Suomalaiset ovat valmiita puolustautumaan sekä auttamaan muita Nato-maita – ikäluokat pienenevät rajusti, naisten pakollisesta asevelvollisuudestako apu
Suomalaisten maanpuolustustahto on korkea. Vastaajista 79 prosenttia on sitä mieltä, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden suomalaisten on puolustauduttava kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Venäjän vaikutus Suomen turvallisuuteen nähdään kielteisenä, Yhdysvaltain entistä myönteisempänä. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on valmis täyttämään Naton 5. artiklan yhteisen puolustuksen velvoitteen, selviää maanpuolustustiedotuksen parlamentaarisen suunnittelukunnan (MTS) vuoden 2024 kyselystä. Vastaajista 65 prosenttia on valmis puolustamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista Nato-maata. Vastaajien mielestä muiden liittolaisten tulisi vastavuoroisesti tulla myös hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Suomen avuksi.
Kolme viidestä vastaajasta korottaisi määrärahoja, vähentämiseen olisi valmis vain neljä sadasta, mikä on pienin määrä sitten vuoden 1970 kyselyn. Alle 25-vuotiaiden joukossa maanpuolustustahto on pudonnut selvästi, 78:sta 69 prosenttiin. Kohderyhmänä oli Suomen koko 15–79-vuotias väestö. Kyselyn tulos on vaikuttanut myös päätöksentekoon, koska hallitus päätti ryhtyä valmistelemaan puolustusmenojen nostoa vähintään 3 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Syntyvyyden laskiessa kutsuntaikäisten miesten ikäluokka kutistuu, ja maanpuolustuksen taakka lankeaa yhä enemmän naisille. Väestöennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä laskee nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 vuoteen 2070 mennessä. Parinkymmenen vuoden päästä maassamme on 15-vuotiaita suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 1870. Saman ennusteen mukaan joka kolmas on täyttänyt 64 vuotta.
MTS:n viimeisen kyselyn perusteella valtaosa suomalaisista kannattaa nykyistä mallia. Jos vaihtoehdoksi asetetaan nykyjärjestelmä ja miesten ja naisten asevelvollisuus, yli puolet on nykymallin kannalla. Tuoreen tasa-arvoasian neuvottelukunnan (Tane) tilaaman selvityksen mukaan vankka enemmistö puolueista kannattaa sukupuolineutraalia asevelvollisuusjärjestelmää. Keskusta laajentaisi palvelusvelvollisuuden koskemaan koko ikäluokkaa siten, että asepalvelus säilyisi ensisijaisena. Nykymallia kannattavat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Vasemmistoliitto on uudistamassa näkemystään.
Ensimmäiset 25 naista aloittivat vapaaehtoisen asepalveluksen v. 1995. Asepalvelukseen haki v. 2025 1448 naista. Naisten määrä on kasvanut merkittävästi, ja reserviin on koulutettu yli 14 000 naista. Naisilla ja miehillä on yhtäläinen mahdollisuus päästä johtajakoulutukseen sekä sotilasuralle. Palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden ja osaamisen perusteella. Naiset aloittavat palveluksen yhtä aikaa miesten kanssa.
Nuorista miehistä noin 65 prosenttia kykenee nykyään suorittamaan varusmiespalveluksen, joten naisten tulo yleisen asevelvollisuuden piiriin on suorastaan välttämätöntä. Myös Suomen ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne edellyttää mielestäni tekemään tämän suuntaisia ratkaisuja. Hallitus on ryhtynyt myös näissä asioissa toimeen nostaakseen reservi-ikää 65 vuoteen, jolloin reservissä palvellaan entistä pitempään. Lisäksi kutsunnat laajennetaan kaksivaiheisiksi ja koko ikäluokkaa koskeviksi. Myös siviilipalvelukseen ollaan tekemässä muutoksia.
Suomen Reserviläisliitossa on noin 50000 jäsentä, joista naisia on noin 3500. Suomen Reserviupseeriliitossa on noin 28000 jäsentä, joista naisia on noin 700. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirissä on 3504 jäsentä, joista naisjäseniä on 217. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirissä on 1031 jäsentä, joista naisjäseniä on 18. Teuvan Reserviupseerikerhossa on yksi nainen, Teuvan Reserviläisissä ei ole mukana ainoatakaan naista.
Reserviläisten monipuolisen toiminnan kannalta olisi tärkeätä, että saisimme lisää naisia joukkoomme. Maanpuolustus on koko kansan asia. Naiset, tervetuloa mukaan aktiiviseen reserviläistoimintaan!
Erkki Nevanperä
reservin majuri
Teuvan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja