Artikkeli

Tapani Tikkala: Vapaussodan perinnetyö jatkuu monipuolisena

Julkaistu 23.11.2018

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen syyskokous antoi uskoa siihen, että onnistuneelle Suomi 100-juhlavuodelle tulee jatkoa. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 sisältää muistojuhlia, seminaareja, opintomatkoja, perinneiltoja ja yhteistoimintaa muiden maanpuolustusyhdistysten kanssa.

Syyskokoukseen Impivaaran kokoustiloihin kokoontui puolensataa perinnetyöstä kiinnostunutta yhdistyksen jäsentä. Virallisten kokousasioiden lisäksi kuultiin puheenjohtaja Tapani Tikkalan ansiokas esitys ”Maanpuolustusmuistojen Laihia”. Se sisälsi arvokasta perinnemateriaalia kuvin, asiakirjoin ja tapahtumakuvauksin vapaussodasta aina viime sotiin saakka. Se olkoon esimerkkinä myös muille paikkakunnille siitä, että pelastettaisiin jälkipolville se perinnetieto, joka vielä komeroiden hyllyiltä on saatavissa.

Suomi 100 – vuosi poiki jatkoa
Tapani Tikkala alusti vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa katsauksella päättyvän vuoden tärkeimpiin tapahtumiin. Perinteen ystäviä hellittiin monin seminaarein, joihin oli saatu parhaat asiantuntijat maasta.

-Tapahtumat huipentuivat Tammisunnuntain ja Vapaussodan 100-vuotisjuhliin Seinäjoella. Juhlat onnistuivat erinomaisesti, ja yhdistyksemme on saanut niistä runsaasti myönteistä julkisuutta ja palautetta, Tikkala totesi. Uusia jäseniäkin yhdistykseen saatiin 47 henkeä.

-Tulevina vuosina pyrimme jalkauttamaan toimintaamme koko toiminta-alueellemme. Tarjoamme sekä jäsenistöllemme, että yleisölle ajankohtaista tietoa meille tärkeästä arvomaailmasta, puheenjohtaja vakuutti. Tapahtumat aiheineen löytyvät parhaiten yhdistyksen tasokkailta ja päivitetyiltä kotisivuilta www.vapaussotaeppy.fi. Mainittakoon niistä myös tässä raportissa joitakin.

Tammisunnuntain muistojuhla järjestetään 27.1.2019 Vimpelissä. Kevätkokous pidetään 21.3.2019. Siinä käydään läpi nyt päättyvän vuoden toiminta ja tulokset. Kiinnostaviksi koetut korkean tason seminaarit ja opintomatkat jatkuvat entiseen malliin. Seminaari ”Vapaussodasta tasavallaksi – Suomi toukokuusta 1918 heinäkuuhun 1919” pidetään 30.3. Kesäretki Vilppula-Länkipohja suunnalle tehdään 3.8.2019. Seminaari ”Suomen tie talvisotaan” pidetään 12.10.2019. Se täydentää tietoketjua maamme vapaustaisteluista.

Mallia Laihian perinnekoosteesta
Syyskokousväki kuunteli syventyneesti Tapani Tikkalan esityksen ”Maanpuolustusmuistojen Laihia”. Valkokankaalla nähtiin runsaasti historiallisesti arvokkaita valokuvia, joita on osattu ottaa jo yli sata vuotta sitten tapahtumista ja paikoilta, joilta vapaussotamme alkoi. Varmaankin monelle kuulijalle tuli mieleen, että olisiko kunkin omalla paikkakunnalla vielä digikorteille pelastettavaa perinnemateriaalia. Nyt ikääntymässä olevan sukupolven jälkeen pelastettavia kuvia ja puhtaaksi kirjoitettavia kirjeitä talojen nurkista tuskin enää löytyy. Työ on tehtävä viimeistään nyt.

Perinnetietoa pelastamaan
Reserviläistoimintaan vuosikymmenien ajan aktiivisesti osallistunut Tuomo Kotkaniemi lausui Tikkalan esityksen jälkeen huolensa siitä, jaksavatko tulevat polvet enää omatoimisesti nähdä vaivaa arvokkaan perinnetiedon keräämiseksi. Hän peräänkuulutti työtä sen eteen. Nähty esitys näytti tehneen syvän vaikutuksen kuulijoihin ja näkijöihin.

Eri paikkakunnilla pidetään vuoden mittaan perinneiltoja, jotka toivottavasti innostavat väkeä vieläkin määrätietoisempaan työhön perinnetiedon pelastamiseksi. Tilaisuuksia Tikkala kertoi sovitun jo ainakin Jalasjärvellä, Ilmajoella, Alahärmässä ja Isossakyrössä. Nyt jo valmistellaan yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa ja historiikkia vuodelle 2020.

