Uutiset

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta järjesti Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa 10.6.2024 ulko- ja turvallisuuspoliittisen avoimen yleisötilaisuuden aiheena ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Alustuksen piti Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jami Virta. Hänen aiheensa oli ”Suomen jäsenyys Maavoimien näkökulmasta”. Tilaisuuteen oli mahdollista osallistua joko paikan päällä tai seurata suoratoistopalveluna. Tilaisuuteen osallistuikin toista sataa osanottajaa.

Tilaisuuden avasi pääsihteri (vt.) Markus Kinkku pahoitellen MTS:n puheenjohtajan, kansanedustaja Jarno Limnéllin sairastuttua, eikä näin ollen päässyt paikalle. Hän lausui kiitokset kutsusta saapua pitämään tämä seminaari Seinäjoelle ja kertoi MTSn luovuttaneen edellisellä kerralla vastaavassa tilaisuudessa 2015 standaarin kaupungille ja luovutti sen vuoksi standaarin eduskunnan 1 varapuhemiehelle, Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikolle. Puheenjohtaja Paula Risikko toi tilaisuuteen kaupungin terveiset ja lausui osanottajat tervetulleiksi.

Prikaatikenraali Jami Virta kiitti mahdollisuudesta ja kunniasta alustaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesti ajankohtaisesta aiheesta otsakkeella ”Suomen Nato-jäsenyys Maavoimien näkökulmasta”. Hän käsitteli alustuksessaan hieman kansainvälistä toimintaympäristöä, siinä vaikuttavia tekijöitä ja vaikutussuhteita sekä niiden merkitystä Suomen ja maavoimien rooliin osana puolustusliittoa. Esityksen läpileikkaavina näkökulmina olivat henkilöstö, materiaali ja toimintatavat, joita voidaan puolustusvoimallisen mallin mukaisesti pitää suorituskyvyn osa-alueina.

Puheenvuoronsa alussa hän kävi läpi toimintaympäristön ennustettavuuden vaikeudesta. Venäjän käynnistettyä helmikuussa 2022 hyökkäyksensä uuden laajamittaisen vaiheen Ukrainassa yleismaailmallinen tilanne on heikentynyt edelleen. Vastakkainasettelu Venäjän ja läntisen yhteisön välillä on kiristynyt äärimmilleen ja aiheuttanut globaalissa valtatasapainossa pysyvän muutoksen.

Samalla on syntynyt sodan laajenemisen riski Euroopassa. Toimintaympäristöön vaikuttavat keskeisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakamppailu, sekä Venäjän pyrkimys ylläpitää suurvalta-asemaansa.

Kiina on esiintynyt Ukrainan sodassa neutraalina, mutta vaikuttaa tukevan Venäjää taloudellisesti ja sotilaallisesti. Yhdysvaltojen tavoitteena on suurvalta-asemansa säilyttäminen. Lähi-Idän kriisi Palestiinan ja Israelin välillä tukee Venäjän sodankäyntiä viemällä kansainvälistä ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen huomiota alueelle Israelin ollessa sen läheinen liittolainen.

Pohjois-Atlantin meriyhteyksien sekä arktisten alueiden merkitys ei ole tällä hetkellä
tarkastelun polttopisteessä, mutta niiden merkitys suurvaltakilpailussa on kasvamassa Koillisväylän avautuessa ja alueen luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksien parantuessa.

Naton organisaatio ja tehtävät ovat olleet muutoksessa kulloisenkin ajan hengen mukaisesti. Sotilaallisten ja valtapoliittisten haasteiden muuttuessa konfliktista toiseen on muuttunut myös Naton toiminta. Nato aloitti aktiivisen toiminnan kriisinhallinnassa, mikä jatkui aina vuoden 2014 Venäjän Krimin valtaamiseen saakka. Liittokunnan johtopäätös tuolloin oli, että sotilaallisen voimankäyttöä Euroopassa ei voitu enää sulkea pois. Naton tehtävänä on taata jäsenvaltioidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin sekä sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta, sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.

Naton rakenteessa Pohjois-Atlantin neuvoston poliittisten päätöksien edellyttämät sotilaalliset päätökset valmistellaan esikuntien komiteoissa ja työryhmissä kaikkien
jäsenmaiden yhteistyönä ja hyväksymänä neuvoston päätettäväksi. Naton sotilaallinen komentorakenne muodostuu kahdesta johtoesikunnasta – Allied Command Operations S.H.A.P.E (Supreme Headquarters Allied Powers Europe), joka sijaitsee Monsissa Belgiassa sekä Allied Command Transformation, jonka toiminnot sijaitsevat Norjassa, Portugalissa ja Puolassa.

Joint Force Command Brunssumin ja Napolin operaatioesikunnilla on johdossaan Naton tällä hetkellä Eurooppaan valmistelujen joukkorakenteiden esikunnat Puolassa ja Romaniassa, joilla edelleen on johdossaan Naton itärajan valtioissa olevat, alueelle käytettäväksi suunniteltujen joukkojen integraatioesikunnat. Näiden joukkoja integraatioesikuntien tehtävänä on valmistella mahdollisen konfliktin aikaisten Naton joukkojen vastaanotto, integraatio ja perustamisen tuki.

Natolla on vuoden 2016 Varsovan ja erityisessä maaliskuun 2022 Brysselin huippukokouksessa tehdyin päätöksin eteentyönnetty maavoimien läsnäolo (Forward Land Force, FLF) itäisellä sivustallaan. Pysyvä läsnäolo kattaa Viron, Latvia, Liettuan, Puolan, Romanian, Bulgarian, Slovakian ja Unkarin. Maihin on pysyväisluonteisesti sijoitettuna kehysvaltion johtama, rotaatioperusteinen monikansallinen taisteluosasto, joka kyetään vahvistamaan prikaatiksi.

Suomen Nato-jäsenyyden vaikutukset maavoimien näkökulmasta painottuvat yhteisoperointikykyyn, henkilöstön määrään ja osaamiseen, materiaaliin ja toimintatapoihin. Näiden ohella merkityksellistä on logistiikan ja huollon tuen kehittyminen. Pitkäjänteisen kansallisen puolustuksen kehittämisen seurauksena maavoimien valmius on jo erittäin korkealla tasolla.

Yhteisoperointikykyä kehitetään sijoittamalla henkilöstöä Naton komentorakenteisiin, harjoittelemalla joukkojen siirtoja ja ylläpitoa sekä taistelua yhdessä.

Maavoimien osalta harjoittelu yhdessä kansainvälisten joukkojen kanssa alkaa muuttua uudeksi normaaliksi. Tämän talven ja kevään harjoituksista esimerkiksi Nordic Response Norjan Lapissa, Arrow-harjoitus Kankaanpään Niinisalossa ja Northern Forest -harjoitus ovat hyviä esimerkkejä kehittyvästä ja vakiintuvasta harjoitustoiminnasta.

Lopuksi oli aikaa kysymyksille ja keskusteluille. Sen yhteydessä päätoimittaja Markku Mantila mm. kysyi komentajan mielipidettä Venäjän tappioiden (n. 500 000 kaatunutta ja haavoittunutta) määrästä, johon komentaja totesi, että toisessa maailmansodassa vastaava luku oli noin 20 miljoonaa. Luku on vain suhteellinen käsite. Kysymyksiä tuli sekä yleisöltä että verkon kautta lähetettäviltä kuulijoilta.

Puheenvuoron jälkeen Vaasan vaalipiiristä edustettujen eduskuntapuolueiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja maanpuolustusta käsittelevään panelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Paula Risikko (kok.), Juha Mäenpää (ps.), Jani Kokko (sd.), Mikko Savola (kesk.), valtuustoryhmän puheenjohtaja Aki Ruotsala (kd.) ja Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Samuel Broman (r.). Paneelikeskustelun juonsi Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila tuttuun leppoisaan tyyliinsä.

Panelikeskustelun aihepiireinä olivat niin, Suomenlahden rajojen siirto, Ukrainan tukeminen ja sotilaskoulutuksen antaminen sekä kaluston luovuttaminen sinne, nykyisten ja tulevien varusmiesten kielitaitovaatimukset kuin hybridivaikuttamisen eri muodot ja kuinka niihin reagoidaan, Ahvenanmaan tilanne ja kansainvälinen yhteistyö. Panelistit saivat vastailla halujensa ja kykyjensä mukaan ja vastukset olivat asiantuntevia ja saimme myös kuulla paljon hyviä esimerkkejä asioiden hoidosta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Lopuksi oli kiitosten ja kuvausten paikka.

Timo Sysilampi
Seinäjoen Reserviläiset

Koko seminaari on katsottavissa:

ELY -keskus, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja Puolustusvoimat järjestivät yhteistyössä yritysten varautumiseen keskittyneen tapahtuman toukokuun alussa Lapualla.

ELY -keskusta edusti valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen. Puolustusvoimia edustivat everstiluutnantti Pasi Heinua ja yliluutnantti Veli-Matti Veijalainen.

Mahdollisiin krisiitilanteisiin varautuminen ja keskeytyksettömän toiminnan jatkamisen mahdollisuudet kiinnostivat yrittäjiä. Henkilövarausten ohella yrittäjien omat sodanajan sijoitukset herättivät huolta ja kiinnostusta yritysten toiminnan turvaamiseksi. Laki henkilövarauksista löytyy asevelvollisuuslain 89 § (1439/2007) kohdasta.

Laki koskee lähinnä huoltovarmuudelle ja logistiikalle ratkaisevan tärkeiden (RT) asevelvollisten henkilöiden varausmahdollisuutta (VAP=varattu poikkeusolojen tehtävään) turvaamaan yritysten, tai muiden organisaatioiden toimintoja sodan aikana.

Yritysten riskikartoitus-, varautumis-, ennakointi- ja toipumissuunnitelmien tekemisen tarpeellisuus nousivat myös esille.

”72 tuntia” pätevät myös yritysten kohdalla ja vieläpä korostetusti!

Kai Kaistila

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry on perustettu vuonna 1970 Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n varainhankintajärjestöksi. Lakeuden Maanpuolustajain tuen toiminnassa jäseninä olevia maanpuolustusmyönteisiä yrittäjiä kutsutaan tutummin tukikomppaniaksi.

Tukikomppania tekee tyypillisesti kerran vuodessa tutustumisvierailun joillekin puolustusvoimien toimipisteistä. Ohjelmassa on tuolloin maanpuolustukseen liittyviä ajankohtaisia asioita ja tietoa maailman turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Vierailukohteet ovat olleet esittelysisällöltään erittäin mielenkiintoisia tarjoten tukikomppanian vierailun kohteisiin, joille tavallisesti yksityishenkilöillä ei ole pääsyä.

Tutustumiskohteena ADEX24

Tällä kertaa tutustumiskohteena oli kansainvälinen ADEX24 – ilmapuolustusharjoitus Lohtajan ampumaharjoitusalueella. Lohtajan ampuma-alue on ollut Puolustusvoimien ilmatorjuntajoukkojen pääharjoitusalue ja ilmatorjuntaharjoitusten pääasiallisin pitopaikka vuodesta 1952 lähtien. ADEX24 harjoituksen ampumavaihe toteutettiin maa- ja merivoimien ilmatorjunta-aseilla sekä ilmavoimien ilmasta ilmaan ammunnoin 14.−18.5.2024. Ilmaoperaatioiden torjuntavaihe toteutettiin 19.−23.5.2024.

ADEX Mallet Strike ilmapuolustusharjoitukseen osallistui noin 1500 taistelijaa maa-, meri- ja ilmavoimista. Kotimaisten joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistui Patriot-osasto Saksasta. Harjoituksen päämääränä oli parantaa reserviläisten, varusmiesten sekä henkilökunnan osaamista ilmatorjunnan sekä ilmapuolustuksen eri tehtävissä operatiiviseen tehtävään harjaantumiseksi. Harjoitus oli samalla 1/24-saapumiserän ilmatorjuntajoukkojen tärkein harjoitus. Kansainvälisen toiminnan päämääränä on jatkaa ilmatorjunnan yhteensopivuuden kehittämistä Nato-liittolaisten ja kumppanimaiden kanssa.

Harjoituksessa käytettävään kalustoon kuului noin 450 ajoneuvoa, noin 20 lentokonetta ja kaksi helikopteria, neljä Merivoimien alusta sekä Maa- ja Ilmavoimien lennokkikalustoa.

Puolustusvoimat myönteisiä vierailulle

Tukikomppanian tutustumismatkaa valmisteltiin virallisen asiakirjaliikenteen välityksellä Ilmasotakoulun esikunnan suuntaan. Puolustusvoimat suhtautui erittäin myötämielisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukijärjestön vierailuun. Ilmavoimien esikunnan yhteyshenkilö, hallinto-osaston komendantti, ylipursimies Aleksi Tuunanen kertoi, että jokainen vierailupyyntö käsitellään aina tapauskohtaisesti. Mikäli vierailevalla taholla löytyy perusteltu rajapinta maanpuolustukseen, niin se luonnollisesti edesauttaa vierailun toteutumista.

Matkaan käy

Tutustumismatka toteutettiin kootusti pienoislinja-autokuljetuksella Seinäjoelta aamun sarastaessa. Vaikka toukokuiselle päivälle oli luvattu jo ennätyshelteitä, matka sujui miellyttävästi Tilausliikenne Kivimäki Oy:n ilmastoidulla bussilla. Tukikomppaniayrittäjiä oli kohteesta vastassa ylipursimies Aleksi Tuunanen ja kapteeni Sakari Alanko. Vastaanotto oli miellyttävä ja sotaväen tyyliin jämäkkä. Kädenpuristuksien jälkeen suunnattiin päivän vierailuohjelman mukaisesti alueen sotilaskotiin, jossa nautittiin puolustusvoimien tarjoamat perinteiset soden munkkikahvit.

Ilmasotakoulun apulaisjohtaja, everstiluutnantti Sami Nenonen antoi kahvitarjoilun ohessa vierailijoille hyvän briiffauksen harjoituksen sisältöön. ”Harjoituskehystä ja -toimintaa on kehitetty systemaattisesti ja ajassa eläen. Mukaan ovat tulleet esimerkiksi miehittämättömät lentolaitteet eli lennokit ja risteilyohjusten torjunta. Harjoituskehyksessä on pyritty huomioimaan tuoreeltaan myös Ukrainan sodan alustavat opit.” – Nenonen totesi.

Ilmatorjuntakanuunoiden aariaa

Kahvihetken jälkeen isännöivä taho otti vierailijat hoteisiinsa ja siirryttiin moottorimarssien seuraamaan läheiselle harjoitusalueelle ilmatorjuntakalustolla tapahtuvia ammuntoja. Kyseessä olivat neuvostoliittovalmisteisilla tuplaputkisilla 23mm ilmatorjuntakanuunoilla sekä sveitsiläisillä 35mm ilmatorjuntakanuunoilla tapahtuneet kovapanosammunnat. Ilmatorjuntatykkiryhmän toiminta oli saumatonta ja tuotti tulosta. Ammuntojen aikana tuli yksi täysosuma maalilennokkiin, joka ilmaisi osuman avaamalla laskuvarjon. Se osa mikä lennokista jäi jäljelle, laskeutui laskuvarjolla hallitusti maalialueelle. Maalilennokkien hinta on useissa kymmenissä tuhansissa per kappale, joten voidaan hiukan ironisesti todeta, että täysosumaa harjoituksessa toivoo ainoastaan ampuja.

