Ähtärin Reserviupseerikerhon järjestämä ajankohtaistilaisuus Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sai Pirkansalin täyttymään viime sunnuntaina. Seminaarissa luennoivat ja yleisökysymyksiin vastasivat puolustusministeriön tiedustelusta vastaava neuvotteleva virkamies, kenraalimajuri (evp) Harri Ohra-aho ja kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savola. Tilaisuuden alustajana ja puheenjohtajana toimi eversti (evp) Jari Mäenpää.
Heti aluksi Harri Ohra-aho esitti näkemyksensä Ukrainan sodan lopputuloksesta: Venäjä tulee häviämään tämän sodan poliittisesti, taloudellisesti, sotilaallisesti, psykologisesti ja teknologisesti. Putin on historian vääristelyllä hakenut oikeutta hyökätä Ukrainaan. Siksi Putinin hallinto ei saa voittaa.
Kun vuonna 2008 keskusteltiin Naton huippukokouksessa Ukrainan tulevaisuudesta, Putin sanoi, että Ukraina voi liittyä Natoon ja EU:hun, mutta ilman Krimiä ja Itä-Ukrainaa. Samana vuonna Venäjä ja Georgia kävivät sotaa, jonka päätteeksi Etelä-Ossetia ja Abhasia julistautuivat itsenäiseksi. Obaman hallinto pyrki luomaan hyvät suhteet Venäjään Georgian sodasta huolimatta. Nato ja EU eivät seurannut aktiivisesti Venäjää.
Ohra-aho kertoi vuonna 2014 toimineensa tiedustelupäällikkönä, kun Krimin laiton haltuunotto tapahtui. Krimin valloitus tuli yllätyksenä lännelle ja jopa tiedustelupalveluille.
Mikko Savola kertoi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen pysyvästi helmikuun 24. päivän jälkeen. Samalla alkoi keskustelu, miten voimme avustaa sotaakäyvää maata. Nyt on annettu useita tukipaketteja Ukrainalle ja lähdetty kaikkiin Venäjää vastaan kohdennettuihin pakotteisiin.
Eduskunta päätti äänin 188 – 8, että Suomi jättää Naton jäsenhakemuksen.
Ukrainan kriisin puhjettua, myös puolustusmäärärahoja lähdettiin nostamaan. Savolan mielestä Nato-jäsenyys ei muuta perusratkaisujamme: meillä on yleinen asevelvollisuus ja reserviin pohjautuvat sodanajan joukot, meillä on Länsi-Euroopan vahvin tykistö, meillä on vahvat ilma- ja merivoimat. Näiden syiden takia Suomi on myös haluttu Naton jäsenmaa.
Meillä on tehty runsaasti kansainvälistä yhteistyötä jo ennen Nato -päätöstä, joten Suomi oli jo valmiiksi verkottunut.
Savola kertoi ensi vuoden puolustusmäärärahojen olevan 6 mrd. euroa, mikä on miljardi euroa enemmän, kuin tänä vuonna. Kun vastuu lisääntyy, myös puolustusvoimien henkilöstö on paljon lujemmalla. Uutta henkilöstöä pitää rekrytoida ja se vaatii euroja. Ikäluokkien pieneneminen tuo haasteita yleiseen asevelvollisuuteen ja tulevaisuudessa kutsuntoja tullaan laajentamaan myös naisia koskemaan. Kyberpuolustus, asejärjestelmät, kaikki verkossa tapahtuva ja miehittämättömät alukset, ovat tulevaisuutta myös meillä, sanoi Savola.
Ukrainan sodan näkymät ja vaikutukset
Ohra-ahon mukaan Venäjän sotamenestys on ollut heikkoa: Venäjä on valloittanut vajaa 20 % Ukrainan alueesta. Kun ammattisotilaiden voima ei riittänyt, eikä vapaaehtoisten värvääminen onnistunut, toteutettiin osittainen liikekannallepano. Nyt droneilla isketään siviilikohteisin ja Ukrainan infrastruktuuriin. Kylmä talvi on tulossa ja energialaitosten tuhoamisella pyritään vaikuttamaan kansan mielialaan. Toteutuneet sähkökatkokset eivät ole onneksi olleet pitkäkestoisia. Ukraina on vahvistanut huolto- ja korjausvalmiuttaan ja pystyy korjaustoimiin melko nopeasti. Tätä Ukraina on harjoitellut jo 8 vuotta ja kaikkein kriittisimmät kohteet on suojattu vahvasti.
Ajankohtainen kysymys Ohra-ahon mukaan on, mitä Venäjä tekee Kahovkan voimalan padolle. Jos se räjäyttää sen, niin se aiheuttaa erittäin laajoja ja vakavia tulvavahinkoja Dneprin alajuoksulla, sillä joen pinta nousee viisi metriä ja joen leveys kasvaa nykyisestä kilometristä noin viiteen kilometriin. Tulvavesi estää ukrainalaisten pääsyn Dneprin itäpuolelle. Jos Ukraina valtaa takaisin alueitaan, niin Venäjän on epätoivoista tuoda esille, että Venäjä hallitsee näitä alueita.
Ohra-aho kertoi, että Ukrainalle toiseksi eniten aseapua toimittaa Venäjä, USA on ykkönen. Venäjä haalii nyt aseita maista, joihin se on toimittanut vuosien varrella aseita.
Suomi on antanut Ukrainalle apua jo yli sadan miljoonan euron edestä ja apu tulee jatkumaan. Ukrainalaiset katsovat jo vahvasti jälleenrakentamiseen. Savola muistutti, että viime keväänä Zelenski toi puheessaan esiin toivomuksen, että Suomi auttaa koulujen ja koulutusjärjestelmän rakentamisessa.
