Seinäjoen reserviläisten jäsenet saapuvat kukin tahoiltaan Nurmohallin kellariin, jonne on rakennettu sisärata ylläpitämään kansalaisten ammuntaharrastusta. Kyseinen kellari tarjoaa puitteet myös reserviläisille ylläpitää omaa harrastuneisuuttaan, sekä palveluksessa aikoinaan hankittua ammuntataitoa. Ammuntataito onkin yksi tärkeimpiä reserviläisen ominaisuus, jonka merkitys korostuu puhuttaessa tilanteesta ”jos pilliin vihelletään”.
Tätä taitoa ylläpidetään ja harjoitellaan Nurmohallilla joka kuun viimeinen tiistai klo 19–21. Lokakuun viimeisenä tiistaina paikalla oli runsaasti porukkaa, paljon konkareita ja useampi ensikertalainenkin. Allekirjoittanut kuului viimeiseksi mainittuun sakkiin. Sain kutsun osallistua ammuntavuorolle ja kauppareissun oheen olikin ”luonnollista” yhdistää pyörähdys hylsyjen ja maalitaulujen maailmassa. Henkilökohtaisen mielenkiinnon lisäksi itselleni oli tärkeää tutustua myös Seinäjoen reserviläisten toimintaan uunituoreena hallituksen jäsenenä. Enkä joutunut pettymään. Omat ammuntatulokseni eivät suurta palstatilaa tarvitse ja ne myös kertovat taidon ruostumisesta ja sen kehittämistarpeesta. Vaikka toisena palvelusaseena itselläni on ollut pistooli, ei sillä ampumista ole tullut ylläpidettyä satunnaisten kertauksessa ammuttujen laukausten lisäksi millään tavalla. Tässä nostankin rehdisti käteni ylös virheen merkiksi.
Niinpä laskeuduin Nurmohallin kellariin jännityksen ja innostuksen sekaisin tuntein. Vastaanotto oli rehti, lämmin ja erittäin asiallinen. Paikalla oli parisenkymmentä osallistujaa, miehiä useasta ikäluokasta. Ja minä. Tähän kiinnitin huomioni heti alkuun ja kyseisen asian olen aiemminkin huomioinut. Olen ainoa nainen, mutta tiedän naisia olevan sekä Seinäjoen reserviläisissä, että ammuntaa harrastavina henkilöinä. Missä olette, mitä tahdotte tehtävän, että otatte tämän mahdollisuuden omaksenne? Kukaan ei vaadi osallistumaan kuukausittain ammuntoihin, monella on monta erilaista harrastusta, koti, perhe ja työ. Mutta teille on tarjolla tämä mahdollisuus, omaa asetta ette välttämättä tarvitse sillä yhdistyksellä on tarjota teille aseet. Maksatte siitä mitä ammutte. Kuulo- ja näkösuojaimet olisi hyvä olla, mutta näihinkin voidaan varautua jos ilmoitatte tulostanne ennakkoon. Tulkaa siis rohkeasti kokeilemaan, vaikka kauppareissun yhteyteen. Aina voitte ilmoittaa, ettei ole oma juttu, mutta vain kokeilemalla sen voi todeta. Uskomukset eivät päde nimittäin Nurmohallin kellarissa.
Usein ajatellaan reserviläisten ammuntaharrastuksen olevan sotahullujen toimintaa, jossa huudetaan pöyröönä ja tetsataan munat turpeessa rynkky ojossa pitkin metsää vailla päämäärää. Ei pidä paikkaansa ainakaan tiistai-iltaisin Seinäjoen reserviläisten ammuntavuorolla.
Ammunnat ovat erittäin hyvin ja selkeästi johdetut. Jokainen tietää mitä tapahtuu seuraavaksi, ketkä ampuu milloin ja kuka lipastaa koska. Lokakuisena tiistai-iltana osallistujat toivotettiin tervetulleeksi, kerrattiin varomääräyksiä ja ohjattiin ensikertalaiset tutustumaan illan aikana käytettäviin aseisiin. Ampujat jaettiin ryhmiin, jotka vuorollaan lipastivat, ampuivat ja paikkasivat taulut. Aika kului kuin siivillä ja aplodit olivat ansaittuja erinomaisten tulosten ilmestyessä tauluihin. Jokaisen ryhmän ammuntaa seuraavat sekä odottavat ryhmät, että ammunnan vetäjät. Kokeneet Marko Pänkälä ja Jari Ojala ohjeistivat tarvittaessa jokaista osallistujaa selkeästi ja varmasti. Kenelläkään ei ollut kiire ja epäonnistuakin sai. Joukossa on rehti ilmapiiri ja runsaasti huumoria sekä pilkettä silmäkulmassa.
Vahva suositus tälle toiminnalle, ammuntoihin voivat osallistua ennen kaikkea Seinäjoen reserviläiset ry:n jäsenet, mutta myös muiden yhdistysten jäsenet ovat tervetulleita, mutta tällöin on suositeltavaa ottaa ennakkoon yhteyttä ammuntojen johtaja Pänkälään, sillä kellaritilat ovat rajalliset. Itseltäni lähtee hatunnosto toimintaa ylläpitäville henkilöille ja kutsu saapua kokeilemaan etenkin jäsenistön naispuolisille reserviläisille ja jos yksin ei kehtaa niin mennään yhdessä!
Marjo Kauppinen
