Uutiset

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien tärkeintä juhlaa odotetaan eripuolilla maakuntaa jo innolla. Juhlan valmistelut ovat hyvällä mallilla ja Itsenäisyyttä juhlitaan jälleen parin vuoden tauon jälkeen isänmaallista historiaa huokuvassa Hotelli-Ravintola Almassa Seinäjoella.

Pari edellistä vuotta ovat totisesti koetelleet uskoa paremmasta ajasta. Mainittuina aikoina nähtiin useita yrityksiä siitä, miten kulkutaudin keskellä koetettiin löytää iloa järjestöille ja jäsenille tärkeistä perinteisistä kohokohdista. Yksi sellainen vuoden kohokohta on kiistatta jo vuodesta 2007 lähtien järjestetty maakunnan oma ”linnanjuhla”.

Oli turhauttavaa seurata toinen toistaan seurannutta pettymystä siitä, miten ensin innoissaan puuhattiin ja sitten jo pian peruttiinkin. Sellainen edestakainen venkoilu ei ole kivaa juhlatilaisuuden järjestäjälle, eikä ylennä mieltä juhliin ilmoittautuneiden keskuudessa, puhumattakaan ravintolayrittäjästä, joka yrittää harjoittaa elinkeinoaan.

Jokainen meistä muistaa vielä hyvin nuo epäselvien aikojen ristiriitaiset ohjeistukset ja siitä seuranneet toimet, jotka sittemmin osoittautuivat ”hiukan” ylimitoitetuiksi kautta linjan. Tikulla silmään, joka vanhoja muistaa. Keskitytään tulevaan ja iloitaan siitä, että pääsemme juhlistamaan pitkän tauon jälkeen itsenäisyyttä sekä 70-vuotiasta Reserviupseeripiiriä historiallisessa miljöössä isänmaan ystävien seurassa.

Sävelhartaus Lakeuden Ristissä

Juhlallisuudet on totuttuun tapaan porrastettu siten, että juhliva väki pääsee ensin nauttimaan mm. puhallinorkesterimusiikista Lakeuden Ristissä. Seinäjoen Sotilaskotisisarten järjestämässä sävelhartaudessa kuullaan Pohjanmaan maanpuolustussoittokunnan ja Lakeus kvartetin musisointia. Puolustusvoimien tervehdyksen tilaisuuteen tuo Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua ja Sävelhartauden puheen saapuu pitämään johtava sairaalapastori Artturi Kivineva. Samassa yhteydessä on myös Etelä-Pohjanmaan alueen reserviläisten ylennystilaisuus. Tilaisuuden jälkeen siirtymä sävelhartaudesta juhlapaikalle Hotelli-Ravintola Almaan on vain lyhyen kävelymatkan päässä.

Historiaa huokuva juhlapaikka

Hotelli-Ravintola Alma on paikalliselle maanpuolustusväelle tuttu ja ympäristö rakennuksineen huokuu mielenkiintoista historiaa. Seinäjokisten tunteman ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1908 ja talo valmistui toukokuussa 1909. Samainen rakennus on toiminut aikanaan venäläisten upseerien klubirakennuksena ja ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheimin päämajan ollessa vapaussodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella, ylipäällikkö Mannerheim vietti usein iltaa ruokaillen kyseisessä talossa.

Seinäjoki ja sen aivan ydinkeskustassa sijaitseva talo sai valitettavasti myös osansa talvisodan pommituksissa, josta pommituksen uhreille pystytetty muistomerkki muistuttaa kovista ajoista yhä hotellin edessä.

Nykymuodossaan Hotelli-Ravintola Alma avattiin elokuun 2. päivänä 2006. Kesällä vuonna 2012 päärakennukseen valmistui neljä uutta hotellihuonetta. Keittiön laajennus sekä kolme uutta hotellihuonetta lisää rakennettiin loppuvuonna 2014. Rakennuksen vanha arkkitehtuuri on pyritty säilyttämään mahdollisimman tarkasti rakennuksen ravintolaosassa. Vuonna 2022 Hotelli Alma valittiin vuoden majoitusliikkeeksi Finnish Travel Gaalassa.

