100 vuotta sitten 16.5.1918 Suomen vapaussota päättyi
Suomi joutui venäläisten alaisuudessa ennennäkemättömän sorron kohteeksi, kun1900-luvun alussa mm. suomalainen sotaväki lakkautettiin. Ensimmäinen maailmansota muutti tilannetta niin, että keisarin valta venäjällä alkoi horjua ja Suomi ryhtyi salaa venäläisiltä hankkimaan sotilaskoulutusta Saksasta. Noin 2000 jääkäriä sai siellä johtajakoulutuksen.
Vuoden 1917 vallankumoukset Venäjällä mahdollistivat Suomen itsenäiseksi julistautumisen 6.12.1917. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä siksi, että uskoi Suomen myös liittyvän työväestön avulla Venäjän yhteyteen kommunistisessa hengessä. Tammikuun lopulla 1918 suomalaiset punaiset kaappasivat vallan Etelä-Suomessa Stalinin kehotuksesta ja venäläisten tuella. Suomen laillinen hallitus pakeni Pohjanmaalle Vaasaan, jossa hallituksen joukot muodostettiin suojeluskuntien varaan. Tammisunnuntaista 28.1.18 alkaen vallattiin venäläiset varuskunnat Pohjanmaalla ja aiemmin jo Karjalassa.
Tästä tammisunnuntaista katsotaan Suomen Vapaussota alkaneeksi.
Saksasta saapui jääkäreiden pääjoukko 25.2. Vaasaan ja heidät hajotettiin valkoisen armeijan joukkojen johtajiksi ja kouluttajiksi. Sodan epämääräinen rintamalinja muodostui suunnilleen tasalle Pori, Vilppula, Mäntyharju, Antrea ja Rauttu tasalle. Valkoiset hallituksen olivat joukot tämän linjan pohjoispuolella. Sodankäynti oli aika erikoista. Yleensä päivällä sodittiin ja yöllä nukuttiin. Ja jos tuli tarvetta huoltaa joukkoja, niin lähdettiin kotiin täydennystä hakemaan. Vilppulan taisteluistakin pohojalaaset kesken kaiken lähtivät omin päin kotiin saunomaan.
Sodan ratkaisevin taistelu käytiin Tampereella. Sen valkoiset valtasivat huhtikuun alkuun mennessä. Samanaikaisesti saksalainen divisioona nousi maihin Hangossa ja valtasi Helsingin suomalaisten avustamana. Huhtikuun loppuun mennessä valkoiset olivat vallanneet Lappeenrannan ja Viipurin. Sotatoimien katsotaan päättyneeksi Inon linnoituksen valtaukseen ja Mannerheimin joukkojen voitonparaatiin Helsingissä 16.5.1918.
Nyrkkisääntönä sodasta kokonaisuutena voidaan todeta: Ennen Vapaussotaa Suomessa oli miehittäjinä SATATUHATTA venäläistä sotilasta. Sotatoimiin katsotaan liittyneen myös saman verran sekä punaisia, että valkoisia eli 100 000. Punaisten taistelua oli tukemassa KYMMENENTUHATTA venäläistä sotilasta ja vastaavasti valkoisten hyökkäystä vahvisti saman verran saksalaisia. Punaisten aseistus ja huolto olivat täysin venäläisten varassa. Valkoisten aseistus oli Saksasta saatua ja vallatuista venäläisistä varuskunnista otettuja. Valkoisten harjoituksissa kiväärit jouduttiin korvaamaan jopa heinäseipäillä.
Sodan tappiolukujen muistisääntönä on: Vajaat KYMMENENTUHATTA kaatuneina ja sen alle teloitettuja/surmattuja ja yli 10 000 vankileireillä lähinnä espanjantautiin kuolleina – tappiot yhteensä alle 30 000.
Kun vertaamme näitä lukuja muihin vastaavan sodan käyneisiin maihin, niin on todettava Suomen selvinneen Vapaussodastaan suhteellisen pienin tappioin.
Sodan järkyttävyydestä jäi monille elinikäisiä traumoja – presidentti Urho Kekkosellekin, kun hän joutui Haminassa ammuttamaan punaisten vankiryhmän.
Punaisten terrorisodan alussa ja valkoisten suorittamat teloitukset sodan lopussa saivat tässä ”sisällissodassa” haavoja, jotka talvisodassa yhteisen vihollisen edessä unohdettiin.
Valitettavasti nykyisin näitä haavoja jälleen avataan ja tilastoja paisutellaan. Totuushan on, että siviilissäkin kuollaan ja varsinkin aliravittuina. Vuonna 1918 Suomessa ei ruokaa ollut tarpeeksi – ei ainakaan kaupungeissa, eikä varsinkaan vankileireillä.
Suomen vapaussodan rauha solmittiin Tartossa 1920. Sen perusteella raja Venäjän (NL) kanssa sovittiin niin, että Karjalan Kannas ja Petsamo kuuluivat Suomelle.
ye-everstiluutnantti evp Niilo Hakala, Teuva