Pienet on murheet meillä Suomessa! Kaikki varmasti tietävät vastauksen otsikon kysymykseen. Venäjä aloitti massiivisen hyökkäyksen monelta suunnalta Ukrainaan. Pommitukset olivat massiiviset, kuten Venäjän sotastrategiaan kuuluu. Pommitetaan piittaamatta siviiliuhreista.
1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki
Sama oli tapahtunut Tšetšeniassa aikaisemmin. Tämä sota oli alkanut jo vuonna 2014, jolloin Venäjä miehitti Itä -Ukrainan ja valloitti helposti Krimin alueen. Venäjän tavoite oli muutamassa päivässä marssia juhlakulkueessa Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, mutta toisin kävi ja sota ja hirveät pommitukset jatkuvat tänäkin päivänä. Slava Ukraina, Kunnia ukrainalaisille. He halusivat pitää itsenäisyytensä ja ovat suurelta osalta valmiita uhraamaan oman henkensä maansa puolesta.
Jälkiviisaina voimme kysyä, miksei odotettavissa olevaan hyökkäykseen osattu valmistautua aikaisemmin ja paremmin?
Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta avainasemassa
Oletettavasti meilläkin oli sama tilanne vuonna 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Uskon, että yksi vapaaehtoinen toiminta pelasti osaltaan Suomen itsenäisyyden. Se on suojeluskunta. Tähän toimintaan osallistui merkittävä joukko suomalaisia nuoria miehiä. Kunnia kuuluu myös suurelta osalta Lotta Svärd -järjestölle. Oli aikuisia lottia ja pikkulottia. He kaikki halusivat pyyteettömästi palvella Suomea.
Molemmat järjestöt toimivat myös meidän maakunnassa. Niin myös kotikunnassani Ylistarossa. Vaikka armeijan varustaminen oli poliittisista syistä jätetty hunningolle, niin kansamme oli siihen aikaan yhtenäinen ja halusi puolustaa maataan. Oma isäni on syntynyt 1920, joten hän ei joutunut talvisotaan. Hän aloitti armeijan 1940 ja seisoi rivissä jatkosodan alkaessa 21-vuotiaana. Hän palveli JR6:ssa konekiväärikomppaniassa, kersanttina. Hän selvisi sodasta ehjänä. Vatsassa oli sirpale, joka oli kotiloitunut, jota ei poistettu.
Valitettavasti en lapsena paljon kysellyt sodasta häneltä. Eikä hän siitä mitään olisi meille kakaroille kertonut. Mutta kun meille kokoontui aika usein veteraaneja, niin joukossa oli miehiä, jotka kertoivat juttuja sodasta ja omista kokemuksista sodassa. Olisi silloin pitänyt kysellä enemmän. Muistan vaan, että meidän tupa oli aina noina iltoina täynnä tupakansavua.
Mitä me reserviläiset nyt tehdään?
Meitä velvoittaa antamamme sotilasvala. Kaikki lukijat sen tietävät. Meillä Ylistarossa tehdään hyvää yhteistyötä Ylistaron Reserviupseerikerhon ja Ylistaron Reserviläisten välillä.
Meille ylistarolaisille tärkeä muistopäivä on 19. heinäkuuta, joka on Särkisyrjän taistelun muistopäivä. Taistelu käytiin 17.-19.7.1941 hyökkäysvaiheen alettua. Ylistarosta kaatui taistelun aikana 43 nuorta miestä. He ovat haudattuna Ylistaron sankarihautausmaalle muiden yli 300 sankarin joukkoon. Ylistaro koki valtavan menetyksen sodassa. Yleensä Särkisyrjän taistelun muistotilaisuus vietetään sankarihautausmaalla. Tänä vuonna tehtiin poikkeus.
Meillä on sellainen kulttuuripersoona, nimeltään Anssi Luoma. Hänen perheensä on pyörittänyt Matin-Tupa -nimistä elokuvateatteria vuodesta 1952 alkaen ja jatkuu edelleen. Hän on tehnyt dokumentin taistelusta haastattelemalla taisteluun osallistuneita veteraaneja.