Hotelli-Ravintola Almasta löydät myös tasokkaan majoituksen. Muistetaan, että Hotelli-Ravintola Alma on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien jäsenyritys, jossa saat alennusta esittämällä maksusuorituksen yhteydessä Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsenkorttia.

Tanssimusiikkia ja herkullista ruokaa

Mitäpä olisivatkaan ”linnanjuhlat” ilman tanssimusiikkia? Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuudessa estradille nousee jälleen pitkän linjan ammattimuusikot Timo Luostarin johdolla. Timo Luostari & Kilimanjaro – orkesteri on luvannut soittaa monipuolista tanssimusiikkia jokaisen makuun. Kappaleiden kirjoa ei tässä kohdin paljasteta tarkemmin, mutta Topi Sorsakoski & Agents klassikoita kuulemme illan aikana takuulla.

Timo Luostari & Kilimanjaro -orkesterin esittelyn löydät TÄSTÄ

Ravintola Alman henkilökunta on jälleen kerran laatinut herkullisen juhlamenun hienoon tilaisuuteemme.

Menun ja ohjelman löydät TÄSTÄ

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri juhlii pitkää taivaltaan

Reserviupseeriliitto oli lähettänyt huhtikuussa 1952 jäsenkerhoilleen kiertokirjeen, jossa kerhoja oli kehotettu perustamaan alueittain piiritoimikuntia keskinäistä yhteydenpitoa ja toiminnankehittämistä varten. Tämän velvoitteen mukaisesti reservin luutnantti Leinonen kutsui koolle Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustamiskokouksen, joka pidettiin Seinäjoella tiistaina 23. päivänä syyskuuta 1952.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry juhlii 70-vuotiasta taivaltaan Ravintola Almassa 5.12.2022 itsenäisyyspäivän vastaanoton yhteydessä.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin mahdolliset muistamiset voi osoittaa tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry
FI11 4108 0010 6090 74

Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Itsenäisyyspäivän vastaanotto ja reserviupseeripiiri ry 70v juhlatilaisuus 5.12.2022 klo 20–00

Hotelli-Ravintola Alma
Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki

Maanpuolustusjärjestön / vast. jäsen (avec) / yhteistyökumppani
Ilmoittautuminen osallistumisesta pyydetään piiritoimistoon
p. 050 594 9617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com 30.11.2022 mennessä.

Illalliskortti 50€ / osallistuja maksetaan tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI30 4108 0010 6000 99
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2022

Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku, kunniamerkit

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys järjesti 9. marraskuuta kuukausiesitelmän Seinäjoen Apila -kirjastossa. Marraskuun esitelmäaiheessa keskityttiin Päämajan kaukopartiotoimintaan.

Esitelmässä pureuduttiin erityisesti Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamiseen talvella 1942. Mielenkiintoinen aihe keräsi Seinäjoen kirjaston Jaaksis-salin täyteen kuulijoita. Tilaisuuden luennoitsijana toimi tietokirjailija dosentti Lassi Saressalo Turusta. Saressalo on perehtynyt tarkkaan näihin valiosotilaittemme vaiheisiin kirjoittaessaan Erillinen pataljoona 4 -historiikin. Hänen esitelmänsä oli väkevää ja asiatietoihin perustuvaa.

Esitys sivusi Saressalon teosta Päämajan kaukopartiot jatkosodassa, joka on tiukka tosiasioihin nojaava tutkimustuote. Se eroaa selvästi runsaasta partiokirjojen joukosta, jotka ovat lähinnä viihdekirjallisuutta. Esitelmän lopuksi yleisö esitti runsaasti kysymyksiä.

Pertti Kortesniemi
Puheenjohtaja
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Lottajohtaja Fanni Luukkosesta on valmistunut kauan odotettu henkilökuvadokumentti Sotalotta: Fanni Luukkonen Lotta Svärdin johtajana 1929-1944. Dokumentin on käsikirjoittanut dokumentaristi ja sotakamreeri Raimo Salo ja se sai ensi-iltansa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa Seinäjoella 9.11.2022.

”Fanni Luukkonen antoi kaikkensa rakastamalleen Lotta Svärdille ja dokumenttielokuva on kunnianosoitus ”post mortum” ja tuleville sukupolville muistutus tinkimättömästä velvollisuuden kutsusta”, kertoi dokumentin ohjaaja Raimo Salo. Haastateltavina dokumentissa ovat Fanni Luukkosen vaiheita tutkineet teologian tohtori Marjo-Riitta Antikainen ja filosofian tohtori Tiina Kinnunen. Seinäjoen museot on ollut dokumenttiprojektissa mukana yhteistyökumppanina. Dokumenttia on kuvattu Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museossa kesällä 2022.

Ennen 35-minuuttista dokumenttifilmiä Raimo Salo kertoi kuinka Sotalotta-dokumentti sai alkunsa haastatteluista, joita hän teki vuosien 2011-2012 aikana. Hän haastatteli lähes sataa lottaa vuonna 2013 ilmestynyttä Viimeinen testamentti -dokumenttiaan varten, joka käsitteli Suomen lottien kokemuksia. Siinä yhteydessä hän sai runsaasti tietoa Fanni Luukkosesta ja idean tehdä hänestä dokumentti. Raimo Salo on myös muusikko ja hän avasikin illan laulaen ja kitaraa soittaen.

Dokumentin alku kuvaa tavalliseen Iiläiseen työläisperheeseen vuonna 1882 Oulussa syntyneen Luukkosen kouluttautuneen kansakoulun opettajaksi mutta maanpuolustustyö veti häntä puoleensa. Lotta Svärd -järjestöön liittyessään hän työskenteli Sortavalan seminaarin tyttöharjoituskoulun yliopettajana. Vuoden 1918 sodan aikana hän tuki Sortavalan suojeluskuntalaisia. Hän oli yksi Sortavalan Lotta Svärd -yhdistyksen perustamiskokoukseen saapuneista naisista vuonna 1919 ja samassa kokouksessa hänestä tehtiin yhdistyksen sihteeri. Järjestössä oli tuolloin noin 60 000 jäsentä. Hän aloitti Lotta Svärd Sortavalan piirisihteerinä vuonna 1921.

Luukkonen toimi Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan jäsenenä vuosina 1925–1929 ja puheenjohtajana vuosina 1929–1944. Luukkonen oli maltillinen ja turvallinen äitihahmo. Hän toimi päätoimisesti Lotta Svärd-järjestön johdossa, ja hänen työskentelyään leimasi velvollisuudentunto, äärimmäinen ahkeruus ja työlle omistautuminen. Lottakenraaliksi kutsuttu Fanni Luukkonen loi vuosina 1929–1944 Suomen suurimman naisjärjestön sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen organisaation. Sen lakkauttamisen aikaan syyskuussa 1944 sillä oli yli 200 000 jäsentä.

”Lottakenraali” Luukkonen sai kunnianosoituksia niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Sotamarsalkka Gustaf Mannerheim ojensi hänelle ensimmäisenä naisena ensimmäisen luokan Vapaudenristin miekkoineen talvisodan jälkeen kesäkuussa 1940. Valtakunnankansleri Adolf Hitleriltä hän sai Kotka-ritarikunnan ristin ”bolsevismia vastaan käydystä taistelusta” toukokuussa vuonna 1943. Luukkonen oli ainoa ei-saksalainen nainen, jolle tämä merkki annettiin.

Välirauhansopimuksessa Neuvostoliiton kanssa päätettiin Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisesta. Fanni Luukkoselle tämä merkitsi elämäntyönsä menettämistä. Hänestä tuli persona non grata ja jäi täysin tyhjän päälle. Hän eli Helsingissä pienen eläkkeensä turvin tehden tilapäisiä kirjallisia töitä. Hän oli ollut merkittävä mediapersoona ja vaipui nyt täysin näkymättömiin. Puolustusvoimat unohti hänet, samoin valtiovalta ja media. Hän kuihtui ja riutui pois. Hän menehtyi kolme vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen vuonna 1947. Siunaustilaisuus Helsingissä sai valtavan mediahuomion. Hänet haudattiin Iihin sukuhautaan. Hänen haudallaan olevassa kivessä lukee ”Isänmaa on Jumalan ajatus”.

Hänen kuljetettiin junalla Helsingistä Ouluun ja juna pysähtyi useilla asemilla, jolloin paikallisten Lotta Svärdin -järjestön aktiivit saivat viettää asemalla muistotilaisuuden ja jättää hänelle kukkalaitteet. Näin myös Seinäjoella, kertoi museoneuvos Marja-Liisa Haveri-Nieminen tilaisuuden lopulla. Tilaisuus päätettiin Raimo Salon säestämiin yhteislauluihin.

Timo Sysilampi

Alajärveläinen Tarja Kultavuori ja soinilainen Jarkko Järvenpää esiintyvät 18. marraskuuta Isonkyrön Pohjankyrö -talolla Kirjeitä kaivatulle –sotavuosien suosikkisävelmiä -esityksessä, jossa kuullaan kirjeitä, tarinoita ja lauluja vuosilta 1939–1945. Heidän kanssaan estradille nousevat myös Timo Pyylampi Alavudelta ja Arja Piilo Kinnulasta.

Perjantaina 18.11.2022 klo 18.30
Tervetuloa näkemään, kuuntelemaan ja kokemaan sotavuosien suosikkisävelmien tunnelman Isonkyrön Pohjankyrö-talolle.
Liput 10€.
Väliaikakahvit
Tilaa liput ennakkoon puhelimella 040 535 6274
Tilaa liput ennakkoon netistä TÄSTÄ

OHJELMA

Musiikki

1. Väliaikainen (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
2. Ikävä (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
3. Suurin Onni (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
4. Elämä juoksuhaudoissa (Jarkko Järvenpää)
5. Pienet kukkivat kummut (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
6. Äänisen aallot (Timo Pyylampi)
7. Kaunis on luoksesi kaipuu (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)

Väliaika 20min

8. Ilta skanssissa (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
9. Vartioissa (Jarkko Järvenpää)
10. Särkyneitä toiveita (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
11. Kirje sieltä jostakin (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
12. Kodin kaipuu (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
13. Yö kerran unhoa annoit (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää)
14. Syyspihlajan alla (Tarja Kultavuori)
15. Taistelija (Tarja Kultavuori & Jarkko Järvenpää & Timo Pyylampi)

Käsikirjoitus: Tarja Kultavuori
Ryhmän kokoonpano: Tarja Kultavuori, Jarkko Järvenpää, Timo Pyylampi ja Arja Piilo.

Tilaisuuden käsiohjelman voit tulostaa TÄSTÄ

Tapahtuman järjestäjä
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry / Isonkyrön Perinnetoimikunta

Tapahtumaa tukemassa
6.12.1917 syntyneen Veikko Lehtiön neljä poikaa, Isonkyrön asemiesmuseo, Isonkyrön Karjalaiset ry, Isonkyrön kunta, Isonkyrön Lottaperinne ry, Isonkyrön Reserviläiset ry, Isonkyrön Reserviupseerikerho ry, Isonkyrön Seurakunta, Isonkyrön Sotaveteraanit ry, Lions Club Isokyrö, Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-Pohjanmaan piiri ry.