Lakeuden Maanpuolustaja

Uutiset

Maanpuolustusväen linnanjuhlat lähestyvät

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien vuoden tärkein juhla on vuosittain järjestettävä itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus. Juhlan valmistelut ovat parhaillaan käynnissä ja maljaa päästään pian kohottelemaan isänmaallisessa seurassa juhlallisuuksien merkeissä historiaa huokuvassa ravintola Almassa Seinäjoella.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien omat ”linnanjuhlat” on järjestetty Etelä-Pohjanmaalla vuodesta 2007 lähtien. Itsenäisyyspäivän aattona kokoonnumme jälleen juhlimaan 107-vuotiasta itsenäistä Suomea veteraanisukupolven uhrauksia vapautemme eteen muistaen.

Historiaa huokuva juhlapaikka

Mannerheim

Juhlapaikaksi on kiinteästi valikoitunut jo vuodesta 2017 lähtien Hotelli-Ravintola Alma. Paikka on paikalliselle maanpuolustusväelle tuttu ja ympäristö rakennuksineen huokuu mielenkiintoista historiaa. Seinäjokisten tunteman ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1908 ja talo valmistui toukokuussa 1909. Samainen rakennus on toiminut aikanaan venäläisten upseerien klubirakennuksena ja ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin päämajan ollessa vapaussodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella, ylipäällikkö Mannerheim vietti usein iltaa ruokaillen kyseisessä talossa.

Seinäjoen ydinkeskustassa sijaitseva talo sai valitettavasti myös osansa talvisodan pommituksissa. Pommituksen uhreille pystytetty ”Katkennut taival” -muistomerkki muistuttaa kovista ajoista ravintola Alman edessä.

Elävää musiikkia

Isolla kirkolla järjestettäviä linnanjuhlia mukaillen juhlatilaisuudessa kuullaan elävää musiikkia, jonka tarjonnasta vastaavat tuttuun tapaan alueen reserviläistaustaiset ammattimuusikot Timo Luostarin johdolla. Timo Luostari & Kilimanjaro on vuonna 2006 perustettu yhtye, joka soittaa tanssikengän alle menevää kotimaista iskelmämusiikkia. Yhtye tunnetaan ehkä parhaiten kunnioittavaan tyyliin esitetyistä Topi Sorsakoski & Agents klassikoista. Maanmainiolta yhtyeeltä taittuu myös täysin saumattomasti tyylilajit tangoista rock ’n rolliin ja kaikki siltä väliltä, joten musiikkia moneen makuun on odotusarvoisesti luvassa. Kuriositeettina mainittakoon, että palkitsemistilaisuudessa vuosittain kuultu sähkökitaraversio Porilaisten marssissa alkaa olla jo käsite sinänsä.

Klikkaa kuvaa ja kuuntele ääninäyte.

Herkullinen juhlamenu

Ravintola Alma tunnetaan laajalti myös erittäin hyvästä ruuasta. Tällä kertaa henkilökunta on luvannut loihtia herkullisen jouluisen juhlamenun juhlatilaisuuteemme.

Menun ja ohjelman löydät TÄSTÄ

Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus 5.12.2024 klo 20–00

Hotelli-Ravintola Alma
Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki

Maanpuolustusjärjestön / vast. jäsen (avec) / yhteistyökumppani
Ilmoittautuminen osallistumisesta pyydetään piiritoimistoon
p. 050 594 9617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com 29.11.2024 mennessä

Illalliskortti 50€ / osallistuja maksetaan tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI30 4108 0010 6000 99
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2024

Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku, kunniamerkit

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan Itsenäisyyttä kanssamme!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Rauhanturvaajat muistivat barettiveljeään Kurikassa

Julkaistu

Yhdistyneet kansakunnat (YK) perustettiin vuonna 1945 tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. Hallitusten välisen järjestön tavoitteiksi asetettiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen.

Kunniavartiossa Tapio Riihiluoma ja Jyrki Rasinpää. Kuva: Jari Ojala

Vuodesta 1956 lähtien yhteensä 47 suomalaista rauhanturvaajaa on menehtynyt rauhanturvaoperaatioissa. Yhdistyneiden kansakuntien päivänä on 24. lokakuuta järjestettiin kunniakäynti Kurikan sankarihautausmaalla. Pohjanmaan Rauhanturvaajat laskivat jo 50 kerran seppeleen Siinailla 14.2.1974 kaatuneen barettiveljen haudalle omaisten läsnäollessa.

Puheen haudalla piti Kurikan aluekappalainen Kari Pentikäinen. Kahvitilaisuus järjestettiin muisteluineen hotelli Kurikassa.

Jari Ojala
Pohjanmaan Rauhanturvaajat

Seppeleen laskun jälkeen kaatunutta barettiveljeä muisteltiin kahvihetken yhteydessä.
Kuva: Jari Ojala

Uudet lyhdyt valaisivat sankarihautausmaata Kyröössä

Julkaistu

Pyhäinmiestenpäivän aattona 1. marraskuuta Isonkyrön sankarihautausmaalla sytytettiin ensimmäistä kertaa uusiin lyhtyihin kynttilät. Paikalle oli saapunut omaisia ja muuta väkeä kunnioittamaan tilaisuutta ja sytyttämään kynttilöitä. Näin Isonkyrön perinnetoimikunnan lyhtyprojekti saatettiin päätökseen – tai oikeastaan uuden perinteen alkuun.

Lyhtyjen sytyttäjiä Isonkyrön sankarihautausmaalla. Kuva: Juha Rinnekari

Pyhäinpäivän aaton iltana sytytettiin kynttilät Isonkyrön Sankarihautausmaan haudoille, Orisbergin hautausmaan Sankarivainajille, Aseveli- hautausalueen ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille uusiin hautalyhtyihin. Sankarihautausmaalle kynttilöiden sytytyshetkeen oli kokoontunut runsaslukuinen omaisten ja Isänmaan ystävien väki. Tilaisuudessa oli vahva kunnioitus maamme itsenäisyyden puolesta taistelleiden ja kotirintaman ylläpitäjien periksiantamattomasta työstä; osa antoi henkensä, osa terveytensä, mutta kansamme tahto oli vahva jälleenrakennuksen alkaessa!

Sodanajan sukupolvien kunnioitukseksi Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen Isonkyrön paikallistoimikunta toteutti lyhtykeräyksen ja ensimmäisen kerran lyhtyihin sytytettiin kynttilät perjantai-iltana. Kynttilät valaisivat juuri äskenkin kuvan mukaisesti.

Lämmin kiitos kaikille lyhtykeräykseen osallistuneille, lyhtyjen pystytystalkoisiin osallistuneille ja ensimmäiseen sytytyshetkeen osallistuneille!

Meillä on tehtävä: ”Himmetä ei muistot koskaan saa!”

Jaakko Pukkinen
Isonkyrön Reserviläiset

♦ ♦ ♦ 

Taustaa lyhtyjen takana

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen Isonkyrön paikallistoimikunta aloitti toimintansa 2021. Silloin tuotiin kokoukseen ajatus lyhtyjen hankinnasta. Tämä ajatus oli ollut monella ihmisellä mielessä jo vuosia. Allekirjoittanut teki tuossa vaiheessa kartoitusta markkinoilla olevista lyhdyistä ja niiden valmistajista. Ylistarossa olivat Leijonat aiemmin järjestäneet keräyksen, jossa saatiin lyhdyt sankarihaudoille. Olimme yhteydessä ylistarolaisiin ja he kannustivat meitä aloittamaan keräyksen. He olivat päätyneet kotimaisen valmistajan lyhtyihin, joten lähdimme tutkimaan tätä vaihtoehtoa.

Sytytetyt lyhdyt tekevät kunniaa Isänmaan sankareille. Kuva: Juha Rinnekari

Näin saimme aikaan jo vuoden 2021 aikana kustannusarvion tälle projektille. Oli selvää, että kotimainen vaihtoehto on selkeästi hintavampi ja näin vaikeampi toteuttaa. Meillä oli kuitenkin ajatus isonkyrön toimikunnassa, että lyhtyjen tuli olla suomalaisvalmisteisia, koska pojat sankarihaudoissa olivat sitä myös. Ajatus oli, että ei tämän saanutkaan olla helppo projekti. Sovimme toimikunnassa että palaamme keräyksen järjestämiseen, kun meillä on aikaa keskittyä siihen paremmin.

Kyröön karhu vartioi sankareita ja uusia lyhtyjä. Kuva Juha Rinnekari

Vuodet 2021-2022 oli Isonkyrön paikallistoimikunnassa uuden yhdistyksen ja toiminnan käynnistämisen aikaa. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry perustettiin 2020. Isokyrö oli heti yksi aktiivisimmista toimikunnista Etelä-Pohjanmaalla, joten meillä riitti tekemistä. Allekirjoittanut toimi vielä maakunnallisen yhdistyksen tiedotustoimikunnan puheenjohtajana tuohon aikaan, joten sekin työllisti.

