Tarjotaan myytäväksi todella ”uudenkarhea” sotilaskivääri. Hankittu Vammalan Asevarikolta v. 2000. Öljytty, naarmuton tukki, sinistykset asepajan jäljiltä.
Omistaja ampunut aseella radalla niin vähän, ettei luotettavaa lausuntoa piipun tarkkuudesta voi antaa,
mutta järjestetään tämä asia kuntoon tosiostajan kanssa (jolla ostolupa valmiiksi hommattuna) radalla omalla koeammunnalla.
Hintapyyntö 450 €.
Tiedustelut: Lasse Hokkala, 0400-414851
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien perinteinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto näkyy jo ohuilla viivoilla horisontissa. Valmistelut piirien merkittävimpään juhlallisuuteen ovat olleet käynnissä taustalla jo jonkin aikaa. Tällä kertaa vastaanotamme Itsenäisyyttä Jalasjärvellä, johon Ravintola Jalaskievari tarjoaakin erinomaiset puitteet.
Juhlatilaisuus käynnistetään sisääntulomusiikilla ja kohotamme maljan Itsenäiselle Isänmaalle. Illan ohjelmassa kuullaan mm. Jalasjärven Soittokunnan puhallinmusiikkiesityksiä. Nautimme perinteisen Jouluaterian ja kuulemme Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin vuoden vaihteessa aloittavan uuden puheenjohtaja Heikki Tarkkasen mietteitä juhlapuheen muodossa.
Illan aikana nostamme boolimaljan pöytään ja sulatamme nautittua Jouluruokaa tanssien maakunnan taitavimpien pelimannien säestäessä. Illan loppupuolella osoitamme kunniaa palkituille ja ylennetyille Porilaisten marssin kajahtaessa ilmoille.
Juhlan päätössanat lausuu Reserviupseeripiirin puheenjohtaja.
Tilaisuus päätetään arvokkaasti yhteislauluna laulettavaan Maamme – lauluun.
Ravintola Jalaskievari
Jalaskievari tarjoaa ravintola- ja majoituspalveluita Jalasjärvellä.
Osoitteessa: Kurssitie 2, 61600 Jalasjärvi.
Jalasjärven Soittokunta
100-vuotias Jalasjärven Soittokunta on vireä ja elinvoimainen puhallinorkesteri, johon otetaan noin 2-4 vuoden välein täydennystä Nuorisopuhallinorkesterista. Lisäksi soittokunta tukee myös junioripuhallinorkesterin toimintaa.
Timo Luostari & Kilimanjaro
Timo Luostari aloitti soitto-uran jo 14 vuoden iässä isoisänsä Eino Luostarin -yhtyeessä, josta avautui tie suurempaan maailmaan. 19-vuotiaana Timo soitti Isto Hiltusen -yhtyeessä. Iston lopetettua keikkailut kitarointi jatkui mm. Janne Hurmeen sekä Lea Lavenin -yhtyeissä. Timo tunnetaan loistavana kitarataiteilijana, jota mm. Legendaarinen Agents -yhtyeen kitaristi Esa Pulliainen kehui soundilehden haastattelussa manttelinperijäkseen. Kitarataidetta Timo esittää mm. soittamalla haitarisovituksen kitarasovitukseksi kappaleessa ”Ilta Välimerellä”.
Klikkaamalla kuvaa pääset nauttimaan Kilimanjaron taidonnäytteestä videon muodossa.
Tarjolla on siis mitä mainiointa ohjelmaa puhallinorkesterin tahdeista aina perinteiseen tanssimusiikkiin ja siltä väliltä.
Timo Luostari & Kilimanjaro on luvannut soittaa Topi Sorsakosken & Agents yhtyeen ikivihreitä kappaleita, jotka saavat takuulla kankeammatkin tanssikengät vertymään.
On siis jälleen kerran tarjolla loistava tilaisuus juhlistaa Itsenäisyyttä mitä parhaimmassa Isänmaallisessa seurassa!
Kutsu: Reserviläisjärjestöjen jäsen (+avec)
Ilmoittaudu piiritoimistoon p. 050-5949617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com
25.11.2018 mennessä.