Kaikki syyskokoukseen osallistuneet palkittiin päätteeksi Juha Levosen koostamalla kirjalla ”Mannerheim taiteilijoiden kuvaamana”. Myös muuta perinnetietoa saa tilata yhdistykseltä, vaikkapa joulukortteja.

Matti Latvala

Kokousväki kuunteli tarkkaavaisesti esitystä Maanpuolustusmuistojen Laihiasta. Kuva: Matti Latvala

Kokouksen puheenjohtaja Simo Järvi kiitteli hallitusta perusteellisesta työstä toimintavuoden 2019 suunnitelmaan. Kuva: Matti Latvala

Arvoisat Lakeuden Maanpuolustajan lukijat!

Julkaistu 20.11.2018

Oma lähes tulkoon kolmivuotinen periodi Pohjanmaan aluetoimiston päällikkönä on ohi. Virallinen reserviin siirtymispäivä on 1.12.2018. Viestikapula on kuitenkin luovutettu jo seuraajalleni everstiluutnantti Mauri Etelämäelle.

Yhteinen taival on ollut ainakin omapuolelta erittäin mieluisaa.

Aika nopeasti aloitettuani tehtävät ymmärsin, että minun on pyrittävä tukemaan omalla toiminnallani kahta kohderyhmää; veteraaneja ja veteraanityötä tekeviä, sekä kaikkia vapaaehtoisen maanpuolustuskentän toimijoita.

Teidän tehtävä on arvioida, miten tässä tehtävässä onnistuin.

Veteraanien osalta olen erityisen kiitollinen siitä, että tänä vuonna alueellamme oli kolme merkittävää tapahtumaa; jääkärien kotiinpaluu juhla, Puolustusvoimien lippujuhlapäivä sekä Sotaveteraaniliiton liittokokous. Paraatien osalta parasta oli se, että saimme veteraanit tapahtumiin kunniavieraiksemme.

Pohjanmaan aluetoimiston alueella ei ole omaa kouluttavaa joukko-osastoa. Pohjanmaan aluetoimistossa konkretisoituu käsite reserviläisarmeija. Aluetoimisto ei olisi mitään ilman aktiivisia ja oma-aloitteisia reserviläisiä. Itse asiassa aluetoimistomme toimii joka päivä poikkeusolojen moodissa.

En voi olla ihailematta sitä, miten alueemme vapaaehtoiset maanpuolustajat uhraavat omaa vapaa-aikaansa rakkaan isänmaamme hyväksi. Tämä uhraus tekee Suomesta paremman paikan elää ja olla.

Erityisen onnellinen olen siitä, että oman palvelusurani lopussa sain palvella paikassa, jossa maanpuolustustahto on ainutlaatuisen korkea. Arvot – koti, uskonto ja isänmaa – ovat konkreettisia asioita pohjalaisten arjessa.

Tästä syystä on hieman harmi, että joudun muuttamaan muutamaksi vuodeksi etelään pääkaupunkiseudulle. Rouva, joka työskentelee opettajana, ei hyväksynyt ratkaisua, että olisin ollut viikkoeläkeläinen Pohjanmaalla.

Jätimme omistamme asunnon Vaasaan. Meidän tarkoitus on käydä Pohjanmaalla kerran kuukaudessa ja palata lopullisesti, kun rouva jää eläkkeelle.

Haluan kiittää teitä kaikkia uskomattoman hienosta tuesta. Toivon, että te tuette seuraajaani samalla tavalla. Toivotan teille kaikille onnea ja menestystä sekä hyvää joulun odotusta.

Kiitos!

Mika Piiroinen
Everstiluutnantti

Reserviläisliiton vuosikokousviikonloppu Hämeenlinnassa

Julkaistu 19.11.2018

Reserviläisliiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Hotelli Scandic Aulangolla Hämeenlinnassa 17.11.2018. Ennen varsinaista kokousta nimettiin Vuoden Malliyhdistykseksi Joensuun Reserviläiset ry ja Vuoden Reserviläiseksi ylivääpeli Minna Nenonen Salosta. Lisäksi kunniamaininnan sai Viitasaaren Reserviläiset ry.

Vuosikokouksen satapäinen osanottajajoukko sai aluksi kuulla liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjolan avaussanat, jonka jälkeen järjestäydyttiin. Puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Hämeen Reserviläispiirin toiminnanjohtaja Reima Lundberg. Hän veti kokouksen jämäkästi läpi eikä antanut puheiden rönstyillä ja huomautti reilusti, mikäli näin kävi. Sihteeriksi kutsuttiin Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toimintakertomuksen esitteli liiton kolmas varapuheenjohtaja Ismo Nöjd ja tilinpäätöksen liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho. Vuoden 2019 toimintasuunnitelman puolestaan esitteli liiton toinen varapuheenjohtaja Terhi Hakola. Hallituksen esitykset kaikkien osalta hyväksyttiin ja vastuuvapaudet myönnettiin yksimielisesti.

