• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Vala – annettu ja saatu lupaus

Julkaistu 22.2.2022

”Sotilasvalan vannominen tai vakuutuksen antaminen on ikimuistoinen hetki. Siihen vaikuttaa varmasti myös valan sisältö. Se on monille elämän ensimmäinen vala, joka lisäksi käsittelee elämän ja kuoleman kysymyksiä. Se saa miettimään, että joskus voi joutua olemaan oman tuvan hauskojen häröilijöiden kanssa totisessa paikassa ja että heitä ei silloin saa jättää.”

Kirjoitin nämä virkkeet lähes tarkalleen 20 vuotta sitten. Olin juuri vannonut sotilasvalan. Viime aikoina sotilasvala on palannut tavallista useammin mieleeni. Näin ei ole käynyt ainoastaan vuosipäivän vuoksi, vaan koska aika on rauhaton. Ne, jotka viime viikkoina ovat vannoneet valan tai antaneet vakuutuksen, ovat todennäköisesti tunteneet erityisen selvästi antamansa lupauksen merkityksen.

Sotilasvala tai -vakuutus on sisällöltään harvinaisen painava. On tärkeää, että se lausutaan yhdessä. Kun lupaan, etten missään tilanteessa jätä muita, ympärilläni on joukko, joka yhtä aikaa antaa minulle saman lupauksen. Lupausta ei vain anneta, vaan se myös vastaanotetaan.

Lupauksesta kiinnipitäminen vaatii luottamusta. Se rakentuu monista asioista. Edellä mainitut yhteishenki ja toisten tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä, mutta niidenkään varaan ei voi laittaa kaikkea. Miten lupauksen käy niinä hetkinä, jolloin sen joutuu kohtaamaan yksinään?

Tehtävän kannalta vala ja vakuutus ovat samanarvoiset. Pieni ero niissä kuitenkin on. Sotilasvala sisältää sanat ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä”. Jos vala tuntuu itselle luontevammalta tavalta sanoittaa lupausta, tuossa kohdassa kannattaa viivähtää.

Ensi silmäyksellä sanat voivat näyttää vaativilta ja velvoittavilta: lupausta ei anneta pelkästään toisten ihmisten läsnä ollessa, vaan siitä joutuu vastaamaan Jumalan edessä. Niin joudumme kaikista lupauksistamme, teoistamme ja laiminlyönneistämme. Valan sanat muistuttavat tästä kristillisen uskon opetuksesta. Sanat kehottavat pohtimaan tarkkaan, mitä on luvannut.

Sanat ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä” eivät kuitenkaan pelkästään vaadi. Niihin sisältyy vahva turvautuminen Jumalan lupauksiin. Sanat merkitsevät oman vajavaisuuden ja Jumalan kaikkivaltiuden tunnustamista: maailma on hänen kädessään, niin myös elämäni päivät. Kaikkitietävä Jumala näkee minut sellaisena kuin olen, kaikkine heikkouksineni. Esittäminen ei auta, eikä sitä tarvita. Jumala ottaa vastaan syntisen. Jeesus Kristus on voittanut kuoleman vallan ja antanut kaikkein suurimman lupauksen, sanoman ikuisesta elämästä. Tämä toivo pysyy, vaikka kaikki muut luottamuksen rakennuspalat katoaisivat. Otan vastaan suuremman lupauksen kuin itse pystyn antamaan.

Valan sanoja kerratessaan jokainen voi muistaa, että silloinkin, kun rauha järkkyy ja epävarmuus tulevaisuuden edessä kasvaa, Jumalan lupaus säilyy. Tuo lupaus tiivistyy viime kädessä Jeesuksen sanoihin: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?” (Joh. 11: 25–26.)

Jaakko Antila
Hiippakuntapastori
Lapuan hiippakunta

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Retkeilijän ja luonnossa liikkujan talvitoimintakurssi Lapualla 12.2.2022

Julkaistu 21.2.2022

Lauantaina 12. helmikuuta järjestettiin Hirvijärven rannalla Lapuan veteraanimajalla talvitoimintakurssi, jossa opeteltiin luonnossa liikkujan perustaitoja talvella.

