Kuka: Tero Paasikas
Sotilasarvo: Alikersantti (res)
Motto: ”Maanpuolustus kuuluu kaikille – Tavalla tai toisella”
Syntymäpaikka: Lapua, Tiistenjoki
Asuinpaikka: Kurikka
Koulutukset:
– Kone- ja tuotantotekniikan insinööri (2003)
– Koneautomaatio teknikko (2000)
– Ylioppilas (1996)
Työura:
– Kehitysinsinööri (tuotanto); Fortaco Finland Oy, Kurikka
– Tuotannon työnjohtaja; Fortaco Finland Oy, Kurikka
– Työnjohtaja- ja tuotannonsuunnittelu; Flextronics Enclosures / Ojala Group Oy
– Työnjohtaja- ja tuotannonsuunnittelu; Rautaruukki, Raahe
– Metallialan tuotannon työtehtävät eri yrityksissä
Perhesuhteet:
Avoliitossa, 2 aikuistuvaa poikaa
Harrastukset:
– Hiihto
– Metsä- ja metsänhoitotyöt
– Jalkamarssit
– Kesäiset Lapin- ja Norjan reissut + matkailu Suomessa yhdessä puolison kanssa
– Maanpuolustus; MPK-kurssit / toiminta
Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Lapuan Tiistenjoen kosken partaalla varttuneena ja eväät maailmalle saaneena – Voin todeta paljon vettä virranneen Kyrönjoessakin, kunnes Kurikkaan on kotiuduttu.
Karrikoiden ”lähdin soitellen sotaan” kesätyön ääreltä. Lapsuuden- ja nuoruuden toverin käsissä pyöri II/96-palvelukseenastumismäärys ja itselle jäi kutsunnoissa käsiin I/97-määräys Sodankylään. Pitkään en miettinyt, mitä nuori ylioppilaslakin päähän painanut tekisi syksyn räntäsateessa vailla työtä, opiskelupaikan odottaessa syksyä -97. Tuumasta toimeen ja lankapuhelin kouraan aluetoimistoon soittaen. Eipä tarvinnu paria tuntia kauempaa jännittää, kun sain toivotun vastasoiton: ”Oletteko valmis lähtemään 4vrk:n sisällä Kainuun Prikaatiin heinäkuun saapumiserässä II/96?”
Palvelukseen lähdettiin 1. Jääkärikomppaniaan intoa täynnä, avoimin mielin – ja tähtäimessä 330 vrk ”nurmiporan” aselajissa.
Alokaskauden jälkeen johtajakoulutushaaveet selkenivät entisestään ja AUK päämääränä alusta alkaen. RUK:iin kouluttajat ”väkipakolla” olisivat ajaneet ja pariin erinäiseen ”puhutteluun” vedettiin iltavahvuuslaskennastakin, mutta tekemisen miehenä / osallistuvana tyyppinä AUK oli mun juttu ja sinne päästiin. AUK:n loppumetreillä pari viikkoa ehti korpin jämätkin killua kauluksissa, kunnes todistukset käteen kumarrettiin. Ryhmänjohtajan ominaisuuksin palattiinkin takaisin omaan yksikköön, josta alkoikin matka yksiköstä toiseen. Toista kuukautta sain oman yksikön saapumiserän kanssa toimia kunnes käsky kävi Esikuntakomppaniaan uuden saapumiserän (I/97) ryhmänjohtotehtäviin. Heidän alokaskauden päätyttyä oli taas jonkun ajan päästä siirto takaisin loppuajaksi omaan yksikköön 1. Jääkärikomppaniaan.
Kotiuttamisen jälkeen oli aika siirtyä ammattia valmistavaan opiskelijaelämään kera monipuolisin työharjoitteluin. Kone- ja metallialaan suuntautuvissa ammattikorkeakoulun opinnoissa ”yön pimeinä hetkinä” mielessä pyöri edelleen ajatuksia ”kesäkessu”- ja YK-hommista…no se juna oli ja meni pyörien aivolohkossa. Mutta maiharit jäivät intinkin jälkeen perus asustevalikoimaan.
Pohjoisessa 10 vuotta vietetyt opiskelu- ja työelämäkuviot saivat aikaan koti-ikävän ja paluun Etelä-Pohjanmaalle kaltaisteni joukkoon. Asioiden järjestyttyä elämä pakettiin ja kokka kohti Kurikkaa vuonna 2006.
Maanpuolustusaktiviteettini nousi uusille raiteille vuonna 2015, jolloin sain ensimmäisen VEH-kutsuni legendaariselle Vuori-harjoitukselle Haapajärvelle. Ja tuolla kohtasimme parin saapumiseräni kaverin kanssa ekan kerran sitten kotiutumisen -97 ja voi veljet sitä jälleennäkemisen riemua!
