Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry jatkoi antoisaa seminaarisarjaa, joka valotti monipuolisesti maamme vaiheita vapaussodasta aina viime sotiin saakka. Viime lauantain seminaari Seinäjoen kaupungintalolla käsitteli lähinnä talvisotaa edeltäneitä asioita.
Asiantuntijoiksi perinneyhdistys oli saanut historiaan perehtyneen tohtorikvartetin. Seinäjoen valtuustosali oli täynnä isänmaamme vaiheista kiinnostuneita kansalaisia, lähinnä senioreita, joita Suomi 100 -merkeissä on koulutettu monipuolisella historiamme taustoituksella. Seminaarin puheenjohtajana toimi Vapaussoturi-lehden päätoimittaja, FT Vesa Määttä.
Seminaarin avasi perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tikkala. Hän totesi, että tavoitteena on jakaa kansalaisille tutkittua tietoa korkeatasoisten asiantuntijoiden alustuksilla. Kipeitäkin asioita käsitellään niiden oikeilla nimillä. Tilaisuudet jatkuvat suorastaan hengästyttävällä tahdilla. Luetteloa tulevista perinneyhdistyksen tapahtumista on tämän katsauksen lopussa.
Myyttejä ja realismia taannoisista Saksan suhteista
Yleinen uskomus on, että 1930-luku oli Suomessa hyvin saksalaismielinen. Tämän uskomuksen todellisuutta ja kääntöpuolia käsitteli tutkija ja Turun yliopiston professori Vesa Vares. Alustus sisälsi sekä ajan henkeen liittyviä mieltymyksiä että kylmiä tosiasioita. Tutkija lainasi valtakunnan johtopaikoilla toimineita henkilöitä, jotka otteet hallitsivat talvisotaa edeltävän ajan ajatusmaailmaa. Paasikivi totesi yksityiskirjeessään kesällä 1918 seuraavaa:
”Me saamme kiittää Saksaa kaikesta. Saksan kannatuksesta riippuu Suomen itsenäisyys. Venäjän puolesta tulee hyökkäys aikanaan yhtä varmasti kuin syksy ja talvi seuraavat kesää.”
Saksan merkitys tunnustettiin laajasti. Jopa tasavaltalaiset olivat tiukasti saksalaismielisellä kannalla. Santeri Alkio: ”Suomi Saksan kanssa elää tai kuolee”.
Suomen ja Saksan todelliselle ystävyydelle ilmaantui myös epäilijöitä sitä enemmän, mitä lähemmäksi 30-luvun loppupuolta tultiin. Vesa Vares kuvaili tilannetta muutamin faktoin.
-Ulkoministeri Holsti oli loukannut eräillä lausunnoillaan syvästi arvonsa tuntevaa ja herkkähipiäistä Hitleriä, joka ei välittänyt pienten maiden asioista. Ainoastaan Saksan etu oli hänelle tärkeätä. Suomi ei tuossa vaiheessa merkinnyt Saksalle paljoakaan.
-Saksasta ei ollut Suomen turvallisuustekijäksi – ei sen enempää voimavarojensa kuin harrastamansa seuran vuoksi. Sitä paitsi Saksa oli tuolloin ennen talvisotaa Neuvostoliiton ystävä.
Niinpä oli ymmärrettävissä, että Hitler niputti pieniä maita etupiirijaossa mielensä mukaan, mikä näkyi Saksan ja Neuvostoliiton välisessä salaisessa sopimuksessa. Suomi jätettiin selviytymään siinä yksin.
Yhteistyökumppaneita haettiin epätoivoisesti
Suomessa turvallisuusuhkat tajuttiin 30-luvun loppupuolella. Dosentit Heikki Roiko-Jokela ja Jari Leskinen selvittivät varautumista niihin havainnollisesti ja seikkaperäisesti. Turvaa haettiin niin lännestä Ruotsista kuin etelästä Virosta. Ymmärtämystä saatiin kummastakin suunnasta, mutta kumpainenkaan lähestymisyritys ei todentullen realisoitunut.
Ruotsi vetosi puolueettomuuteensa. Suomalaisten odotukset pohjoismaisesta turvallisuuteen tähtäävästä yhteistyöstä Roiko-Jokelan mukaan olivat korkealla, jota kuvastaa Paasikiven toteamus hänen muistelmissaan:
”Jälkeenpäin ajatellessani ja Neuvostoliiton tavattomasta sotilaallisesta voimasta huolimatta en saata tulla muuhun tulokseen kuin että tieto Suomen ja Ruotsin yhteisestä puolustuksesta olisi todennäköisesti voinut estää talvisodan, varsinkin jos Suomen puolelta samalla olisi neuvotteluissa v. 1939 noudatettu riittävän varovaista ja järkevää menettelyä.”
Eteläistä turvaa haettiin puolestaan Viron suunnalta. Suunnitelmat olivat Jari Leskisen selvityksen mukaan aukottomasti erittäin pitkällä.
-Tavoitteena oli sulkea Suomenlahden kapeikko Porkkalan kohdalta linnoittamalla sen edustalla oleva saari ja miinoittamalla kapeikko Suomesta Viroon. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta ennen talvisotaa oli tarkoin suunniteltu ja yhdessä harjoiteltu.
-Suunnitelma vesittyi siihen, että Viron puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner myöntyi Neuvostoliiton esitykseen. Viro miehitettiin. Suomen aluetta pommitettiin talvisodan sytyttyä myös Tallinnasta käsin. Suomi jäi siis yksin ilman apua sieltäkin suunnasta.
Seminaari herätti monia ajatuksia
Alustusten jälkeen tutkijat asettuivat vielä paneeliin. Salin täyteisestä yleisöstä nousi monia kysymyksiä, joita kuulijoissa heräsi. Alustuksissa viitattiin useaan kertaan talvisotaa edeltäneisiin suunnitelmiin pohjoismaisesta yhteistyöstä, joka on jälleen tullut ajankohtaiseksi. Kysyttiin, löytyykö nykytilanteesta yhtäläisyyksiä silloisiin keskusteluihin ja suunnitelmiin.
Historian tutkijat puhuvat aina mieluummin menneistä tosiasioista, joista on näyttöä, eivät niinkään tulevista arvioista. Tuntuivat olevan kuitenkin sitä mieltä, että yhteistyötä pienten valtioiden välillä aina tarvitaan. Käytäväkeskusteluissa nousi harras toivomus, että talvisodan aikana koettua yksin jäämistä ei kansamme tarvitsisi enää koskaan kokea.
Alustajina toimineet tutkijat olivat selvästi mielissään siitä, että maakunnassa sotahistoria kiinnostaa yleisöä. Tapani Tikkala arveli, että yleisöä vetävät seminaareihin korkeatasoiset alustukset. Asiat kohtaavat toisensa. Tervetulleiksi hän toivottaisi nykyistä enemmän nuoria.
Jatkoa seuraa perinneyhdistyksen tilaisuuksissa
Tapani Tikkala luetteli, millaisia tilaisuuksia loppuvuoden ja ensi vuoden aikana seuraa ohjelmassa:
- Syyskokous 13.11. 2019 Impivaarassa. Esitelmä Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva, Suomalaiset ritarikunnat.
- Perinneilta 27.11.2019 Vaasan sotilaskodissa. Esitelmä Tapani Tikkala Talvisodan pommituksista Vaasassa.
- Tammisunnuntain muistojuhla 26.1.2020 Isossakyrössä. Juhlapuhe prikaatinkenraali Mika Kalliomaa. Musiikki Laivaston soittokunta.
- Seminaari Talvisota – 105 taistelun päivää. Suomen toinen vapaussota 14.3.2020 Seinäjoen kaupungintalolla.
- Yhdistyksen 30-vuotisjuhla Seinäjoen Kampustalolla 4.6.2020.
Tikkala kehoitti merkkaamaan tapahtumat kalenteriinsa jo nyt.
Matti Latvala
Teksti ja kuvat
