Artikkeli

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta järjesti Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa 10.6.2024 ulko- ja turvallisuuspoliittisen avoimen yleisötilaisuuden aiheena ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Alustuksen piti Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jami Virta. Hänen aiheensa oli ”Suomen jäsenyys Maavoimien näkökulmasta”. Tilaisuuteen oli mahdollista osallistua joko paikan päällä tai seurata suoratoistopalveluna. Tilaisuuteen osallistuikin toista sataa osanottajaa.

Tilaisuuden avasi pääsihteri (vt.) Markus Kinkku pahoitellen MTS:n puheenjohtajan, kansanedustaja Jarno Limnéllin sairastuttua, eikä näin ollen päässyt paikalle. Hän lausui kiitokset kutsusta saapua pitämään tämä seminaari Seinäjoelle ja kertoi MTSn luovuttaneen edellisellä kerralla vastaavassa tilaisuudessa 2015 standaarin kaupungille ja luovutti sen vuoksi standaarin eduskunnan 1 varapuhemiehelle, Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikolle. Puheenjohtaja Paula Risikko toi tilaisuuteen kaupungin terveiset ja lausui osanottajat tervetulleiksi.

Prikaatikenraali Jami Virta kiitti mahdollisuudesta ja kunniasta alustaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesti ajankohtaisesta aiheesta otsakkeella ”Suomen Nato-jäsenyys Maavoimien näkökulmasta”. Hän käsitteli alustuksessaan hieman kansainvälistä toimintaympäristöä, siinä vaikuttavia tekijöitä ja vaikutussuhteita sekä niiden merkitystä Suomen ja maavoimien rooliin osana puolustusliittoa. Esityksen läpileikkaavina näkökulmina olivat henkilöstö, materiaali ja toimintatavat, joita voidaan puolustusvoimallisen mallin mukaisesti pitää suorituskyvyn osa-alueina.

Puheenvuoronsa alussa hän kävi läpi toimintaympäristön ennustettavuuden vaikeudesta. Venäjän käynnistettyä helmikuussa 2022 hyökkäyksensä uuden laajamittaisen vaiheen Ukrainassa yleismaailmallinen tilanne on heikentynyt edelleen. Vastakkainasettelu Venäjän ja läntisen yhteisön välillä on kiristynyt äärimmilleen ja aiheuttanut globaalissa valtatasapainossa pysyvän muutoksen.

Samalla on syntynyt sodan laajenemisen riski Euroopassa. Toimintaympäristöön vaikuttavat keskeisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakamppailu, sekä Venäjän pyrkimys ylläpitää suurvalta-asemaansa.

Kiina on esiintynyt Ukrainan sodassa neutraalina, mutta vaikuttaa tukevan Venäjää taloudellisesti ja sotilaallisesti. Yhdysvaltojen tavoitteena on suurvalta-asemansa säilyttäminen. Lähi-Idän kriisi Palestiinan ja Israelin välillä tukee Venäjän sodankäyntiä viemällä kansainvälistä ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen huomiota alueelle Israelin ollessa sen läheinen liittolainen.

Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä arktisten alueiden merkitys ei ole tällä hetkellä
tarkastelun polttopisteessä, mutta niiden merkitys suurvaltakilpailussa on kasvamassa Koillisväylän avautuessa ja alueen luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksien parantuessa.

Naton organisaatio ja tehtävät ovat olleet muutoksessa kulloisenkin ajan hengen mukaisesti. Sotilaallisten ja valtapoliittisten haasteiden muuttuessa konfliktista toiseen on muuttunut myös Naton toiminta. Nato aloitti aktiivisen toiminnan kriisinhallinnassa, mikä jatkui aina vuoden 2014 Venäjän Krimin valtaamiseen saakka. Liittokunnan johtopäätös tuolloin oli, että sotilaallisen voimankäyttöä Euroopassa ei voitu enää sulkea pois. Naton tehtävänä on taata jäsenvaltioidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin sekä sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta, sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.

Naton rakenteessa Pohjois-Atlantin neuvoston poliittisten päätöksien edellyttämät sotilaalliset päätökset valmistellaan esikuntien komiteoissa ja työryhmissä kaikkien
jäsenmaiden yhteistyönä ja hyväksymänä neuvoston päätettäväksi. Naton sotilaallinen komentorakenne muodostuu kahdesta johtoesikunnasta – Allied Command Operations S.H.A.P.E (Supreme Headquarters Allied Powers Europe), joka sijaitsee Monsissa Belgiassa sekä Allied Command Transformation, jonka toiminnot sijaitsevat Norjassa, Portugalissa ja Puolassa.

Joint Force Command Brunssumin ja Napolin operaatioesikunnilla on johdossaan Naton tällä hetkellä Eurooppaan valmistelujen joukkorakenteiden esikunnat Puolassa ja Romaniassa, joilla edelleen on johdossaan Naton itärajan valtioissa olevat, alueelle käytettäväksi suunniteltujen joukkojen integraatioesikunnat. Näiden joukkoja integraatioesikuntien tehtävänä on valmistella mahdollisen konfliktin aikaisten Naton joukkojen vastaanotto, integraatio ja perustamisen tuki.