Vuonna 2023 oltiin tilanteessa, jossa todettiin, että nyt ryhdytään puuhamaan lyhtyjä sankarihautausmaalle. Maakunnallinen yhdistys haki meille keräysluvan ja keräys alkoi 1. lokakuuta 2023. Olimme varautuneet siihen, että tämä on vasta alkua. Ajattelimme, että saamme kasaan jonkun verran varoja, mutta varauduimme siihen, että varojen kerääminen kestää noin kaksi vuotta.

Allekirjoittanut kannusti väkeä sanomalla, että ”teemme varainkeruuta niin kauan, kun meillä on ne varat, vaikka maailman tappiin.” Yllätys oli suuri, kun saimme keskeyttää keräyksen 21. joulukuuta 2023. Eli keräys kesti vähän päälle kaksi ja puoli kuukautta ja kaikki varat olivat kasassa. Isokyröläiset ja isokyröläislähtöiset olivat todella innokkaasti mukana, yrityksiä unohtamatta. Moni harmitteli jälkeenpäin, kun eivät ehtineet osallistua keräykseen, kun se loppui niin nopeasti.

Sankarihautausmaalle kynttilöiden sytytyshetkeen oli kokoontunut runsaslukuinen omaisten ja Isänmaan ystävien väki. Kuva: Esko Petäjä

Tammikuussa alkoi lyhtyjen hankinta. Teimme silti tarkemman kartoituksen ja tarjouspyyntö kierroksen Suomen markkinoilla olevista lyhdyistä. Tässä vaiheessa saimme hyvän kuvan siitä, minkälaisia lyhtyjä markkinoilla on. Päädyimme alkuperäiseen yritykseen Kipinätuotteeseen ja heidän lyhtymalliinsa, koska muita kotimaisia lyhtyvalmistajia ei ollut tässä hintaluokassa olemassa. Tälle lyhdylle tuli myös suosituksia eri puolilta Suomea.

Kriteerinä meillä oli, että lyhdyn tuli olla kotimainen ja säänkestävä. Haluamme, että lyhdyt kestävät pitkään. Tutkimme eri referenssi-tapauksia ja selvästi eri puolella Suomea oli lyhdyistä kokemuksia. Meidän valitsema lyhtyvalmistaja sai hyvät arviot kestävyydessä. Monista ulkomaisista ratkaisuista kuultiin, että ne ovat huonossa kunnossa parissa vuodessa. Näin hankinta päätös tehtiin helmikuussa ja lyhdyt tilattiin. Lyhdyt saapuivat heinäkuussa ja valmisteltiin syksyä varten.

Ilmari Karhu Lehmäjoen puutyöltä valmisti säilytyslaatikot lyhdyille. Lyhdyt kerätään keväällä, huolletaan ja laitetaan seurakunnan varastoon kesän ajaksi.

Toimikunta kiittää lukuisia lahjoittajia; yksityisiä ja yrityksiä.

”Himmetä ei muistot saa”

Juha Rinnekari
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan
Perinneyhdistyksen Isonkyrön paikallistoimikunta

 

Reserviläispiirin syyskokous pidettiin historiallisessa miljöössä

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n syyskokous on pyritty järjestämään vuosittain mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla. Tällä kertaa syyskokouspaikaksi valikoitui Ylihärmä ja siellä sijaitseva Suomen ensimmäinen ylipäällikön päämaja. Kokouspaikka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi, koska rakennuksessa oli läsnä lämmin ja isänmaallinen tunnelma.

Ylihärmässä sijaitseva päämaja on vanha kaupparakennus ja toiminut marsalkka Mannerheimin ensimmäisenä päämajana vapaussodan aikaan. Rakennuksen vanhin osa on rakennettu vuonna 1795. Myöhemmin vuonna 1875 rakennettu kauppasiipi on harvoja elinkeinovapauden alkuajoilta säilyneitä varta vasten kaupaksi valmistuneita rakennuksia. Ylihärmän Reserviläiset ovat mukana kiinteistön ylläpidossa ja järjestävät kiinteistössä vuoden aikana lukuisia eri tapahtumia.

Paikalle saapunut väki kuuntelee kokouksen avaajaa tarkkaavaisena. Kuva: Jani Syvänen

Alkuun asiaa Leader Aisaparin rahoituksesta

Kokousväen järjestäytyessä paikoilleen oli alkuun sovittu Leader Aisaparin yhdistystoimijoille kohdennettu esittely koskien rahoitusta yhteisöille ja yhdistyksille. Leader Aisaparin selkeäsanainen Ellinoora Takala esiintyi ammattilaisen ottein tarjoillen tiivistetyn tietopaketin siitä, millaisiin hankkeisiin rahoitusta on mahdollista saada. Esityksestä kävi hyvin ilmi yleishyödyllisyys investointeihin liittyen ja rahoituksen prosentuaalinen määrä sekä oman rahoituksen osuus, unohtamatta talkootyönä tehtyä hinnoittelua. Alueen reserviläisyhdistyksistä saapuneet kuulijat kuuntelivat tarkkaavaisena esityksen ajan ja aiheesta virisi hyvää vuorovaikutteista keskustelua lukuisten kysymysten muodossa. Ylihärmän Reserviläisten hakemaa ja myönteisen rahoituspäätöksen saamaa Ressujen majan parkkipaikan muutostyö -hanketta käytettiin konkreettisena esimerkkinä yhdistyksen hakemasta tuesta.

Leader Aisaparin Ellinoora Takala esiintyi ammattilaisen ottein tarjoillen tiivistetyn tietopaketin erilaisiin rahoituksiin liittyen. Kuva: Jani Syvänen

Ansioituneita muistettiin

Ennen varsinaisen esityslistan kimppuun käymistä on syyskokouksen perinteenä ollut huomioida kunnostautuneita toimijoita. Näin toimittiin myös tälläkin kertaa ja kokousväen eteen ensimmäisenä kutsuttiin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien pitkäaikainen entinen toiminnanjohtaja Ulla Muurimäki, joka täytti keväällä tasakymmeniä. Muistaminen lahjakortilla vaikutti tulleen saajalle iloisena yllätyksenä. Muistaminen päätettiin toteuttaa juhlallisesti yleisön edessä, niin kuin ”talolla” on ollut tapana. Ulla tiedettiin aktiivisena vuosikokousten kävijänä, joten syyskokouksen alkuun tarjoutui sopiva tilaisuus pienelle muistamiselle.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäki ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien entinen toiminnanjohtaja Ulla Muurimäki. Kuva: Jani Syvänen

Vuoden Reserviläiseksi 2024 nimettiin Alahärmän Reserviläisten maanpuolustusaktiivi Asko Peltola. Reservin kersantti Peltola on rauhanturvaajataustansa lisäksi kunnostautunut useissa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvissä talkoissa ja tunnetaan aktiivisena tekijänä koskien myös maanpuolustustiedotusta. Askon tiedotuksen keihäinä on totuttu näkemään tyypillisesti Instagram ja Facebook -alustat.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäki ja Vuoden Reserviläinen 2024 Asko Peltola. Kuva: Jani Syvänen

Vuoden Liikkujaksi 2024 nimettiin Alavuden Reserviläisten ikiliikkuja Ari ”Kassu” Mäki. Aktiivisena liikkujana tunnetulla reservin korpraali Mäellä on kilometrejä kertynyt vuosittain, niin pyöräillen kuin marssienkin. Toimeliaan miehen menoa on ollut mukava seurata sosiaalisesta mediasta. Kaikessa suoritetussa liikunnassa on oikein markkinoituna vetovoimaa, päivityksistä paistuva liikkumisen ilo aktivoi esimerkillään myös muita.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäki ja Vuoden Liikkuja 2024 Ari ”Kassu” Mäki. Kuva: Jani Syvänen

Vuoden Tiedottajaksi 2024 nimettiin Ylihärmän Reserviläisten teräväkynäinen Veli-Matti Keskinen. Reservin ylikersantti Keskinen on perehtynyt erityisesti paikalliseen eteläpohjalaiseen sotahistoriaan, kirjoittaen hyvin valmisteltuja ja perusteellisia historiakatsauksia Lakeuden Maanpuolustajaan. Kirjoitukset ovat tarkan omakohtaisen tutkimustyön lisäksi sisältäneet myös usein ennen julkaisemattomia sotahistoriallisia kuvia. Sotahistorian taltiointi verkkoon jälkipolvien vapaasti luettavaksi on isänmaallista työtä.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäki ja Vuoden Tiedottaja 2024 Veli-Matti Keskinen. Kuva: Jani Syvänen

Peltola valittiin nuijan varteen

Syyskokouksen puheenjohtajaksi esitettiin ja valittiin Asko Peltola, joka naputtelikin esityslistan mukaisia kohtia kellosepän tarkkuudella. Kokouksen sihteeriksi valittiin ehkä hieman odotusarvoisesti Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien yhteinen toiminnanjohtaja Jani Syvänen. Jälkimmäisen valintaa lienee edesauttaneen se, että suomenkielisten aakkosten taitamisen lisäksi kokouksen sihteerillä tiedettiin olevan mukanaan myös kannettava työasema. Sujuvien kokouskäytäntöjen varmistamiseksi on aina hyvä valita kokenut nuijan käyttäjä. Puheenjohtaja Peltola suoriutui vaativasta tehtävästä ammattilaisen ottein. Menestyksellistä iltaa toki siivitti myös kokousväen hyvä henki ja järkähtämätön yksimielisyys.

Syyskokouksen puheenjohtaja Asko Peltola ja sihteeri Jani Syvänen. Kuva: Mika Mäki

Mika Mäki jatkokaudelle

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Mika Mäki sai ansaitsemansa jatkokauden vuosikokouksen yksimielisellä päätöksellä. Mäki tunnetaan maakunnassa miehenä, joka kehittää toimintaa kovalla tarmolla eteenpäin siten, että uusia palloja heitetään ilmaan, ennen kuin vanhat ovat vielä ehtineet tippumaan maahan. Itsensä likoon laittaminen tuottaa tulosta ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri on tänään monilla mittareilla mitattuna kärkitekijä valtakunnan tasolla.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtaja Mika Mäki sai puheenjohtajuuskaudelle jatkoa yksimielisesti. Kuva: Jani Syvänen

Piirihallituksen kokoonpano vahvistettiin

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n piirihallituksen kokoonpanoksi vuodelle 2025 vahvistettiin syyskokouksessa puheenjohtajan lisäksi 21 hallituksen jäsentä.

Huollolle kunniaa! Ylihärmän Reserviläisten Jani Lindroos ja Veli-Matti Keskinen hoiti pöyrän koriaksi. Kuva: Jani Syvänen

Lopuksi

Parhaimmat onnittelut huomioiduille ja palkituille, sekä piirin puheenjohtajalle ansaitusta jatkokaudesta. Kiitokset kaikille osallistuneille hyvähenkisestä kokouksesta. Sujuvuus säästää aina sielua. Erityiskiitokset Ylihärmän Reserviläisten puuhamiehille Jani Lindroos ja Veli-Matti Keskinen, jotka järjestivät kokousväelle hyvät trahteerit, niin kuin meillä eteläpoholaasilla on tapana sanua. Yleensä lähes aina toimiva huolto jää kiittämättä, vaikka yleisesti tiedossa oleva totuus on, että sotatantereella huollon katkeaminen päättyy perikatoon.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Yliluonnolliset ilmiöt käsittelyssä kuukausiluennolla

Julkaistu

Yliluonnolliset kokemukset olivat hyvin yleisiä talvi-, jatko- ja Lapin sodassa. Kauan vaietut kertomukset sodan ja äärimmäisen hädän keskeltä ovat suomalaista vaiettua kulttuuriperintöä.

Väitöskirjatutkija, kirjailija Satumaarit Myllyniemi

Väitöskirjatutkija Satumaarit Myllyniemi on kerännyt tutkimukseensa vuosikymmeniä vaietut sota-ajan muistot mystisistä näyistä, enteistä ja muista yliluonnollisiksi tulkituista kokemuksista. Myllyniemi on kerännyt tutkimukseensa runsaasti toisen maailmansodan aikaisia kertomuksia kokemuksista, joita voi luonnehtia yliluonnollisiksi.

Sodissa on koettu yliluonnollisia kokemuksia myös pelastumiseen liittyen. Kokemuksia, joissa joku miehistä kuulee määräävän äänen käskevän, että korsusta on lähdettävä. Kun he ovat lähteneet, on korsuun tullut osuma.

”Makaan suuren kalliolohkareen vieressä poterossa kovassa kranaattitulessa. Taunolla on hyvä potero kallion syvennyksessä. Yhtäkkiä Tauno juoksee aavalle kentälle ja syöksyy maakuoppaan. Samalla urkutykin ammus iskee Taunon poteroon. Kysyn myöhemmin Taunolta, miten arvasit lähteä kuopastasi vähän ennen iskua. Taunon vastaus: ”Oli pakko. Tuli käsky”. Minä kysyn, kuka käski.” (Myllyniemi, haastattelut 2017)

Satumaarit Myllyniemi on kirjoittanut yliluonnollinen sota 1939-1945 nimeä kantavan kirjan.
Väitöskirjatutkija, kirjailija Satumaarit Myllyniemi esitelmöi yliluonnollisista ilmiöistä sodissamme Seinäjoen Apila kirjaston Jaaksi -salissa keskiviikkona 30.10.2024 klo 17:00 alkaen.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n järjestämä sotahistoriallinen kuukausiluento on kaikille avoin ja maksuton.

Kuukausiluennot ovat olleet erittäin suosittuja, joten luentoon saapuvia kehotetaan saapumaan ajoissa paikalle, sillä istumapaikkoja noin sadalle kuulijalle.

Tervetuloa mielenkiintoiselle luennolle!