Pitkänlinjan monitoimimies ja aktiivireserviläinen Heikki Koivisto täytti 80 vuotta 30.12.2020. Lakeuden Maanpuolustaja haastatteli syntymäpäiväänsä perhepiirissä viettänyttä järjestökonkaria vuoden alkupuolella.
Heikki Koivisto
Syntymäpaikka Ylistarossa, Untamalan kylässä välirauhan aikana 30.12.1940.
Meillä oli pieni maanviljelystila, neljä lasta, minä ainut poika. Kävin kansakoulun ja Karhunmäen opiston. Oppikouluun ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia.
Sukumme ”perintöammatin” mukaisesti hain poliisikouluun. Kävin poliisin kokelaskurssin Espoon poliisiopistossa v.1963, miehistökurssin 1965 ja alipäällystökurssin 1972. Lisäksi useita erikoiskursseja.
Pääosan poliisiurastani suoritin Liikkuvassa poliisissa, aluksi Vaasassa ja myöhemmin Seinäjoella, jossa toimin LP:n Seinäjoen yksikön päällikkönä vuodesta 1982 eläkeikään saakka. Kävin armeijan jalkaväessa Mikkelissä v. 1960-61. Ehkä olin kohtuullinen sotilas, koska pääsin tai jouduin ”santsariksi” aliupseerikouluun ja sain kessun natsat. Armeijassa olo ei ollut vastenmielistä, vaan päinvastoin ja siksi oli luonnollista liittyä Vaasan reservinaliupseereihin 60-luvun lopulla.
Siirtyessäni Seinäjoelle poliisihommiin 1974 liityin paikalliseen reservinaliupseerit järjestöön 1976 ja toimin vuosikaudet yhdistyksen johtokunnassa. Ehkä tärkein aikaansaannokseni noilta ajoilta on idea sodanaikaisen korsun rakentaminen Joupiskan länsirinteeseen sotiemme veteraanien kunniaksi, käyttäen hyväksi heidän asiantuntemusta. Hanke tosin toteutui vasta 2000 luvulla Lakeuden Elämysliikunta ry toimesta.
Korsuaukiolla järjestämme perinteisesti joulun alla Joulutulet tapahtuman, joka aloitettiin reserviläisnaisten toimesta Lakeudenpuistossa 90-luvun lopulla.
Toimikunnat ja luottamustoimet
Tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengelliseen toimikuntaan v. 1980 joka myöhemmin sai nimeksi hengellinen- ja perinnetoimikunta. Puheenjohtajana kyseisessä toimikunnassa olen toiminut vuodesta 2000 lähtien. Seinäjoella on toiminut pitkään aliupseeriyhdistyksen alainen oma hengellinen toimikunta, joka myöhemmin yhdistettiin yhteiseksi toimikunnaksi reserviupseerien kanssa. Sen puheenjohtaja olen ollut vuodesta 1985 lähtien.
Tärkeimmät tapahtumat paikallistoimikunnan järjestämänä ovat hiljaisen viikon kristillis-isänmaalliset kirkkoillat vuosittain. Tarinaillat 1-2 kertaa vuodessa aiheena maamme sotahistoriaan liittyvät tapahtumat vapaussodasta viime sotiin. Ystäväpalvelutoiminta Kivipurossa sotiemme invalideille ja veteraaneille. (käsittää lähinnä kuljetusapua pyydettäessä) Kisahartaudet reserviläisten pm-tason tai sitä isommissa kisoissa. Avustaminen isänmaallisina juhlapäivinä, kuten Kansallinen Veteraanipäivä, Kaatuneiden muistopäivä, Puolustusvoimien lippujuhlan päivä ja itsenäisyyspäivän -seppelpartiossa ja kunniavartiossa.
Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puitteissa tärkeimmät tapahtumat puheenjohtajakaudellani
Talvisodan päättymisen maakunnallinen muistotapahtuma Taipale- Vuosalmi patsaalla vuosittain 13.3., jonka juontotehvistä olen paria poikeusta lukuunottamatta toiminut koko puheenjohtajakauteni ajan. Niin ikään maakunnallinen kristillis-isänmaallinen Kesäillan Kirkko -tapahtuma vuosittain eri puolilla maakuntia yhdessä paikallisten reserviläisjärjestöjen kanssa. (juonnot v.2000 lähtien) Kesäillan Kirkko -tapahtuman käynnisti Ulla Muurimäki 90-luvun lopulla. Samoin vuosittain ”kiertävänä” seppeleenlasku jatkosodan päättymispäivänä 4.9. sekä Isänmaallisten konserttien järjestäminen ja juontaminen.
Maanpuolustuksen saralla luottamustoimia edellä mainittujen lisäksi
– Seinäjoen reserviläisyhdistyksen valitsemana veteraaniyhdyshenkilönä Seinäjoella
– Sotainvalidien Veljesliiton Seinäjoen osaston puheenjohtaja
– Etelä-Pohjanmaan Lottaperinteen hallituksessa noin 20 v. (vuoteen 2020 saakka)
Lisäksi itse pidän jonkinlaisena saavutuksena muistokiven hommaamisen kotikyläni Untamalan ainoalle jääkärille Einar Arvid Luomalle 2018. Olen myös tehnyt vuosien saatossa noin 65 veteraanihaastattelua DVD tallenteena.
Reserviläistoiminta kehittyy
– Sosiaalinen media luo tiedottamiseen aivan uusia mahdollisuuksia.
– Digitaaliset muut julkaisut, esimerkkinä Lakeuden Maanpuolustaja ja muu tiedottaminen.
Reserviläistoiminnan nykytilanne
– Ruusuja eli hyvää yllä mainittu tietotekniikan hyödyntäminen.
– Suurin huoli nuorten vähäinen osallistuminen reserviläistoimintaan.
– Haasteena maanpuolustushengen vähentyminen. Se on myös tulevaisuuden haaste.
Loppusanat
Nyt 80 vuotta täytettyäni olen valmis luovuttamaan työt nuorempiin käsiin. Olen kiitollinen siitä, että olen voinut ja saanut olla vuosikymmenet mukana reserviläistoiminnassa ja vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Olen saanut osaltani edellä mainitun työn kautta osoittaa kiitollisuutta sotiemme veteraaneille ja koko veteraanipolvelle vapaasta Suomesta.
Veteraanien haastatteluissa olen aina lopussa kysynyt, mitä he tahtovat sanoa ja jättää perinnöksi reserviläisille ja nykynuorisolle?
Vastaus on aina sama: ”Tärkein perintö on vapaa isänmaa, se on aina puolustamisen arvoinen”. Moni halusi vielä lisätä: ”Soon Korkeemmas käres”, luottakaa siihen.
Juhlimme syntymäpäiviä 30.12.2020 koronan vuoksi perhepiirissä seurakunnan tiloissa Katajalaaksossa. Olin ja olen erittäin otettu, että Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Seinäjoen Reserviläisyhdistykset kävivät edustajiensa välityksellä onnittelukäynnillä.
KIITOS!
Kiitos myös kaikille muille, jotka huomioitte ”vanhuusiän” saavuttanutta kukkasin, kortein ja tekstiviestein.
Heikki Koivisto