Illalliskortti 50€/osallistuja maksetaan tilille Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI88 4913 1420 0070 52
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto
Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku
Kunniamerkit
Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Reserviupseeriliiton tavoite tulevalle vuodelle 2019 on saada lisää jäseniä liittoon. Tämä tavoite on ollut liitolla jo useampana edellisenä vuonna. Jäsenmäärä ei ole kuitenkaan kasvanut, vaan pikemmin jonkin verran laskenut. Osasyynä on luontainen poistuma ja ikäluokkien pienentyminen. Ns. ruuhkavuosien aikana painavat monia upseereja kiire työelämässä ja monenlaiset muut omat ja lasten harrastukset. Yksi syy voi olla, että töiden takia joutuu vaihtamaan asuinpaikkakuntaa ja ei löydy ketään tuttua, joka voisi houkutella mukaan toimintaan.
Oma kokemukseni on varmasti monelle samanlainen kuin omani. Opiskelun jälkeen aloitin työni Vaasassa ja silloin nuorena ei oikeastaan tullut mieleenikään, että olisin liittynyt Vaasan Reserviupseereihin. Ei oikeastaan ollut ketään tuttua, joka olisi houkutellut mukaan toimintaan. Muutettuani takaisin Ylistaroon aihe alkoi jo hiukan kiinnostaa! Oikeastaan heti kun tupa oli valmis ja työhommat alkoivat olla sopivasti tasoittuneet, päätin liittyä Ylistaron Reserviupseerikerhoon. Olin kuitenkin vuosikausia pelkkä jäsenmaksun maksaja. Sitten alkoi lasten harrastukset viedä aikaa, joka muuten oli elämäni parasta aikaa. Poika aloitti painin 6-vuotiaana ja siitä alkaen kisoja riitti lähes jokaiselle viikonlopulle. Painin myötä ajauduin urheilun järjestötoiminnan pariin, ensiksi painijaoston puheenjohtajaksi ja lopuksi Ylistaron Kilpa-Veljien puheenjohtajaksi. Ei silloin tullut mieleen aktivoitua kerhon toimintaan mukaan. Kun lopulta jäin pois YK-V:n tehtävistä, niin halusin lähteä mukaan kerhon toimintaan. Enkä ole katunut!
Nyt jos joku lukee kirjoitusta, haluan houkutella nuoria ja vanhempiakin upseereita liittymään toimintaan mukaan. Ei ole häpeä, että ei ole valmis osallistumaan aktiivisesti toimintaan. On tärkeää, että olet mukana ainakin maksamalla pienen jäsenmaksun. Silloin sinulla on mahdollisuus päästä osallistumaan monipuolisiin koulutuksiin, sekä sotilaalliseen, että myös siviilielämän tarpeisiin liittyviin. Voit liittyä oman paikkakuntasi kerhoon riippumatta asuinpaikastasi. Voit vapaasti valita kerhosi.
Miten uusia jäseniä houkutellaan
Uusien jäsenten hankinta vaatii liitolta ja kerhoilta omaa aktiivista panostusta jäsenhankintaan. Kannattaa käyttää omia verkostoja ja houkutella omia vanhoja kavereita liittymään kerhoon. Näin on tullut tehtyä ainakin meidän kerhossa, josta nuoret muuttavat opiskelun ja työn perässä muille paikkakunnille. Uuden jäsenen saaminen kerhoon on hieno saavutus ja meillä kiitos kuuluu Kangasluoman Jormalle, hän on vuosia lähettänyt ”käskykirjeitä” Ylistarosta muuttaneille upseereille. Jorma on lähettänyt poismuuttaneille viestejä tarpeen mukaan ja se on ollut monella syynä liittyä Ylistaron kerhoon. Kerhomme jäsenistä moni asuu eri paikkakunnilla. Itse olen pyrkinyt soittamaan uusille jäsenille toivottaen heidät tervetulleeksi. Minulla on vieläkin vaiheessa yksi vanha kaveri kouluajoilta, joka ei ole saanut täytettyä jäsenhakemusta netissä. Olisi, ehkä syytä vielä harkita paperisen esitäytetyn lomakkeen käyttöä. Tämä on jäänyt minulta tekemättä.
Mitä ”pieniä” tehtäviä voi kerhossa tehdä?