On muuten hieno dokumentti, jota katsoessa ei nukuttanut. Järjestimme yhteisesti kaikille ilmaisen esityksen. Aluksi epäilin, että ei taida tulla väkeä mutta, kun saavuimme vaimon kanssa paikalle hieman ennen näytöksen alkua, ei tahtonut löytyä autolle parkkipaikkaa. Tupa oli täynnä! Paikalla oli toista sataa miestä ja naista. Puupenkeillä oli muutama paikka vapaana. Itse olin todella tyytyväinen tähän menestykseen. Aihe selvästi yhdistää ylistarolaisia ja muualle muuttaneita.
Mitäs muuta me reserviläiset teemme?
On kunniavartioita jne. Reserviläiset järjestävät ammuntaa Järvirannan metsästysmajan ampumaradalla, mutta kuinka monessa paikassa tällainen porukka tekee palveluksen seurakuntalaisille? Meillä on hautakivitalkoita, eli suoristamme tilauksesta hautakiviä. Olemme saaneet valtavasti kiitosta tästä toiminnasta. Toiminta jatkuu jälleen ensi kesänä. Kannattaa muuallakin harkita tällaista talkoilua. Kyllä siitä tulee mukavasti rahaa kerhoille. Meille voi tulla kesällä tutustumaan tekniikkaan, nimittäin, ei se ihan helppoa ole. Ongelma on meilläkin se, että porukka alkaa vanheta ja uusia tulee harvoin aktiiviseen toimintaan. Toivotan kaikille hautakivitalkoisiin osallistuneille terveyttä, että saadaan homma hoidettua myös ensi kesänä.
Mielipide voi muuttua
Aloitin kirjoittamisen Ukrainasta. Tein silloin takinkäännöksen, joka minulle harvinaista. Olin ollut Natoon liittymisen vastustaja. Kannatin vain Suomen omaa puolueetonta vahvaa maanpuolustusta. 24.2.2022 muutin mielipiteeni ja aloin uskomaan Natoon. Tunnustan! Meillä on nyt sitten vahva tuki ja ilmeisesti turva Venäjän uhkaa vastaan, mutta tämä ei poista oman armeijan merkitystä. Saattaapa tuoda vielä vaikeita tilanteita suomalaisille. Meillä on pitkä raja naapurimme kanssa. Toivon tietysti, että joku kaunis päivä sota Ukrainassa loppuu ja voidaan palata edes lähelle normaalia naapurimaiden olemista. Talouden kannalta olisi hyvä, jos tilanne rauhoittuisi. Venäjää voi kaikesta huolimatta pitää suurvaltana ja merkittävänä markkina-alueena Suomen teollisuudelle.
Medialukutaito
Seuraan päivittäin Ukrainan tapahtumia ainakin Facebookista ja muista tiedotusvälineistä. Olen todennut, että pitää osata katsoa ainakin Facebookin videoklippeihin, että menetyksiä tulee paljon ukrainalaisillekin. Sodassa kuolee armotta, niin hyökkääjiä kuin puolustajiakin. Eli pitäisi nähdä totuus kaikessa viestinnässä. Toivottavasti kenellekään ei tule mieleen sodan ihannointi näistä videoklipeistä. On ymmärrettävä, että kysymys on propagandasta. Omista tappioista ei tiedoteta.
Huomio kaikki reserviläiset!
Elämme muutoksen aikaa ja meidän velvollisuus on tarkkailla ympäristöämme kriittisissä paikoissa. Suomessa on jo epäilyjä hybridivaikuttamisesta ja on varauduttava mahdollisiin tihutöihin. Uskon, että me reserviläiset voimme ikään katsomatta tarkkailla mitä kotiseudullamme tapahtuu. Kuitenkaan ei kannata alkaa panikoida, meillä on kaikki hyvin. Ainakin on tällä hetkellä.
1. varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry
