Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Jukka Peura in Memoriam

Julkaistu

Jukka Peura in Memoriam. Kuva: Mike Stetzka

Reservin majuri Jukka Peura kuoli odottamatta 73 vuoden iässä heinäkuun 10 päivänä 2019. Yliopisto-opintojen jälkeen hän työskenteli koulutoimenjohtajana Sonkajärven kunnassa. Tuohon aikaan hän oli aloitteentekijänä hankkeessa, joka johti ystävyyskuntien yhteydenpitoon Yläsavon ja Lüneburgin piirikunnan välillä. Jukka Peura laajensi tämän toiminnan käsittämään myös näiden alueiden reserviläisyhdistysten keskinäistä yhteydenpitoa.

Jo vuonna 1995 vierailivat suomalaiset reserviläiset Lüneburgissa silloin olleessa varuskunnassa. Kahden vuoden päästä seurasi vastavierailu Suomeen ja vähintään joka toinen vuosi on tehty vierailuja. Niiden ohjelmassa on ollut toverillisessa hengessä käytyä jotostelua, erilaisia kilpailuja, vierailuja eri kohteisiin sekä turvallisuuspoliittisia esitelmätilaisuuksia. Jukka Peuran aktiivisuuden ansiosta yhteydet maiden välillä ovat muodostuneet ainutlaatuisen aktiivisiksi. Muutettuaan 1998 Kauhavalle hän innosti myös siellä lukuisia reserviläisiä mukaan osallistumaan toimintaan.

Jukka Peura ei kaihtanut vastuun ottamista. Hän toimi mm. saksalais-suomalaisen reserviläisten toveripiirin suomalaisena puheenjohtajana ja Kauhavan reserviupseerikerhon puheenjohtajana. Lisäksi hän oli aktiivisesti mukana Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen toiminnassa.

Jukka Peuran nimi on kirjoitettu Lüneburgin piirikunnan kunniakirjaan. Vuonna 2007 hänelle myönnettiin yhtenä ensimmäisistä suomalaisista sotilaista vuoden 1944 jälkeen Saksan asevoimien kunniaristi (Ehrenkreuz der Bundeswehr in Silber). Vuonna 2014 hän sai Saksan Liittotasavallan Ansioritarikunnan ritarimerkin, joita vuosittain myönnetään hyvin rajallinen määrä. Jukka Peura on saanut myös Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin.

Reserviläisyhteistyö laajeni edelleen. Tapasin Jukka Peuran ensimmäisen kerran vuonna 2003 ja kun ehdotin, että Finnentag-tapahtuman yhteyteen Hohenlockstedtissa suomalaiset ja saksalaiset reserviläiset muodostaisivat yhteisen kunniaosaston, häntä ei tarvinnut kauan houkutella. Siitä lähtien hän on onnistunut rekrytoimaan vuosittain huomattavan määrän suomalaisia reserviläisiä matkustamaan helmikuun lopulla – omalla kustannuksellaan ja omalla ajallaan – entiselle Lockstedter Lagerille.

Melkein kaikkien Schleswig-Holsteinissa olleiden joukko-osastojen tultua lakkautetuiksi muodostaa saksalais-suomalainen reserviläisten toveripiiri symbolisella tasolla Finnentag-tapahtuman vahvan ytimen.

Jukka Peura oli aktiivinen ja energinen, positiivinen mutta myös tietyllä tavalla ”kulmikas” luonne. Samalla hän oli erinomainen ja menestyksekäs verkostojen rakentaja, vaikkakin hänen taktiikkansa sotilastermein ilmaistuna oli rintamahyökkäys. Hän ei ollut pohdiskelija, vaan meni suoraan asiaan. Useimmiten hänen epäortodoksinen etenemistapansa tuotti parhaan tuloksen saksalais-suomalaisen aseveljeyden eri käänteissä.

Me saksalaiset olemme menettäneet Jukassa läheisen henkilökohtaisen ystävän ja uskollisen aseveljen, jota meidän on paljosta kiittäminen.

Lebe wohl, Waffenbruder!

Mark Aretz
Saksan asevoimien reservin eversti
Saksan jalkaväkiliiton yhdysupseeri Suomeen
JP27 perinneyhdistyksen yhdysupseeri Saksaan
August Bebel Strasse 58
04275 Leipzig
Saksa

Isossakyrössä Jotosteltiin aurinkoisessa syyssäässä

Julkaistu

Isonkyrön Reserviläisten ja Isonkyrön Reserviupseerikerhon järjestämälle maastovaellukselle osallistui yhteensä 14 partiota, joissa kussakin oli 2-4 eri ikäistä jäsentä. Reitin varrella ratkottiin erilaisia kansalaistaitoihin ja luontoon liittyviä tehtäviä. Jotoksella ei tarvinnut edetä juoksujalkaa, vaan kävelyvauhtikin riitti. Partioiden paremmuutta ei siis määritä nopeus, vaan tehtävärasteilta kerätyt pisteet. Tämän vuoden voittajapartio oli HaNa, josta löytyi kokemusta myös valtakunnallisilta Jotoksilta. Päivä oli erittäin onnistunut niin osallistujien kuin järjestäjienkin mielestä.

Jotos käynnistyi ennen puolta päivää Rogaining suunnistuksella, jossa partioiden tehtävä oli etsiä mahdollisimman monta suunnistusrastia 40 minuutin aikarajassa. Rasteista sai eri määrän pisteitä ja mahdollisesta aikarajan ylittämisestä tuli miinuspisteitä. Suunnistusrastin jälkeen osallistujat lähtivät kiertämään 5 km kuntorataa ja muutaman rastin kohdalla välillä poiketen merkitylle reitille. Osallistujat pääsivät reitin varrella heittelemään tarkkuusheittoja auton renkaisiin, ampumaan eko-aims-aseella, arvioimaan aikaa ja etäisyyksiä, etsimään kadonneita marjastajan varusteita, sytyttämään nuotiota sekä antamaan ensiapua maassa makaavalle henkilölle. Lisäksi reitillä oli erilaisia tunnistustehtäviä, joissa piti tunnistaa eläimiä, lintuja, sieniä, kasveja, lumijälkiä ja selvittää toimintaohjeet, miten toimia, jos eksyy pilvisellä säällä ilman minkäänlaista karttaa ja kompassia. Aivan tyhjin vatsoin koko matkaa ei tarvinnut taittaa, vaan huolto oli järjestetty Marjamäen laavulle, jossa nestetäydennyksen lisäksi oli järjestäjän puolesta huolehdittu makkaran riittämisestä kaikille, sekä siitä että nokipannukahvi oli kuumana.

Ensiapurastilla annettiin ensiapua maassa makaavalle henkilölle. Kuva: Antti Iivari

Tapahtumasta saatu palaute oli erinomaista ja sen siivittämänä aiomme jatkossakin järjestää vastaavanlaisen tapahtuman. Tapahtumaa oli mukava tehdä yhdessä ja järjestelyissä oli mukava hyödyntää jäsenten omaa henkilökohtaista osaamista ja omia kiinnostuksen kohteita rasteja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kannustamme muitakin reserviläisjärjestöjä järjestämään tällaisia kaiken kansan ulkoilutapahtumia ja tuomaan toimintaa näkyväksi. Tapahtuma täytti myös RUL:n toimintapäivän kriteerit. Osallistujissa oli myös vieraspaikkakuntalaisia, jotka olivat bonganneet tapahtuman Facebookin tapahtumista, joten muille tapahtumanjärjestäjille suosittelemme myös tätä tiedotuskanavaa perinteisten lisäksi.

Isonkyrön Reserviupseerikerhon pj
Antti Iivari

Onnistuneen Jotoksen kruunaa ruokahuolto ulkoilmassa. Kuva: Erkki Hölsö

Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

Julkaistu

Aamuinen lakeusmaisema on silmiä hivelevän kaunis näky. Utuinen verho helmeilee ruohokenttiä vasten. Vietetään kesän viimeisiä päiviä ja syksy tekee tuloaan. Elokuun viimeisenä lauantaina Anssin Jussin Areenan parkkialueen vehreän golf -kentän vierus on täynnä odotusta ja jännittäviä tuntemuksia. Edellisiltana Etelä-Pohjanmaan miehet Isossakyrössä ja Ylihärmässä ovat käärineet hihat ja lastanneet kaksi järeää kenttätykkiä kuljetuslavetille. Valmisteluja on tehty kaikkiaan yhdeksän kuukauden ajan, pian nähdään kuka on vahvin, kun rohkeita naisia ja miehiä saapuu vähitellen parkkialueelle voittamaan itsensä.

Vaikka järjestelyt ovat onnistuneet täydellisesti nappiin, perhosia on järjestäjien vatsassa, sillä tapahtuma on laadultaan historiallinen, se kaikkein ensimmäinen, se jota seurataan tarkkaavaisena ympäri maatamme. Tapahtuman erikoisuus on vaatinut paljon valmisteluita ja talkootyötä, eikä järjestäminen olisi mahdollista ilman, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Suunta on selvillä, täys rähinä päälle ja valmista tulee. Kaikilla oli oma tärkeä rooli tapahtuman onnistumiseksi, mutta Ylihärmän Reserviläisten panos kilpailun onnistumiseksi oli kiistatta merkittävin.

1700 -luvun hengessä

Tapahtumaan juhlavuutta ja tunnelmaa loivat Napuen Perinne ja Tykit -ryhmän Karoliini -sotilaat värikkäineen sotasopineen. Juhlava avauslaukaus 1700 -luvun mallin mukaan valmistetulla mustaruutitykillä oli monelle uusi ja mieleen painuva kokemus.

Napuen Perinne ja Tykit -ryhmän avauslaukaus lakeusmaisemissa ei jättänyt ketään kylmäksi. Kuva: Ressukuva

Turvallisuutta noudattaen

Kilpailuun valmistautuminen aloitettiin kellon lyödessä 0830 turvallisuusperehdytyksellä sekä tutustumalla kilpailussa käytettävään välineistöön. Kilpailun järjestäjän vastuulla on varmistaa, että jokaisen kilpailuun osallistuva tiedostaa suorituksiin liittyvät riskit, huolehtii riittävästä alkulämmittelystä, nesteytyksestä sekä ennen kaikkea tiedostaa ennen kilpailutilannetta terveytensä sellaiseksi, joka mahdollistaa vaativan urheilusuorituksen tekemisen. Myös kilpailussa käytettävään välineistöön oli syytä perehtyä ennen kilpailua riittävällä huolellisuudella, sillä olihan kilpailun lajit täysin ennennäkemättömät ja sellaiset, joihin ei tasokkaimmallakaan kuntosalilla törmää.

Lisäksi oli oleellista käydä läpi kilpailunjohtajan toimenpitein jokaisen lajin kohdalta, mikä on hyväksytty suoritus ja miten se tulee tehdä turvallisesti. Tarjolla oli myös vinkkejä miten ja missä lajissa saa parhaiten hyötyä varusteista. Kuitenkin siten, että jokainen kilpailija päätti lopullisista käyttämistään kilpailuvarusteista kuten suojahanskojen käytöstä itse.

Takavuosien maailmanennätysmies ja voimamiesmetsuri Jaakko Pessinen kunnioitti kilpailuja läsnäolollaan. Mika Peltoniemi haastattelee varmoin ottein mestaria. Kuva: Ressukuva

Kilpailussa käytetyt varusteet

Koska kyseessä oli sotilaallinen urheilutapahtuma, kaikki kilpailijat olivat luonnollisesti sonnustautuneet puolustusvoimissa käytössä olevaan M05 maastoasusteeseen, siihen kuuluvineen varsikenkineen kera sotilaspäähineen. Varustuksena hyväksyttiin M05 ns. reservin variaatiot eli M05 mallisuojauksen vapautumisen jälkeen markkinoille ilmestyneet pukineet. Yhdistelmäasuin tai humoristilla sotilaspäähineillä kikkailu ei tullut kysymykseen ja tämä asia teroitettiin kilpailijoille jo ilmoittautumisvaiheessa. Kilpailijoiden varusteet olivat osittain kilpailijoiden omahankkimia mutta kuitenkin suurimmaksi osaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n kisapaikalle toimittamia. Tästä suuri kiitos MPK:n piiripäällikkö Jani Pikkaraiselle sekä Kauhavan MPK:n Ismo Ojalalle ja Juhani Alkiolle, joiden kanssa homma kuin homma hoituu aina saumattomasti. Lisävarusteina sallittiin ns. suojavarusteet, kuten polvi-, ranne-, kyynärtuet ja hanskat suorituksiin, olivat ne sitten nahkaa tai näppylää oman valinnan mukaisesti. Voimannosto- / painonnostovyön käyttöön kannustettiin, sillä kaikki kisassa koetut lajit olivat ns. selkää kuormittavia. Penkkipaidat ja nostoremmit jätettiin tarkoituksella varustuksen ulkopuolelle, sillä tarkoituksena oli mitata todellista voimaa ja sitä koska se ääritilanteessa loppuu.

80kg ammuslaatikko saa kyytiä, Kauhavalaisen Hannes Mäkipernaan tyylinäyte. Kuva: Ressukuva

Voimailun vapaaottelu

Kaikki kilpailun lajit olivat mietitty siten, että ns. tavallinen kuntoilija selviää kaikista koitoksista. Vahvin Reserviläinen -kilpailu ei ole siis toisinto tutuista Suomen Vahvin- tai Maailman Vahvin -konsepteista, joissa käytännössä kilpailevat lajin täysipäiväiset ammattilaiset. Ensimmäisessä Vahvin Reserviläinen -kilpailussa oli mukana metsureita, vahtimestareita, judokoita, crossfittaajia, fitnesskisaajia, kuntosaliharrastajia ja voimannostajia jne. eikä ennen kisaa ollut edes ajatuksen tasolla mahdollista arvioida kuka heistä on vahvin. Vahvin Reserviläinen kisakonsepti on luotu kamppailumaailmasta tutun ja äärimmäisen suosion saavuttaneen vapaaottelu -ajatuksen innoittamana. Vahvin Reserviläinen -kilpailu ei mittaa maksimivoimaa, vaan tarvitaan myös sitkeyttä ja lihaskestävyyttä, sekä henkistä kanttia taistella tilanteessa, jossa maitohapot alkavat jyllätä lihaksissa.

Sotilasympyröissä on vasta viimeaikoina alettu ymmärtämään lihasvoiman merkitys taistelutilanteessa. Liian pitkään oli tapana suosia taistelijaa, joka juoksee yli 3000m Cooperin testissä. Kyseinen testi on edelleen käyttökelpoinen, mutta se ei voi olla tärkein kriteeri taistelijaa arvioidessa. Poikkeusoloissa ei juoksemalla pärjää, tarvitaan myös lihasvoimaa. Ei ammuslaatikot tai tykit metsissä juoksemalla liiku. Tarvitaan voimaa, sitkeyttä ja tahtoa!

180kg tykinaisa on helppo vastus judoka Sami Ilomäelle. Raimo Rintamäki tuomaroi. Kuva: Ressukuva

Oli hieno huomata miten yleisön kannustaessa käsiä taputtaen kilpailijoissa syttyi valtava tahdonvoima voimien ollessa ihan lopussa. Helppoa ei ollut, mutta tahdonvoimalla läpi harmaan kallion. Sitä kutsutaan periksiantamattomuudeksi ja sisuksi! Suoritusten jälkeen sai kuulla positiivista palautetta siitä, miten kilpailija toisensa jälkeen yllättyi suorituksen vaativuudesta, iloiten samalla itsensä voittamisessa. Kisaajien välillä oli hieno meininki, kaikki kannustivat toisiaan mitä hurjempiin suoritukseen yli sarjojen ja sukupuolirajojen.

Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio lausui tilaisuuden avaussanat. Taustalla komeilee sarjansa voittajien kesken arvottu moottorisahalla veistetty kotkapatsas. Kuva: Ressukuva

13 rohkeaa

Kisaan ilmoittautui yhteensä kuusitoista osanottajaa, joista kolme perui osallistumisen viime hetkillä sairastumisen tai force majeuren vuoksi. Oli hienoa, että näistä kolmestatoista rohkeasta kilpailijasta löytyi osanottaja jokaiseen painoluokkaan ja saatiin näin yleisölle viihdyttävä ja kilpailijalle mieluisa kilpailuasetelma muodostettua.

Kilpailun jälkeen olen saanut kuulla, että Veijo Esson baarissa on toinen toistaan vahvempia raudannostajia. Jokainen heistä olisi kuulemma voittanut Vahvin -kisat pystyyn. Koska kukaan heistä ei valitettavasti ehtinyt varsinaisena kilpailupäivänä paikalle, toivotan heidät lämpimästi reserviläisjärjestöjen toimintaan mukaan ja ensi vuonna osallistumaan Vahvin Reserviläinen -kilpailuun. Toisin kuten laulu- tai kauneuskilpailuissa eli ns. mielipiteeseen perustuvissa lajeissa, tässä kilpailussa vain teot ratkaisevat.

Kilpailun järjestäjänä oli ilahduttavaa kuulla näiden kilpailijoiden yhteisestä suusta, että vuoden 2019 SM -mitalistit aikovat tulla myös seuraaviin kilpailuihin.
Myrskyvaroitus Etelä-Pohjanmaalta on annettu ja hurjat tulokset puhuvat puolestaan.

Jäsenhankintatempauksen onnistumisesta kertoo myös oivallisesti se, että 13 kilpailijasta peräti 9 liittyi reserviläisjärjestöjen jäseneksi osallistuakseen kilpailuun. Reserviläisjärjestöjen jäsenenä pääset mm. kerran vuodessa tutustumaan sotilaallisiin kuntosalilaitteisiin Ylihärmässä.

Kysyy kanttia astua riviin ja antaa parhaansa voimia säästelemättä. Kuva: Ressukuva

Kilpailijoiden taustaa

NAISTEN KEVYTSARJA (-60kg)
PÄIVI HAAPOJA, Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset ry
Harrastanut pesistä yli 30 vuotiaaksi, voimanosto 1995, lopettanut selkävaivojen takia 2005. Saavutuksena 10 SM kultaa, EU -cup voitto, 2 EM hopeaa 1 EM pronssi ja 1 MM kulta 2005. Harrastaa nykyään CrossFittiä, jota harrastanut nyt n 2,5 vuotta.
Laji on mukaansa tempaava ja pitää vanhankin kropan kunnossa. Siinä muutama Masters -kilpailu käytynä.

NAISTEN KESKISARJA (-75kg)
KATI SALO, Alajärven Reserviläiset ry
Harrastaa monenlaista liikuntaa, patikointia,
pyöräilyä, kalastusta ja yleistä eräilyä. Päälajini kuntosaliharjoittelu. (BodyFitness) Uutena harrastuksena reserviläistoiminta!
Näihin kisoihin lähdettiin kannatuksen vuoksi ja mielenkiinnosta.
Kokeilemaan ja kokemaan!

SARI ALANEN, Alahärmän Reserviläiset ry
Harrastuksena juoksu, lenkkeily, aerobic, kuntosali.
Uutena harrastuksena ampuminen, jota harrastanut pari vuotta.

ANNE HAAPAMÄKI, Kuortaneen Reserviläiset ry
Harrastanut liikuntaa monipuolisesti koko ikänsä. Nuorempana harrastanut pesäpalloa, yleisurheilua ja rullaluistelua. Nykyään liikunta painottunut kuntosalitreeniin, jumppaan ja joogaan.

NAISTEN RASKASSARJA (+75kg)
SARI MÄKIRINTALA, Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset ry
Harrastanut aina liikuntaa, lähinnä yksilölajeja, kuten juoksua. Viisi vuotta sitten aloittanut CrossFitin. Joitakin kilpailuja on takana, niin juoksussa kuin CrossFitissäkin. Kisassa mukana, koska kisoissa saa selville missä tasossa oma kunto ja voima ovat.

VIRVE MÄKELÄ, Alajärven Reserviläiset ry
Harrastustanut monenlaisia lajeja vuosien aikana laskuvarjohypystä, nopeuslaskuun. Nyt sydäntä lähellä kuntosaliharjoittelu (Master BodyFitness) ja MTB pyöräily.
Nopeuslaskussa sm-mitaleita useita, sekä MM-4.

Sari Mäkirintalan 50kg ammuslaatikko suorastaan leijuu vahvan naisen edessä. Kuva: Ressukuva

MIESTEN KEVYT SARJA (-80kg)
JARKKO EELI, Ylihärmän Reserviläiset ry
Päälaji voimanosto, jota treenannut 2 vuoden ajan.

JUHA SALMELA, Kauhavan Reserviläiset ry
Monipuolinen kuntoliikunta.

JANI LAASALA, Alajärven Reserviläiset ry
Metsuri Alajärveltä, kotoisin Kykyjen Kyyjärveltä. Harrastuksina kaikki metsään liittyvä liikkuminen jalan, suksilla, lumikengillä.

MIESTEN KESKISARJA (-100kg)
HANNES MÄKIPERNAA, Kauhavan Reserviupseerikerho ry
Peruskuntoharrastelija ja aktiivinen luonnossa liikkuja. Ei aikaisempaa kilpailukokemusta.

MARKUS MÄKYNEN, Seinäjoen Reserviläiset ry
Päälaji voimanosto. Esko Ketolan valmennuksessa 4kk. Lisäksi harrastuksena suojuoksu sekä metsästys. Ei aikaisempaa kilpailukokemusta.

MIESTEN RASKASSARJA (+100kg)
TERO MÄKELÄ, Seinäjoen Reserviupseerikerho ry
Moukarinheitossa SM-pronssia -94 tulos 66.44.
Painonheitossa veteraanisarjoissa 2 MM kultaa, vuosina 07 ja 09.
Brasilialaisen jujutsun seniori EM -kultaa sinivöisissä 2017.
Judossa vyöarvo mustavyö.

SAMI ILOMÄKI, Seinäjoen Reserviläiset ry
Päälajia judoa treenannut noin 15 vuotta.
Nuorempana muutamia piirin/aluemestaruuksia, nykyisin judo painottuu enemmän seuran vetohommiin. Kuntoa ja voimakestävyyttä pitää yllä myös Brasilian Jujutsulla. Brassijujutsussa treenivuosia takana noin 4 vuotta.
Judossa vyöarvo ruskeavyö.

Markus Mäkynen vetää 5500kg maastokuorma-autoa ja yleisö kannustaa. Kuva: Ressukuva

Kilpailutulokset löytyy oheisista linkeistä:

Vahvin Reserviläinen 31.8.2019 Ylihärmä, SM -kilpailutulokset NAISET
Vahvin Reserviläinen 31.8.2019 Ylihärmä, SM -kilpailutulokset MIEHET

Kuvia kilpailusta löytyy TÄÄLTÄ

Isommin, kovemmin ja vahvemmin

Vahvin Reserviläinen -kilpailu vol. II järjestetään Ylihärmässä Härmän Kylpylän välittömässä läheisyydessä Anssin Jussin Areenalla 15.8.2020. Tapahtumaa hiotaan entisestään ja viilataan kaikki pienet tämän vuotisessa kilpailussa huomatut nyanssit kuntoon. Kilpailualueelle tulee runsaasti näytteilleasettajia ja ohjelmaa väliajoille. Tarkempaa tietoa päivitetään, kun asiat loksahtelevat lukkoon. Laittakaahan kalenteriin ylös.

Kiitokset

Vahvin Reserviläinen -kilpailun järjestäminen ei olisi ollut mahdollista ilman maanpuolustusmyönteisten tahojen ja yhteistyökumppaneiden apua. Suuri kiitos kilpailijoille rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Ilman kilpailijoita ei voi kilpailla.

Haluan lausua parhaimmat kiitokseni seuraaville tahoille:

Härmän Kylpylä Oy, Ylihärmä
Taksi Pasi Syynimaa, Ylihärmä
Maatalousyhtymä Jorma Lammi, Ylihärmä
Kujanpään Korjaamo Ay, Ylihärmä
POP Pankki Pohjanmaan konttori, Ylihärmä
Fasadi Design Ky, Ylihärmä
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos, Ylihärmä
Kauhavan Kaupunki, Kauhava
Safetor Oy, Kauhava
Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Kauhava
Vakuutusyhtiö IF Oy, Seinäjoki
J. Rinta-Jouppi Oy, Seinäjoki
Käyttöauto Oy, Seinäjoki
Klapipaikka, Seinäjoki
Seinäjoen Autot Myy Oy, Seinäjoki
Lakeuden Maanpuolustajain Tuki Ry, Seinäjoki
Ohjelmaviisari Oy / Mika Peltoniemi, Seinäjoki
Dronekuvaus / Juha Ylimäki, Seinäki
Seinäjoen Seudun Sotilaskotiyhdistys, Seinäjoki
Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy, Kuortane
Ala-Honkola Oy, Kuortane
Arswood Oy, Kuortane
Jani Laasala, Alajärvi
Napuen Perinne- ja Tykit, Isokyrö
Isonkyrön Asemiesmuseo, Isokyrö
Ressukuva / Pasi Lindroos, Vaasa

Erityiskiitos isosta talkootyöpanoksesta Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki sekä muut Vahvin Reserviläinen -kilpailun toimitsijat:

Marjo Kauppinen, Seinäjoki
Erkki Viitasalo, Ylihärmä
Jukka Yliketola, Ylihärmä
Janne Hänninen, Ylihärmä
Ari Kujanpää, Ylihärmä
Juhani Hänninen, Ylihärmä
Kalle Rintanen, Ylihärmä
Sampo Mäki-Haapoja, Ylihärmä
Hannu Ulvinen, Lapua
Tuomas Taivalmaa, Ilmajoki
Raimo Rintamäki, Ylistaro
+ Alpo Syvänen, Seinäjoki (tärkeät apukädet ilman varsinaista nimeämistä tehtävään)

Jani Syvänen
Kilpailunjohtaja
**********************************
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki
www.epresp.fi
www.facebook.com/eprespiirit
p. 050 594 9617

Teuvan reserviupseerit ja reserviläiset vierailivat Niinisalossa

Julkaistu

Teuvalta lähdettiin elokuun viimeisenä lauantaina aamupäivällä henkilöautoilla kohti Niinisaloa. Mukaan saatiin huvilakauden päättäjäispäivästä huolimatta seitsemän reserviupseeria ja viisi reserviläistä. Niinisalon sotilaskodin lähellä olevalle parkkipaikalle saapui meitä vastaan kapteeni Raine Lauhanen. Ryhmän esittelyssä me ”vanhat” olimme tyytyväisiä siitä, että olimme saaneet mukaan kolme nuorta maanpuolustajaa: reservin korpraali, säämies Juuso Tuiskun Ilmajoelta, reservin kersantti, tulenjohtoaliupseeri Paul Nevanperän Seinäjoelta sekä reservin vänrikki Tuomas Nisulan, joka toimii tällä hetkellä myös Teuvan reserviupseerikerhon sihteerinä. Kaikki nuoret miehet ovat palvelleet Niinisalossa.

Lauhasen johdolla siirryttiin ruokailemaan varuskuntaravintola -Falkonettiin. Ravintola kuuluu Leijona Catering Oy:öön, joka on valtion sataprosenttisesti omistama, suomalainen ruokapalveluja järjestävä yritys. Puolustusvoimat on sen suurin asiakas. Ruokailun yhteydessä Teuvan reserviupseerien puheenjohtaja, reservin majuri Erkki Nevanperä sekä reserviläisten puheenjohtaja reservin vääpeli Jarkko Tuisku kertoivat Teuvan reserviläistoiminnasta. Maukkaan ja monipuolisen lounaan jälkeen siirryttiin kalustoesittelyyn Falkonetin vieressä olevalle kentälle. Kalustoa ei tietenkään voida kuvata, joten ensimmäinen kuva otettiin perinnetykin äärellä. Tykki sijaitsee Vapaussodan Perinneliiton toimesta pystytetyn muistomerkin vieressä.

Teuvan ryhmä vapaussodan perinnetykin äärellä, takana lamellikasarmi

Niinisalon varuskunta on nykyisin Satakunnan Tykistörykmentti, Porin prikaatin Niinisalon toimipiste. Rykmenttiin kuuluu neljä komppaniakoon perusyksikköä. Porin prikaati on Suomen maavoimien suurin yksittäinen joukko-osasto ja yksi maavoimien kolmesta valmiusyhtymästä.

Prikaatin joukot on sijoitettu Huovinrinteen varuskuntaan Säkylään sekä Niinisaloon. Varusmieskoulutuksen sekä kansainvälisen koulutuksen lisäksi prikaatin tehtäviin kuuluvat muun muassa Suomen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin valitun henkilöstön koulutus.

Satakunnan Tykistörykmentti oli vuosina 1957–1992 itsenäinen joukko-osasto, joka liitettiin vuonna 1992 perustettuun Tykistöprikaatiin. Tykistörykmentin toiminnot yhdistettiin 1.1.2015 osaksi Porin prikaatia osana puolustusvoimauudistusta. Uudistuksen yhteydessä Satakunnan Tykistörykmenttiin liitettiin Säkylästä siirretty kranaatinheitinkomppania. Varuskunnan yhteydessä toimii varuskuntakerho. Varuskunta on Kankaanpään toiseksi suurin työnantaja kaupungin jälkeen. Varuskunta työllistää noin 330 henkilöä, ja varusmiehiä se kouluttaa vuosittain noin 1 700.

Kapteeni Raine Lauhasen mukaan naisia on tällä hetkellä palveluksessa noin 30. Varuskunnassa toimivat myös 1940-luvun puolivälistä saakka toiminut sotilaskoti, varuskuntaravintola ja nykyisin Maasotakouluun kuuluva Tykistökoulu. Niinisalon Koeampumalaitos lakkautettiin vuoden 2012 lopussa, ja siitä tuli uuden puolustusvoimien Räjähdekeskuksen hallintoyksikkö. Varuskunnan keskeinen, Valkiajärven rannalla sijaitseva kolmikerroksisen rakennus on arkkitehti Kalle Lehtovuoren suunnittelema. Se on rakennustaiteellisesti erittäin edustava, vuonna 1935 valmistunut funkkistyylinen lamellikasarmi. Rakennus on peruskorjattu museoviraston valvonnassa 2000-luvun alussa.

Esittelykierroksen yksi sykähdyttävä kohokohta oli käynti RUK:n muistomerkillä. RUK toimi Niinisalossa vuosina 1939-1945. Upseerikoulun kävi Niinisalossa yli 16000 reservin upseeria, joista 2184 kuoli sodassa ja 8736 haavoittui. Uhri oli kallis, mutta itsenäisyys säilyi. Siitä hiljaisesti kiitimme mielessämme suomalaisia sotaveteraaneja.

Teuvan ryhmä RUK 1939-1945 – muistomerkin äärellä

Esittelykierroksen aikana käytiin myös kahvilla sotilaskodissa, hienot ja tunteikkaat muistot valtasivat mielen. Itse olin siellä useasti 1969–1970 palvelukseni aikana. Kahvin jälkeen siirryttiin sääasemalle, jossa kapteeni Lauhanen pyysi Juuso Tuiskua kertomaan, mitä sääasemalla tehtiin. Juuso kertoi hyvin ja seikkaperäisesti sääaseman merkityksestä ja tehtävistä sota- ja rauhan aikana. Juuso ei tiennyt etukäteen valmistautua asiaan, joten hänelle 10 pistettä, niin hyvin hän testistä selvisi. Takaisin lähtöpaikalle mentiin vanhan, lähiaikoina purettavan ruokalan vierestä. Monet kerrat olen siellä aikoinaan ruokaillut. Muistan, kun ruokailuun tultiin osastona läheisestä lamellikasarmista. Monesti joukko komennettiin oheiseen metsään, jossa pyydettiin vieläpä maastoutumaan. Käsien pesua ei sen jälkeen suoritettu, nykyään on käsidesipaikat ruokalan eteisessä hygienian lisäämiseksi. Sellaisesta ei ollut 1960-luvulla tietoakaan.

Lämmin kiitos kapteeni Raine Lauhaselle, Falkonetin henkilökunnalle ja sotilaskodin nuorelle naisluutnantille, että saatiin vierailla Niinisalossa ja sotilaskodissa. Kiitos myös koko Teuvan reserviläisryhmälle, että lähditte kiireistänne huolimatta tälle mielenkiintoiselle, maanpuolustustahtoa lisäävälle matkalle.

Erkki Nevanperä, res. majuri
Teuvan Reserviupseerikerhon pj.

Laurilan Verikoirat teoksesta tehdään täydennetty II-painos

Julkaistu

Teoksen ensimmäinen painos ilmestyi 2011 ja myytiin loppuun kahdessa kuukaudessa.
Ensimmäisen painon jälkeen ilmaantui materiaalia joka olisi ehdottomasti kuulunut kyseiseen rykmenttihistoriaan liitettäväksi, mutta jota ei ehditty ensimmäiseen taittoon valitettavasti enää lisäämään. Lisäksi uskomme että Etelä-Pohjanmaalla on edelleen turvassa valokuvia ja muuta kirjallista materiaalia jonka taltioiminen kirjan toiseen painokseen olisi paikallaan.

Työryhmä toivookin että mikäli omistat valokuvia, päiväkirjoja, julkaisemattomia tarinoita tms jonka toivoisit kirjaan painettavan ota rohkeasti yhteyttä.

Raimo Kallioniemi
Elsilänkuja 3, 63100 Kuortane
raimo.kallioniemi@gmail.com