Artikkeli

Puolustusministeri Kaikkonen nosti juhlapuheessaan esille reservin merkityksen

Julkaistu 26.11.2020

Reserviläisliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin 21.11.2020 Seinäjoella kongressikeskus Framissa. Kokous järjestettiin poikkeusjärjestelyin koronatilanteen takia. Puolustusministeri Antti Kaikkonen piti liittokokoustapahtuman aluksi juhlapuheen, jossa hän korosti reserviläisten merkitystä Suomen puolustuksessa.

– Puolustusvoimien 280 000 sotilaan sodan ajan vahvuudesta yli 95 % on reserviläisiä. Tehokas varusmiespalvelus ja riittävät reservin kertausharjoitukset ovat tärkeä osa Suomen puolustuskykyä. Lisäämme kertausharjoituksiin osallistuvien reserviläisten määrää tällä hallituskaudella.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen korosti reservin merkitystä juhlapuheessaan. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Reserviläistoiminta onkin kiinnostanut suomalaisia viime aikoina. Reserviläisliiton jäsenmäärä on ollut reippaassa nousussa, mikä on hyvin poikkeuksellista suomalaisessa järjestökentässä. Liiton kokonaisjäsenmäärä lähestyy jo 40 000. Uusien liittyneiden jäsenten määrä tulee tänä vuonna ylittämään 3 000 jäsenen rajapyykin, mikä on harvinaista liiton historiassa. Kuluneen kymmenen vuoden aikana vastaavaan jäsenmäärään on päästy vain Suomi 100 -juhlavuoden aikana vuonna 2017.

Poikkeuksellinen jäsenkehitys on osoitus siitä, että suomalaiset haluavat osallistua ja antaa panoksensa vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Ministeri Kaikkonen korosti puheessaan myös reserviläistoiminnan moninaista merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Varusmiespalveluksen ja reservin kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tukee sekä puolustuskyvyn ylläpitoa että maamme varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin. Myös sellaisiin, jotka ovat luonteeltaan muita kuin sotilaallisia.

Eteläpohjalaiset luovuttivat puolustusministerille perinnepuukon

Puukko sopii hyvin suomalaiseen käteen, mutta sillä on aivan erityinen merkitys Etelä-Pohjanmaalla. Puukkojen valmistus on aikanaan tuonut leivän moneen pöytään ja onhan tällä alueella puukolla ratkottu raavaitten miesten periaatteellisia kysymyksiäkin.

Niin sanotut perinteiset korupuukot ovat ainakaan korostaneet kantajansa yhteiskunnallista asemaa ja koristeellisen puukon omistaja on nauttinut suurta kunnioitusta. Alunperin ratsuväen miekasta mallinsa saanut kauhavalainen hevosenpääpuukko on täysin ainutlaatuinen tyyliltään.

-Meille eteläpohojalaasille puukon luovuttaminen on ollut aina mitalista seuraava ylöspäin, totesi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovuttaessaan perinnepuukkoa puolustusministeri Antti Kaikkoselle.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovuttamassa puolustusministeri Antti Kaikkoselle kauhavalaista hevosenpääpuukkoa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Reserviläisliiton varapuheenjohtajalle tunnustusta

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri luovutti liittokokouksen yhteydessä arvostetun numeroidun piirien mitalin Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakolalle.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin yhteisen ansiomitalin on suunnitellut Antti Isosalo. Mitalin tunnuskuvio, seppeleen ympäröimät 6 kärppää, esiintyy piirijärjestöjen lippujen lisäksi piirien muissakin tunnuksissa, pienoislipussa ja standaarissa.

Kuva-aihe on peräisin vuoden 1686 Pohjanmaan Rykmentin komppanialipusta, josta arkkitehti Touko Saari on mukaillut sen reserviupseeripiirin lippuun. Mitalinauhassa esiintyy toistuvana keskuskuviona juokseva kärppä.

