Ähtäri-hallissa järjestetty turvallisuusseminaari keräsi runsaasti yleisöä. Maanantai-iltana 16. syyskuuta järjestettyyn tapahtumaan oli vapaa pääsy. Eniten mielenkiintoa herätti europarlamentaarikko (kok.), kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin ajankohtainen turvallisuuskatsaus.
Tilaisuuden juontajana toimineen eversti (evp) Jari Mäenpään tervehdyssanojen jälkeen dokumentaristi, sotakamreeri Raimo Salo esitteli ja esitti kuvaamansa ja tuottamansa sotahistoriallisen dokumentin Poltettu kylä.
Vuonna 2012 valmistunut dokumentti kertoo partisaanien iskuista Lapin ja Koillismaan rajaseuduilla. Dokumentti perustuu selviytyneiden haastatteluihin ja vanhoihin valokuviin. Keskeisenä viestinä on sotarikosten uhrien yleismaailmallinen oikeus saada tietää, mitä tapahtui ja miksi kaikki tapahtui. Syyllisten saattaminen vastuuseen on käytännössä erittäin vaikeaa.
Kilpailu vallasta kiihtyy
Kenraalimajuri (evp) Pekka Toverin turvallisuuskatsaus alkoi nykytilanteen kuvailulla. Turvallisuustilanne Euroopassa ja maailmalla on muuttunut ja se on edelleen muutoksessa. Jakolinjat demokraattisten ja autoritääristen valtioiden välillä levenevät globaalisti ja kilpailu taloudellisesta ja sotilaallisesta vallasta kiihtyy.
Lännellä on vastassaan Venäjän, Kiinan, Pohjois-Korean ja Iranin kaltaisia toimijoita. Kilpakenttinä ovat muun muassa Ukraina, Lähi-itä, Afrikka ja arktiset alueet. Suurin osa globaalista yhteisöstä ei ole vielä valinnut puoltaan. USA:n sitoumus Euroopan puolustamiseen on vahva, mutta kuinka kauan tämä kestää. USA:n katse on siirtymässä Kiinan ja Tyynenmeren suuntaan.
Ukraina tarvitsee lännen tukea
Ukrainan sodan kannalta länsi on tehnyt vakavia strategisia virheitä, joita Venäjä on käyttänyt häikäilemättä hyväkseen. Apua on annettu liian vähän, liian myöhään ja annettu kalusto on ollut osittain liian vanhaa. Venäjä tuskin kykenee valtaamaan koko Ukrainaa, mutta pyrkii rajoitettuihin voittoihin kuluvan vuoden aikana.
Venäjä pyrkii pitämään saavuttamansa alueet ja samanaikaisesti väsyttämään länttä. Ukrainan kyky jatkaa sotaa ja menestyä riippuu sen omista toimista ja lännen tuesta. Ukraina odottaa edelleen joiltakin länsimailta lupia saada iskeä pitkänkantaman aseilla Venäjän alueelle.
Suomen suunnalla Venäjän sotilaallinen paine on heikentynyt Ukrainan sodan aikana. Tällä hetkellä Suomen lähellä olleet joukot ovat osin tuhoutuneet tai sidoksissa Ukrainan rintamalla. Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Aikoinaan lakkautettu Leningradin sotilaspiiri on perustettu uudelleen.
Hybridiuhkien aikakaudella jokainen on etulinjassa
Venäjäkin on oppinut Ukrainan sodasta. Asevoimat pitää rakentaa uudelleen ja kouluttaa paremmin. Kohdemaa ja sen liittolaiset täytyy uusissa operaatioissa ”valmistella” paremmin. Vaikeasti torjuttava hybridisodankäynti toimii edelleen. Sitä on vaikeampi torjua kuin konventionaalista uhkaa.
Hybridi on yhdistelmävaikutusta, jonka torjunta ei valitettavasti kuulu kenellekään, mutta vaikutus ulottuu kaikkiin ja kaikkialle. Hybridivaikuttaminen on koordinoitua, suunnitelmallista, opportunistista ja pahantahtoista. Pekka Toverin mukaan hybridissä yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi.
Hybridisodankäyntiin liittyy ennakoimattoman laaja valikoima sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen yhdistelyä. Osa-alueita ovat muun muassa sotilaallinen vaikuttaminen, informaatiosodankäynti, poliittinen vaikuttaminen, siviilikeinoilla vaikuttaminen ja taloudellinen vaikuttaminen.