Suomen antama apu ei ole julkista. Euroopan tasolla katsotaan, mitä kalustoa ja materiaalia toimitetaan eri maista ja toimitetaan Puolaan. Sieltä tarvikkeet toimitetaan todistetusti Ukrainaan.
Savolan mukaan sodan vaikutukset näkyvät Suomessa oman sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden vahvistamisena. Puolueilla on halu estää venäläisten kiinteistöostoja Suomesta, mutta haasteena ovat bulvaanit, jotka kierrättävät ostajia. Myös kaksoiskansalaisuus on näyttänyt ongelmallisena. Uuden lainsäädännön avulla tätäkin asiaa voidaan tarkastella.
Molemmat alustajat olivat sitä mieltä, että Ylen ja Helsingin Sanomien venäjänkieliset uutiset tarjoavat maamme venäjänkielisille ja täällä käyville venäläisille tietoa heidän omalla äidinkielellään. Tämä on hyvä vastapaino Venäjän tuottamalle propagandalle.
Osittainen liikekannallepano
Tämä oli Ohra-ahon mukaan erittäin huono päätös Putinilta, sillä koulutettua reserviä ei juuri ole. Venäläisten tavoitteena on nyt pysyä rintamalta erossa. Vuonna 2012 Venäjällä mentiin ammattiarmeijaan. Tämän lisäksi Venäjällä on käytettävissään noin 2 miljoonaa reserviläistä, mutta tämä ei tunnu riittävän. Kalusto alkaa olla heikkoa ja monenlaisten joukkojen operatiivinen johto on vaikeaa. Nyt tieto oikeasta sodasta on levinnyt myös Moskovaan ja Pietariin.
Ohra-ahon mielestä on turha toivo odottaa Putinin syrjäyttämistä. Venäjällä on moneen eri tehtävään perustettuja joukkoja, jotka ovat Putinille uskollisia. Myöskään Putinin lähipiiristä ei ole odotettavissa palatsivallankumousta.
Vapaa kanalaistoiminta on niin tukittu, että sieltäkään ei löydy voimaa Putinin vastustamiseen.
Ohra-ahon mielestä on kuitenkin olemassa yksi skenaario: Venäjä katsoo erittäin tarkasti, millaisia joukkoja se aseistaa ja millä aseilla. Kaikkein suurin uhka, mitä Venäjällä voisi tapahtua on, että aseita saaneet käyttäisivät niitä vallankumoukseen vuoden 1917 tavalla.
USA ja Ruotsi
Joku aika sitten Yhdysvaltain asevoimien 101. maahanlaskudivisioona saapui Romaniaan. Ohra-ahon mukaan tämä on Naton normaalia toimintaa, eikä tarkoita sitä, että USA olisi liittymässä Ukrainan sotaan. Suomessakin harjoittelee tällä hetkellä Naton joukkoja.
USA:ssa presidentinvaalit ovat tulossa ja nyt mietitään, muuttuisiko USA:n suhtautuminen Natoon, jos Trump pääsisi uudelleen valtaan. Savola on lähdössä käymään USA:ssa lähiaikoina Nato-asioissa. Aikoinaan Trump kehotti Nato -maita itse parantamaan omaa turvallisuuttaan ja käyttämään puolustukseensa vähintään 2 % BKT:stä, kuten Suomi nyt tekee. Savolan mielestä vaaleilla ei ole merkitystä Suomen asemaan Natossa.
Ruotsi noudatti varsin nopeasti Suomen esimerkkiä Nato -asiassa. Ruotsi luopui vuonna 2012 yleisestä asevelvollisuudesta ja se on aiheuttanut ongelmia Ruotsin maavoimille. Savolan mielestä ruotsalaiset luottavat maavoimien osalta Suomeen. Ruotsilla on hyvät meri- ja ilmavoimat. Naton myötä yhteistyö tiivistyy. Savola painotti Kauhavan lentokentän strategista merkitystä nyt ja tulevaisuudessa.
Jalkaväkimiinat ja joukkotuhoaseet
Suomessa pantiin toimeen jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus. Vuonna 2012 suurin osa miinoista räjäytettiin Kittilässä. Savolan mukaan miinoista luopuminen oli iso virhe. Halvalla olisi päästy, jos jalkaväkimiinat olisi säilytetty. Korvaavia hankintoja on nyt tehty.
Ydinaseiden käytön raja on todella korkea. Ohra-ahon mukaan Venäjällä on doktriini, jonka mukaan ydinasetta käytetään, jos kysymyksessä on Venäjän olemassaolo. Tällaista kynnystä ei ole nähtävissä. Lisäksi Ohra-aho on melko varma, että USA:n ja Kiinan välillä on käyty keskusteluja tästä asiasta.
Ukrainan sodan Venäjän joukkojen uusi komentaja on tunnetusti julma. Hänen kerrotaan käyttäneen Syyriassa kemiallisia aseita. Ohra-ahon mielestä niiden käyttäminen Ukrainassa olisi sekin kova päätös.
Resilienssi
Jokapäiväiseen elämäämme tulleet uudet haasteet koettelevat kansalaisten selviytymiskykyä niin meillä kuin muualla. Savolan mukaan meidän on pystyttävä nostamaan omaa kynnystä hyödyntää niitä voimavaroja, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin muuttuneissa ja haasteellisissa tilanteissa. Savola kertoi jonkun kaverin sanoneen, että hän maksaa mielellään polttoaineesta vaikka kolme euroa litralta, jos sillä voimme syrjäyttää Putinin.
Tilaisuuden aluksi Ähtärin Kansalliset Seniorit ry järjestivät kahvitarjoilun, jonka tuotosta osa meni ukrainalaisten hyväksi.
Heikki Makkonen
Ähtärin Reserviupseerikerho