Ansiomitali on otettu käyttöön Etelä-Pohjanmaan reserviläispiireissä vuonna 2011. Varapuheenjohtaja Hakolalle luovutettu piirien mitali on järjestysnumeroltaan 23. numeroitu ansiomitali.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola ja Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola mitalin luovutuksen yhteydessä otetussa yhteiskuvassa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Puolustusministeri ojensi liiton kunniakilven vuoden reserviläiselle

Liittokokous nimesi Vuoden Reserviläiseksi Seinäjoen Reserviläiset ry:n pitkäaikaisen aktiivijäsenen, sotilasmestari Jarmo Koskelan. Hän on esimerkillään tuonut Reserviläisliittoon runsaasti uusia jäseniä yli aluerajojen. Hän on myös esitellyt liiton ja paikallisyhdistyksen toimintaa lukuisissa eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hän toimii tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirin 1. varapuheenjohtajana.

Koskelan ansioina on toimiminen Puolustusvoimien kouluttajana sekä ammuntojen johtajana yli 20 vuotta. Lisäksi hän on toiminut yhtä kauan Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) harjoituksissa kouluttajana, pääkouluttajana sekä kurssin johtajana.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen luovuttamassa kunniakilpeä vuoden reserviläiseksi valitulle sotilasmestari Jarmo Koskelalle. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola mukana luovutuksessa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Liittokokouksessa nuijan varteen kunnallisneuvos

Liittokokouksessa arvostettiin paikallista pitkän linjan osaamista, kun kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen Isostakyröstä. Pelastusjohtajan pestiä päivätyönään hoitava aktiivinen järjestötoimitsija hoiti kokouksen johtamisen rautaisella ammattitaidolla ja pohjalaisella jämeryydellä. Nuija kolahteli pöytään napakasti ja puheenvuorot pidettiin selkeinä. Kokouksessa käsiteltiin Reserviläisliiton säännöissä määrätyt asiat mukaan lukien liiton puheenjohtajan vaali sekä mm. tilinpäätös, toimintakertomus ja hallituksen valinta erovuoroisten tilalle toimintakaudeksi 2021-2022.

Kokouksen puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kiitti kokousväkeä erinomaisen hyvästä ja asiallisesta kokouksesta.

Kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen hoiti kokouksen puheenjohtajan roolin rautaisella ammattitaidolla. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa Ilpo Pohjola

Liittokokouksessa tehtiin useita tärkeitä päätöksiä ja henkilövalintoja. Kokouksessa valittiin liitolle puheenjohtaja seuraavalle kaksivuotiskaudelle sekä täydennettiin liittohallitusta. Liittokokous valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi liperiläisen toimitusjohtaja, KTT Ilpo Pohjolan. Hän on Liperin Reserviläiset ry:n sekä Joensuun Reserviläiset ry:n yhdistysten jäsen. Pohjola on toiminut liiton puheenjohtajana kausina 2017-2018 sekä 2019-2020.

Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa yksimielisellä kannatuksella Ilpo Pohjola. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry juhlisti 60-vuotista taivaltaan liittokokouksen yhteydessä

Etelä-Pohjanmaan Reservin Aliupseerien piirin perustamissopimus hyväksyttiin Jurvassa lokakuun 14. päivänä vuonna 1960. Piirin perustavan kokouksen kutsui koolle jurvalainen reservin majuri Jalo Hiipakka.

Sopimuksen allekirjoittivat Ilmajoen Reservinaliupseerit ry:n puolesta puheenjohtaja Heino Mäki-Latvala ja sihteeri Eino Kantala, Kurikan Reservinaliupseerit ry:n edustajina puheenjohtaja Kauko Jaakkola ja yhdistyksen jäsen Sulo Alanko sekä Jurvan Reservinaliupseerit ry:n valtuuttamina puheenjohtaja Pekka Parkkamäki ja rahastonhoitaja Eino Vuorinen.

Perussopimusta allekirjoittaessa Etelä-Pohjanmaalla toimi paikallisyhdistys kahdeksalla paikkakunnalla Jalasjärvellä, Seinäjoella, Ilmajoella, Alajärvellä, Alavudella, Kurikassa, Jurvassa ja Ylistarossa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n juhlatervehdykset ottivat vastaan piirin puheenjohtaja Mika Mäki ja toiminnanjohtaja Jani Syvänen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviliäispiiri ry:n toiminnanjohtaja Jani Syvänen ja puheenjohtaja Mika Mäki ottivat vastaan piirin 60v tervehdykset. Onnittelemassa Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtaja Perttu Hietanen. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n toiminnanjohtaja Jani Syvänen ja puheenjohtaja Mika Mäki olivat tyytyväisiä, että piirin 60v juhlavastaanotto voitiin järjestää liittokokouksen yhteydessä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Framilla kuultiin eteläpohjalaisia musiikkiesityksiä

Ennen varsinaista liittokokousta tilaisuudessa esiintyivät Osku Ketola ja Jukka Viitasaari esittäen Elonkerjuu -orkesterin moderneja eteläpohjalaisia lauluja akustisena duona. Anteeksipyytelemätön asenne ja musikaalinen ammattitaito huokui duo -kaksikon esityksistä ja kokoukseen saapunut väki piti silmin nähden esityksistä. Osku Ketola toimii maineekkaan Elonkerjuu -yhtyeen solistina, mutta tällä kertaa koronarajoitteista johtuen kokoonpano oli tiivistetty kahteen esiintyvään taiteilijaan.

-Tämä ei ollut musiikkiesitys, vaan meille tarjottu elämys, kuultiin sanottavan yleisön joukosta. Oli kunniakasta tuoda liittokokouksen yhteyteen eteläpohjalaista meininkiä, toiminnanjohtaja Jani Syvänen toteaa.

Osku Ketola ja Jukka Viitasaari toi pelimanni -esityksellään kokoukseen eteläpohjaista väriä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Sotilasmestari Jarmo Koskelasta vuoden reserviläinen

Julkaistu 21.11.2020

Reserviläisliitto valitsi liittokokouksessa 21.11.2020 Seinäjoella vuoden reserviläiseksi pitkänlinjan aktiivisen toimitsijan, kurikkalaisen reservin sotilasmestari Jarmo Koskelan.

Reservin sotilasmestari Jarmo Koskela on vuoden reserviläinen 2020

Olen tuntenut Jarmo Koskelan kolmen vuoden ajan. Jarmo oli niitä ensimmäisiä reserviläisiä, joita tapasin aloittaessani uutena toiminnanjohtajana vuonna 2017. Juotiin kahvit piiritoimistolla ja keskusteltiin maanpuolustuksellisista asioista. Kävi hyvin nopeasti selväksi, että olen tekemisissä isänmaallisen ja suoraselkäisen herrasmiehen kanssa. Kuluneen kolmen vuoden aikana on juotu jokunen kuppi lisää kahvia ja parannettu maailmaa useampaan otteeseen.

Sotilasmestari Koskela kuuluu niihin luottomiehiin, joille voi antaa kotinsa avaimen tai jonka haltuun voi uskoa lunastamattoman lottokupongin. Luottamuksen voi ansaita vain olemalla sanojensa mittainen. Kun käsky käy, silloin liikkuu ja hommat hoidetaan tinkimättömällä asenteella. Sellaiset luottomiehet ovat korvaamattomia ja yhteiskunnan katkeamaton selkäranka. Tekijämiehiä on helppo arvostaa!

Edellisen kerran vuoden reserviläisen valinta on osunut Etelä-Pohjanmaalle vuonna 2008. Tuolloin vuoden reserviläiseksi valittiin reservin vääpeli Keijo Kuntola Kurikasta.

Olen todella tyytyväinen, että vuoden reserviläinen valittiin Etelä-Pohjanmaalta, mutta eniten mielissäni olen oikeaan henkilöön kohdistuneesta valinnasta.

Toivotan siis ansaitusti mitä parhaimmat onnittelut vuoden reserviläiselle!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Jarmon haastattelun löydät tästä

Kevät- ja syyskokous päätti nimenmuutoksesta

Julkaistu 20.11.2020

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin Seinäjoen kaupungintalolla 19.11.2020. Kokoukseen osallistui 49 jäsentä.

Kokouksen avasi puheenjohtaja Tapani Tikkala, joka esitti tervehdyspuheessaan katsauksen kuluneen vuoden tapahtumiin. Yhdistyksen jäsenkehitys on ollut koronasta huolimatta voimakasta, sillä vuoden aikana on liittynyt 146 uutta jäsentä ja yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä on nyt 828. Vuoden aikana on kuollut 16 jäsentä, heidän mukana kaksi yhdistyksemme kunniajäsentä: Eino Mäntylä ja Anja Jouppila. Poismenneiden muistoksi pidettiin hiljainen hetki.