Minulle on ollut tärkeää päästä kunniavartioon, joka on yksi kerhojen tärkeä tehtävä. Jotenkin minusta tuntuu se hyvin isänmaalliselta. Osallistuminen Seinäjoella valtakunnalliseen paraatiin oli kunnia, joka on mieleenpainuva. Yrittäjänä se tehtävä tuli minulle jopa maksamaan. Tuollaiseen marssiin ei kuitenkaan enää koskaan tule tilaisuutta. Jos on halukkuutta, voi osallistua reserviläisten monenlaisiin kilpailuihin. Voi olla mukana erilaisissa tapahtumissa. Suosittua toimintaa on järjestää eko-aseammuntoja. Vain oma aktiivisuus on rajana!
Reserviläisten ja upseerien yhteistyö
On hieno asia, että olemme hyvässä yhteistyössä tekemässä tiivistä ja molempia liittoja hyödyttävää toimintaa. Ei Ylistarossakaan onnistuisi erilaisten tapahtumien järjestäminen yksin Reserviupseerikerhon toimesta. On tärkeä muistaa, että olemme yhdessä isänmaan asialla. E-P:n piirissä hommat pelaa hienosti ja toiminnanjohtaja Jani Syvänen tukee toimintaamme tosissaan, tuoden uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Häneltä on tullut paljon uutta heti ensimmäisenä toimintavuotenaan. Uutena on tullut mm. Lakeuden Maanpuolustaja -lehden tuottaminen digi-versiona. Voit tutustua reserviläistoimintaan kätevästi netissä. Henkilökohtaisesti koen suurena helpotuksena toimintaan, kun löytyy henkilö, joka tekee ammattimaisesti harrastukseen liittyviä asioita. Tällaista tukea tarvitsisi myös monissa urheiluseuroissa.
E-P:n Reserviläispiirit
Meillä on hyvä tuki piiritoimistossa, joka helpottaa kerhojen toimintaa ja yhteistyötä eri reserviläisjärjestöjen kesken. Piiritoimisto palvelee tasapuolisesti molempia liittoja. On meillä kuitenkin haasteitakin, emme ole kuin keskikastissa valtakunnallisessa toimintakilpailussa ja sehän ei riitä. Kyllä POHOJALAASTEN pitää olla kärjessä! Tässäkin on syy, miksi alkuotsikko on tarpeellinen ja uusia jäseniä kaivataan.
NUORI TAI VANHA UPSEERI, LIITY NYT HETI RESERVIUPSEERILIITTOON!
Hyvää joulun odotusta kaikille!
Raimo Rintamäki
II varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Tapani Tikkalan puhe Ylihärmässä jääkärien ja muistomerkin juhlassa 28.10.2018.
Jääkäriliikkeen ja aktivismin syntyessä Suomessa elettiin Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa. Maatamme pyrittiin venäläistämään ja autonomiaamme purkamaan. Maassamme oli runsaasti venäläistä sotaväkeä. Mietittiin keinoja, miten taistella Venäjän tsaarivaltaa vastaan. Syntyi aktivismi ja jääkäriliike. 1914 puhjennut 1. maailmansota antoi tilaisuuden itsenäisyyden tavoittelemiseen.
Kuka teistä asettaisi yksityisen oman etunsa ja oman kohtalonsa kaukaisen, epäitsekkään, yhteisen päämäärän sijaan? Olisitteko valmiita lähtemään ja jättämään perheenne, kotinne, kaiken nykyisen taakse ja lähtemään vieraaseen maahan useimmiten täysin kielitaidottomana, tietoisina ettei ole mitään takeita onnistumisesta saati kotiinpaluusta?
Toki lähtöön oli muitakin syitä. Maassa oli tuolloinkin työttömyyttä, moni lähti leivänhakuun tai oli seikkailunhaluinen, lähdettiin kun naapurin poikakin lähti. Kaikkien lähtijöiden asekuntoisuutta ei voitu tarkistaa. Joukossa oli yksilöitä, joiden kohtaloksi tuli työleiri tai siviilityö. Altonaan, joka oli työleireistä tunnetuin, saattoi joutua eripituisiksi ajoiksi velvollisuuksien laiminlyömisen, niskuroinnin tai yleensä sotilaaksi sopimattomuuden vuoksi. Olipa joukossa 19-vuotias suutarikin, joka ennätti palvella kuusi vuorokautta ennen kuin hänet todettiin palvelukseen kelpaamattomaksi puujalkansa vuoksi, vaikka takana oli muun muassa hiihtomatka Merenkurkun yli. Mies olisi voinut kelvata rintamalle, mutta koska hän ei pystynyt tekemään riittävän terävästi käännöksiä sulkeisharjoituksissa, häntä pidettiin Saksan armeijaan sopimattomana. Kauniilla tarinalla on siten kääntöpuolensa.
Tähän muistomerkkiin on hakattu kultakirjaimin yhdentoista ylihärmäläisen nimet. He asettivat koko elämänsä pantiksi ja lähtivät Saksaan ns. suuren värväyksen aikana, molemmin puolin vuodenvaihdetta 1915 – 1916.
Muistomerkin yläreunassa on sanat: ”Kun painui päät muun kansan, maan, me jääkärit uskoimme yhä”. Ja uskoa kannatti, heitä tarvittiin vielä itsenäisyydestään kamppailevassa kotimaassa. Jääkärien pääjoukko saapui yleisön hurratessa valkoisen Suomen pääkaupunkiin Vaasaan 25.2.1918. Heidän mukanaan oli viisi näistä yhdestätoista jääkäristä, nimet ylhäältä alaspäin:
Jääkärivääpeli Matti Kustaa Kuusisto
Jääkärivääpeli Matti Ilmari Leinonen
Jääkärimajuri Jaakko Malkamäki
Jääkärivääpeli Johannes (Juho) Nurmela
Jääkärimajuri Erkki Ville Viitasalo
Entä muut:
Jääkäri Herman Huhtala joutui 2.6.1917 sairaalaan Libaussa ja hän palasi Suomeen parannuttuaan 15.9.1918.
Jääkäri Vilhelm Liinamaa kuoli Onabruckin kaupungin lähellä tapahtuneessa junaonnettomuudessa 16.1.1918. Hänet on haudattu Onabruckin sotilashautausmaahan.
Varavääpeli Jaakko Nikolai Rannanjärvi palasi Vaasaan 18.2.1918 jääkärien etujoukon mukana.
Varavääpeli Kustaa Rintala palasi Suomeen 14.3.1918 Ruotsin kautta.
Jääkäri Jaakko Sainio sairastui Saksassa ja kuoli Hampurissa 13.4.1918. Hänet on haudattu Hampuriin.
Jääkäriluutnantti Kaappo (Gabriel) Viitaharju komennettiin erikoistehtäviin Suomeen ja hän joutui santarmien vangiksi Härmässä 10.10.1916. Hänet kuljetettiin Spalernajan vankilaan Pietariin, josta hän vapautui 12.3.1917. Tämän jälkeen Viitaharju toimi Etelä-Pohjanmaalla suojeluskuntakouluttajana.
Vaasaan saavuttuaan jääkärit hajautettiin eri joukkoihin kouluttamaan ja johtamaan vasta muodostettua Suomen armeijaa, taistelemaan ja kaatumaan.
Näistä yhdeksästä kotimaahan selvinneestä varavääpeli Jaakko Nikolai Rannanjärvi kaatui vapaussodassa Ylöjärvellä 25.3.1918 ja varavääpeli Kustaa Rintala Aunuksen retkellä Tuuloksen rintamalla 6.6.1919.
Hyvät kuulijat!
Muistomerkissä olevien nimien lisäksi Ylihärmästä lähti jääkäriksi kolme muutakin miestä ja viisi muualta lähtenyttä jääkäriä on haudattu Ylihärmään:
Jääkäri Johan Kaitfors syntyi 17.9.1889 Oravaisissa. Hän palasi Suomeen 29.11.1918, jonka jälkeen hän toimi Ylihärmässä sekalaisissa töissä, mm. kulkukauppiaana. Kaitfors kuoli 12.11.1955 ja hänet on haudattu Ylihärmään. Hautapaikkaa ei tunneta.
