harjoituspäiviä.

Alkuvuodesta 2025 aloitin puolustusvoimien täydennyskoulutuksen miehistöstä aliupseeriksi ja jos kaikki menee suunnitellusti, niin loppuvuodesta pitäisi saada ylennys alikersantiksi ja virallisesti 10v aikaa reservissä, tosin nythän eduskunnassa puuhataan reservin iän nostoa 65v asti.

Kuka: Aaro Mäki-Jouppila
Sotilasarvo: Vänrikki (res)
Motto: ”Ikänä ei pidä ottaa omaa, eikä toisen elämää liika vakavissansa.”
Syntymäpaikka: Ilmajoki
Asuinpaikka: Lapua

Koulutukset:
– Kone- ja tuotantotekniikan insinööri
– Järjestyksenvalvoja
– Ylioppilas

Työura:
– Polttoleikkaaja, Ferrum Steel Oy
– Tuotantoinsinööri, Ferrum Steel Oy
– Mittausinsinööri, Nammo Lapua Oy

Perhesuhteet: Vaimo ja pari kissiä

Harrastukset:
– Defendo
– Kuntosaliharjoittelu
– Vapaaehtoinen maanpuolustus- ja reserviläistoiminta
– Sovellettu reserviläisammunta
– Vapaaehtoistyö Ukrainan hyväksi / Lion Defence Team
– Moottoripyöräily

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Maanpuolustushenki on tarttunut vahvasti jo kotikasvatuksessa. Noin viiden vuoden ikäisenä olen jo vetänyt siviilimallisen RK:n liipaisimesta ohjatusti ja kouluttajakoulutuksen käyneen isäukon johdolla. Sotakirjallisuutta luin paljon jo lapsena. Kuuntelin mielelläni nuorena, mitä isäni kertausharjoituksissa oli tapahtunut. Oman iän karttuessa myös ymmärrys isoisoisäni sotataipaleesta, joka alkoi Suojeluskuntalaisena Talvisodasta hänen juuri täytettyään 18 vuotta, oli omiaan kasvattamaan velvollisuuden tunnetta maanpuolustusta kohtaan.

Kutsuntojen aikaan aktiivinen painiura ohjasi hakeutumaan urheilukouluun, mihin en testien jälkeen tullut hyväksytyksi. Jälkeenpäin olen päättänyt, että syy siihen, etten tullut hyväksytyksi johtuu siitä, että osoitin haastatteluissa enemmän mielenkiintoa sotilasuraan, kuin urheilu-uraan.

Eli tammikuussa 2019 suunta kohti Niinisaloa ja huoltokomppaniaa. Kauaa en kuitenkaan päässyt Niinisalosta nauttimaan, vaan tulevaisuuden urahaaveista johtuen otin suunnan kohti Säkylää ja sotilaspoliisikoulutusta. Tähtihetkiä KH-kaudella oli muun muassa sotakoirasta kopin ottaminen. Tavoitteenani varusmiespalveluksessani oli saada alikersantin natsat, mutta niitä en koskaan saanut, vaan pääsin aamuiselle rantalomalle Haminaan neljäksi kuukaudeksi. Tunnetaan myös nimellä reserviupseerikurssi.

RUK:in jälkeen paluu Säkylään ja muutama päivä myöhemmin lähdimme miehistömme loppusotaan saaristoille ja Seinäjoki 19 harjoitukseen kotikonnuille. Muutenkin jo hienosta harjoituksesta muistelen lämmöllä sitä, että Maakuntajoukkojen osia oli majoittunut kanssamme samaan rakennukseen, mukaan lukien isäni, meidän varusmiesten kanssa. Sain muutaman kerran tilaisuuden nauttia maakuntajoukoilta ylijääneitä ruokia. Alunperin reserviläisille tarjottu perunamuusi ja uunimakkara olivat erityisen hyvää verrattuna varusmiehille jaettuihin pussiruokiin. Joku voisi väittää nepotismiksi.