Kenttälounas

Ammuntojen jälkeen tukikomppaniayrittäjät pääsivät nauttimaan maistuvasta kenttälounaasta. Matkanjohtajan havainto oli, että usein lehdistössäkin parjattu ”intin eväs” oli oikein maistuva, eikä kalorimääränkään riittävyyttä tarvinnut epäillä Tuntemattoman Sotilaan alikersantti Lahtisen tavoin. Matkanjohtaja esittää lisäksi väitteen, että yritysjohtajille oli puolustusvoimien tarjoama askeettinen kenttäruokailu hienompi hetki, kuin valkoisella pöytäliinalla, kynttilänliekin lepatteessa suoritettava gurmee.

Lennokkien pariin

Ruokailun jälkeen harjoituksessa vieraileva ryhmä pääsi tutustumaan maalilennokkeihin tarkemmin. Lennokkien huolto- / valmistelupaikassa esiteltiin mallien eri variaatiot kattavasti ja kävi ilmi, että kertakäyttöisiksi alun perin suunnitellut maalilennokit pyritään aina ensisijaisesti korjaamaan, joten niiden elinkaari on huomattavasti suunniteltua pidempi. Maalilennokkeja oli esillä potkuri- että suihkumoottori käyttöisinä. Huolto- / korjaustoiminnasta vastasi hommaan erikoistunut tiimi, joka muistutti tarkkuudessaan leikkaussalin henkilökuntaa erikoistyökaluineen. Jokaisella tiimin jäsenellä oli oma vastuualueensa ja kaikki tehdyt toimenpiteet dokumentoitiin tarkasti. Lennokkitoiminnan sielunelämä kuuluu sille varjellummalle puolelle, joten valokuvaaminen ei ollut mahdollista huoltotiloissa.

Sotilaskopteri

Lennokkeihin tutustumisen jälkeen vuorossa olivat isommat ilmailun asiat. Vierailijat pääsivät tuolloin niin sanotulle ”kopteriplatalle” katsomaan sotilaskäyttöön suunniteltua kuljetushelikopteria, joka tunnetaan mallimerkinnästään NH90. Kuljetuskopterin miehistö kapteenin johdolla kertoi ensin teknisiä tietoja ja kokemuksiaan kyseisestä konetyypistä, jonka jälkeen vierailijat saivat esittää kysymyksiä, sekä tutustua tarkemmin koneen sisälle.

Eurooppalainen NHIndustries:in valmistama kuljetuskopteri kykenee kuljettamaan n. 2500kg taakan. Lentonopeus ilman taakkaa on 305km/h ja kopterimalli saavuttaa maksimissaan 6km lentokorkeuden. NH90 oma massa on 6900kg ja miehistöön kuuluu kaksi pilottia. Matkustajia mahtuu kyytiin maksimissaan 20.

Lopuksi

Helikopteriesittelyn jälkeen onnistunut vierailu Lohtajan ADEX24 – ilmapuolustusharjoituksessa tuli päätökseen. Päivä oli antoisa ja informatiivinen. Saadun positiivisen palautteen perusteella tukikomppaniayrittäjät kokivat järjestelyt jälleen kerran saumattoman toimiviksi. Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kiitti puolustusvoimien edustajia vieraanvaraisuudesta ja myötämielisestä suhtautumisesta vierailua kohtaan, luovuttaen päivää isännöinneille ylipursimies Tuunaselle ja kapteeni Alangolle Reserviläisurheiluliiton historiikit omistuskirjoituksin varustettuna muistoksi vierailusta.

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry kiittää Puolustusvoimia vierailun järjestelyistä, toivottaa hyvää kesää kaikille ja nähdään jälleen seuraavalla tukikomppaniamatkalla!

Jani Syvänen
Matkanjohtaja
Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry