Kiistelty Marskin ritari, jatkosodan jälkikurimuksessa tuomittu maanpetturi ja Vietnamin sodan sankarivainaja Lauri Törni katosi 60 vuotta sitten. Suomesta Yhdysvaltain armeijaan lähtenyt ja nimensä vaihtanut sotasankari Larry A. Thorne on haudattu vuonna 2003 Arlingtonin sotilashautausmaahan.
SA-kuva
Suomen talvi- ja jatkosotien sankari Lauri Törnin ajolähtö punaisen vallan Suomesta alkoi, kun jatkosodan rauhanehtojen mukaan Saksasta tuli Suomen vihollinen. Törnille ei löytynyt upseerivakanssia Suomen vapaaehtoisesta SS-pataljoonasta Saksassa kesällä 1941. Hän sai sodan ajan suomalaisen sotilaan korkeimman huomionosoituksen Mannerheim-ristin heinäkuussa 1944. Isänmaan miehenä jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944 mahdollisen Neuvostoliiton miehityksen varalta hän värväytyi vastarintakoulutukseen Saksaan. Tapahtumien kulku vei hänet siellä hetkeksi rintamalle.
Palattuaan monen mutkan kautta Suomeen hänet otettiin kiinni maanpetoksesta. Punaisen valtiollisen poliisin aikana se johti syytteeseen ja kuritushuoneeseen vuonna 1947. Pako Turun lääninvankilasta, kiinnijäänti Oulussa ja 1948 presidentti J.K. Paasikiven armahdus ehdolliseen vapauteen vei Törnin Ruotsin ja Venezuelan kautta Yhdysvaltoihin. Vuoden 1954 alussa Lauri Törni värväytyi Yhdysvaltain armeijaan. Larry A. Thornen nimellä hän sai vuonna 1955 maan kansalaisuuden. Toisella Vietnamin sodan palveluskerralla hän katosi ja menehtyi helikopteriturmassa lokakuussa 1965. Hänen maalliset jäänteet löytyivät 1999.
Lauri Törni alias Larry A Thorne oli esikuvahahmo Robin Mooren paljon myyneen Vihreät baretit -kirjan päähenkilölle. Se taas päätyi valkokankaalle 1968 Vihreät baretit-elokuvassa. Siinä Thornen hahmoa näytteli John Wayne.
Museo Wanhan Veteraanin toinen vetovoimatekijä ensi kesänä Haminassa on tuhansien kriisinhallintaveteraanien ja varusmiesten tuntema panssaroitu miehistövaunu Pasi. Sitähän Euroopan maat kilvan Suomen puolustusteollisuudelta nyt tilaavat. Wanha Veteraani uudistaa yleisön pyynnöstä Törnistä kertovan vaihtuvan näyttelyn ensi kesänä. Mannerheim-ristin ritarin n:ro 144 hahmo ja sotilasura Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa kiehtovat yhä. Suomessa ei ole Lauri Törni -museota.
Turmakopterin kaivauksissa viidakon vuorenrinteessä oli mukana Lauri Törnin sisarenpoika Juha Rajala (oik).
Museon ensimmäisenä kesänä 2019 Törni-näyttelyä kävi katsomassa 6 000 vierasta. Silloin vielä tuntemattoman museon kävijälukua ei ole edelleenkään ylitetty.
Törni/Thorne-näyttely painottuu nyt sotasankarin katoamiseen ja kaatumiseen helikopteriturmassa Vietnamissa lokakuussa 1965 sekä turmapaikan etsintöihin. Kopterin ja miehistön jäänteet löytyivät viidakosta vuorenrinteestä vasta vuonna 1999. Lauri Törni syntyi Viipurissa vuonna 1919.
Etsintäretkikunnassa oli mukana viisi suomalaista, muun muassa sotahistorioitsija Kari Kallonen. Näyttelyssä tuodaan esiin retkikunnan vaikeaa työtä Vietnamin vuoristossa valokuvin ja esinein. Törnin pitkää sotatietä ja myös katoamisen jälkeisiä vaiheita näyttelyssä havainnollistaa haminalaisen keräilijä Jari Heikkilän uutta aineistoa sisältävä kokoelma. Näyttelyyn voi tutustua paitsi seinätauluissa ja vitriineissä myös virtuaalisesti tietokonenäytöllä.
Törnin turmapaikalta löytyivät selkeät helikopterin tunnistusnumerot liki 34 vuotta vuoreentörmäystä myöhemmin.
Näyttelykauden avajaisissa lauantaina 17.5. järjestetään Wanhan Veteraanin tarjontaa syventävä seminaari. Kari Kallonen muun muassa kertoo Törnin etsintäretkestä valokuvin ja videoin.
– Lahjoitan kesän vierailijoiden kesken arvottavaksi pienen palan Törnin turmakopteria ja luodin kärjen, jotka toin repussani viidakosta. Tauluun liitetään aitoustodistus, Kallonen kannustaa.
Panssari Sisu vientimenestys
Osana viime vuonna uudistettua rauhanturvaamisen perusnäyttelyä Wanha Veteraani juhlii miehistönkuljetusajoneuvo Panssari Sisun, Pasin, tuotannon 40-vuotisuutta. Suomen puolustusteollisuuden ajankohtainen vientituote on päivän sankarina Pasin nimipäivänä perjantaina 30. toukokuuta.
Suomen nykyisen puolustusteollisuuden lippulaivan ensimmäinen Panssari-Pasi,
sarjanumero Ps 675-1 seisoo museo Wanhan Veteraanin pihassa Haminassa.
Pasin elokuussa 1984 puolustusvoimille valmistuneet ensimmäiset XA-180 -mallit lähtivät valkoisiksi maalattuina rauhanturvatehtäviin Libanoniin. Sarjanumero Ps 675-1 toimitettiin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon koulutusvaunuksi. Se nimettiin käyttöönottotilaisuudessa rauhanturvaajakenraali Ensio Siilasvuon mukaan Ensio-Pasiksi.
– Siilasvuon nimikkovaunu on nykyisin Wanhan Veteraanin pihassa katoksen alla. Pasin päivillä esitellään myös vaunun myöhempiä puolustusvoimien käytössä olevia malleja, mahdollisesti aivan viimeisintä 6×6 -versiota myöten, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki kertoo.
Panssarisuojaa olisi tarvittu jo 14.2.1974
Keskustelu rauhanturvaajien panssaroiduista ajoneuvoista nousi esiin jo ainakin loka-marraskuun vaihteessa 1973. Silloin Suomi kokosi Niinisalossa Suezille Jom Kippur -sotaa rauhoittamaan UNEF II -operaatioon lähetettävää YKSV 1 -valmiuspataljoonaa. Sen koulutettu miehistö saatiin juuri ja juuri kokoon. Sen sijaan Puolustusministeriön YK-toimistossa pelätty tilanne puuttuvista ajoneuvoista tuli väistämättä eteen. Valmiuspataljoonalle valtio ei ollut osoittanut määrärahoja hankkia kuljetuskalustoa, ei varsinkaan miehistölle suojaa antavia panssaroituja ajoneuvoja.
YKSV 1:n komentajaksi nimetty eversti Reino Raitasaari sanoi pataljoonan perustamiskiireiden keskellä Ilta-Sanomien 30.10.1973 julkaisemassa ”Panssariautot vasta paperilla” -jutussa muun muassa seuraavaa:
”YK-joukoilta puuttuu ajoneuvoja, puuttuu viestikalustoa. Suomalaisten joukkojen määrävahvuuteen kuuluu muun muassa 15 panssariautoa ja 15 miehistönkuljetusvaunua. Mutta vain paperilla.”
Karu tilanne tuli eteen varsin pian. YKSV 1 pataljoonan johdon Suezilla allekirjoittamassa helmikuun 1974 tilannekatsauksessa viitataan 14.2.1974 kahteen peräkkäiseen 20 minuutin välein tapahtuneisiin miinaonnettomuuksiin. Niissä osallisina olivat lyhyt Land Rover maastoauto ja Sisu A-45, myös ”protoksi” kutsuttu maastokuorma-auto. Autojen hyttien peltilattian suojana panssarimiinoja vastaan oli vain muutama pieni hiekkasäkki. Suora lainaus tilannekatsauksesta:
”Miinojen räjähdyksissä kuoli kaksi henkilöä ja ja haavoittui kuusi henkilöä, joista neljä vaikeasti. Menetykset olivat seuraus YKSV 1:n määrävahvuuteen kuuluvien panssaroitujen kuljetusajoneuvojen p u u t t u m i s e s t a (viimeinen sana oli tekstissä korostettu harvennettuna)”.
Sisu A-45 maastokuorma-auton oikean pyörän alla Egyptissä Suezilla 14.2.1974 räjähtänyt panssarimiina johti hytissä istuneiden rauhanturvaajakersanttien Risto Latva-Hakunin ja Risto Majasaareen kuolemaan. Kuljettaja ja lavalla kopin takana seisoneet kaksi miestä saivat vakavia vammoja. Takalaitaa vasten istunut lääkintämies selvisi lievin vammoin.
Pasit käyttöön 1984
Asia alkoi edetä vasta 1980-luvun alussa, kun puolustusministeriö käynnisti tarjouspyynnön panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista Suomen puolustusvoimien käyttöön. Vuoden 1983 lopulla puolustusministeriö valitsi Oy Sisu-Auto Ab:n XA-180 Pasin uudeksi panssaroiduksi miehistönkuljetusajoneuvoksi. Ensimmäiset vaunut menivät syksyllä 1984 Libanoniin suomalaisten rauhanturvaajien käyttöön. Niistä ensimmäinen sarjanumero Ps 675-1 toimitettiin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon. Santahaminassa 17.8.1984 pidetyssä Pasien käyttöönottotilaisuudessa Ensio Siilasvuon ohella oman nimikkovaunun sai Suezilla ja Siinailla YKSV 1-6:n komentajana toiminut eversti Reino Raitasaari. Hänen paljon käytetyn lempinimen mukaan vaunu sai nimen Reka. Se laivattiin Libanoniin UNIFIL-operaatioon saman vuoden lokakuussa, yli kymmenen vuotta Suezin miinaan ajojen jälkeen.
Ensio-Pasi oli rauhanturvaajien koulutuskäytössä reilut kymmenen vuotta syksystä 1984 lähtien. Vaativa ajoharjoittelurata Niinisalon Hämeenkankaan hiekkaharjuissa antoi tuntumaa operaatioalueiden ajourista aavikoilla.
Kaksipäiväisessä Pasi-tapahtumassa ovat mukana Patria Finland ja Reserviupseerikoulu. RUK järjestää yleisölle, veronmaksajille Pasi-ajeluita varuskunnan alueella. Museon Camp Hamina -majoitustukikohdassa voi yöpyä ja saunoa sekä nauttia messiravintolan palveluita suoraan ”pelipaikalla” – harvinaista herkkua museossa. Wanhan Veteraanin näyttelyt ovat auki 17.5 – 28.9.2025 ti-su 10-16.
Lisätietoja Wanhasta Veteraanista www.rvpk.fi
Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus
Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115
Kari Kallonen
Sotahistorioitsija
kari.kallonen@netti.fi
040 517 0659
Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293