Päivä aloitettiin sisätiloissa teorialuennoilla, jonka aikana myös keskusteltiin aiheesta. Luennoilla käsiteltiin mm. talviolosuhteiden asettamia vaatimuksia, pukeutumista, tulentekoa, selviytymisen kannalta olennaisia asioita jne. Päivä jatkui loistavassa säässä ulkona missä jokainen teki nuotion ja sytytti sen nykyaikaisilla tuluksilla eli ferroserium tikuilla.

Kurssin kouluttaja Reijo Rajala käy teoriaa, kuten selviytymisen kannalta olennaisia asioita läpi.
Nuotion sytyttäminen on oleellinen taito vaihtelevissa olosuhteissa. Kurssilaiset suoriutuivat tehtävästä hyvin.

Nuotion sytyttäminen onnistui kaikilta hyvin ja samalla myös ruokailtiin. Nuotion tekeminen ja sytyttäminen epätavanomaisin välinein on monelle lähes taianomainen kokemus ja moni aktiivinen luonnossa liikkuja sytyttääkin nuotion jatkossa aina tuluksilla harjaantuakseen siinä paremmaksi. Harjoittelu opettaa ymmärtämään parhaat mahdolliset tavat hyödyntää saatavilla olevia materiaaleja, sekä opettaa varautumaan siihen, miten saa tarvittaessa nuotion aikaan hankalammissakin olosuhteissa.

Päivän ohjelmaan kuului myös pelastautumisharjoitus avannosta. Järven monikerroksisen paksun jääkannen avaaminen oli hiukan haasteellista, mutta sekin saatiin onnistumaan. Kaikki osallistujat pudottautuvat vaatteet päällä avantoon ja tulivat sieltä omin avuin ylös.

Kokemus oli osalle ensimmäinen kerta ja jättikin varmasti vahvan muistijäljen siitä, miltä jäihin putoaminen tuntuu. Tämänkin asian harjoittelu lisää omatoimisen pelastautumisen onnistumismahdollisuuksia jopa 70 % harjoittelemattomaan verrattuna. Huomattiin myös se, miten hyvin toimintakyky säilyy, vaikka varusteet olisivatkin perusteellisesti kastuneet ja järkevästi ja määrätietoisesti toimien voidaan märkänäkin tehdä asioita, jotka auttavat pelastumisessa.

Kurssi oli kokonaisuudessaan hyvä kokemus osallistujille ja sille on luvassa jatkoa tulevina talvina. Ehkäpä kursseja toteutetaan jatkossa kaksi erilaista, joista toinen on yksipäiväinen retkeilijöille suunnattu ja toinen vähintään kaksipäiväinen haastavampi talviselviytymistaitoihin syvemmin paneutuva kokonaisuus. Kiinnostusta tällaiselle kurssille on ja asiaa kehitellään jatkoa ajatellen.

Reijo Rajala
Kurssin kouluttaja
Lapuan Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa

Julkaistu 19.2.2022

Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä 4.6.2021 avattu tiedekeskus, joka kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.

Muisti tarjoaa uusimpaan kokemushistorialliseen tutkimukseen pohjautuvan näyttelyn, joka keskittyy siihen, mitä sota tekee ihmisille ja yhteiskunnalle. Muisti toimii vanhassa Mikkelin keskuskansakoulurakennuksessa, jossa toimi sotiemme 1939−1945 aikana Puolustusvoimain päämaja.

Sodan ja rauhan keskus Muisti. Kuva: Pihla Liukkonen

Rakennuksessa jo vuodesta 1974 toimineen Päämajamuseon kanssa muodostamme ainutlaatuisen näyttelykokemuksen, jossa autenttinen ympäristö kohtaa modernin näyttelytekniikan. Muisti ja Päämajamuseo ovat yksi neljästä finalistista parhaillaan käynnissä olevassa Vuoden Museo 2022 -kilpailussa!

FL Leena Hangasmaa. Kuva: Pihla Liukkonen

Muistin lehtori, FL Leena Hangasmaa esittelee Sodan ja rauhan keskus Muistin toimintaa ja ensimmäistä päänäyttelyä. Esitelmässä avataan niin Muistin taustoja ja tavoitteita, kuin saadaan maistiaisia ja välähdyksiä näyttelykierroksesta. Millaista oli olla Summan Miljoonalinnakkeen vartiomiehenä 1.2.1940?

