Hyvät veteraanit, lotat ja sodanajan sukupolven edustajat sekä muu juhlayleisö. Meillä on tänään juhlapäivä vaikka juhlan puitteet ovatkin tänä vuonna poikkeuksellisesti tavanomaista suppeammat.
Oikeastaan on tuplajuhla; Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä ja puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Kuten kaikki tiedämme Mannerheim syntyi kotonaan silloisen Askaisten pitäjän Louhisaaren kartanolinnassa 4.6.1867 eli 153 vuotta sitten. Puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi valtioneuvosto määräsi tämän päivän jatkosodan aikana 4.6.1942 Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta. Lippujuhlan päivää oli vietetty aina siihen asti 16.5. eli vapaussodan päättymisen ja paraatin päivänä. Samassa yhteydessä valtioneuvosto antoi Mannerheimille myös Suomen Marsalkan arvon.
Seisomme vapaussodan ylipäällikkö Mannerheimia esittävän patsaan edessä. Se on hänelle Suomessa tehdyistä julkisista patsaista ensimmäinen ja se paljastettiin 4.6.1955. Patsaan on veistänyt jääkärikapteeni Lauri Leppänen. Jalustan etusivulla lukee Mannerheimin nimi hänen omalla käsialallaan kirjoitettuna ja vasemmalla sivustalla ”YLIPÄÄLLIKÖLLE, ETELÄ-POHJALAISET”. Oikealle sivustalle on valittu Heikki Klemetin säveltämästä ja sanoittamasta Etelä-Pohjanmaan suojeluskunta- ja lottapiirien kunniamarssista ”Vilppulan urhojen muistolle” osuvasti sanat: ”SE VALA ON KOETETTU PUHTAANA PITÄÄ”.
Tämä patsas on Seinäjoella kertomasta tapahtumista talvella 1918. Ylipäällikön päämaja sijaitsi Seinäjoella vapaussodan aikana helmikuun alkupäivistä maaliskuun puoliväliin n. 7 viikon ajan eli pisimpään kuin millään muulla paikkakunnalla. Samalla patsas kertoo eteläpohjalaisten isänmaan rakkaudesta ja Mannerheimin arvostuksesta. Päämajan ollessa Seinäjoella, silloisten puolustusvoimien runko muodostettiin.
Joukkoja otettiin vastaan omalta alueelta ja pohjoisen suunnasta, josta oli vapaa pääsy, etelästähän sitä ei ollut. Saapuneet koulutettiin, varustettiin ja lähetettiin joukkoina taisteluihin. Seinäjoen pienelle taajamalle ja lähialueelle kyse oli tavattoman isosta majoitus- ja huoltourakasta. Siitä selvittiin.
Seinäjoen sanotaan olleen tuona aikana valtakunnallisesti merkittävimmässä roolissa kuin koskaan sen jälkeen – ainakin toistaiseksi. Olisikohan tuossa ajassa riittävästi aineksia jossakin vaiheessa lopultakin vapaudenristille myös Seinäjoen vaakunaan?
Seinäjoen kauppalanhallitus teki 28.1.1958 eli tammisunnuntain muistopäivänä päätöksen että kauppala laskee vuosittain seppeleen Mannerheimin patsaalle aina 4.6. Seinäjoen kaupunki on ihailtavasti noudattanut tätä tapaa ja tilaisuuteen ovat sittemmin liittyneet seurakunta, puolustusvoimat, veteraani- ja reserviläisjärjestöt, kevään uudet ylioppilaat sekä viime vuosina myös E-P:n rakuunat.
Mannerheimhan oli ratsuväen kenraali ja perusti Seinäjoella mm. Uudenmaan Rakuunarykmentin jonka kunniapäälliköksikin hänet nimitettiin.
Tänä vuonna saamme tervehdyksen myös Unkarista kun Suomi-Unkari-seuran edustaja laskee seppeleen. Suomen ja Unkarin diplomaattisuhteiden luomisesta tulee kuluneeksi 100 v. ja Suomi-Unkari-seuran perustamisesta 70 v. sekä unkarilaisen pataljoonan mukaan tulosta Suomea auttamaan talvisodassa 80 v. Pataljoona, yli 300 vapaaehtoista sijoitettiin Lapualle saamaan koulutusta. Mannerheim kävi unkarilaisia tapaamassa ja kiittämässä Lapualla sodan jälkeen keväällä 1940.
Seinäjoen kaupunki on pitänyt hyvää huolta Mannerheimin patsaasta ja sen ympäristöstä, joka on nimetty Mannerheim-puistoksi vaikka läheskään kaikki kaupunkilaiset eivät puiston nimeä tunnekaan. Näin on monella muullakin paikkakunnalla; omaa kotipaikkaa ei tunneta kovinkaan hyvin. Patsas on keskeisellä paikalla Aalto-keskuksen läheisyydessä vaikkakaan ei alkuperäisellä paikallaan eli nykyisellä keskustorilla. Patsas jouduttiin siirtämään ilman sen kummempaa dramatiikkaa tilan ahtauden takia nykyiselle paikalleen 1973.
Toivottavasti saamme viettää ensi vuonna tätä juhlaa taas perinteisesti näyttävämmin ja laajemmilla kokoonpanoilla.
Hyvää Mannerheimin syntymäpäivää ja puolustusvoimain lippujuhlan päivää!
Puhe Mannerheimin patsaalla Seinäjoella 4.6.2020
Juha Levonen