Natolla on vuoden 2016 Varsovan ja erityisessä maaliskuun 2022 Brysselin huippukokouksessa tehdyin päätöksin eteentyönnetty maavoimien läsnäolo (Forward Land Force, FLF) itäisellä sivustallaan. Pysyvä läsnäolo kattaa Viron, Latvia, Liettuan, Puolan, Romanian, Bulgarian, Slovakian ja Unkarin. Maihin on pysyväisluonteisesti sijoitettuna kehysvaltion johtama, rotaatioperusteinen monikansallinen taisteluosasto, joka kyetään vahvistamaan prikaatiksi.

Suomen Nato-jäsenyyden vaikutukset maavoimien näkökulmasta painottuvat yhteisoperointikykyyn, henkilöstön määrään ja osaamiseen, materiaaliin ja toimintatapoihin. Näiden ohella merkityksellistä on logistiikan ja huollon tuen kehittyminen. Pitkäjänteisen kansallisen puolustuksen kehittämisen seurauksena maavoimien valmius on jo erittäin korkealla tasolla.

Yhteisoperointikykyä kehitetään sijoittamalla henkilöstöä Naton komentorakenteisiin, harjoittelemalla joukkojen siirtoja ja ylläpitoa sekä taistelua yhdessä.

Maavoimien osalta harjoittelu yhdessä kansainvälisten joukkojen kanssa alkaa muuttua uudeksi normaaliksi. Tämän talven ja kevään harjoituksista esimerkiksi Nordic Response Norjan Lapissa, Arrow-harjoitus Kankaanpään Niinisalossa ja Northern Forest -harjoitus ovat hyviä esimerkkejä kehittyvästä ja vakiintuvasta harjoitustoiminnasta.

Lopuksi oli aikaa kysymyksille ja keskusteluille. Sen yhteydessä päätoimittaja Markku Mantila mm. kysyi komentajan mielipidettä Venäjän tappioiden (n. 500 000 kaatunutta ja haavoittunutta) määrästä, johon komentaja totesi, että toisessa maailmansodassa vastaava luku oli noin 20 miljoonaa. Luku on vain suhteellinen käsite. Kysymyksiä tuli sekä yleisöltä että verkon kautta lähetettäviltä kuulijoilta.

Puheenvuoron jälkeen Vaasan vaalipiiristä edustettujen eduskuntapuolueiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja maanpuolustusta käsittelevään panelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Paula Risikko (kok.), Juha Mäenpää (ps.), Jani Kokko (sd.), Mikko Savola (kesk.), valtuustoryhmän puheenjohtaja Aki Ruotsala (kd.) ja Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Samuel Broman (r.). Paneelikeskustelun juonsi Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila tuttuun leppoisaan tyyliinsä.

Panelikeskustelun aihepiireinä olivat niin, Suomenlahden rajojen siirto, Ukrainan tukeminen ja sotilaskoulutuksen antaminen sekä kaluston luovuttaminen sinne, nykyisten ja tulevien varusmiesten kielitaitovaatimukset kuin hybridivaikuttamisen eri muodot ja kuinka niihin reagoidaan, Ahvenanmaan tilanne ja kansainvälinen yhteistyö. Panelistit saivat vastailla halujensa ja kykyjensä mukaan ja vastukset olivat asiantuntevia ja saimme myös kuulla paljon hyviä esimerkkejä asioiden hoidosta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Lopuksi oli kiitosten ja kuvausten paikka.

Timo Sysilampi
Seinäjoen Reserviläiset

Koko seminaari on katsottavissa:

ELY -keskus, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja Puolustusvoimat järjestivät yhteistyössä yritysten varautumiseen keskittyneen tapahtuman toukokuun alussa Lapualla.

ELY -keskusta edusti valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen. Puolustusvoimia edustivat everstiluutnantti Pasi Heinua ja yliluutnantti Veli-Matti Veijalainen.

Mahdollisiin krisiitilanteisiin varautuminen ja keskeytyksettömän toiminnan jatkamisen mahdollisuudet kiinnostivat yrittäjiä. Henkilövarausten ohella yrittäjien omat sodanajan sijoitukset herättivät huolta ja kiinnostusta yritysten toiminnan turvaamiseksi. Laki henkilövarauksista löytyy asevelvollisuuslain 89 § (1439/2007) kohdasta.

Laki koskee lähinnä huoltovarmuudelle ja logistiikalle ratkaisevan tärkeiden (RT) asevelvollisten henkilöiden varausmahdollisuutta (VAP=varattu poikkeusolojen tehtävään) turvaamaan yritysten, tai muiden organisaatioiden toimintoja sodan aikana.

Yritysten riskikartoitus-, varautumis-, ennakointi- ja toipumissuunnitelmien tekemisen tarpeellisuus nousivat myös esille.

”72 tuntia” pätevät myös yritysten kohdalla ja vieläpä korostetusti!

Kai Kaistila