Artikkeli

Reservin koko kasvaa, kuinka käy jäsenmäärien? Reservin koko on tällä hetkellä n. 900 000 henkilöä ja ensi vuodesta alkaen reservin koko kasvaa, kun reservin ikä nostettiin 60 ikävuodesta 65 ikävuoteen. Reservin koko tulee nousemaan tulevina vuosina noin miljoonaan. Edellisten lisäksi varareserviin kuuluu lisäksi asevelvollisuusikäiset varusmiespalveluksen suorittamattomat, reservin yläikärajan ylittäneet, sekä rauhan aikana varusmiespalveluksesta vapautetut.

Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa valtakunnallisesti enää vain noin 2/3 ikäluokan miehistä ja noin tuhat naista eli yhteensä noin 20 000 henkilöä, joista reserviupseerikurssin suorittaa vuosittain yhteensä noin 1100–1200 henkilöä. 90-luvun alussa reserviupseerikursseja järjestettiin vuodessa vielä 3 kappaletta eli koulutettujen reservin upseereiden määrä vuodessa oli puolta suurempi. Etelä-Pohjanmaalla palvelukseen määrättävien osuus ikäluokasta on toistaiseksi jonkin verran maan keskiarvoa korkeampi.

Reserviupseeriliittoon kuuluu tällä hetkellä noin 25 000 jäsentä, mikä on noin kolmasneljäsosa tällä hetkellä reserviupseerikurssin käyneistä. Reserviläisliittoon kuuluu tällä hetkellä noin tuplamäärä jäseniä Reserviupseeriliittoon verrattuna. Reserviläisliiton osalta järjestäytymisasteesta ei voida sanoa mitään, sillä useimpien yhdistysten jäseneksi pääsevät täysi-ikäiset suomen kansalaiset varusmiespalveluksesta tai vapaaehtoisesta asepalveluksesta riippumatta, kun Reserviupseeriliiton jäsenyhdistyksiin edellytetään yleensä suoritettua reserviupseerikurssia. Osa reserviupseereista on jäseninä myös molemmissa liitoissa tai pelkästään Reserviläisliitossa. Etelä-Pohjanmaalla Reserviläispiiriin kuuluu reilut 3500 jäsentä ja Reserviupseeripiiriin noin tuhat jäsentä.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että kumpaankin liittoon kuuluu paljon reserviin kuulumattomia eli varareserviin kuuluvia ”yli-ikäisiä” henkilöitä ja Reserviläisliittoon myös varareserviin kuulumattomia, maanpuolustuksesta kiinnostuneita henkilöitä, joilla ei välttämättä ole mitään reserviläiskoulutusta. Itsellänikin on tiedossa useampia sellaisia henkilöitä, joilla saattaa olla SA-sijoitus ja käyvät vuosittain, jopa useammankin kerran, kertaamassa, mutta eivät kuulu kumpaankaan liittoon. Syitä sille miksi kuuluu jompaankumpaan liittoon vai onko kuulumatta kumpaankaan, on varmasti monia. Osa varmasti maksaa jäsenmaksunsa pelkästään aatteen vuoksi ja kannatusmaksuna, jollekin toiselle esimerkiksi jäsenmaksun yhteydessä lunastettava hinnaltaan kilpailukykyinen ampumaturva voi olla syy jäsenyydelle ja voipa joku maksaa jäsenmaksun saadakseen Reserviläinen -lehden kotiin kannettuna lähes kuukausittain. Toivon että mahdollisimman moni maksaisi jäsenmaksun kuitenkin siitä syystä, että jäsenmaksun maksettuaan pääsee osallistumaan yhteisölliseen reserviläistoimintaan.

Yhteisöllistä ja toiminnallista tekemistä

Reserviläistoiminta tarjoaa ammunnan ja perinnetoiminnan lisäksi kilpailunnälkäisille vaihtoehtoja erilaisissa reserviläis- ja sotilastaitoja mittaavissa lajeissa, niin yksilönä kuin joukkueenakin. Reserviläisurheiluliitto toimii useimmissa kilpailuissa taustaorganisaationa, sillä sen tehtävänä on reserviläisten urheilutoiminnan kehittäminen. Osaan kilpailuista on mahdollista osallistua, vaikkei kuuluisi mihinkään reserviläisyhdistykseen, mutta kokemus on osoittanut, että monesti kilpailun kautta koettu innostus on poikinut myös jäsenanomushakemuksen.

Vaikka kilpailuissa mitellään mestaruuksista toisia vastaan, niin on tottakai mahdollista lähteä haastamaan itseään ja testaamaan omaa osaamista. Monipuolisimpia kilpailuja ovat jotokset, joissa samassa kilpailussa testataan monia taitoja eikä etukäteen tiedä tarkalleen millaisia soveltavia tehtäviä eteen tulee. Jotoksissa korostuu myös ryhmän kanssa yhdessä toimiminen, joka edistää myös sotilaallisia valmiuksia, kun harjoitellaan toimimaan yhtenä ryhmänä/joukkona. Ellei ole joukkuelajin tai ryhmämuotoisen musiikin harrastaja, niin nykyään yksilökohtaisia tarpeita korostavassa maailmassa kurinalainen yhdessä tekeminen jää vähäiseksi. Itseäni tämä jopa jossain määrin huolettaa, että miten osattaisiin tositilanteessa toimia joukkona turhia sooloilematta ja muut huomioon ottaen, mikäli oltaisiin esimerkiksi taistelutilanteessa, missä johtajalla ja johdettavilla ei todellakaan koko aikaa olisi näkö- ja puheyhteyttä.

Tällä hetkellä pinnalla on sovellettu reserviläisammunta eli SRA, jonka harrastajamäärät ovat jatkaneet kasvua ja selittävät myös jonkin verran etenkin Reserviläisliiton jäsenmäärän kasvua. Ammuntaryhmät ovat lisääntyneet viime vuosien aikana ja niissä, vaikka yleensä turvallisuussyistä yksi ampuja ampuu kerrallaan, monesti harjoitusporukka on tiivis ja sitoutunut.
Reserviläisurheiluliitossa on nykyisellään eri aikoihin vuodesta erilaisia haastekampanjoita, niin ammuntaan kuin marssimiseenkin liittyen ja kilpailukalenterikin on jo lajikirjossaan pitkä.

Tiedän kuitenkin, että silti liitossa pohditaan uusia lajeja, millä saataisiin innostettua reserviläisiä liikkumaan. Itse mietin, että erittäin hyvä laji taistelijaparille voisi olla Hyroxin kaltainen kilpailu, johon voi osallistua yksin tai parin kanssa. Kilpailusuorituksessa tarvitaan niin voimaa kuin kestävyyttäkin, sillä pitkähköjen voimaliike sarjojen välissä juostaan aina välissä kilometri, siten että juoksumatka yhteensä on 8 km. Pienellä reserviläistwistillä esimerkiksi telamiinoja kantaen tai ammuslaatikoita vetäen ja työntäen lajista saataisiin oman näköinen. Näen myös, että nykyiseen lajivalikoimaan laajennus voisi löytyä nimenomaan tällaisista pari- tai joukkuemuotoisista kilpailumuodoista, sillä se kannustaisi myös pysymään tai liittymään jäseneksi, sillä usein suurin motivaattori liittoon on siihen jo kuuluva kaveri.

Maksamalla jäsenmaksun tukee samalla taloudellisesti myös varsinaisen toiminnan järjestämistä. Vaikka Etelä-Pohjanmaalla jäsenmaksusta leijonan osa menee liitolle, seuraavaksi suurin osa piirille ja pienin osuus jäsenyhdistykselle, näillä luodaan edellytykset toiminnan jatkumiselle edes nykyisellä tasolla. Suurimman osan jäsenten kannalta jäsenmaksun rakenne on nurinkurinen, sillä jäsenelle toiminta ilmentyy usein juuri paikallisen yhdistyksen kautta eikä ylemmille tasoille jäsenillä ole mitään suoraa kosketuspintaa. Liittotasolta jäsenelle näkyy yleensä lähinnä uutiskirjeet sekä Reserviläinen-lehti ja esimerkiksi noin kuukausitakaperin olleet liiton puheenjohtajavaalit eivät kiinnostaneet montaakaan jäsentä. Liiton talous on tällä hetkellä hyvässä tilanteessa, mutta Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin tilanne on tukalampi ja tästä syystä jokainen jäsen on tärkeä. Jotta piirin toiminta pystytään pitämään nykyisellä tasolla, tarvitaan apuun lisäksi tukikomppaniayrityksiä, jotka tukevat Lakeuden maanpuolustajan tuen kautta molempia reserviläispiirejä.

Kohdennettua koulutusta reserviupseereille

Vaikka veljespiirin puheenjohtaja edellisessä kirjoituksessaan korosti oman piirinsä roolia reserviläisten kouluttajana, niin samalla tavalla kuin Reserviläisurheiluliitto on molempien liittojen urheilutoiminnan taustavoimana, niin MPK toimii koulutuksen järjestäjänä molempien liittojen jäsenille, eikä tee eroja sen osalta kumpaanko liittoon kouluttajat tai osallistujat kuuluvat.

Tähän tulee tekemään nyt kuitenkin pienen poikkeuksen reserviläisjohtajakoulutukset, jotka ovat suunnattu nimenomaan reserviupseereille. Kursseja on järjestetty joitakin muualla päin Suomea, mutta nyt vuoden alussa heti tammi-helmikuun vaihteessa tarjoutuu mahdollisuus myös Etelä-Pohjanmaalla ”Reserviläisjohtaja 1 osa 1/2 (RESJ1 1/2)” koulutuksen muodossa, jossa nimenomaan Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri on järjestelyissä mukana.

Lisätietoja kurssista löytyy TÄSTÄ!

Toivottavasti kurssi tulee täyteen ja saamme järjestää näitä jatkossakin. Kurssille kannattaa ehdottomasti lähteä siitä huolimatta onko tällä hetkellä SA-sijoitusta vai ei. Ennen tulevan vuoden koulutuksia rauhoitutaan kuitenkin joulun viettoon, mikä tänä vuonna näyttäisi olevan vähäluminen. Monilla paikkakunnilla reserviläiset näkyvät vielä joulutulilla ja kunniavartioissa osoittaen kunnioitusta maatamme puolustaneille ja kehittäneille edesmenneille läheisille, sukulaisille, ystäville sekä kylänmiehille ja -naisille.

Oikein levollista Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2026 jokaiselle lukijalle!

Antti Iivari
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri

Reserviläispiirin ja MPK:n rooli korostuu, kun alueella ei ole varuskuntaa eikä omaa aluetoimistoa.

Valtiovarainvaliokunnan tuoreet joululahjapäätökset toivat merkittävän lisäpanostuksen ammunnan harrastusmahdollisuuksiin: Yhteensä 1,5 miljoonaa euroa ampumaratojen kehittämiseen eri puolilla maata. Päätös vahvistaa reserviläisten osaamista ja tukee koko yhteiskunnan turvallisuutta.

Rahoitus on tärkeä avaus, mutta herättää Etelä-Pohjanmaalla aiheellisen kysymyksen: Tuommeko omat tarpeemme riittävän painokkaasti esiin, vai jääkö alueemme liian varovaiseksi muiden maakuntien rinnalla? Tätä taustaa vasten on huomionarvoista, että Etelä-Pohjanmaalta puuttuvat, sekä varuskunta, että Puolustusvoimien oma aluetoimisto.

Hallinnolliset asiat hoidetaan Pohjanmaan aluetoimistosta käsin, mutta paikallisen toimiston puuttuminen tekee yhteydestä Puolustusvoimiin etäisen ja vähentää sotilaallisen toiminnan näkyvyyttä. Myös varuskunnan puuttuminen heikentää alueellista valmiutta: Ei ole joukkoja harjoittavaa yksikköä, eikä nopeasti reagoivaa sotilaallista toimijaa.

Näissä oloissa vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu poikkeuksellisen paljon. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri on noussut maakunnan käytännön maanpuolustuksen kantavaksi voimaksi. Yhdistysten toiminta kattaa koulutuksen, harjoitukset, ammunnat ja maanpuolustustyön, jotka muutoin olisivat alueella niukkoja. Keskeisessä roolissa on myös Maanpuolustuskoulutus MPK, jonka kanssa reserviläispiirin piirissä toimivat reserviläiset osallistuvat kouluttamiseen ja alueellisen koulutuksen kehittämiseen. Yhteistyö muodostaa rungon, jonka varaan maakunnan sotilaallinen osaaminen käytännössä rakentuu.

Tilannetta selittää Puolustusvoimien pitkäaikainen organisaatiokehitys: sotilasläänien ja sotilaspiirien lakkauttaminen sekä varuskuntaverkoston keskittäminen. Etelä-Pohjanmaa on yksi tämän kehityksen selkeistä menettäjistä.

Silti maakunta on edelleen vahva maanpuolustusalue. Reserviläispiirin aktiivisuus ja MPK:n koulutus ylläpitävät osaamista, valmiutta ja vahvaa maanpuolustustahtoa. Käytännössä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri on maakunnan näkyvin ja vaikutusvaltaisin maanpuolustusorganisaatio.

Siksi rahoituspäätösten alueellinen jakautuminen on tärkeä seurannan kohde. Kiitämme hallitusta ja eduskuntaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvasta tukemisesta. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että myös lakeuden tarpeet näkyvät tulevassa päätöksenteossa. Tasapuolinen kehitys edellyttää, että vaadimme oman paikkamme ja tuomme esiin ne perustelut, joiden varassa alueellinen maanpuolustus pysyy vahvana.

Toive tulevaisuuteen on selvä; että Etelä-Pohjanmaa ei olisi asiakirjoissa yliviivattuna, vaan päinvastoin alleviivattuna osana kansallista puolustusratkaisua ja Suomen turvallisuuden kokonaisuutta.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry