Liikenne Paraisten ja Turun seudun välillä kulkee Kaarinan keskustan kautta Saaristotietä (mt 180). Sijaintinsa vuoksi Saaristotiellä on paljon myös Kaarinan sisäistä liikennettä. Maantie 180 on ainoa maantieyhteys Paraisille ja Turunmaan saaristoon, minkä vuoksi Kuusistonsalmen, Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen merkitys Paraisten kaupungille, kaupunkilaisille ja koko saariston elinkeinoelämälle on erittäin suuri.
Siltayhteyksien takana toimii merkittävää suurteollisuutta, jonka kuljetuksille toimiva tie- ja siltayhteys sekä mahdollisuus entistä raskaampiin kuljetuksiin ovat ensiarvoisen tärkeitä. Saaristotie on lisäksi vilkas matkailureitti.
Heinäkuun lopulla kävimme Paraisilla ja samalla tuli ajettua uuden Kirjalansalmen sillan yli ja tutustumassa kalkkitehtaan louhokseen sen näköalapaikalta.
Saaristotie ruuhkautuu säännöllisesti ja liikenneturvallisuudessa on ongelmia
Saaristotien ongelmat näkyvät muun muassa säännöllisinä ruuhkina, liittymien heikkona toimivuutena, liikenneturvallisuuden ongelmina ja meluhaittoina. Tilannetta vaikeutti erityisesti Kirjalansalmen silta, joka oli huonossa kunnossa ja jatkuvassa tarkkailussa.
Vanha Kirjalansalmen silta tuli käyttöikänsä päähän. Sillan korjaaminen ei ollut tarkoituksenmukaista, sillä perusteellinen korjaaminen tulisi uuden sillan rakentamista kalliimmaksi. Siksi silta oli uusittava.
Saaristotien liikennemäärät vaihtelevat 9 600 ja 14 400 ajoneuvon välillä vuorokaudessa valtatien 1 (E18) ja Kirjalansalmen sillan välisellä osuudella. Kaarinan keskustan kohdalla liikennemäärä on noin 14 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja tien liittymät ruuhkautuvat säännöllisesti.
Kirjalansalmen sillalla liikennöi yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja on yli 600. Kesäaikana liikennemäärät kasvavat noin 15 prosenttia, mikä lisää entisestään Saaristotien liittymien ruuhkautumista. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan edelleen vuoteen 2030 mennessä.
Paraisten kalkkitehdas on yksi sillan tärkeimmistä käyttäjistä
Paraisten kalkkitehdas ja laaja kalkkikivialue sijaitsevat Paraisilla Varsinais-Suomessa. Alueella toimii pohjoismainen kalkkikiviyhtiö Nordkalk, jonka pääkonttori, avolouhos, kalkkitehdas ja satama sijaitsevat Paraisilla.
Paraisten kalkkikivi on noin 1 900 miljoonaa vuotta vanhaa ja siten Euroopan vanhimpia. Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla jo 1600-luvulta lähtien ja mahdollisesti jo 1300-luvulla. Järjestelmällinen louhinta alkoi, kun Pargas Kalkbergs Aktiebolag perustettiin 26. marraskuuta 1898. Yhtiö louhi kalkkikiveä, jota poltettiin ja myytiin muun muassa paperi-, rauta- ja sulfiittiselluloosateollisuuden tarpeisiin.
Paraisten Kalkkivuori Oyä kehittyi myöhemmin Partek, johon Nordkalk kuului helmikuuhun 2003 asti. Elokuussa 2010 Nordkalk siirtyi suomalaisen perheomisteisen sijoitusyhtiö Rettig Groupin omistukseen. Vuodesta 2021 lähtien omistajana on ollut brittiläinen louhinta- ja rakennusmateriaalikonserni SigmaRoc PLC.
Paraisilla louhitaan vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia kiveä, josta noin kaksi kolmasosaa on kalkkikiveä. Suurin osa louhoksen kalkkikivestä käytetään sementin valmistukseen. Osa jatkojalostetaan kivirouheiksi ja laasteiksi sekä tuotteiksi, joita käytetään muun muassa vedenpuhdistuksessa ja maataloudessa esimerkiksi peltojen pH säätelyyn ja tuotantoeläinten ruokinnassa. Sivukivestä suurin osa hyödynnetään tien- ja maanrakennuksessa.
Kalkkikivi on tärkeä osa yhteiskunnan huoltovarmuutta
Kalkkikivipohjaiset tuotteet ovat mukana monissa yhteiskunnan kannalta välttämättömissä toiminnoissa. Niitä tarvitaan esimerkiksi maataloudessa, vedenpuhdistuksessa ja ilmanlaadun parantamisessa. Kalkkikivi on myös tärkeä raaka-aine useille teollisuudenaloille, kuten teräksen, paperin, muovin ja lasin valmistukseen.
Kalkkikivi on monipuolinen ja monissa käyttökohteissa korvaamaton raaka-aine. Sen merkitys näkyy ihmisten arjessa usein huomaamatta: käytämme päivittäin tuotteita, joiden valmistuksessa on tarvittu kalkkikiveä tai sen jalosteita.
Ympäristösovelluksissa kalkkikivipohjaisia tuotteita tarvitaan yhteiskunnan perustarpeiden turvaamiseen. Niiden avulla huolehditaan puhtaasta vedestä ja ilmasta sekä maaperän viljavuudesta.
Myös mineraalit ja metallit ovat modernin yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksiä. Ilman maasta saatavia raaka-aineita nykyisenkaltaista yhteiskuntaa ei olisi mahdollista ylläpitää. Esimerkiksi tietokoneiden valmistuksessa tarvitaan yli 30 eri metallia. Terästä puolestaan tarvitaan rakennuksissa, kulkuvälineissä, koneissa, laitteissa ja lukuisissa muissa päivittäisen elämän tuotteissa.
Toimiva siltayhteys on huoltovarmuuden edellytys
Kirjalansalmen uusi silta ei ole tärkeä ainoastaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Se on keskeinen yhteys Paraisten suurteollisuudelle, saariston elinkeinoelämälle, asukkaille ja matkailulle.
Kun liikennemäärät kasvavat, uuden ja liikenteellisesti toimivan siltayhteyden merkitys korostuu entisestään. Luotettava yhteys varmistaa tavaroiden, raaka-aineiden ja ihmisten liikkumisen myös tulevaisuudessa.
Kirjalansalmen uuden sillan rakentaminen on siten merkittävä investointi liikenneturvallisuuteen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja koko Turunmaan saariston huoltovarmuuteen.
Timo Sysilampi
Seinäjoen Reserviläiset