Jääkärivääpeli Juho Kallio, syntyi 26.7.1894 Ylihärmässä ja saapui Vaasaan pääjoukon mukana 25.2.1918. Kallio jatkoi vapaussodan jälkeen puolustusvoimien palveluksessa ja oli talvisodan aikana Ilmasotakoulussa ohjaajalaivueen vääpelinä. Kallio kuoli 20.9.1940 ja hänet on haudattu Kauhavalle.
Jääkäri Antti Knaapila syntyi 10.7.1893 Nurmossa palasi Suomeen marraskuussa 1918 Ruotsin kautta. Knaapila toimi ryhmäpäällikkönä Ylihärmän Kankaan kylän suojeluskunnassa ja sen jälkeen työmiehenä. Knaapila kuoli 9.5.1925 ja hänet on haudattu Ylihärmään.
Jääkärivääpeli Juho Kokkinen syntyi 13.2.1898 Ylistarossa ja saapui Vaasaan pääjoukon mukana. Kokkinen työskenteli ennen sotia ja sodan jälkeen maanviljelijänä Ylihärmän Pöyhösessä. Kokkinen kuoli 14.7.1979 ja hänet on haudattu Ylihärmään.
Jääkärivääpeli Matti Vihtori Mäkelä syntyi 2.9.1897 Ylihärmässä ja saapui Vaasaan pääjoukon mukana. Vapaussodan jälkeen hän osallistui joukkueenjohtajana ja komppanian päällikkönä Aunuksen retkelle ja toimi sodan päätyttyä maantietyömaiden työnjohtajana Pohjois-Suomessa ja oleskeli Kanadassa vuodet 1924 – 1930. Mäkelä kuoli 19.7.1964 ja on haudattu Ouluun.
Jääkäri August Emil Riihimäki syntyi 20.4.1888 Ylihärmässä ja palasi Suomeen 8.2.1919. Hän toimi sen jälkeen poliisina ja työmiehenä Helsingissä sekä poliisina Ylihärmässä vuodesta 1925. Riihimäki kuoli 9.12.1964 ja hänet on haudattu Ylihärmään.
Jääkärivääpeli Edvard Ruuth syntyi 25.12.1894 Viipurissa ja palasi Suomeen maaliskuun alussa 1918 Ruotsin kautta. Vapaussodan jälkeen hän jatkoi puolustusvoimien palveluksessa. Ruuth kuoli 12.8.1943 ja hänet on haudattu Ylihärmään.
Jääkärivääpeli Kustaa Talaksen (vuoteen 1919 Talasmäki) vaiheet poikkeavat kaikista ja muista ja siksi kerron hänestä vähän enemmän. Talasmäki syntyi Ilmajoella 3.4.1892 ja lähti maailmansodan alussa Venäjälle, missä liittyi vapaaehtoisena 7. Siperialaiseen tarkka-ampujarykmenttiin ja otti osaa Puolan rintaman perääntymistaisteluihin. Talasmäki haavoittui pahasti Varsovan luona ja matkusti toipumislomalle Suomeen. Loman aikana hän värväytyi jääkäriksi ja liittyi 12.1.1916 Jääkäripataljoonaan. Talasmäki Otti osaa Misse-joen, Riianlahden, Schmardenin sekä Aa-joen taisteluihin ja hän palasi pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918.
Talas toimi vapaussodan aikana joukkueenjohtajana ja otti osaa Viipurin valtaukseen. Vapaussodan jälkeen hän jatkoi puolustusvoimien palveluksessa sekä Isonkyrön suojeluskunnan paikallispäällikkönä vuosina 1922 – 1924, hän erosi vakituisesta palveluksesta 1931. Talas oli sen jälkeen Jääkärikodissa Kuolemajärvellä, maanviljelijänä Vöyrissä 1937 – 1939 ja Wärtsilän Vaasan konepajan palveluksessa 1939 – 1943. Talvi- ja jatkosodan aikana Talas osallistui suojeluskuntatehtäviin. Talas kuoli 20.10.1944 ja hänet on haudattu Ylihärmään.
Neljästätoista Ylihärmästä lähteneestä jääkäristä ainoastaan viisi on haudattu Ylihärmään: Jaakko Malkamäki, Jaakko Nikolai Rannanjärvi, Kustaa Rintala, August Emil Riihimäki ja Gabriel Viitaharju.
Hyvät kuulijat!
