Rakuunarykmentin perustamisen vuosipäivää vietettiin sunnuntaina 28.2.2021 klo 15.00 seppeleenlaskun merkeissä Rakuunakivellä Seinäjoella.
Rakuunakivi muistuttaa nykyisen kampusalueen kupeessa itsenäisen Suomen ensimmäisen joukko-osaston, Uudenmaan Rakuunarykmentin perustamisesta. Seppeleen laskivat Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja Kalervo Välimaa ja kunnallisneuvos Harry Wallin.
Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuonut kunnallisneuvos Harry Wallin totesi puheessaan:
-Tälle paikalle nousi Uudenmaan Rakuunarykmentti ratsaille 27.2.1918 Carl Gustav Emil Mannerheimin komentamana itsenäisen Suomen ensimmäisenä joukko-osastona. Rakuunakiven pystyttivät Ratsuväen vuosipäivänä 7.9.1974 Etelä-Pohjanmaan rakuunat ja Seinäjoen Sotilaspiirin kilta.
Suomi oli ennen Talvisotaa maatalousvaltainen maa, jossa hevonen oli sekä maa- ja metsätaloudessa välttämätön apu. Vuonna 1939 oli maassamme vajaat 400 000 hevosta. Hevosten merkitystä sota-aikana korostaa se, että samaan aikaan Suomessa oli vain noin 53 000 autoa. Puolustusvoimien palvelukseen otettiin sodan aikana siviilistä noin 72 000 hevosta ja ne saattoivat olla omistajilleen hyvinkin rakkaita.
– Talvisodan aikana menehtyi 7 200 hevosta. Huhtikuussa 1940 aloitettiin hevosten kotiuttaminen, sillä niitä tarvittiin kipeästi alkavan kevään kylvötöihin. Hevosten rooli oli tärkeä. Hevoset olivat kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, kenttäkeittiöiden ja tykistön kuljetusta varten. Raskasta tykkiä vetämään tarvittiin kahdeksan hevosta.
Hevosten merkitys oli sekä talvi- että jatkosodassa puolustusvoimiemme liikkuvuudelle täysin ratkaiseva. Millään sen ajan moottoriajoneuvolla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa, sillä juuri maastoliikkuvuudessa hevonen oli ylivoimainen.
Lopuksi hän muisteli Seinäjoelle 3.8.1997 pystytetyn Suomenhevonen – sotahevonen patsaan saamisen merkitystä.
Timo Sysilampi