Tapahtumat

Elettiin talvisodan kuulakasta talvipäivää 3. helmikuuta 1940 Seinäjoella 8700 ihmisen taajamassa. Ihmiset touhusivat arjen askareita, niitä mitä sota-aikana ihmiset nyt puuhasivat, huoli ja murhe painoivat mieltä, eikä vähiten miehistä rintamalla, siellä jossain. Taistelut olivat kaukana, Karjalan kannaksella, Suomussalmella, jossain pohjoisessa. Mutta vaara ilmasta vaani kauppalaakin ja sen risteysasemaa, sen kansalaiset ymmärsivät.

Vaasakin oli ollut pommituksen kohteena joulukuussa jo useamman kerran. Valmiudessa oltiin, vaatimattomissa oloissa, mutta oltiin kuitenkin. Seinäjoen ilmapuolustusalue oli perustettu ja oli valmiina kirjaamaan tapahtumat. Muitakin etukäteisvalmisteluja oli myös tehty, väestönsuojeluharjoituksia oli pidetty. Maalaiskunnan ja kauppalan alueelle oli perustettu valmiina toimimaan 10 ensiapuasemaa ja sotasairaalat tietysti erikseen. Perunakellarit ja ullakot oli tyhjennetty.

Pimennysmääräykset olivat voimassa, vaikka lehdissä niistä täytyi kansalaisia silloin tällöin muistuttaa. Risteys-asemalla rautatieliikenne oli vilkasta, tuohon aikaan rautateitse liikkui lähes kaikki, siviilijunien ja rahtiliikenteen lisäksi lukuisa määrä sotilasjunia, sairasjunia jne. Tähän hetkeen iski sodan todellisuus puolenpäivän jälkeen 3.2.1940.

Ilmapuolustusalueen sotapäiväkirja kertoo tarkkailuasemien havaintoja lyhennettynä seuraavasti;

”klo 12.25 – 9 konetta lounas, 24 konetta lounas, klo 13.30 – 25 konetta länsi, 4 konetta länsi, klo 13.30 surinaa kaakko, klo 13.32 epämääräistä, epämääräistä länsi. suunnat oman tarkkailuasemansa mukaan.”

Tapahtumat vyöryvät epätodellisena kaikessa karmeudessaan

Kello 13.33 hälytyssireenit alkoivat ulvoa, ihmiset juoksivat asema-alueen sirpalesuojiin, kylällä perunakellareihin, ojiin, kuka minnekin. 27 Iljušin DB-3 pommikonetta 2500kg. (max) pommikuormassa lähestyi muutaman minuutin viiveellä ja jylisivät kauppalan ylitse 380km/h nopeudella, arvion mukaan n. 2000m korkeudella. Ensimmäiset 50 – 100 kg pommit räjähtivät alueelle klo 13.40.

Sotapäiväkirjasta tulkiten löytyy maininta ilmatorjuntakonekivääristä, mutta minkäänlaisia ilmatorjuntatykkejä ei ollut, joten perin vaatimatonta, jos ollenkaan oli ilmapuolustus. Jos muutaman sarjan konekiväärillä taivaalle päästeli ja pystykorvalla jonkun laukauksen perään, niin kovin suurta vaaraa kahdessa kilometrissä lentävälle koneelle tuskin oli. Sittemmin, välirauhan aikana paikallisin keräysvaroin hankitut 40mm Bofors ilmatorjuntatykit luovutettiin Turun ilmatorjuntaa vahvistamaan.

Vaikka pommit putoilivat osaksi kauppalan etelän puolisille peltoaukeille oli tuho mittavaa. 36 rakennusta vaurioitui, joista 9 tuhoutui täysin. mm. Valtion viljavarasto sai osuman, jolloin tonneittain ruista valui ulos hangelle. Päiväkirjoissa on klo 14.20 merkintä, että ilmavaara oli ohi. Ihmiset olivat järkyttyneitä, varmaan myös paniikissakin, mutta toimia piti. Haavoittuneita ja loukkaantuneita tuli auttaa, tuhoja sitten korjaten, jokainen kykyjensä mukaan.

Kriisiapua annettiin toinen toisilleen, pappi oli varmaan käynyt suruviestin menehtyneiden omaisille viemässä. Arviot aineellisista vahingoista olivat yli miljoona silloista markkaa. Surullisinta oli ihmishenkien menetys. VR:n vesitornin läheisyydessä sijainneeseen sirpalesuojaan osunut pommi tappoi 10 henkeä, nuorin henkensä menettänyt oli isänsä kanssa matkannut 3 vuotias pikkupoika. Kaikkiaan surmansa sai 13 ihmistä, lisäksi pommituksessa haavoittui 14 henkilöä.

Seinäjokea ja Etelä-Pohjanmaata laajemminkin kuritti Raplan tukikohdassa Virossa lähellä Tallinnaa majaa pitävä vihollisen 53. kauko- pommitusrykmentti. Tietojen mukaan koneiden reitti suuntasi Raplasta Ahvenanmerelle, sieltä Pohjanlahtea pitkin jonnekin Närpiön korkeudelle, josta sisämaahan kohti kohdetta. Kellottaminen ja ilmeisesti myös rautatie auttoi suunnistamisessa.

Historian kertaus, josta jokainen voi ammentaa ajatuksia tämän päivän ongelmiin ja valmiuksiin.

Muistomerkki pommituksessa menehtyneiden muistoksi oli elänyt jo jonkun vuoden ja toteutui Kaatuneitten omaisten Nurmon / Seinäjoen osaston toimesta, puheenjohtaja Antero Maunulan johdolla niin, että ensimmäistä juhlavaa muistohetkeä voitiin viettää 3.2.2005.

Muistomerkin toteutuksessa olivat mukana myös Seinäjoen kaupunki, Osuuskunta Itikka sekä VR yhtymä. Paikallisten veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteispalaverissa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd museolla 4. elokuuta 2004 oli päätetty, että vastuun muistopäivän vietosta ottaa Kaatuneitten omaisten Nurmon / Seinäjoen osasto.

Tänä vuonna tilaisuuden järjestävät Seinäjoen seudun kaatuneitten omaiset ry ja Sotien 1939 – 1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry, joka vastaa tulevaisuudesta tapahtuman järjestelyistä.

Tilaisuus järjestetään Aluehallintoviraston kokoontumisrajoitteita ja turvallisuusohjeita noudattaen.”Katkennut taival” muistomerkillä 3.2.2022 alkaen klo 12.00 Lakeuden Ristin kirkonkellojen soidessa.

Jari Ojala
Hallituksen jäsen
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus on järjestetty vuosittain jokaisena itsenäisyyspäivän aattona 5.12. katkeamattomana perinteenä vuodesta 2007 alkaen. Juhlatilaisuus päätettiin piirihallitusten yksimielisellä päätöksellä jättää järjestämättä vuonna 2020 koronatautitilanteen vuoksi. Vuoden tauon jälkeen juhlimme jälleen itsenäisyyttämme joulukuun 5. päivä Seinäjoella Ravintola Almassa.

Poikkeukselliset ajat yhteiskunnassa aiheuttivat viime vuonna keskeytyksen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien vuoden tärkeimmän juhlan 12 vuotta jatkuneeseen katkeamattomaan perinteeseen. Maassamme uutisoidaan yhä näkymättömästä vihollisesta. Uutisten lähteestä riippuen, tilanne on kuitenkin viimevuotista vastaavaa ajankohtaa hieman valoisampi.

Julkaisua kirjoittaessani 10.11.2021 Helsingin Sanomat uutisoi valtiovallan tavoitteeksi asetetun 80 prosentin koronarokotuskattavuuden ylittymisestä Suomessa. Käytännössä koronataudista johtuvia rajoituksia on kuitenkin vähitellen purettu jo aikaisemmin.