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän tervehdyksen jälkeen jaettiin kaikki vuoden 2020 huomionosoitukset.

Huomionosoitukset

Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja, kenraalimajuri Kalervo Sipi on myöntänyt päivämäärällä 16. toukokuuta 2020 Sinisen Ristin tunnustukseksi osallistumisesta Vapaussodan Perinneliiton toimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön vapaussoturiperinteen hengessä seuraaville henkilöille:

Myyntiedustaja Timo Fors
Metsätalousinsinööri Jaakko Liinamaa
Ekonomi Kaj Mäkelä
Insinööri Martti Mäkinen
Komentajakapteeni evp Mikko Säntti
Maanviljelijä Heikki Tarkkanen
Automaatioinsinööri Petri Åkerman

30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhdistys on uusinut huomionosoitusjärjestelmänsä ja tilaisuudessa jaettiin uudet huomionosoitukset ensimmäisen kerran.
Kunniapuheenjohtaja Antero Maunulan poismenon yhteydessä vuonna 2014 yhdistyksen hallitus mietti tapaa, miten eversti Maunulan pitkä ja ansiokas työ yhdistyksessä voitaisiin jättää jälkipolvien tietoisuuteen. Asia jäi tuolloin hautumaan ja nyt se sai ensiesiintymisensä, yhdistyksen korkein huomionosoitus, Antero Maunula kunniakilpi nro 1, myönnetty yhdistyksen vuosipäivänä, päivämäärällä 4.6.2020, luovutettiin Erkki J. Hautalalle.

Yhdistys otti keväällä käyttöön myös oman jäsenmerkin, jonka jokainen yhdistyksen jäsen voi lunastaa itselleen. Jäsenmerkistä on valmistettu huomionosoitus, kultainen jäsenmerkki, joka voidaan myöntää tunnustuksena merkittävästä työstä yhdistyksen hyväksi. Jäsenmerkkiä seuraa myös kunniakirja. Kultainen jäsenmerkki on yhdistyksen toiseksi arvokkain huomionosoitus.
Kultainen jäsenmerkki luovutettiin seuraaville:

Jari Asu
Esko Hakulinen
Erkki J. Hautala
Erkki Honkala
Juhani Mattila
Kaj Mäkelä
Heikki Pakari
Veli Suvanto
Tapani Tikkala
Harri Yli-Rahnasto

Vuoden maineteko kunniakirja Nro 1 myönnettiin 4.6.2020 tunnustuksena merkittävästä työstä yhdistyksemme hyväksi Jari Asulle ja vuoden yhdyshenkilö kunniakirja Nro 1 samana päivänä Mika Mäelle. Puheenjohtaja luovutti kunniakirjat heille.

Kunniajäsen Tuomo Kotkaniemelle ja eversti Jorma Jokisalolle luovutettiin yhdistyksen standaari.

Puheenjohtaja Tapani Tikkalalle luovutettiin 4.6.2020 myönnetty Pro Traditione Militare -ansiomerkki no: 31 ansioista sotilasperinteiden edistämiseksi.

Kokous ja henkilövalinnat

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin komentajakapteeni evp Mikko Säntti. Kokouksessa käsiteltiin kevätkokousasioina vuoden 2019 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto. Hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Syyskokousasioissa käsiteltiin ja vahvistettiin vuoden 2021 toimintasuunnitelma.

Vuoden 2021 johtoajatuksella ”Perinteitä ei jätetä” yhdistys haluaa kannustaa perinnetietouden välittämistä perheen sisällä ja sukupolvelta toiselle. Tavoitteena on kasvaa vuoden aikana yli 1000 jäsenen yhdistykseksi hankkimalla puolisot, lapset ja lastenlapset perheineen yhdistyksemme jäseniksi. Jäsenistöä kannustetaan terveelliseen liikuntaan, yhteisöllisyyteen sekä yhteistyöhön mm. keväällä järjestettävällä Lakeuden maakuntamarssilla.

