Lapuan reserviupseerikerho perustettiin 80 vuotta sitten. Silloin elettiin välirauhan aikaa. Talvisodasta oli palattu koteihin, mutta uuden sodan mahdollisuus leijui silti ilmassa. Reserviupseerit tarvitsivat ikään kuin yhdyssiteen, joka innostaisi maanpuolustustyöhön ja tarjoaisi foorumin yhteydenpidolle sekä sotilastaitojen ylläpitämiselle.
Reserviupseerien juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän alla juhlaseminaariin, jonka aiheena oli ”Kokonaisturvallisuus uhkakuvien paineessa”. Seminaarissa puhuivat Lapuan kaupunginjohtaja Satu Kankare ja maanpuolustuskorkeakoulun rehtori prikaatikenraali Mika Kalliomaa.
Avaussanoissaan kerhon puheenjohtaja Jussi Talvitie huomioi erityisesti yhteistyön merkityksen myös maanpuolustuksen saralla. Lapualla yhteistyö reserviläisten kanssa onkin ollut tiivistä ja hedelmällistä. Ehkä näkyvimmät osa yhteistyötä ovat olleet yhteisten ampumatapahtumien järjestäminen, kunniavartiot ja erilaisiin markkinatapahtumiin osallistuminen.
Kunnat avainasemassa kansalaisten turvallisuuden rakentajina
Esitelmänsä alussa Kankare korosti kuntien merkitystä kokonaisturvallisuuden rakentajana. Kuntien toimintojen on pystyttävä jatkumaan mahdollisimman häiriöttömästi myös kriisitilanteissa. Hän nosti esimerkiksi kuntiin kohdistuvista vakavista häiriötilanteista mm. kyberhyökkäykset.
Viime vuosina Suomessakin on nähty useita julkisiin tai yksityisiin toimijoihin kohdistuneita tietomurtoja tai palvelunestohyökkäyksiä, joilla on ollut merkittäviä seurauksia. Ajantasainen tietoturva onkin avainasemassa kuntien järjestelmissä.
Kankare painotti myös yhteistyön voimaa kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Viranomaisten, muun julkisen sektorin, yritysten, kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja yksittäisten vapaaehtoistenkin voimavarojen yhdistäminen lisää koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Lapuan kaupungissa asukkaille onkin tuotettu monipuolinen verkkosivusto häiriötilanteisiin varautumisesta.
Puolustusvoimat osana kokonaisturvallisuutta
Kalliomaa kuvaili monipuolisesti yhteiskunnan turvallisuuden eri tekijöitä. Hän nosti aluksi esille talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulman. Talouden rattaiden pyöriminen on tärkeää, jotta yhteiskunnan vakaus säilyy. Tähän liittyy myös kansainvälisen kaupan ja muiden yhteyksien toiminnan turvaaminen.
Yhteiskunnan toiminta on Kalliomaan mukaan riippuvainen johtamisesta niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissakin. Jälkimmäisessä sen merkitys korostuu entisestään. Johtaminen on päätösten tekemistä epätäydellisten tietojen varassa, sanoi Kalliomaa. Tilannekuvan oikeellisuus ja toisaalta oikea-aikainen tiedottaminen ovat kriisijohtamisen peruspilareita. Hän totesi myös, että ilman yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä hyväkään johtaminen ei tuo tulosta.
Kalliomaa käsitteli esitelmässään puolustusvoimien tehtäviä sekä yhä ajankohtaisempaa hybridivaikuttamisen uhkaa. Hän totesi, että kyber- ja informaatiovaikuttaminen ei ole vain tulevaisuuden uhkakuva, vaan sitä on jo kohdistettu niin lähialueillemme kuin myös Suomeen mm. kriittistä infrastruktuuria, teollisuuslaitoksia sekä poliittista päätöksentekojärjestelmää ja kansalaisia vastaan.
Kalliomaa painotti myös laajan reservin ja eri reserviläistoimijoiden merkitystä maanpuolustukselle ja kokonaisturvallisuudelle. Ilman toimintakykyistä, osaavaa reserviä maamme puolustaminen olisi nykyisellään mahdotonta.
Varautuminen on yhteistyötä
Esitelmien jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa oli esitelmöitsijöiden lisäksi mukana myös Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Kerhon puheenjohtajan luotsaamassa keskustelussa syvennettiin esitelmien aihepiiriä. Muun muassa reserviläisten sijoittamisesta kuntien varautumisorganisaatioon sekä huoltovarmuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä heräsi vilkasta keskustelua.
Myös yleisö pääsi esittämään panelisteille kysymyksiä. Niiden pohjalta keskusteltiin muun muassa maanpuolustustahdon kehittymisestä sekä asepalvelukseen astuvien nuorten henkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä. Näiden luomisessa ja ylläpitämisessä kunnilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on tärkeä rooli.
Paneelissa vallitsi vahva yhteisymmärrys siitä, että suomalaista kokonaisturvallisuutta rakennetaan yhdessä. Se ei ole pelkästään viranomaisten tehtävä, vaan siihen tarvitaan jokaista kansalaista.
Varautuminen on yhteinen asiamme.
Jukka Tauriainen
Lapuan Reserviupseerikerho