Varusmiespalveluksen jälkeen kävin kerran poliisikoulun testeissä, mutta ainakin omasta mielestäni tulin järkiini ja myöhemmin minusta tuli insinööri. Nykyään töissäni olen osaltani mukana valmistamassa Lapualaisia patruunoita, joita sitten parhaimpina viikonloppuina pääsen itse ampumaan kurkkusalaatit päällä.

Palveluksen jälkeen jäin myös odottamaan kertauskutsua, jota ei koskaan tullut. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 totesin, että odotus loppuu nyt ja tekeminen alkaa. Kävin SRA-kurssin, aloin käymään MPK-kursseilla ja liityin maakuntajoukkoihin.

Tämä ei kuitenkaan koskaan tuntunut riittävän niin Euroopan pelastamiseksi, kuin oman mielenrauhankaan tyynnyttämiseksi. Isäni käytyä Ukrainassa koulutus- ja avustusreissulla Lion Defence Teamin lipun alla, herätti tällainen auttamisen muoto myös oman vakavan mielenkiintoni. Koulujen ollessa vielä kesken Ukrainan konkreettinen auttaminen jäi kuitenkin lahjoituksien tasolle.

Lion Defence Team on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimittaa koulutus- materiaalitukea Ukrainaan. Reserviläiset jakavat kertynyttä osaamistaan korvauksetta ja omalla vapaa-ajallaan. Yhdistyksen toiminnan mahdollistavat yksityiset tukijat, sekä lahjoituksia tekevät kaupalliset yritykset.

Kuitenkin alkuvuodesta 2024 sain tilaisuuden liittyä Lion Defence Teamiin, ja ensimmäinen avustus- ja koulutusreissuni oli saman vuoden kesällä Länsi-Ukrainassa. Reissulta mielenrauha alkoikin sitten löytyä. Toisen kerran kävin kuluvan vuoden helmikuussa samassa paikassa. Ukrainalaisten arvostus toimintaamme kohtaan näkyy muun muasssa siten, että kun toisen kerran siellä kävin, muistettiin minut noin puolen vuoden takaa.

Reissut ovat olleet hyvin opettavaisia sekä meille, että koulutettaville Ukrainalaisille. Suomen Puolustusvoimat kattava yhtenäinen koulutus ja Ukrainalaisten sotakokemukset ovat omiaan lisäämään molempien osapuolien osaamista. Tähän mennessä Ukrainasta lähteminen on ollut huomattavasti vaikeampaa, kuin kotiin jääminen. Suurimman kiitokseni haluan kuitenkin osoittaa vaimolleni, joka minua tässäkin toiminnassa tukee pyyteettömästi, vaikka siipan päästäminen sotaa käyvään maahan ei-niin-yllättävästi hirvittääkin.

Suomessa vapaaehtoiseen maanpuolustushengen nostatukseen olen osallistunut muun muassa Vahvin Reserviläinen kilpailuissa käymällä. Käynnissä olevan Proto-Sisun vetäminen köydellä, tykin nostelu ylös-alas paikallaan ja ympyrän kävely Jerry-kannujen kanssa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta aika harva niitäkin on käynyt koittamassa. Olen kuluneen vuoden aikana löytänyt itseni Ilmajoen Reserviupseerikerhon hallituksesta viestintäupseerin virasta ja muun muassa kaikki kyseisen kerhon sosiaalisen median päivitykset ovat vastuullani.

Ulkomailla kävin 2024 kesällä edustamassa Suomen nuorta reserviupseeristoa NATO:n reserviupseerijärjestön CIOR:in kesäkongressissa Tallinnassa.

Moneen asiaan olen päässyt mukaan niin kohtalon oikusta, kuin omalla työllänikin. Aina kuitenkin parhaiten päin. Valmista ei vielä ole ja kehityksen on kehityttävä, joten innolla odotan uusia kokemuksia ja oppeja.