Miten 12-vuotias Elsa-tyttö koki sodan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla? Miten päättäjät halusivat kontrolloida kansalaisia sota-aikana? Miltä rauhan tulo tuntui sotavuosien jälkeen? Onko sodan ajan poikkeusoloilla yhtäläisyyksiä tämän päivän poikkeusoloihin?

Kaikille avoin ja maksuton verkkoluento sunnuntaina 20.3.2022 klo 15.00 alkaen.

Tule kuuntelemaan, linkki verkkoluentoon löytyy TÄSTÄ!

Järjestäjänä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Reserviläinen ojenna kätesi

Julkaistu 14.2.2022

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri on mukana valtakunnallisessa reserviläisten verenluovutuskampanjassa 1.3. – 31.5.2022. Haastajana Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry. Kampanjan virallisena suojelijana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen.

VeriRyhmä ja verenluovutus ei ole uusi asia Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirissä. Kaksi vuotta sitten Seinäjoen Reserviläiset huomasivat usean maanpuolustustoimijan olevan myös aktiivi verenluovuttajia ja saivat tästä ajatuksen haastaa E-P:n alueen yhdistyksiä omalla esimerkillään luomaan omia VeriRyhmiä. Silloin haasteeksi muodostui akuutti tautitilanne ja maakunnan yhdistysten pitkät etäisyydet verenluovutuspaikoille.

Seinäjoen Reserviläiset tekivät ryhmälle myös näyttävän ”Reserviläisen veri ei vapise”- logon. Kannustamme edelleen jokaista ojentamaan kätensä itsenäiseen verenluovutukseen.

Reserviläisen veri ei vapise! Logo: Marjo Kauppinen


Tulostettavan ohjeen verenluovutukseen löydät TÄSTÄ!

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Seinäjoen pommituksen muistopäivä

Julkaistu 8.2.2022

Sotien 1939-1945 E-P:n perinneyhdistyksen johdolla järjestettiin kuulaassa pakkassäässä Seinäjoen pommituksen muistohetki Hotelli Alman pihassa 3.2.2022.

Ilma oli samanlainen kuin 82 vuotta sitten, jolloin 27 viholliskonetta tunkeutui silloisen kauppalan ilmatilan kohteenaan ratapiha ja aseman alue. Aseman lähistöllä olleeseen pommisuojaan tuli täysosuma, jossa 10 ihmistä menetti henkensä.

Kukkalaitteen muistomerkille laskivat Seinäjoen kaatuneiden omaisista Kaisu Saavalainen ja Jorma Kuni. Kuva: Jari Asu
Pommituksen uhrien muistolle on pysytetty ”Katkennut Taival”-muistomerkki. Kuva: Jari Asu

Vaikka ratapiha pääosin säästyi, niin muut tuhot ympäristössä olivat merkittäviä. Yli 40 rakennusta tuhoutui tai kärsi vaurioita. Pommituksen uhrien muistolle on pysytetty ”Katkennut Taival”-muistomerkki, jolla vuosittain vietetään perinteinen muistohetki.

Tänä vuonna ja tästä eteenpäin tilaisuuden järjestämisvastuu on siirretty Sotien 1939-1945 E-P:n perinneyhdistykselle.

Tilaisuus alkoi klo 12.00 Lakeuden Ristin kirkonkellojen soitolla. Kukkalaitteen muistomerkille laskivat Seinäjoen kaatuneiden omaisista Kaisu Saavalainen ja Jorma Kuni.

Tilaisuudessa puhuivat Jari Ojala ja Seinäjoen kirkkoherra Jukka Salo.

Pertti Kortesniemi
Sotien 1939-1945 E-P:n Perinneyhdistys ry

Jari Asun kuvaama ja editoima videokooste muistotilaisuudesta:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 70
  • Sivu 71
  • Sivu 72
  • Sivu 73
  • Sivu 74
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 120
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Maanpuolustusväen linnanjuhlat kohta ovella
  • Aktiivista toimintaa jo 70 vuoden ajan
  • Matkakertomus ja ajatuksia
  • Sankaruutensa täyteen määrään mitanneita älkäämme unohtako
  • Reserviläispiirin syyskokouksen alustus sai väen liikkeelle

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·