Jäsenmaksu päätettiin säilyttää 15 €:na. Lisäksi vahvistettiin tulo- ja menoarvio sekä tehtiin henkilövalinnat.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle Tapani Tikkala (Vaasa). Erovuoroiset hallituksen jäsenet Jari Asu (Seinäjoki), Erkki Hautala (Kauhajoki) ja Veli Suvanto (Lapua) valittiin uudelleen. Muut hallituksen jäsenet ovat Esko Hakulinen (Seinäjoki), Erkki Honkala (Seinäjoki), Juhani Mattila (Vimpeli) ja Harri Yli-Rahnasto (Kauhavan Alahärmä). Toiminnantarkastajaksi valittiin Simo Viitaniemi (Seinäjoki) ja varalle Turo Jaakkola (Kauhajoki).

Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry

Kokous hyväksyi yksimielisesti yhdistyksen nimenmuutosesityksen ”Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry”. Nimenmuutokseen oli useampia syitä. Nykyinen nimi on ollut arkikäytössä aivan liian pitkä ja vaikeasti muistettava. Se ei ole mahtunut lomakkeilla nimelle varattuun tilaan ja nimeä on joutunut väkisin lyhentämään. Uutta nimeä on helppo käyttää markkinoinnissa, se on helppo muistaa ja ennen kaikkea se kuvaa paremmin yhdistyksemme toimintaa ja toiminta-aluetta. Lakeuden kutsu -jäsenkirjan myötä sana lakeus on tullut tutuksi jäsenistölle.

Monikkomuodosta: Yhdistyksemme säännöt uudistettiin vuonna 2014, jolloin perinnetyö kirjattiin kattamaan ajanjakso Suomen itsenäistymisestä sotien jälkeiseen jälleenrakentamiskauteen saakka. Käytännössä näin oli menetelty jo koko yhdistyksen toimita-ajan.

Uusi nimi otetaan käyttöön sen jälkeen, kun Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nimenmuutoksen.

Eversti Jorma Jokisalosta kunniajäsen

Yhdistyksen hallitus esitti kokoukselle, että eversti Jorma Jokisalo kutsutaan yhdistyksen kunniajäseneksi. Eversti Jorma Jokisalo on toiminut hallituksen jäsenenä vuodet 2010 -2018, joista puheenjohtajana vuodet 2011 – 2017. Lisäksi hän on ollut Vapaussodan Perinneliiton hallituksen jäsen vuosina 2011 – 2018 ja liiton varapuheenjohtaja vuodet 2013 – 2018. Uudelle kunniajäsenelle luovutettiin kehystetty kunniakirja.

Lakeuden Maakuntamarssi 24.4. – 9.5.2021

Legendaarisesta Suomi – Ruotsi maaottelumarssista tulee kuluneeksi ensi keväänä 80 vuotta. Kävelykilpailu järjestettiin 4. – 25. toukokuuta 1941, jolloin miesten kävelymatka oli 15 km ja naisilla, tytöillä sekä pojilla 10 km. Suomi voitti Ruotsin ylivoimaisesti: Suomella 1 507 111 suoritusta ja Ruotsilla 943 952 suoritusta.

Yhdistyksemme haastaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa eteläpohjalaiset kaupunkien ja kuntien asukkaat 24.4. – 9.5.2021 välisenä aikana marssimaan samassa hengessä kuin 80 vuotta sitten. Marssin nimi on siten LAKEUDEN MAAKUNTAMARSSI 2021.

Jotta tapahtuma olisi mahdollisimman helppo järjestää, jokaisen suorituksen pituus on 10 km ilman aikavaatimusta. Marssiin voi osallistua jokainen ennen vuotta 2011 syntynyt kunnassa asuva henkilö. Marssin säännöt ovat muilta osin soveltaen samat kuin 80 vuotta sitten: ainoastaan yksi suoritus henkilöä kohden ja suorituksen aikana ei saa juosta. Sen sijaan kävelysauvoja voi käyttää. Marssiin osallistuminen on ilmaista.

Marssitapahtumat järjestetään kunnittain. Toimihenkilöinä ovat yhdistyksemme ja tempaukseen osallistuvien yhteisöjen jäsenet, kukin omalla paikkakunnallaan.

Marssitapahtumaan osallistuvissa kunnissa pyritään saamaan myös koulut mukaan. Kuntakohtainen paremmuus ratkeaa laskemalla paikkakunnan osallistujamäärä prosentteina, verrattuna paikkakunnan asukaslukuun tilanteessa 31.12.2020. Marssikilpailun voittaneelle kunnalle luovutetaan kunniakirja yhdistyksemme vuosipäivänä 4.6.2021.

Yhdistyksemme painattaa tapahtumaa varten marssikortit vuoden 1941 perinteitä mukaillen sekä suunnittelee marssimerkin, jonka marssijat voivat lunastaa heti suorituksensa jälkeen.

Maakuntamarssin tavoitteena on lisätä perinnetietoutta sekä järjestöjen välistä yhteistyötä ja tunnettavuutta, kiinnittää huomiota kunnosta ja terveydestä huolehtimiseen (varsinkin nykyisenä korona-aikana) sekä mahdollistaa paikkakuntakohtainen itsetunnon kohottaminen esivanhempiemme hengessä ”Muistathan, että olet kuntamme marssiedustaja”.

Tapani Tikkala
Puheenjohtaja
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Ärjyntää Maalahdessa

Julkaistu 19.11.2020

Marraskuun lankeava pimeys ja jaksottainen vesisade otti vastaan 150 reserviläistä Maalahden harjoitusalueelle, kun Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppanioiden sitoutuneet ilmoittautuivat ÄRJY20 harjoitukseen. Pohjanmaan aluetoimiston valvonnassa ja tiukkojen varotoimenpiteiden avulla onnistuttiin järjestämään edes yksi vuosittaisista vapaaehtoisista harjoituksista. Tämän vuoden teemana oli tilanteen mukaisten ammuntojen lisäksi viranomaisyhteistyö.

Viikonloppu mahdollistettiin huolellisella yhteistyöllä, ryhmäjaoilla ja kotimajoituksella. Perjantaina saavuttuamme Maalahteen lyötiin maskit naamalle ja käsidesiä lapasiin ilmoittautumisen yhteydessä sekä luokkatilassa. Porukalla käytiin kuulumiset, monelta suunnalta tervehdittiin vanhoja tuttuja ja hymyillen nyökyteltiin kuinka mukavaa on päästä pitkästä aikaa harjoittelemaan. Perjantai-illan kuluessa komppaniat jaettiin joukkueisiin ja joukkueet ryhmiin. Ykkösjoukkue ei perjantain jälkeen kakkosjoukkuetta sitten nähnytkään. Illan kääntyessä kohti yötä, matkasi kakkosjoukkue kotiin nukkumaan toisen joukkueen siirtyessä iltapalan kautta telttojen pystytykseen.

Lauantai- ja sunnuntaipäivät oli pyhitetty toiminnalle. Toiminta jaettiin rastikoulutukseen, jossa käytiin läpi viranomaisyhteistyötä sekä ammuntoihin, joiden aiheena oli sekä rk2, että tilanteen mukainen ammunta. Kakkosjoukkue aloitti lauantaina viranomaisyhteistyön parissa kuuntelemalla Pohjanmaan poliisilaitoksen oppituntia ko. aiheesta. Luento oli mielenkiintoinen ja vuorovaikutteinen aikaisesta aamusta huolimatta. Luennolta siirryttiin rastikoulutukseen, jossa kerrattiin hätäensiapua ja vaarallisen henkilön kiinniottoa, mutta myös ainakin allekirjoittaneelle uutena asiana harjoiteltiin metsäpalojen sammutusta Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvovan silmän alla.

Lisäksi viranomaisyhteistyön teemaan kuului äärimmäisen mielenkiintoinen rastikoulutus dronejen hyödyntämisessä lämpökameroineen viranomaistyössä. Myös aiemmin mainittu vaarallisen henkilön kiinniotto sai uusia näkökulmia ja ulottuvuuksia poliisin ohjaamien rastien merkeissä. Kokeneet kehäketut antoivat sisäpiirin vinkkejä ja reserviläiset pääsivät tutustumaan vähän erilaisiin ajoneuvoihin. Hyvin ajoitetut ruokailut saivat päivän kulumaan ja nopeasti tulikin siirtymä pimeätoimintaan.

Valitettavasti pienen ilmailuonnettomuuden seurauksena emme saaneet hyödyntää pimeätoiminnassa dronen lämpökameraa, mutta siitä huolimatta case-harjoitukset vaarallisen henkilön löytymiseksi pimeällä saatiin onnistuneesti suoritettua. Pimeys luo täysin uudenlaiset haasteet, vaikka ryhmillä on valon käytön mahdollisuus. Uusi maasto ja lumeton marraskuinen metsä sekä ovelat maalimiehet saivat ensimmäisillä kerroilla etsijät kulkemaan piilojen ohi, mutta lopuksi kaikki henkilöt löydettiin maastosta ja saateltiin vastaanottokomitean käsiin.

Sunnuntaina kakkosjoukkue siirtyi oman sängyn lämmöstä Kivijärjen ampumaradalle. Edellisen päivän ykkösjoukkueen jättämät ruudinhajut olivat jo haihtuneet, kun uusi porukka saapui kohdistamaan rynnäkkökiväärit ampumakuntoon sekä perehtymään sovelletun ammunnan saloihin. Toiminnallisempi soveltuva osuus olikin viikonlopun huipennus ja jälleen onnistuneen kokemuksen taustalla oli erinomainen kouluttaja suoraan Porin prikaatin vartiostosta. Kyseisenlaiset sovelletut ammunnat eivät ole jokapäiväistä herkkua ja porukka innostui silminnähden harjoittelusta vaihtuviin tauluihin sekä liikkeestä tehtäviin suorituksiin.

Aika kului siivillä ja pian olikin jälleen kahtia jaetun porukan aika morjestaa vastaantulevia ja siirtyä suorittamaan rk2-ammuntoja. Ensin kohdisteltiin ja sitten laukaistiin kilpasarjat. Korkein pistemäärä ammuttiin lauantaina, 96 pistettä. Sunnuntaina kivuttiin 92 pisteeseen. Vaikka perusammunnat voivat olla puuduttavia, on kouluttajilla tässäkin asiassa suuri merkitys. Innostuneet, kannustavat ja osaavat kouluttajat luovat sekä turvallisuuden tunnetta, että kohottavat mieltä ja tukevat harmaiden pilvien kasaantuessa ammuntataulujen päälle.

Kaiken kaikkiaan ydinajatus reserviläisistä kouluttamassa reserviläisiä on toimiva. Kaikille kiinnostuneille, oman alansa osaajille annetaan mahdollisuus kehittyä itse ja samalla mahdollistaa myös muiden edistyminen. Apua tarvitsevat saavat apua ja heidän on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjeistusta ja aikaa suorittaa omaan tahtiin. Tällöin harjoitukset voidaan suorittaa turvallisesti, mutta loppujen lopuksi koko porukka pääsee myös suunniteltuun tavoitteeseen.

Pohjanmaan aluetoimisto, Porin prikaati, MPK Pohjanmaa, Pohjanmaan poliisi-ja pelastuslaitos sekä kaikki läsnäolleet ansaitsevatkin kiitokset. Loimme yhdessä turvallisen viikonlopun, josta jokaiselle jäi jälleen uusi muistijälki maakuntakomppanian historiassa.

Marjo Kauppinen
Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppania

Abiturientit nousivat TURPO-kisan palkintojenjaossa Kauhavalla siivilleen

Julkaistu 18.11.2020

Edellisen vuoden kokeilujakson jälkeen saatiin TURPO-kilpailu lukiolaisille historian ja yhteiskuntaopin opettajien, Kadettikunnan ja Reserviläisliiton ponnistamana käyntiin Suomen lukioissa.

Kilpailu toteutettiin sähköisenä abitti-kokeena alkukilpailuun ilmoittuneiden kesken. Alkukilpailuun lähti 15 reserviläispiiriä ja noin 400 lukiolaista. Valitettava koronatilanne karanteeneineen karsi varsinkin Etelä-Pohjanmaan alueelta kisailijoita noin 50 ilmoittautuneesta. Tavoitteena kisalla oli saada turvallisuuspoliittista tietoisuutta lukion opiskelijoille.

– Kisa oli mielenkiintoinen, mutta vielä mielenkiintoisempi oli MPK:n Juhani Alkion organisoima palkitsemistilaisuus Kauhavalla – totesi kisassa menestynyt Robert Suvanto Kauhajoen lukiosta.

MPK:n koulutuspäällikkö Juhani Alkio oli hoitanut tilaisuuden järjestelyt erinomaisesti. Kuva: Jani Syvänen

Jokainen 15 osallistuneesta Reserviläispiiristä järjesti palkintojenjakotilaisuuden jossakin turvallisuuskohteessa. Samalla tilaisuus oli palkintomatka parhaalle lukiolle, joka oli alueellamme Ilmajoen lukio. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen myhäili tyytyväisyyttä palkintojenjakotilaisuuden jälkeen. – Tällaiselle kisalle on selvä tilaus tässä ajassa ja oppilaat olivat vuorovaikutteisiin luentoihin selvästi motivoituneita ja tyytyväisiä.

Kauhavan ilmasotakoulun perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen piti koskettavan esitelmän kerraten samalla Lentosotakoulun ja Suomen historiaa. Suomalaista sotilaslennon historiaa ei voi kirjoittaa ilman Kauhavan lentosotakoulun historiaa ja suuruutta. Hän toteaakin. -Jonkun on kerrottava näille nuorille uskottavasti se, mitä pienen kansamme miesten on aina ymmärrettävä, että jokin asia on suurempi kuin he itse.

Kauhavan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuspäällikkö Juhani Alkio kertasi opiskelijoille turvallisuuspoliittista karttaa. Hyvin tiivistetty esitys antoi käsityksen opiskelijoille sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimintakentästä.

MPK:n koulutuspäällikkö Juhani Alkio kertomassa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimintakentästä. Kuva: Jani Syvänen

E-P:n reserviläispiirin ja MPK:n kouluttajien aktiivi Marjo Kauppinen kertoi nuorille lukiolaisille varusmiespalvelukseen ja vapaaehtoisen palvelukseen liittyvästä valmistautumisesta tyhjentävästi. Hän iloitsi siitä, että neljä nuorta naista Ilmajoen lukiosta aikoi vapaaehtoiseen palvelukseen lukion jälkeen. Omat elävät kokemukset armeija-ajasta ja siihen liittyvistä omista valinnoista viestivät tasa-arvosta niin reservissä kuin palveluksessakin.

Reservin korpraali Marjo Kauppisen esitys naisten varusmiespalveluksesta ja mahdollisuuksista reserviläisenä sen jälkeen. Kuva: Jani Syvänen

– Kaikille löytyy tehtävä ja unelmiaan kohti kannattaa pyrkiä. – Kauppinen toteaa. Nuoret naiset kokoontuvat valintatilaisuuteen Vaasaan, mutta myöhässä olevia hakemuksia kahteen saapumiserään ei oteta, hän korostaa.

Marjo Kauppisen esitys oli tyhjentävä ja värikäs. Varusmiespalvelus on vakava asia, hymyilyä unohtamatta. Kuva: Jani Syvänen

Turpotyöryhmän jäsen Marjo Kauppinen ja Turpopäällikkö Arto Mäkipelto suunnitelemassa palkintojen jaon toteutusta. Kuva: Jani Syvänen

TURPO-ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Mäkipelto kuvasi kisaa tasokkaaksi ja voittanutta Övermarkia harrastuneisuutta ja suurta kypsyyttä osoittaneeksi kirjoittajaksi. Kuva: Jani Syvänen

Turpotietäjäkilpailun voittaja ja palkitut 1. Erika Övermark, 2. IIvo Kalijärvi ja 3. Robert Suvanto. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnasta kertovia esitteitä ja hylsykilpailu. Kuva: Jani Syvänen

Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Merja Välimäki ja rehtori Jouko Peltonen olivat onnellisia oppilaitoksensa menestyksestä ja siitä saadusta opintomatkasta Kauhavalle. Heidän lukion Erika Övermark voitti ja hänet valittiin 8 parhaan joukossa Helsingissä pidettävään loppukilpailuun. Toinenkin tila meni Ilmajoelle Iivo Kalijärvelle. Kolmanneksi ylsi Robert Suvanto Kauhajoen lukiosta.

Arto Mäkipelto
E-P:n Reserviläispiirien
TURPO -päällikkö