Ja eipä jääneet VEH-kutsut tähän saadessamme kutsut vielä kahtena seuraavanakin vuonna. Näiden VEH-kutsujen myötä ”nurmiporan” olikin koulutettava itsensä aivan uusiin, temppuihin teräviin. Ja oikeastaan luonnollisena siirtymänä innostuin entisestään vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta MPK:n tarjoamin kurssein.
MPK:ssa pääsuuntaus alueella on ollut SPOL-nousujohteisen polun kurssien käynti ja onpa sitä tullut haalittua lähes kaiken saatavilla olevan lähialueelta. Lisämaustettakin koulutuksista on toki kertynyt erinäisten muidenkin toimintaa tukevien kurssien myötä…
Henkireikänä MPK-kurssit toimivat oivana työn vastapainona, joita kurssikalenteriin kertyykin ~15 KH-vrk vuositahdilla. Kursseilla kaikki puhaltavat yhteen hiileen yhteisellä asialla, arvoon tai asemaan katsomatta – Ja huumorinkukka kuuluu kuvioihin! Manööverikurssien lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat eri maanpuolustusaiheiset verkkoseminaarit ja -luennot sekä kattavat maanpuolustusaiheiset Mighty Finland pod:t. Sanotaan jotta ”istumatyö tappaa” ja vastalääkkeenä tähän rakkaimpana harrastuksena talvisin onkin luisteluhiihto syke tapissa sata lasissa. Lisäksi mieltä puhdistavana puhteena ovat metsätyöt kaikkine vaiheineen omilla kuvioilla ”palstalta rantteelle” -tyyliin.
Kenttäkelpoisuutta ja yhteishenkeä kohottavina aktiviteetteina on vuosittain osallistuttu työyhteisöstä räävityllä pienporukalla ja/tai maanpuolustushenkisistä kavereista kootuilla jäsenillä marssitapahtumiin. Marssitapahtumiimme on kuulunut vuosittaiset Varustelekan etäsotilasmarssi, Maaottelumarssi ja RESUL Four Day March + omia pieniä ”makkaranpaistoreissuja”. Osaltani ikimuistoisimpien lokeroon lukeutuu viime kesän Lapuan Yömarssi Hirvijärven ympäri, joka porautui syvälle muistojen syövereihin huippuseurassa.
Tästäpä haaste: Kaikki jalkoja liikuttavat yksilöt – Heinäkuussa, maiharin kärkien suuntana Lapuan Kesäyön Marssi 2026!
Yhtenä kohokohtana on ollut päästä mukaan elokuvamaailmaan, joten tuumasta toimeen ja hakemusta sisään Konflikti suursarjaan. Avustajan rooleihin sainkin kutsun 3 vrk:n ajaksi osaksi produktiota presidentin henkivartijan, sekä operaatiokeskuksen upseerin rooleissa kapteenin & everstiluutnantin arvoin. Maan alla vietettyjen vuorokausien myötä sain kuulua osana rentoon ammattinäyttelijäporukkaan ja nähdä arvostamani herra Louhimiehen ammattimaiset ohjausotteet.
Isänmaan asialla on oltu / ollaan ja osaltaan tähän vaikuttanee isäni isän taistelut Rukajärven suunnilla JR52 riveissä, joista aikuisiällä on tullut tutkittua tietoa sotapolkujen / someryhmien kautta ajoittain.
Itse lähestyessä 5-kymppiä on aika tullut siirtää maanpuolustustahtoa ja velvoitetta tulevillekin polville. Oma esikoiseni aloitti oman palveluksensa nyt tammikuun 1/26 erässä suurin toivein ja innostunein mielin. Aika näyttää mihin siivet kantaa ja rahkeet riittää… Tsemppaus ja sparraus toimia aloittelinkin jo vuotta ennen palvelusta ja kävipä poika mukanani jo parilla MPK-ammuntakurssillakin hakemassa kipinää jo ennen asepalvelustaan.
Maanpuolustus -Itsenäisyyden peruspilari.
Siinä tarvitaan sinut, minut – Meidät kaikki reilulla yhteistyöllä!
”Maanpuolustus kuuluu kaikille – Tavalla tai toisella”
Sotien aikana 1939-1945 uskonnolla on ollut suuri merkitys Pohjanmaalla ja koko Suomessa, olihan myös useat sotaan lähteneet miehet saaneet vahvan kristillisen kasvatuksen kotonaan. Koti, uskonto ja isämaa ajatus eli vahvana kotirintamalla.
Kävely ja marssiminen ovat reserviläiselle luontaisia liikuntamuotoja. Ne kehittävät kestävyyskuntoa, tukevat henkistä ja fyysistä jaksamista, sekä ennen kaikkea ylläpitävät toimintakykyä. Samalla vahvistuu yhteishenki, kun liikutaan yhdessä. Kenenkään ei tarvitse lähteä liikkeelle yksin.