Hybridivaikuttamisessa tai -sodankäynnissä vaarassa ovat muun muassa energianjakelu, tietoverkot, vesihuolto, rahaliikenne ja tiedonvälitys. Venäjä käyttää myös välineellistettyä maahanmuuttoa aseena länsimaisten yhteiskuntien horjuttamisessa.
Venäjän ja Kiinan tiedustelupalvelut toimivat Suomessa. Venäjä pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, heikentämään kansallista yhtenäisyyttä ja valmistautuu sotaan. Kiina varastaa henkistä pääomaa ja pyrkii ajamaan Kiinan etuja. Kiinan poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen voima on nousussa.
Molemmilla mailla on käytössä sekä laillisia että laittomia keinoja. Tiedustelussa hyödynnetään suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta ja ihmisten sinisilmäisyyttä. Vaarallisimpia keinoja ovat myyrien ja vaikuttaja-agenttien värvääminen sekä tietoverkkotiedustelu.
Pahantahtoisen tai vihamielisen tiedustelun kohteena on koko yhteiskunta mukaan lukien toimitus-, tuotanto- ja palveluketjujen kaikki osat. Esimerkkinä Pekka Toveri nosti esiin ruokahuollon haavoittuvuudet.
Sinisilmäisyyteen ei enää ole varaa
Kahvitauon jälkeen tilaisuus jatkui paneelikeskustelulla ja yleisökysymyksillä. Pekka Toverin lisäksi paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) sekä Puolustusvoimien edustajana Räjähdekeskuksen johtaja insinöörieverstiluutnantti Vesa Kivelä.
Keskustelun alussa Mikko Savola kertoi kokemuksistaan ja havainnoistaan äskeiseltä Ukrainan vierailultaan. Tuhojen keskellä raivataan raunioita ja rakennetaan jo uutta.
Pitkät erot perheistä kuormittavat henkisesti etulinjan taistelijoita. Toisaalta maanpuolustustahto on edelleen vahvaa. Tavoitteena on itsenäisyyden säilyttäminen ja ennen Krimin valtausta vallinneiden rajojen palauttaminen.
— Suomi on pitänyt huolen omasta puolustuksestaan koko sodanjälkeisen ajan. Meillä on kykyä, voimaa ja tahtoa sekä vahvat liittolaiset, kiteytti kansanedustaja Savola Suomen nykyisen tilanteen.
Sinisilmäisyyden aika on ohi. Avoimen datan ongelmat ja kaksoiskansalaisuuteen liittyvät asiat nousivat esiin yleisökysymyksissä ja keskustelussa. Avoin data on kaksiteräinen miekka. Se tarjoaa suomalaisille toimijoille ja kansalaisille monia mahdollisuuksia, mutta toisaalta se tarjoa viholliselle helppoa ja ilmaista tietoa.
Avoimen datan haasteisiin ja ongelmiin ollaan vihdoin heräämässä Ukrainan sodan myötä. Jokaisessa ministeriössä asioita pohditaan myös turvallisuusnäkökulmasta.
Bluffia vai todellinen uhka?
Pekka Toverin mielestä Putinin ydinaseuhkailut ja puheet punaisista linjoista ovat pelottelubluffia. Venäjällä ei ole tällä hetkellä todellista sotilaallista kykyä haastaa länttä. Hyökkäys länttä tai Natoa vastaan olisi Venäjälle itsemurha.
Suomelle huoltovarmuus on elämän ja kuoleman kysymys. Turvallisuuskatsauksessaan Pekka Toveri toi jo havainnollisesti esille, kuinka Suomi sijaitsee Pohjolassa ”pussin perällä”. Kriisi- ja konfliktitilanteissa Itämeren sulkeutuminen saattaisi Suomen erittäin vaikeaan tilanteeseen.
Merenkurkun yhteys ja rautatieyhteys Norjasta Ruotsin kautta Suomeen olisivat vakavassa tilanteessa Suomen henkireikiä. Elokuussa Oulussa järjestetyssä turvallisuus- ja talousfoorumissa sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen kertoi, että puolustusvoimat haluaisi rakentaa eurooppalaisen standardin mukaisen raideleveyden rautatien ensimmäisenä Haaparannasta Tornion kautta Rovaniemelle.
Turvallisuusseminaarin järjestäjinä olivat Ähtärin Reserviupseerikerho, Ähtärin Reserviläiset, Ähtärin Sotilaskotiyhdistys, Puolustusvoimat, Ähtärin kaupunki ja Töysän Säästöpankkisäätiö. Lisäksi seminaaria oli tukemassa useita ähtäriläisiä yrityksiä.
Aarre Löytömäki
Ähtärin Reserviupseerikerho ry