Tämä kuvaamataidon opettaja Arvi Saaren suunnittelema Jääkärimuistomerkki paljastettiin 17.7.1966. Arvi Saari syntyi Ylihärmässä 13.6.1938 ja kuoli miltei tasan vuosi sitten 22.10.2017. Saari teki elämäntyönsä kuvaamataidon opettajana, aluksi Alajärvellä ja Alahärmässä mutta pääosan työelämästään Äänekoskella.
Paljastusjuhlassa jääkärien puheenvuoron käytti jääkärivääpeli Matti Kustaa Kuusisto, joka oli saapunut tilaisuuteen Kanadasta saakka. Kuusisto oli muuttanut Kanadaan 1921 ja teki siellä elämäntyönsä farmarina. Sanomalehdessä olleesta valokuvasta päätellen paikalla oli hänen lisäkseen neljä muuta jääkäriä.
Ylihärmän reserviläiset ovat Mika Mäen johdolla saattaneet tämän muistomerkin nimet jälleen luettavaksemme. Lausun Sinulle ja Ylihärmän reserviläisille suuren kiitoksen, kuten myös kunnostustyötä taloudellisesti tukeneille yrityksille. Leila Hirvelä ja Seppo Rintanen ovat toteuttaneet käytännön työn kiitettävällä ammattitaidolla.
Yhdistyksemme, Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen tehtävänä on vaalia maamme vapauttamiseen ja itsenäisyyden säilyttämiseen myötävaikuttaneiden muistoa. Tässä työssä muistomerkit ovat erittäin tärkeässä roolissa. Yhdistyksemme on ylpeä siitä, että saamme työskennellä perinteitä kunnioittavan reserviläisjoukon rinnalla. Henkilökohtaisesti kiitän, että saan muistella teidän kanssanne näiden rohkeiden miesten uhrauksia isänmaamme hyväksi.
Patsaan paljastus ja luovutuspuheen 1966 pitänyt toimittaja Laijo Järvi totesi, että patsas on kunnianosoitus niille miehille, joiden ansioista voimme sanoa: ”Tämä on isänmaamme”.
Eläköön vapaa Isänmaa!
Vuonna 2018 Kauhavan koulutuspaikka on järjestänyt 90 harjoitusta ja koulutus-tapahtumaa. Edellä mainittujen lisäksi olimme mukana HÄJY, ÄRJY ja PAUHA harjoituksissa. Loppuvuonna on vielä 5 harjoitusta järjestettävänä. Kesällä aloitimme tulevan vuoden 2019 koulutuksen suunnittelun, joka jatkuu edelleen. Pyrimme saamaan ensi vuoden harjoitukset viimeistään joulukuussa nettiin MPK:n sivuille.
Yhteistyö SPR/VAPEPA:n kanssa on tiivistynyt entisestään, ensi vuonna on kaksi suurempaa harjoitusta LOHI19 ja HELA19. Viime syyskuun puolenvälin HILLA18-harjoitus siirrettiin pois Venetsialaisten alta. Ajankohdan siirto oli onnistunut, koska osallistujamäärä vuoden -17 harjoitukseen kasvoi 30 prosenttia. Päällekkäisyys viime vuonna aiheutti paljon osallistumisten peruuntumisia. HILLA18 oli varautumisen ja kokonaisturvallisuuden valmiusharjoitus, joka läpivietiin poliisin, pelastuslaitoksen, SPR:n ja VAPEPA:n kanssa. Ensi vuonna vastaava harjoitus HELA19 ajoittuu myös syyskuun puoliväliin. Tervetuloa HELAan. Varautumisen ja kokonaisturvallisuuden suurharjoituksesta on muodostunut jo perinne.
Kauhavan koulutuspaikalla olemme ottaneet vastaan esityksiä kursseista ja kurssien sisällöstä. Näistä esimerkkinä naisten itsepuolustusharjoitukset, eloonjäämiskurssit sekä pistooliammunnan D ja E kurssit. Esitykset ovat edelleen tervetulleita. Toivomme myöskin, että MPK:n toiminnasta kiinnostuneet kouluttajat ottavat yhteyttä.
Käykää MPK:n sivuilla, alkutalvisin terveisin MPK-Juhani
