Prikaatikenraali evp Mauri Koskela Ylihärmän Päämajassa 14.8.2019
Prikaatikenraali evp Mauri Koskela on palvellut Puolustusvoimissa 37 vuotta, erityisesti kansainvälisissä tehtävissä Euroopan, Lähi-Idän, Aasian ja Afrikan kriisialueilla, mm. Liberiassa ja Afganistanissa. Koskela on ollut perustamassa Suomen ensimmäisiä EU:n taisteluosastoja, sekä Kokonaisvaltaisen Kriisinhallinnan Osaamiskeskusta yhdessä Crisis Management Centre Finland:in kanssa. Kenraali Koskela on Suomen Rauhanturvaajaliiton (SRTL) puheenjohtaja.
Suomen alueellinen maanpuolustus perustuu suureen ja hyvin koulutettuun reserviin. Suomalainen rauhanturvaaja, on hyvin koulutettu ja hyvin varustettu sotilas; reservissä ammattimies, yleisosaaja, usein korkeakoulutettu, sivistynyt, kielitaitoinen. Tämän vuoksi rauhanturvaajien tappiot ovat jääneet vähäisiksi. Rauhanturvatehtävät tarjoavat sotilaille kosketuspintaa kriisinhallintaan potentiaalisilla sotatoimialueilla, joissa tilanteet ajoittain kärjistyvät.
Ensiarvoisen tärkeää on konfliktien hallinta ja kriisien sovittelu paikan päällä.
Suomi on osallistunut YK:n, EU:n ja NATO:n alaisiin rauhanturvaoperaatioihin vuodesta 1956. Yli 40:ssä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiossa eri puolella maailmaa on palvellut noin 45000 suomalaista sotilasta. YK:n rauhanturvajoukot saivat Nobelin rauhanpalkinnon 1988. UNDOF-operaatiossa Suomi on ollut mukana 1979-1993, sekä vuodesta 2016 lähtien.
Naisten määrää YK:n rauhanturvaoperaatioissa pyritään nostamaan 15 %:iin joukkojen vahvuudesta. Rauhanturvaoperaatioon osallistuminen kuitenkin on aina vaarallista, vaikka riskitaso niissä vaihtelee. Suomalaisia naisia on koulutettu rauhanturvaajiksi vuodesta 1991 lähtien. Islamistisissa maissa nainen ei saa puhua vieraille miehille eikä miehillä ole mm. sairaaloihin pääsyä.
Yliluutnantti Mauri Koskela lähti Golanin kukkuloille rauhanturvatehtäviin 29 vuotiaana (1989-91), sekä uudelleen UNDOF-operaation apulaiskomentajana ja kenraali Jai Shanker Menonin sijaiseksi 2016-18. Suomi on edelleen mukana YK:n UNTSO-operaatiossa, joka jatkuu kunnes rauha Israelin ja sen naapurivaltioiden kesken on solmittu.
Käytännön rauhanturvaaminen on läsnäoloa, partiointia, loitontamisvyöhykkeen valvontaa, olosuhteiden ja ihmisten tarkkailua ja seurantaa, sekä raportointia. Loitontamisvyöhykkeen leveys Golanilla vaihtelee 200 metristä 9 kilometriin linjan pituuden ollessa 75 kilometriä. Tarvittaessa yhteenotot sovitellaan ja neuvotellaan tulitauko tehtäväkuvauksen mukaisesti. Monikansallisessa rauhanturvayhteisössä, jossa mukana on kymmenien valtioiden sotilaita, raportointia ja arkista yhteydenpitoa hankaloittaa yhteisen kielen puute. Lisäksi armeijoilla voi olla toisistaan varsin poikkeavia käsityksiä toimintaan sovellettavista käytänteistä. Kriisialueen sääolotkin edustavat ääripäitä paikallisten yhteiskunnallisten äärivaikuttajien lisäksi. Toimialueen aavikolla voi päivällä olla kuumaa ja kuivaa, yöllä jääkylmää säätä. Vuoristossa on metreittäin lunta. On syytä arvioida, keitä sotilaita monikansallisista joukoista voi noihin oloihin turvallisesti komentaa.
Rauhanturvatoiminnan onnistumisen ja alueella elämisen kannalta oleellista, kantapäänkin kautta opittua, on tietää, kuka kantaväestön asioista kohteella päättää. Islamistisissa valtioissa ylin päätäntävalta on uskonnollisilla johtajilla, joiden vaikutus ulottuu siviilihallintoon ja oikeuslaitokseen asti. Sopimukset on syytä neuvotella ja saada aikaan todellisten johtajien kanssa, muuten niistä ei ole juuri mitään hyötyä. Toisaalta, jos on todellisten vaikuttajien kanssa huonoissa väleissä, on syytä olla toimissaan tarkkana.
Erilaisten kapinallisryhmien syntyminen on monimutkaistanut tilannetta Golanilla. Syyrian ensisijaisena tavoitteena on alueiden valtaaminen takaisin kapinallisilta. Israel kokee Iranin joukot uhkana ja tekee Syyriassa ilmaiskuja iranilaisia ja Hizbollahin joukkoja vastaan. Israel ja Yhdysvallat pyrkivät vaikuttamaan Venäjään, joka taistelee Iranin tavoin Syyrian hallinnon tukena. Politiikan kulisseissa ja pöydissä on Syyrian tulevaisuus.
Rauhan tila loitontamisvyöhykkeen kahden puolen on hauras ja leimahtaa helposti sotatoimiksi. Syyrian sisällissota näyttäytyy tulitaukolinjan herkistymisenä ja sen lähistön aseistamisena. Toukokuussa 2018 käytiin iso kahakka Israelin ja Syyrian rajalla. Israel vastasi massiivisella vastaiskulla Golanin asemiinsa kohdistettuun iranilaisten ohjusiskuun. Koskela joukkoineen oli fyysisesti kahden sotivan valtion välissä. Konfliktin osapuolilla ei ole suoria kontakteja toisiinsa ja Koskelan tehtävänä oli UNDOF:in roolin mukaisesti toimia yhteenotossa välittäjänä. Puolentoista vuorokauden sovittelun jälkeen tilanne rauhoittui.
Toiminta-alueella vaikuttavien joukkojen keskeinen dynamiikka on hyvä tuntea ja sekin vaihtelee asiasta riippuen. Asiat nähdään niin yllättävistä näkökulmista, että Lähi-Itää on mahdottomuus täydellisesti ymmärtää. Riskit huomioiden on jalkauduttava kantaväestön sekaan. Ennakointi on haasteellista. Tilanteisiin on varauduttava ja niitä on seurattava. Omat joukot ovat selkeimpiä raportoijia ja viestien tuojia. Lähi-Idässä on historiallisena aikana aina sodittu. Sotapäälliköt kypärän alla vain ovat vaihtuneet ja sodankäynnin välineet modernisoituneet.
Huolestuttavaa on radikaalien ääritaistelijoiden tulevaisuus. ISIS taistelijat ja muut kapinallisryhmät ovat ahtautuneet Syyrian pohjoisosassa sijaitsevaan Idlib:in maakuntaan. Kalifaatti ei toteutunut. Vankila ei ole varteen otettava vaihtoehto. Vanhoille asuinalueille heillä ei ole paluuta. Syyrian opposition sotilailla ei ole enää mitään menetettävää. Näiden sodan karaisemien islamististen kapinallistaistelijoiden lähes ainoa mahdollisuus onkin paeta pakolaisvirtojen mukana Turkin kautta Eurooppaan. Oletettavaa on, että näitä taistelijoita päätyy myös Suomeen.
Operaatioissa ollaan asteittain siirrytty kohti aseellista rauhanturvaamista, eikä YK joukoilla nykyisin ole enää turvanaan samanlaista hyökkäämättömyys suojaa, kuin aikaisempina vuosina. Tulevaisuuden rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatiot ovat entistä monimutkaisempia. Kansainväliset kriisit eivät enää ole kahden valtion välisiä yhteenottoja, vaan niihin kytkeytyy ulkopuolisia tahoja. Sotaa käydään ilman rintamalinjoja ja siviilien joukossa. Hybridivaikuttaminen ja trollaus eli median käyttö mielipiteen muokkauksessa ovat yhä merkittävämmässä osassa.
– Suomalaisille rauhanturvaajille annetaan yksilö- ja joukkotasolla erinomainen varustus, mikä näkyy tappioiden pienuutena.
– Kenraali Mauri Koskela toimi 4 kuukautta UNDOF-operaation toimivana komentajana.
Kari Hongisto
Ylihärmän Reserviläiset ry
