• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Jani Syvänen

Hyvää päivää Etelä-Pohjanmaan miehet!

Julkaistu 4.12.2020

Näin aloitti everstiluutnantti Matti Laurila puheensa 1939 joukoille talvisotaan lähtemisen kynnyksellä. Lainaan tässä otsikossa häntä, vaikka en ole rinnastettavissa tähän sotia nähneeseen eteläpohjalaiseen kuuluisaan mieheen mutta sama lause sopii aloitukseksi. Uskallan näinä tasa-arvon aikoina puhutella blogini otsikossa pelkkiä miehiä koska eteläpohjalaiset naiset ovat rinnastaneet aina itsensä ns äijäporukkaan eivätkä ota tätä pahasta.

Olen mielenkiinnolla seurannut HX-hanketta eli Suomen hävittäjähankintaprosessia. Monesta hankkeen ulkopuolisesta henkilöstä näyttää kuoriutuvan niin sanottu ”soutulavitta-hävittäjäasiantuntija” ja erilaisia mielipiteitä näkyy siellä ja täällä.  Annetaan oikeiden asiantuntijoiden hoitaa asia maaliin koska meillä on oltava kalusto kunnossa maalla, merellä ja ilmassa 24/7. Oman kansamme turvallisuutta ei voi asettaa vastakkain minkään muun asian kanssa. On hyvä muistaa, että itsenäisyys, maanpuolustus ja turvallisuus ovat niin tärkeitä asioita, että niille ei vastaparia ole olemassakaan.

Maanpuolustuksemme ylläpidon perusta on suomalaisten vahva maanpuolustustahto, joka näkyy myös meillä Reserviläisliitossa. Liittoon on liittynyt viime aikoina paljon uusia jäseniä. Selkeästi maanpuolustus ja varautuminen sekä niihin liittyvät asiat kiinnostavat suomalaisia, hyvä niin. Erityisesti näkyy myös se, että naisia liittyy yhdistyksiin yhä enemmän ja enemmän. Liiton naisten jäsenmäärä on ennätystasolla, melkein 2500 naista ja se koostuu sekä armeijan käyneistä 1/3 että käymättömistä naisista 2/3. Suosittelen yhdistyksiä avaamaan sääntönsä niin, että myös armeijan käymättömät pystyvät liittymään. Yhä useammat yhdistykset näin tekevät ja olen kuullut asiasta pelkästään positiivista palautetta. Näin naisetkin pystyvät paremmin liittymään omaan kotipaikkakuntansa yhdistykseen ja osallistumaan toimintaan joka saralla. Maanpuolustus on koko kansan asia ja saamme avoimilla säännöillä myös omiin jäsenyhdistyksiimme läpileikkauksen koko kansasta.

Saimme viettää Seinäjoella 21.11 Reserviläisliiton liittokokousta hienoissa puitteissa ja puolustusministerikin oli paikalla. Harmi kun oli nämä poikkeusolot ja paikalle tullutta kokousväkeä jouduttiin rajaamaan. Kokous sinänsä sujui mukavasti ja sitä oli myös mahdollisuus seurata verkossa. Haluan lämpimästi vielä onnitella 60-vuotiasta Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiriä! Oli myös hienoa nimittää Vuoden Reserviläiseksi sotilasmestari Jarmo Koskela Seinäjoen Reserviläiset ry:stä. Itsekin olen aikanaan käynyt Jarmon johtamia MPK:n kursseja, joten tiesin kenestä puhuin, kun asian kokouksessa sain kunnian julkistaa. Onnittelut vielä Jarmolle!

Kannustan kaikkia yhdistyksiä myös Etelä-Pohjanmaalla osallistumaan kunniavartioihin joulukuussa ja myös piirinne ideoimaan itsenäisyyspäivän marssiin.

Kunniavartiossa v.2019 Isonkyrön sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja kapteeni res Markku Antila ja sotainvalidiosaston puheenjohtaja kapteeni evp Erkki Hölsö.

Loppuun vielä lainaus everstiluutnantti (lopulta jääkärieversti) Laurilalta itsenäisyyspäivänä 1939 puhutellessaan eteläpohjalaisia joukkojaan. Onneksi tällaisia itsenäisyyspäivä puheita ei ole pitkään aikaan kuultu mutta on hyvä muistaa, miksi oma puolustusjärjestelmä on niin tärkeä.

”Suomen Armeija on jo näinä päivinä näyttänyt jottei tänne ole
ilmaiseksi tulemista. Ja tänään, Suomen Itsenäisyyspäivänä, on tullu meirän vuoro pojat. Tuumaakaan ei anneta tappelematta!

Hyvää Itsenäisyyspäivää ja Joulun aikaa kaikille!

Terhi Hakola
Varapuheenjohtaja
Reserviläisliitto ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Kenttäpostia talvisodan Kiviniemestä 8.12.1939: Juoksuhaudan ja korsun tunnelmia viikon taisteluiden jälkeen

Julkaistu 1.12.2020

Isäni Aarne Latvala palveli talvisodassa ilmajokelaisen Aallon patteriston tulenjohtueessa tulenjohtajan radistina. Hän kirjoitti etulinjasta Vuoksen rannalta äidilleni Kiikerinkylään lähes joka päivä. LMP:n päätoimittajan Jani Syväsen pyynnöstä valitsin tällä kertaa yhden kirjeistä, jossa kerrotaan silloisen naapurin Aaro Huhdan kaatumisesta viikko talvisodan alkamisen jälkeen. Mitään kirjeestä muuttamatta, mitään poistamatta.

Aarne Latvalan alkuperäinen Kiviniemen korsussa kirjoittama 80 vuoden haalistuttama kirje, joka on yksi Matti Latvalan puhtaaksi kirjoittamista talvisodan kenttäposteista.

”Tulilinjalla 8/12 -39

Rakkaat kultani!

Nyt koetan taas kirjoittaa, kun en eilen voinut ollenkaan lähestyä. Nyt pitäisi välttämättä nukkua. kun on hiukan vapaata. Emme ole tällä viikolla saaneet nukkua juuri nimeksikään, korkeintaan 2-3 tuntia vuorokaudessa.

Olemme nyt jo kohta viikonpäivät katsoneet ryssää silmästä silmään rantaa pitkin 100 metrin läheisyydestä. Olemme pääpuolustuslinjan edessä, enää koski on vain välissä. Siitä räjäytimme pari mahtavaa siltaa niiden edestä. Siitä ne nyt yrittivät koko voimallaan rynnätä tavalla tai toisella läpi. Oli meillä eilen sellainen päivä, etten olisi luullut omalle kohdalleni sattuvan.

Heti aamulla, kun päivä alkoi sarastaa, alkoi tulla kranaatteja aivan satamalla. Olin juuri lähtenyt tästä korsustamme eräälle toiselle paikalle ja otin kaikki tavarani mukaan pyörän päälle, että se oli verraten painava lasti. Pääsin juuri eräälle aukealle, kun sade alkoi, painuin maihin ja koetein uudelleen, mutta aina vain täytyi painaa itseään maihin. Toista tuntia oli minulta kulunut siinä maassa. Olin aivan varma jo viime hetkeni olevan siinä. Joka puolella vain muutaman metrin päähän putosi aivan yhtenään pommeja, joiden sirpaleet viuhuivat ylitseni hipoen takkni selkää ja rapisten kypärääni eli siihen rautalakkiini. Olin kuin kovassa myrskyssä, jossa vaatteet yritettiin riistää yltä. Joka hetki tuntui lähtöni tulevan, ja johon myös valmistauduin. Lopuksi läksin juoksemaan syöksyen ja lopulta pääsin tänne korsuun, joka jonkin verran kestää tuota tulta.

Kyllä siinä vain rivoinkin mies tunnusti, että se on korkeimman suoja, jossa olemme, kun kukaan ei edes haavoittunut, vaikka koko vuorokauden kesti moista menoa. Ja sama näyttää nyt olevan. Emme ole kuulleet muista menetyksistä, kuin kaksi hevoosta eilen tuolla kaukana perässä oli kaatunut.

Nyt juuri tuli yllättävä suruviesti. Aaro Huhta, jonka kanssa eilen makasin siinä sateessa sai juuri tiedustelumatkallaan kuulan ohimoonsa tullen toisesta ulos. Siihen jäi urhea kaveri hangelle makaamaan. Hän oli kunnon sotilas. En tiedä, miten kauan ne meitä samoja miehiä pitävät täällä edessä. Tämä on sitä elämän raskainta hommaa, mutta kestäneet olemme ainakin tähän saakka. Joka ainoa minuutti saa olla sillä mielellä, että voi tulla lähtökin. Kuulat vinkuu jatkuvasti ohi, mutta eiväthän ne satu, kun eivät ole sattuakseen. Niin tuumasi Aarokin, kun eilen rinnan makasimme kentällä. Jumalalle täällä täytyy vain avunpyyntönsä anoa. Se on ainoa pelastus, joka voi saada ihmeitä aikaan.

Niin se pakettikin tuli toissa yönä, ja se oli mulla mukana myös maatessani kentällä, kyllä sekin oli ravassa. Siellä oli se kypärän alunenkin Se oli kyllä tervetullut, mutta mulla sattui jo sellainen olla. Hain sen tuolta tuhoutuneesta kaupasta, sellaisen lentäjämallisen hiihtolakin. Vänrikki Saunamäki pyysi sitä ja annoin sen hänelle.

Ei tarvitse nyt lähettää mitään paketteja, sillä niitä ei saa täällä pysymään juostessa mukana. Kirje tuo parhaan terveisen, jos sen saa. Ei yhtään tiedä, koska on viimeinen kirje, jonka kirjoitan, mutta koeta kestää siellä. Kirjoitan kyllä viimeiseni, kun vain on tilaisuutta.

Toivon sinulle ja pojalleni onnellista tulevaisuutta siinäkin tapauksessa, että minä jään. Koeta huolehtia Antistamme. Sano terveiset myös isälleni ja äidilleni ja muille omaisille. Sinua ja Anttia Rakkaitani tervehtien, miehesi ja isäsi Aarne.”

Tulenjohtueen korsun paikka, josta kirjeet on kirjoitettu on nykyään paikallisen asukkaan perunakuoppa, Matti Kullas näyttää. Kuva: Matti Latvala

Kävimme kahdeksan vuotta sitten Kiviniemen maisemissa Vuoksen rannalla kuvaamassa Kimmo Sorkon Kiviniemen Lukko” – kirjaa varten talvisodan taistelupaikkoja. Koordinaattien ja paikannuslaitteen avulla löysimme mm. tulenjohtueen korsun paikan, josta kirjeet on kirjoitettu. Nykyään siinä on paikallisen asukkaan perunakuoppa, joka näkyy vihreänä kumpuna taustalla koiran vahtiman aitauksen takana.

Matti Latvala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uncategorized, Uutiset

Keisarillinen Suomen Kadettikoulu aloitti upseerikoulutuksen Haminassa 200 vuotta sitten

Julkaistu 30.11.2020

Alku oli aatteellista tasapainoilua. Näyttely ja seminaari avaavat juhlavuoden 6.3.2021. Venäjän Keisarillinen Suomen Kadettikoulu 1821-1903 ja sen eroamaan joutunut oppilas kadetti Gustav Mannerheim taiteilijoiden innoittajana ovat Wanhan Veteraanin vaihtuvan näyttelyn aiheet vuonna 2021 Haminassa.

– Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen uusi näyttely esittelee kadettikoulun tiukkaa ja kurinalaista arkea. Se arki oli myös aatteellista tasapainoilua venäläisen sotakoulun ja runebergiläisen suomalaisen isänmaallisuuden välillä. Lopulta se kävi mahdottomaksi ja Haminan kadettikoulu lopetettiin vuonna 1903, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki kertoo.

Uusi näyttely avataan Haminassa perinnekeskuksessa 6. maaliskuuta. Tuolloin on nähtävänä myös rauhanturvaamisen perusnäyttely. Samana päivänä pidetään kadettikoulun perustamisen 200-vuotisjuhlavuoden avausseminaari RUK:n Maneesissa koronavarauksin.

Toiminnallisia valokuvia Haminan kadettikoulun ajalta on vähän. Ryhmäkuva kadettien leiristä on Haminan kaupunginmuseon kokoelmista.

Kadettikoulun tehtävä oli kouluttaa upseereita keisarilliseen Venäjän armeijaan yhtenä laajan maan lukuisista sotilasoppilaitoksista. Koulun oppilaaksi saattoivat pyrkiä sellaiset Suomen suuriruhtinaskunnan alamaiset, joiden isät kuuluivat maan ylimpään säätyyn, aatelistoon.

Valmistaville luokille pyrittiin noin 12 vuoden ikäisenä. Upseereiksi kadetit valmistuivat seitsemän vuoden opiskelun jälkeen noin 20-vuotiaina. Kadettikoulun laajat yleissivistävät aineet antoivat tiedot ylioppilastutkintoon ja palvelivat näin monia keskeyttäneitä oppilaita siviiliammateissa.

Mannerheim taiteen lähteenä

Lähes tuhat kadettia valmistui upseeriksi Haminasta. Heistä osa ehti palvella myös Suomea itsenäisyystaistelussa ja toisen maailmansodan ankarissa koettelemuksissa. Tunnetuin heistä on neljän vuoden opiskelun jälkeen Haminan kadettikoulusta eronnut C.G.E. Mannerheim, joka nousi Venäjän sotilasuran jälkeen Suomen marsalkaksi ja tasavallan presidentiksi.

Näyttelyn näkyvää antia onkin taidekokonaisuus ”Mannerheim taiteilijoiden kuvaamana”. Hänestä on tehty taidetta enemmän kuin kenestäkään toisesta suomalaisesta.

– Mielenkiinto Mannerheimiin näkyy edelleen niin tutkijoiden, kirjailijoiden kuin muidenkin taiteilijoiden tuotannoissa. Lisäksi on suuri joukko keräilijöitä ja harrastajia, jotka haluavat saada kokoelmiinsa kaikkea Mannerheimiin liittyvää. Hän on todella suurin suomalainen myös näin mitattuna, Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö, sotilasmestari evp. Ismo Flink sanoo.

Haminan kadettikoulu aloitti toimintansa 5.3.1821. Alkuperäinen, sittemmin purettu päärakennus sijaitsi nykyisen RUK:n päärakennuksen edessä. Vanhan päärakennuksen maalasi Haminan kadetti Hugo Backmansson. Taulun omistaa Haminan upseerikunta ja teos sijaitsee nyt kerholla, talossa joka rakennettiin alkujaan kadettikoulun johtajan asunnoksi. Valokuva maalauksesta: Vesa Kangasmäki

Esillä näyttelyssä on usean yksityisen keräilijän kokoelmista koottu kattava läpileikkaus Mannerheimiä esittävistä patsaista, reliefeistä, mitaleista, rahoista, maalauksista ja piirroksista.

Näyttelyn kadettikouluosuus perustuu Haminan kaupunginmuseon esineistöön. Aikanaan museo perustettiin kadettikoulun jäämistöön.

Kadettikoulun 200-juhlavuoden tapahtumia riittää pitkin vuotta. Juhlavuoden järjestäjinä Haminassa ovat Wanhan Veteraanin ja kaupungin ohella muiden muassa Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulu / RUK, Kadettikunta, Etelä-Kymen kadettipiiri ja RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistys. Lisätietoja näyttelystä www.rvpk.fi

Lisätietoja:
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, 040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, 050 534 6225

Terho Ahonen
Wanhan Veteraanin tiedottaja
terhoahonen2@gmail.com, 040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Puolustusministeri Kaikkonen nosti juhlapuheessaan esille reservin merkityksen

Julkaistu 26.11.2020

Reserviläisliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin 21.11.2020 Seinäjoella kongressikeskus Framissa. Kokous järjestettiin poikkeusjärjestelyin koronatilanteen takia. Puolustusministeri Antti Kaikkonen piti liittokokoustapahtuman aluksi juhlapuheen, jossa hän korosti reserviläisten merkitystä Suomen puolustuksessa.

– Puolustusvoimien 280 000 sotilaan sodan ajan vahvuudesta yli 95 % on reserviläisiä. Tehokas varusmiespalvelus ja riittävät reservin kertausharjoitukset ovat tärkeä osa Suomen puolustuskykyä. Lisäämme kertausharjoituksiin osallistuvien reserviläisten määrää tällä hallituskaudella.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen korosti reservin merkitystä juhlapuheessaan. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Reserviläistoiminta onkin kiinnostanut suomalaisia viime aikoina. Reserviläisliiton jäsenmäärä on ollut reippaassa nousussa, mikä on hyvin poikkeuksellista suomalaisessa järjestökentässä. Liiton kokonaisjäsenmäärä lähestyy jo 40 000. Uusien liittyneiden jäsenten määrä tulee tänä vuonna ylittämään 3 000 jäsenen rajapyykin, mikä on harvinaista liiton historiassa. Kuluneen kymmenen vuoden aikana vastaavaan jäsenmäärään on päästy vain Suomi 100 -juhlavuoden aikana vuonna 2017.

Poikkeuksellinen jäsenkehitys on osoitus siitä, että suomalaiset haluavat osallistua ja antaa panoksensa vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Ministeri Kaikkonen korosti puheessaan myös reserviläistoiminnan moninaista merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Varusmiespalveluksen ja reservin kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tukee sekä puolustuskyvyn ylläpitoa että maamme varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin. Myös sellaisiin, jotka ovat luonteeltaan muita kuin sotilaallisia.

Eteläpohjalaiset luovuttivat puolustusministerille perinnepuukon

Puukko sopii hyvin suomalaiseen käteen, mutta sillä on aivan erityinen merkitys Etelä-Pohjanmaalla. Puukkojen valmistus on aikanaan tuonut leivän moneen pöytään ja onhan tällä alueella puukolla ratkottu raavaitten miesten periaatteellisia kysymyksiäkin.

Niin sanotut perinteiset korupuukot ovat ainakaan korostaneet kantajansa yhteiskunnallista asemaa ja koristeellisen puukon omistaja on nauttinut suurta kunnioitusta. Alunperin ratsuväen miekasta mallinsa saanut kauhavalainen hevosenpääpuukko on täysin ainutlaatuinen tyyliltään.

-Meille eteläpohojalaasille puukon luovuttaminen on ollut aina mitalista seuraava ylöspäin, totesi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovuttaessaan perinnepuukkoa puolustusministeri Antti Kaikkoselle.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovuttamassa puolustusministeri Antti Kaikkoselle kauhavalaista hevosenpääpuukkoa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Reserviläisliiton varapuheenjohtajalle tunnustusta

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri luovutti liittokokouksen yhteydessä arvostetun numeroidun piirien mitalin Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakolalle.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin yhteisen ansiomitalin on suunnitellut Antti Isosalo. Mitalin tunnuskuvio, seppeleen ympäröimät 6 kärppää, esiintyy piirijärjestöjen lippujen lisäksi piirien muissakin tunnuksissa, pienoislipussa ja standaarissa.

Kuva-aihe on peräisin vuoden 1686 Pohjanmaan Rykmentin komppanialipusta, josta arkkitehti Touko Saari on mukaillut sen reserviupseeripiirin lippuun. Mitalinauhassa esiintyy toistuvana keskuskuviona juokseva kärppä.

Ansiomitali on otettu käyttöön Etelä-Pohjanmaan reserviläispiireissä vuonna 2011. Varapuheenjohtaja Hakolalle luovutettu piirien mitali on järjestysnumeroltaan 23. numeroitu ansiomitali.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola ja Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola mitalin luovutuksen yhteydessä otetussa yhteiskuvassa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Puolustusministeri ojensi liiton kunniakilven vuoden reserviläiselle

Liittokokous nimesi Vuoden Reserviläiseksi Seinäjoen Reserviläiset ry:n pitkäaikaisen aktiivijäsenen, sotilasmestari Jarmo Koskelan. Hän on esimerkillään tuonut Reserviläisliittoon runsaasti uusia jäseniä yli aluerajojen. Hän on myös esitellyt liiton ja paikallisyhdistyksen toimintaa lukuisissa eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hän toimii tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirin 1. varapuheenjohtajana.

Koskelan ansioina on toimiminen Puolustusvoimien kouluttajana sekä ammuntojen johtajana yli 20 vuotta. Lisäksi hän on toiminut yhtä kauan Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) harjoituksissa kouluttajana, pääkouluttajana sekä kurssin johtajana.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen luovuttamassa kunniakilpeä vuoden reserviläiseksi valitulle sotilasmestari Jarmo Koskelalle. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola mukana luovutuksessa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Liittokokouksessa nuijan varteen kunnallisneuvos

Liittokokouksessa arvostettiin paikallista pitkän linjan osaamista, kun kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen Isostakyröstä. Pelastusjohtajan pestiä päivätyönään hoitava aktiivinen järjestötoimitsija hoiti kokouksen johtamisen rautaisella ammattitaidolla ja pohjalaisella jämeryydellä. Nuija kolahteli pöytään napakasti ja puheenvuorot pidettiin selkeinä. Kokouksessa käsiteltiin Reserviläisliiton säännöissä määrätyt asiat mukaan lukien liiton puheenjohtajan vaali sekä mm. tilinpäätös, toimintakertomus ja hallituksen valinta erovuoroisten tilalle toimintakaudeksi 2021-2022.

Kokouksen puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kiitti kokousväkeä erinomaisen hyvästä ja asiallisesta kokouksesta.

Kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen hoiti kokouksen puheenjohtajan roolin rautaisella ammattitaidolla. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa Ilpo Pohjola

Liittokokouksessa tehtiin useita tärkeitä päätöksiä ja henkilövalintoja. Kokouksessa valittiin liitolle puheenjohtaja seuraavalle kaksivuotiskaudelle sekä täydennettiin liittohallitusta. Liittokokous valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi liperiläisen toimitusjohtaja, KTT Ilpo Pohjolan. Hän on Liperin Reserviläiset ry:n sekä Joensuun Reserviläiset ry:n yhdistysten jäsen. Pohjola on toiminut liiton puheenjohtajana kausina 2017-2018 sekä 2019-2020.

Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa yksimielisellä kannatuksella Ilpo Pohjola. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry juhlisti 60-vuotista taivaltaan liittokokouksen yhteydessä

Etelä-Pohjanmaan Reservin Aliupseerien piirin perustamissopimus hyväksyttiin Jurvassa lokakuun 14. päivänä vuonna 1960. Piirin perustavan kokouksen kutsui koolle jurvalainen reservin majuri Jalo Hiipakka.

Sopimuksen allekirjoittivat Ilmajoen Reservinaliupseerit ry:n puolesta puheenjohtaja Heino Mäki-Latvala ja sihteeri Eino Kantala, Kurikan Reservinaliupseerit ry:n edustajina puheenjohtaja Kauko Jaakkola ja yhdistyksen jäsen Sulo Alanko sekä Jurvan Reservinaliupseerit ry:n valtuuttamina puheenjohtaja Pekka Parkkamäki ja rahastonhoitaja Eino Vuorinen.

Perussopimusta allekirjoittaessa Etelä-Pohjanmaalla toimi paikallisyhdistys kahdeksalla paikkakunnalla Jalasjärvellä, Seinäjoella, Ilmajoella, Alajärvellä, Alavudella, Kurikassa, Jurvassa ja Ylistarossa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n juhlatervehdykset ottivat vastaan piirin puheenjohtaja Mika Mäki ja toiminnanjohtaja Jani Syvänen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviliäispiiri ry:n toiminnanjohtaja Jani Syvänen ja puheenjohtaja Mika Mäki ottivat vastaan piirin 60v tervehdykset. Onnittelemassa Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtaja Perttu Hietanen. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n toiminnanjohtaja Jani Syvänen ja puheenjohtaja Mika Mäki olivat tyytyväisiä, että piirin 60v juhlavastaanotto voitiin järjestää liittokokouksen yhteydessä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Framilla kuultiin eteläpohjalaisia musiikkiesityksiä

Ennen varsinaista liittokokousta tilaisuudessa esiintyivät Osku Ketola ja Jukka Viitasaari esittäen Elonkerjuu -orkesterin moderneja eteläpohjalaisia lauluja akustisena duona. Anteeksipyytelemätön asenne ja musikaalinen ammattitaito huokui duo -kaksikon esityksistä ja kokoukseen saapunut väki piti silmin nähden esityksistä.  Osku Ketola toimii maineekkaan Elonkerjuu -yhtyeen solistina, mutta tällä kertaa koronarajoitteista johtuen kokoonpano oli tiivistetty kahteen esiintyvään taiteilijaan.

-Tämä ei ollut musiikkiesitys, vaan meille tarjottu elämys, kuultiin sanottavan yleisön joukosta. Oli kunniakasta tuoda liittokokouksen yhteyteen eteläpohjalaista meininkiä, toiminnanjohtaja Jani Syvänen toteaa.

Osku Ketola ja Jukka Viitasaari toi pelimanni -esityksellään kokoukseen eteläpohjaista väriä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Kategoriassa: Artikkeli, Uncategorized, Uutiset

Reserviläisliiton liittokokous 2020

Julkaistu 23.11.2020

Reserviläisliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin 21.11.2020 Seinäjoella kongressikeskus Framissa. Kokous järjestettiin poikkeusjärjestelyin koronatilanteen takia. Ennen varsinaista liittokokousta tilaisuudessa esiintyivät Osku Ketola ja Jukka Viitasaari esittäen Elonkerjuu -orkesterin moderneja eteläpohjalaisia lauluja akustisena duona.

Kategoriassa: Video

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 115
  • Sivu 116
  • Sivu 117
  • Sivu 118
  • Sivu 119
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 158
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta
  • Maanpuolustajat Tuurissa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·