Liiton taloudellinen tulos oli viime vuodelta 25.107 euroa alijääminen johtuen lähinnä liiton graafisen ilmeen uudistuksesta ja ostettujen palveluiden laajasta käytöstä. Koska taloudellinen tulos oli jo toista vuotta peräkkäin merkittävästi alijäämäinen, päätettiin liittomaksua nostaa yhdellä eurolla. Koska perustelut olivat selkeät, esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Puheenjohtajan vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, niinpä puheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden liiton nykyinen puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

Liittohallituksen erovuoroisten jäsenten vaalin ehdokkaat esitteli menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja Tuula Gåpå. Esitys hyväksyttiin muutoksitta. Etelä-Pohjanmaan piiristä Mika Mäki Ylihärmästä valittiin uutena liittohallitukseen ja Heikki Tarkkanen jatkaa hänen kanssaan hallituksen jäsenenä seuraavat kaksi vuotta.

Matti Salonen Tampereen Reserviläisistä piti lopuksi väkevän puheen jäsenrekisterin toiminnasta tai paremminkin toimimattomuudesta, johon toiminnanjohtaja Olli Nyberg parhaan kykynsä mukaan vastasi. Nykyinen jäsenrekisteri on vuodelta 2014 ja on sen vuoksi monimutkainen koska jäseniä on mukana useissa yhdistyksissä. Jäsenrekisterin kehitystyötä jatketaan ensi vuonna.

Hämeenlinnan liittokokoustapahtuman ensimmäisen kokouspäivän päätti yhteinen iltajuhla Maanpuolustusnaisten Liiton kanssa.

Eteläpohjalaisia paikalla on seitsemästä yhdistyksestä yhteensä 14 henkeä.

Timo Sysilampi

Puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Hämeen Reserviläispiirin toiminnanjohtaja Reima Lundberg ja sihteeriksi Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg. Kuva: Timo Sysilampi

Liittomaksua päätettiin nostaa yhdellä eurolla ja esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Esittelemässä liiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Rauno Hauta-aho. Kuva: Timo Sysilampi

Valtakunnallinen maanpuolustusjuhla Aulangolla

Julkaistu 19.11.2018

Jääkärien marssi Panssariprikaatin Varusmiessoittokunnan soittamana aloitti Reserviläisliiton valtakunnallisen maanpuolustusjuhlan ja Etelä-Hämeen Reserviläispiirin 60-vuotisjuhlan Hämeenlinnan Hotelli Scandic Aulangolla. Juhlaan osallistui lähes 200 vierasta ja he saivat nauttia korkeatasoisesta musiikista, laulusta ja puheista.

Etelä-Hämeen Reserviläispiirin puheenjohtaja Kari Salminen lausui tervehdyssanat, jonka jälkeen Varusmiessoittokunta esitti kappaleen Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa.

Juhlapuheen piti Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva. Hänen puheensa aiheet koskettivat niin 30- ja 40-lukuja ja sen aikaisia tragedioita kuin puolustusvoimien nykytilaa ja tulevaisuutta. Hän muistutti, että puolustusvoimat käyttävät enemmän rahaa ja tekevät enemmän yhteistyötä muiden valtioiden kanssa. Tulossa olevat hankinnan alusten ja hävittäjien osalta mahdollistavat uskottavan puolustuksen jatkossakin ja yhteistyö niin EU:n kuin pohjoismaiden kanssa antavat turvaa kansalaisille.

Hattula-Tyrvännön Veteraanikuoro johtajanaan Veikko Pelkonen esitti ensin Kalevi Hämäläisen sanoittaman ja säveltämän kappaleen Tuntematon sotilas ja toisena kappaleena Pekka Lintulan säveltämän ja Pertti Mäenpään sanoittaman laulun 6. Joulukuuta.

Tervehdykset juhlaan toivat Panssariprikaatin komentaja eversti Kari Nisula, Hämeenlinnan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja veteraanien tervehdyksen sotaveteraani Esko Paakkala.

Yleisökin pääsi laulamaan juhlassa kaksi kertaa. Ensimmäiseksi laulettiin Varusmiessoittokunnan säestämänä yhdessä kuoron kanssa Hämäläisten laulu ja juhlan lopuksi laulettiin vielä Maammelaulu.

Päätössanoissaan puheenjohtaja Ilpo Pohjola muistutti, että naisten kutsunnat olisivat erinomainen väylä jakaa tietoa naisille sotilaallisesta maanpuolustuksesta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Lähitulevaisuudessa näemme, miten päättäjät, kansalaiset ja naiset suhtautuvat ehdotukseen.

Timo Sysilampi

Tarinaillan alustajana tri Vesa Saarikoski: Tarkastelussa jääkärikenraali Aarne Sihvon vaiheet

Julkaistu 10.11.2018

Marraskuun tarinaillan aiheena oli jääkärikenraali Aarne Sihvon monivaiheinen ura. Valtiotieteen tohtori Vesa Saarikoski oli perehtynyt sotilaan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan merkitykseen väitöskirjaansa kirjoittaessaan.

Seinäjoella Suomi 100 aiheen parissa olemme saaneet päättyvänä vuotena perehtyä maamme vaiheisiin harvinaisen kattavasti. Useissa tilaisuuksissa on kuultu tasokkaiden asiantuntijoiden esityksiä, joissa itsenäistymisemme taustoja ja vaikuttajia on käsitelty monipuolisesti. Vuosi täydentyi vielä reserviläisjärjestöjen järjestämään tarinailtaan Suojeluskunta- ja Lotta Svärdin museossa. Siitä kiitos tarinailtojen sielulle Heikki Koivistolle.

Aarne Sihvo ja 1889-1963
Vesa Saarikoski tiivisti Aarne Sihvon elämän ja sen merkityksen kolmeen vaiheeseen, jotka koostuivat jääkärivaiheesta 1915-1918, sotaväen päällikkyydestä 1926-1933 ja puolustusvoimien komentajuudesta 1946-1953. Kaikki vaiheet olivat värikkäitä noina maamme itsenäisyyden kannalta merkityksellisinä vuosina.

Aarne Sihvon nousujohteinen sotilasura lähti jääkärikoulutuksesta Saksan Lockstedtista 1915-1917. Sieltä sotilas tuli muiden jääkärien tapaan suoraan Vapaussotaamme. Karjalan joukkojen päällikkönä kapteeni johti miehiään menestyksellisesti 12.2. – 18.4.1918. Raudun voitollisen taistelun jälkeen itse Mannerheim kävi häntä rintamalla onnittelemassa ja ylentämässä.

Presidentti Relanderin nimittämänä sotaväen päällikkönä kenraali Sihvo toimi 1926-1933. Jalkaväen kenraalin nimityksen Aarne Sihvo sai 20.9.1946. Puolustusvoimien komentajan vakanssia hän hoiti vuosina 1946-1953.

Ongelmiakin uran eri vaiheessa ilmeni. Vuonna 1919 Sihvo tilapäisesti jopa erosi armeijasta. Yhteiskunnallisena vaikuttajana hän toimi kansanedustajan roolissa 1.4.1019 – 4.10.1920. Välillä Sihvo hoiti maatilaansa Kannaksella. Lapuan liikkeen aikana hän joutui rauhoittelemaan presidentti Svinhufvudin käskystä uhkaavaa tilannetta 1932, josta syystä hän sai vihoja niskoilleen. Dramatiikkaa Sihvon elämään toi ainoan pojan kaatuminen rintamalla 1941.

Aarne Sihvo oli periaatteen mies
Vesa Saarikoski kuvaili Sihvoa tasapainottajana eri tilanteissa. Tosin hänellä oli tiettyjä omia kipupisteitään, joita eräiltä osin syntyi jo jääkärikoulutuksen aikana Saksassa. Skismoja oli jonkin verran uran aikana ruotsinkielisten kollegojen kanssa, joilta hän toivoi suomalaisille ja karjalaisille talonpoikaisarmeijan sotureille enemmän arvostusta.

Tiettyä jännitettä oli havaittavissa aluksi myös tsaarin armeijasta tulleen viisikymppisen kenraali Mannerheimin ja Saksassa koulutuksensa saaneen parikymppisen jääkärikapteeni Sihvon välillä. Näytöt Karjalan armeijan johtajana kuitenkin poistivat ennakkoluuloja. Luottamus syntyi.

Jatkosodan jälkeen Aarne Sihvon toimiessa puolustusvoimien komentajana solmittiin Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimus, joka velvoitti suomalaisia torjumaan sitä vastaan kohdistuvat hyökkäysuhat. Tehtävässään Sihvo halusi ymmärtää asian niin, että Suomen puolustusvoimat ja aseistus pitää nostaa siihen kuntoon, jotta tehtävä voidaan kunnialla hoitaa. Näkemyseroja syntyi Urho Kekkosen kanssa, koska hän oli varovainen Neuvostoliiton suhteen. Poliittisista syistä asiasta ei voitu noina kipeinä aikoina edes avoimesti keskustella.

Tarinailta antoi Saarikosken kiinnostavan esityksen jälkeen osallistujille paljon pohdittavaa. Aarne Sihvon toiminta sotilaana, vaikuttajana ja persoonana noina aikoina sai ansaittua kunnioitusta.

Matti Latvala

Artikkeli

Footer