Ottamatta kantaa, mitkä toimenpiteet yhteiskunnassa ovat palvelleet kehittynyttä tilannetta parhaiten, voidaan todeta, että tunnelin päässä on näkyvissä sen kaltaista valoa, ettei yhteiskunnan totaalisesta sulkemisesta enää puhuta. Onneksi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hallituksien kokouksissa totesimme, ettei perinteisten Reserviläispiirien ”linnanjuhlien” järjestämiselle nähdä tällä hetkellä estettä, seuraten kuitenkin edelleen tarkalla silmällä yhä yhteiskunnassa tapahtuvia käänteitä ja mahdollisia tilanteiden elämistä.

Haluan uskoa, että olemme ottaneet jotain opiksi viime vuoden kaltaisesta epätietoisuuden ja epävarmuuden ajasta, osaten jo toimia turvallisesti hieman muuttuneessa uudeksi normaaliksi nimetyssä maailmankuvassa.

Hotelli-Ravintola Alma

Ravintola Alma on ainakin paikalliselle maanpuolustusväelle verrattain tuttu ja historiallisesti varsin merkittävä. Vaiherikkaan historian omaavan ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1908 ja talo valmistui toukokuussa 1909. Ylipäällikkö Mannerheimin päämajan sijaitessa vapaussodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella, ylipäällikkö Mannerheim vietti usein iltaa ruokaillen mainitussa talossa.

Maanpuolustushistoriaa tihkuva juhlapaikka tunnetaan nykyisin laajasti erittäin hyvästä ruuasta ja palvelusta.

Vuoden 2018 loppupuolella päätettiin vakiinnuttaa Itsenäisyyspäivän vastaanoton järjestelypaikka Seinäjoelle, osittain käytännön järjestelyihin perustuen. Seinäjoen Seudun Sotilaskotiyhdistys järjestää vuosittain samana päivänä sävelhartaustilaisuuden ja Puolustusvoimat ylennystilaisuuden Lakeuden Ristissä.

Tilaisuudet seuraavat luontevasti toisiaan ja siirtymä sävelhartaustilaisuudesta juhlapaikalle Hotelli-Ravintola Almaan on vain kävelymatkan päässä. Samassa pihapiiristä löytyy myös tyylikkäät majoituspalvelut, joiden hinnoista reserviläiset saavat alennusta Reserviupseeriliiton tai Reserviläisliiton jäsenkorttia esittämällä.

Maanpuolustusväen yhteinen juhla

Itsenäisyyden vastaanottotilaisuudessamme on ollut vuosittain noin 50 – 70 osallistujaa. Vuonna 2019 laajensimme juhlatilaisuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuutta lämminhenkiseen Isänmaalliseen tilaisuuteen yhteistyökumppaneillemme ja alueemme maanpuolustus- ja perinnejärjestöille. Uudistus sai paljon positiivista palautetta alueen erilaisilta maanpuolustustoimijoilta ja samalla kaavalla jatketaan.

Tarjolla on herkullista ruokaa juhlamenun merkeissä hyvässä seurassa maanpuolustushistoriaa tihkuvassa rakennuksessa maamme ehdotonta kärkeä edustavien ammattimuusikoiden Timo Luostari & Kilimanjaro -orkesterin esiintyessä soittaen tanssittavaa musiikkia.

Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus 5.12.2021 klo 20–00

Hotelli-Ravintola Alma
Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki

Maanpuolustusjärjestön / vast. jäsen (avec) / yhteistyökumppani

Ilmoittautuminen osallistumisesta pyydetään piiritoimistoon
p. 050 594 9617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com 30.11.2021 mennessä.

Illalliskortti 50€ / osallistuja maksetaan tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI30 4108 0010 6000 99
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2021

Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku, kunniamerkit

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan Itsenäisyyttä kanssamme!

Tulostettavan juhlaohjelman ja -menun löydät TÄSTÄ!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Timo Luostari & Kilimanjaro -orkesterin taidonnäyte: